Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta. Esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja tarkoitus on nostaa maksujen jälkeenjääneisyys vastaamaan kohonneita kustannuksia.

Kehysriihessä viime vuoden toukokuussa päätettiin, että tämä merkitsee maksujen reaalisen arvon palauttamista vuoden 2002 tasolle. Tämän jälkeen asia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä, ja hallitus hyväksyi 9. marraskuuta 2007 yksimielisesti mallin maksu-uudistuksen toteuttamiseksi. Hallituksen esitys sisältää nyt käsittelyyn tulevan lakiesityksen sosiaalipalvelujen maksuista. Uudistukseen sisältyy myös terveydenhuoltomaksujen korottaminen muuttamalla niitä koskevaa asetusta.

Tarkoitus on palauttaa maksut vuoden 2002 tasolle, reaaliselle tasolle, sekä jatkossa sitoa maksut ja niitä koskevat tulorajat indeksiin. Tämän lisäksi tehdään päivähoitomaksuihin rakenteellinen uudistus, joka parantaa monilapsisten perheiden asemaa. Suun terveydenhuollon maksut porrastetaan vastaamaan työn vaativuutta.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on eniten käyty keskustelua päivähoitomaksuista. Tämä keskustelu on pääosin ollut harhaanjohtavaa. Oppositio on virheellisesti antanut ymmärtää, että kysymys on yleisestä päivähoitomaksujen nostamisesta. Näinhän asianlaita ei ole. Päivähoitomaksu-uudistus merkitsee sitä, että noin 48 prosentilla lapsista päivähoitomaksut alentuvat ja noin 12 prosentilla lapsista päivähoitomaksut pysyvät ennallaan. Päivähoitomaksut nousevat 40 prosentilla lapsista. Enemmistöllä eli 60 prosentilla lapsista päivähoitomaksut siis alentuvat tai pysyvät ennallaan.

Miten maksu-uudistus sitten koskettaa eri perheitä? Uudistus on tehty hyvin sosiaalisesti: kaikkein pienituloisimpien maksut alentuvat, yksinhuoltajien osalta jopa keskituloisten päivähoitomaksut alentuvat. Tämän lisäksi päivähoitomaksut alentuvat erityisen paljon niissä perheissä, joissa on paljon lapsia. Hallitus esittää päivähoidon maksujen määräämisen perusteena olevan perhekoon määrittelemistä perheen todellista kokoa vastaavaksi. Muutoksen jälkeen perheen kokoon laskettaisiin mukaan perheen avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa elävät aikuiset sekä heidän molempien kaikki samassa taloudessa asuvat alaikäiset lapset. Hallituksen esitys siis suosii pienituloisia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä. Tämä on sitä sosiaalisen vastuun kantamista, josta pääministeri Vanhanenkin on puhunut, kun hän on verrannut tämän hallituksen politiikkaa edellisen hallituksen politiikkaan. Vanhanen tietää, mistä puhuu, johtihan hän myös edellistä hallitusta. (Ed. Zyskowicz: Hän on paras asiantuntija!)

Olemme jo nostaneet lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa vuoden 2008 alusta lukien 10 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi monilapsisille perheille tukea ohjataan korottamalla kolmannesta lapsesta maksettavaa lapsilisää 10 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta. Samasta ajankohdasta äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairausvakuutuksen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle, mikä merkitsee noin 160 euron kuukausittaista korotusta päivärahoihin. Tähän ei edellinen hallitus kyennyt. En voi ymmärtää, miksi päivähoitomaksujen tulorajoihin ei ole viime vaalikaudella tehty kertaakaan inflaatiotarkistuksia. Tämä se vasta kylmää politiikkaa pienituloisia kohtaan oli. Kun tulorajoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia, merkitsi se sitä, että moni pienituloinen joutui maksamaan yhä korkeampia päivähoitomaksuja ja moni keskituloinen joutui ylimpään päivähoitomaksuluokkaan.

Me esitämme nyt päivähoitomaksujen tulorajojen nostamista 19,7 prosentilla. Tämä helpottaa pienituloisten ja myös monen keskituloisen asemaa. Tämän lisäksi esitämme tulorajojen sitomista ansiotasoindeksiin, mikä tehokkaasti jatkossa estää viime vaalikaudella koetun pienituloisten päivähoitomaksujen nousun.

Arvoisa herra puhemies! Otan seuraavassa muutaman esimerkin päivähoitomaksujen alentumisesta. Jos perheessä on yksi aikuinen ja kaksi lasta, joista toinen on hoidossa, ja lasten vanhemman kuukausipalkka on 2 400 euroa, on päivähoitomaksu nykyisin 160,2 euroa kuukaudessa. Esitämme, että tämä päivähoitomaksu alennetaan uudistuksen jälkeen 98,2 euroon kuukaudessa.

Toinen esimerkki. Kun kahden aikuisen perheessä on kolme lasta päivähoidossa ja molempien vanhempien kuukausipalkka on 2 000 euroa, on päivähoitomaksu nykyisin 420 euroa kuukaudessa. Esitämme, että tämä päivähoitomaksu alennetaan uudistuksen jälkeen 397 euroon kuukaudessa. Päivähoitomaksut nousevat 40 prosentilla lapsista, kuten tuossa alussa totesin. Korotukset kohdistuvat perheisiin, jotka ovat keski- ja suurituloisia ja jotka tulojensa mukaisesti maksavat suurinta päivähoidon maksua. Heidänkään osaltaan ei ole kysymys mistään tasokorotuksista vaan ainoastaan maksujen palauttamisesta vuoden 2002 reaaliselle tasolle.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaa linjatessa painottuu erityisesti kolme näkökulmaa. Asiakasnäkökulmasta on otettava huomioon perustuslain 19 §:n velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut maksukyvystä riippumatta. Maksujen tulee olla kohtuullisella tasolla, eikä niiden suuruus saa muodostua esteeksi tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle. Palvelujärjestelmän toimivuuden ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta maksuja tulee voida jossain määrin käyttää ohjaamaan ja suuntaamaan palvelujen käyttöä.

Kuntatalouden näkökulmasta asiakasmaksuilla rahoitetaan palveluja. Nykyisillä maksuilla rahoitetaan 30 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen, kuten lastenhoitajien ja sairaanhoitajien, palkat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen verorahoitteisuus tulee edelleenkin säilyttää palvelujen rahoitusjärjestelmän perustana. Asiakasmaksuja ja niiden perusteena olevia tulorajoja ehdotetaan korjattaviksi tapahtuneen kustannustason kehityksen mukaisesti. Esimerkiksi yleinen ansiotasoindeksi on noussut 19,7 prosenttia ja sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi 16,6 prosenttia ajanjaksolla 2002—2006. Lisäksi tulevan kustannuskehityksen ja ansiotason kehityksen huomioon ottamiseksi ehdotetaan, että maksut ja niiden perusteena olevat tulorajat tarkistetaan jatkossa joka toinen vuosi.

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan sosiaalipuolen maksuja koskevan lakiesityksen lisäksi on tarkoitus tehdä terveydenhuollon maksuihin samat indeksitarkistukset kuin päivähoitomaksuihin ja myös terveydenhuollon maksut on jatkossa tarkoitus sitoa indeksiin. Asiakasmaksuasetukseen sisältyviä maksuja tarkistettaisiin sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksillä. Kunnallisten palvelujen maksukaton suuruuteen eli käyttäjän omavastuuseen ei ehdoteta tehtäväksi nyt muutosta. Tämä helpottaa paljon palveluja käyttävien asemaa. Maksukatto on tällä hetkellä 590 euroa vuodessa. Maksukatto ehdotetaan kuitenkin jatkossa sidottavaksi kansaneläkeindeksiin.

Tarkoitus on vielä tällä vaalikaudella yhdistää erilaiset sosiaali- ja terveyssektorin maksukatot. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Stakes tekee parhaillaan selvitystä terveydenhuollon maksukattojärjestelmän uudistamisvaihtoehdoista. Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Selvityksen perusteella sosiaaliturvan uudistamiskomitea eli niin sanottu Sata-komitea laatii ehdotuksen myös maksukattojärjestelmän uudistamisesta.

Arvoisa puhemies! Muusta terveydenhuollosta poiketen hammashuollosta perittävät maksut jakautuvat kultakin käyntikerralta perittävään perusmaksuun sekä erikseen veloitettaviin hoito- ja tutkimusmaksuihin. Tältä osin maksujärjestelmä on tarkoitus säilyttää jatkossakin samanlaisena. Rakenteellisina muutoksina on tarkoitus porrastaa hoitokäynnin perusmaksu nykyisen kahden sijasta kolmeen eri ryhmään, suuhygienistin, hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkärikäynnin perusmaksut, sekä porrastaa suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävä toimenpidemaksu sen vaativuuden ja aikaavievyyden mukaisesti. Muutoksen tavoitteena on osaltaan ohjata asiakkaita tarpeen mukaiseen ehkäisevään hoitoon suuhygienistin vastaanotolla ja siten mahdollistaa hammaslääkärien keskittyminen vaativimpiin korjaaviin hoitoihin. Nämä rakenteelliset palvelujen käyttöä ohjaavat muutokset ja maksutarkistukset edesauttavat osaltaan hammashuollon hoitotakuun toteutumisessa.

Arvoisa herra puhemies! Arvioiden mukaan yksittäisten maksujen suuruus esitetyn mukaisena ei jatkossakaan muodostu esteeksi palvelujen käytölle. Asiakkaiden maksukyvyssä on tapahtunut viime vuosina suotuisaa kehitystä. Esityksessä ehdotetut indeksit on valittu kunkin käyttäjäryhmän tulojen mukaisesti siten, etteivät maksut jatkossakaan nousisi kohtuuttoman korkeiksi. Indeksisidonnaisuuden liittäminen myös maksujen perusteena oleviin tulorajoihin turvaa osaltansa pienituloisten palvelujen käyttäjien mahdollisuuden käyttää tarvitsemiaan palveluja.

On tietenkin todettava, että kaikki suomalaiset eivät ole hyötyneet viime vuosina tapahtuneesta ansiotulojen myönteisestä kehityksestä. Näin ollen maksujen korotukset voivat lisätä joidenkin asiakkaiden kohdalla tarvetta harkita maksuvapautusten myöntämistä tai maksujen alentamista. Tämä mahdollisuushan kunnilla jo nyt on. Uudistuksen keskeinen periaate on se, että kenenkään mahdollisuus saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei vaarannu. Tätä varten toimeentulotuesta voidaan maksaa muun muassa terveydenhuollon menoja. Maksujen korotus voi vähävaraisempien asiakkaiden kohdalla lisätä jonkin verran tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Pääasiassa tämä koskee sellaisia asiakkaita, jotka jo nykyisellään saavat toimeentulotukea terveydenhuoltomenojensa kattamiseen. Samanaikaisesti kuitenkin pienituloisten lapsiperheiden osalta päivähoitomaksujen selkeä alentuminen taas vähentää tarvetta turvautua toimeentulotukeen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Viime kuussa Kirkkohallitus ja potilasjärjestöt teettivät kyselyn, jossa kävi ilmi, että maassamme on suuri joukko kansalaisia, joiden varat eivät riitä välttämättömiinkään terveydenhuoltokuluihin. Pitkäaikaissairaat saattavat jättää lääkkeensä ottamatta, koska rahat eivät riitä sekä ruokaan että lääkkeisiin, ja jotkut säästävät ottamalla päivittäiseksi tarkoitetun lääkkeen vain joka kolmas päivä. Tämä joukko ei ole pieni. Vuonna 2001 noin 12 000 kotitalouden maksukyvystä vähintään 40 prosenttia hupeni pelkkiin terveydenhuollon asiakasmenoihin.

Hallitus esittää nyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettavaksi elokuun alusta 16,6 prosentilla. Hammashoidon maksukorotukset nostavat asiakasmaksukertymää peräti 28 prosentilla, koska siinä tulee indeksikorotuksen lisäksi myös muita korotuksia. Lisäksi maksut aiotaan sitoa indeksiin, minkä seurauksena maksuja korotetaan automaattisesti joka toinen vuosi. Maksujen korotukset eivät hyödytä kuntia, sillä ne aiotaan leikata pois kuntien valtionosuuksista.

Terveydenhuollon maksujen korottaminen on käsittämätön valinta, sillä jo nyt suomalaisen potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on suuri, lähes kaksinkertainen, eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluille ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron. Maksukatto on siis liian korkealla, ja se on myös reikäinen, kun se ei kata kaikkia kustannuksia, esimerkiksi juuri tuota voimakkaasti kallistuvaa hammashoitoa tai kalliita lääkkeitä, joissa ei ole kelakorvausta.

Tosiasiassa meillä on jo tällä hetkellä terveydenhoidossa huomattava oikeudenmukaisuusvaje. Suomessa terveyspalveluiden käytössä, sairastavuudessa ja jopa kuolleisuudessa on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri sosiaaliryhmien välillä. Oecd:n vertailussa 21 maasta vain Yhdysvalloissa ja Portugalissa kaikkien lääkärikäyntien käyttö suhteessa tarpeeseen jakautui yhtä paljon hyvätuloisia suosien kuin Suomessa ja Suomi sai aivan kärkisijan erikoislääkärillä käyntien eriarvoisuudessa.

Työterveyshuolto, joka kattaa parhaiten erityisesti suurten ja keskikokoisten työnantajien vakituiset, usein hyvinpalkatut työntekijät, on ainoa maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä lääkäriin, ja suurissa yrityksissä jopa maksuton hammashoito tai silmälasitkin saattavat kuulua etuihin.

Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen kuitenkin nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä tällainen säästäminen saattaa muuttua lisämenoiksi.

Vertailuksi: Ruotsissa terveydenhuollon asiakasmaksuille asetettu vuotuinen maksukatto on 97 euroa. Suomessa se on 590 euroa. Lisäksi monissa maissa, esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa, sairaalahoito on tyystin maksutonta. Suomessa sairaalapäivän maksu on poikkeuksellisen korkea: 26 euroa, Ruotsissa vain 8,6 euroa. Ongelmana on vielä se, että meillä täyden vuorokausimaksun joutuu maksamaan, vaikka viettäisi vain minuutin hoidossa. Pahimmillaan siis alle 25 tunnin hoidosta voi joutua maksamaan kolmen täyden vuorokausimaksun hinnan.

Omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen ja tuen tarpeeseen on odotettu helpotuksia. Omaishoitajat ovat toivoneet, että saisivat pitää vapaapäivänsä maksuttomasti kuten muutkin ihmiset. Nyt tämä esitys ainoastaan lisää omaishoitajan ja hoidettavan maksurasitusta. Omaishoitajan vapaan ajalle järjestettävien palveluiden hintaa korotetaan ja aiotaan korottaa automaattisesti sitomalla sekin indeksiin.

Hallituksen esityksessä kyllä laveasti selitetään kuntien vaikeutuvaa taloustilannetta tulevaisuudessa: Väestö ikääntyy, palkkamenot lisääntyvät. Maksutulojen osuus on kaiken kaikkiaan 5 prosenttia kuntien kokonaistuloista. Niiden avulla ei ratkaista kuntataloutta, mutta yksittäisen potilaan kotitalouden ne voivat ajaa kireälle. Kaiken lisäksi hallitushan aikoo leikata korotuksista aiheutuvat maksutulonlisäykset pois kuntien valtionosuuksista. Eli kunnat eivät tästä elokuussa laukeavasta korotuksesta hyödy.

Maksukorotuksille hallitusohjelmassa käytetään seuraavaa perustelua: "Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi on niiden rahoituspohjaa tarkistettava myös asiakasmaksujen osalta." Millä ihmeen tavalla tämä hallitusohjelman kirjaus nyt toteutuu, kun rahat leikataan kunnilta pois? Muistutan, että sosiaali- ja terveysvaliokuntakin antoi vuosi sitten kehyslausunnon, jossa todetaan, että kuntien valtionosuuksien vähentäminen asiakasmaksutulojen tarkistusta vastaavalla määrällä ei ole hallitusohjelmassa todetun palveluiden rahoituspohjan tarkistuksen perusteen mukainen.

Sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi on lisäksi mielestäni epäoikeudenmukainen ajatellen eri väestöryhmiä. Se on selvästi lähempänä ansiotasoindeksiä kuin vaikkapa kansaneläkeindeksiä, ja hallituksen esityksen perustelu korotuksille — yleinen maksukyvyn lisääntyminen — koskee vain hyvin menestyviä kansalaisia, ei pieneläkeläisiä tai niitä kansalaisia, joiden tulot muodostuvat pääosin sellaisista etuuksista, joita ei ole lainkaan sidottu indeksiin. Lisäksi hallituksen esityksessä perusteluna esitetään sitä, että eduskuntakin on vaatinut asiakasmaksujärjestelmän uudistamista. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevassa eduskunnan ponnessa nimenomaisesti esitetään tavoitteeksi yhtenäinen, kaikki terveydenhuollon kulut kattava, asiakkaan maksukyvyn huomioon ottava maksukatto. Ei tämä esitys millään tavalla ole vastaus tuohon huoleen, mikä eduskunnassa oli tätä pontta antaessaan.

Tämän esityksen vaikutukset ovat merkittävimmät juuri terveyspalveluita tarvitseville. Palveluja käyttävien kukkaroista leikataan siis vuositasolla 65 miljoonaa euroa. Tästä 3,8 miljoonaa kohdistuu päivähoitopalveluja käyttäville, eli sen verran leikataan sieltä, ja kaikki loput terveyspalveluita tarvitseville. Siksi mielestäni tuossa ministerin alustuspuheenvuorossa painopiste oli kyllä aika paljon tässä hyvin paljon pienemmässä summassa.

Päivähoitomaksujen rakenteellinen uudistus sinänsä on mielestäni kannatettava. Todellisen perhekoon huomioiminen lisää maksujärjestelmän hyväksyttävyyttä ja on nykyistä oikeudenmukaisempi monilapsisille perheille, ja myös tulorajojen tarkistus ansiotasoindeksin mukaan tuottaa oikeudenmukaisemman maksurasitteen ajatellen juuri pienituloisia perheitä. Mutta sen sijaan itse maksujen sitominen sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin on kyseenalaista tilanteessa, jossa perhe-etuuksiakaan ei ole sidottu mihinkään indeksiin. On mielestäni väärin sitoa maksut korotusautomaattiin, jos vastaavia etuuksia ei nosteta elinkustannusten kallistumisen tahdissa. Nythän esimerkiksi lapsilisien reaaliarvo entisestään leikkaantuu inflaation myötä. Ministeri Risikko, teillä on vielä lunastamatta se oman puolueenne vaaleissa antama kynnyslupaus, että lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin. Tuokaa se esitys ensin ja vasta sen jälkeen esitys päivähoitomaksujen sitomisesta indeksiin.

Ehdotankin, että sellaiset tuet sidottaisiin elinkustannusindeksiin, joiden nimenomainen tarkoitus on korvata elämisen kustannuksia: tyypillisesti lapsilisät, myös sairauspäivärahan, äitiys- ja isyyspäivärahan minimitaso ovat sen tyyppisiä. Samoin terveydenhuollon maksukatot tulee yhtenäistää pikaisesti sekä sisällyttää niihin hammashoito ja säätää maksut oikeudenmukaiselle, riittävän matalalle tasolle. Vasta näiden uudistusten jälkeen on mielestäni oikeutettua tuoda esitys maksujen sitomisesta indeksiin.

Asiakasmaksujen tasossa tässä lakiesityksessä on hyvin syvästi kysymys arvoista. Perustuslainmukainen oikeus käyttää terveyden ja hengen kannalta välttämättömiä palveluja ei saa riippua potilaan maksukyvystä. Sairauden aiheuttamaa taloudellista taakkaa ei tule sälyttää yksilön kannettavaksi, vaan se tulee tasata solidaarisesti ja yhteisvastuullisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on nyt hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tasokorotuksesta, ja kuten ministeri mainitsi, korotushan tulee olemaan 16,6 prosenttia keskimäärin. On kuitenkin otettava huomioon, että tämä asiakasmaksujen nosto ei ole niin suuri mörkö kuin oppositio esitti (Välihuutoja) ja tulee varmasti esittämään. Esimerkiksi ed. Räsänen sanoi, että lääkekustannukset ovat sellaisia, mitä ihmiset eivät pysty maksamaan. Eivät lääkekustannukset kuulu asiakasmaksuihin.

Lisäksi ed. Räsänen mainitsi, että maksukattoa pitäisi alentaa. Maksukatto säilyy entisellään, ja maksukatto yritetään yhdistää siten, että lääkekustannusten ja sairaalakustannusten maksukatto yhdistetään Sata-komiteassa aivan lähivuosina.

Lähinnähän on kysymys rakenteellisesta muutoksesta etenkin päivähoitomaksujen kohdalla. Ja, kuten moneen kertaan on esitetty, ministerikin sen esitti, lasten päivähoitomaksuhan alenee noin puolessa perheitä. Tapahtuu siis tulonsiirto köyhimpien perheiden hyväksi. Asiakasmaksut saatetaan samalle tasolle kuin vuonna 2002, jolloin suomalaisten keskipalkka oli 2 280 euroa kuukaudessa, ja nyt se on 2 730 euroa. Siis ansiot ovat nousseet keskimäärin 443 euroa kuukaudessa, mikä on yli kymmenen kertaa niin paljon kuin korkeimman päivähoitomaksun korotus.

Kun korkeimmassa maksuluokassa maksetaan tällä hetkellä 200 euroa ensimmäisestä lapsesta, niin se 1.8. lähtien on 233 euroa. Siis nousu on palkkatason nousuun verrattuna varsin vähäinen. Nollamaksuluokan tuloraja siirretään huomattavasti korkeammalle kuin se oli aiemmin. Esimerkiksi yksinhuoltajalla, jolla on kaksi lasta, nollamaksuluokka alkaa nyt 1 150 euron kuukausipalkasta, kuten ministeri sanoi. Se raja on hyvin alhainen tällä hetkellä, ja se nostetaan 1 500 euroon. Miksei tätä tehty aikaisemmin? Jos yksinhuoltajalla on kolme lasta, niin huoltajan nollamaksuluokan raja korotetaan 1 200 eurosta 1 800 euroon. Onhan se merkittävä nollamaksuluokan rajan korotus. Eli siis pienituloiset yksinhuoltajat ja varsinkin monilapsiset perheet hyötyvät runsaasti tästä päivähoitomaksujen uudelleenkohdentamisesta. Paremmin ansaitsevat joutuvat maksumiehiksi, mutta heidänkin kohdallaan maksujen lisäys on varsin kohtuullinen verrattuna ansiotason nousuun.

Hammashoidossa pyritään ohjaamaan kansalaisia ennalta ehkäisevään hammashoitoon, ja tämän vuoksi suuhygienistin peruskäynti maksaa nyt 7 euroa ja tulee maksamaan tämän jälkeenkin 7 euroa. Hammaslääkärin julkiset palvelut nousevat varsin kohtuullisesti verrattuna yksityishammaslääkärin palkkioihin, jotka ovat kaksin—kolminkertaiset. Yleislääkärin vastaanottokäynti maksaa tällä hetkellä 11 euroa ja esityksen myötä 12,8 euroa, mutta yksityisestä käynnistä maksetaan vähintään 35 euroa. Julkisella puolella myöskin laboratorio- ja röntgentutkimukset sisältyvät käynnin hintaan. Ottakaa se huomioon. Jos menette Mehiläiseen, maksatte lääkärille, maksatte labrasta, maksatte röntgenistä. Saatte kuitenkin kelakorvauksen, mutta se on paljon pienempi kuin ne todelliset kustannukset.

Julkisen puolen terveydenhoitomaksuissa ei siis tapahdu dramaattisia muutoksia. Myöskään maksukatto ei muutu, ed. Räsänen. (Ed. Räsäsen välihuuto) — Se yhdenmukaistetaan, tämä maksukatto yhdenmukaistetaan kyllä. — Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudelleenkohdentaminen ei siis ole kovinkaan suuri ja dramaattinen muutos.

Edelleenkin näiden terveyspalvelujen asiakasmaksutulot tulevat olemaan vain 7,8 prosenttia kuntien terveydenhuollon käyttökustannuksista. Kunnat keräävät asiakasmaksut, mutta niiden korotukset vähennetään valtionosuuksista tänä vuonna ja ensi vuonna. Seuraavana vuonna asiakasmaksut on jo sidottu indeksiin, joten tätä vähennystä ei enää tapahdu. On hyvin ymmärrettävää, että oppositio ja monet potilasjärjestöt vastustavat asiakasmaksujen korotusta, mutta toinen vaihtoehto olisi veronkorotukset. (Ed. Tennilä: Se on ihan oikea vaihtoehto!) — Jaa, kiitos vaan. — Hallitus kyllä suunnittelee seuraaville vuosille veronkevennyksiä, jotka lisäävät kansan hyvinvointia ja tulevat etenkin parempituloisten ihmisten hyväksi. (Ed. Skinnari: Sairaat maksavat ne veronkevennykset!)

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallitus on tuonut tänne eduskuntaan uransa epäsosiaalisimman, epäsolidaarisimman ja epätasa-arvoisimman lakiesityksen. Hallitus esittää tässä lakiesityksessä hallitusohjelman mukaisesti, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan 1.8.2008 alkaen. Lisäksi maksut sidottaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin kahden vuoden tarkistusvälein. Korotus merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin keskimäärin 16,6 prosentin korotusta ja tekee Suomesta Euroopan johtavan asiakasmaksujen perijämaan.

Maksuja ollaan sitomassa sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksiin, mikä rakentaa asiakasmaksuihin korotusautomaatin. Hallitusta pitää kyllä yhdestä asiasta onnitella: te olette lopultakin onnistuneet keksimään ikiliikkujan. Maksuja korotetaan, se vaikuttaa tähän indeksiin, ja se indeksi korottaa näitä maksuja, ja ne maksut korottavat sitä indeksiä jne. Näin se toimii. Siellä on automaatti. (Ed. Pulliainen: Eipä saanut vasemmistoliitto aikaan samaa!) — Ei todellakaan.

Hallituspuolueet muuttivat vuoden 2008 budjetin käsittelyn yhteydessä kuntien sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuusprosenttia niin, että asiakasmaksujen mahdollisista korotuksista kunnille kertyvät lisätulot leikataan valtiolle. Tämä tehdään hallitusohjelman mukaan palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Nyt olen vuoden tältä paikalta kysynyt, millä tavalla tällä leikkauksella näiden palvelujen saatavuutta ja laatua turvataan. Vastausta ei ole tullut, mutta sen verran näköjään hallitustakin on alkanut hävettää, että tämä käsittämätön fraasi on sentään jätetty pois lakiesityksen perusteluista.

Arvoisa puhemies! Asiakasmaksuilla voi periaatteessa olla kahdenlaisia tavoitteita: rahoittaa palveluja ja ohjata niiden käyttöä. Suomessa toisin kuin muissa Euroopan maissa asiakasmaksuja on käytetty lähinnä rahoituslähteenä. Näin siitä huolimatta, että maksutulojen rahoitusmerkitys on pieni, mutta kustannusrasitus kotitalouksille suuri ja kohtaanto voimakkaasti regressiivinen, eli pienituloiset maksavat suhteellisesti paljon enemmän kuin suurituloiset. Suomessa asiakasmaksutulojen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 20 prosenttia, mikä on EU-maista toiseksi korkein ja tämän korotuksen jälkeen korkein.

Arvoisa puhemies! Asiakasmaksuihin liittyy useita ongelmia. Tärkeä terveydenhuollon rahoituksen periaate on, että palvelujen tarve ja palvelujen rahoitus pidetään erillään ja että palvelujen rahoitus perustuu maksukykyyn eikä palvelujen tarpeeseen. Tämä korotus sotii voimakkaasti tätä periaatetta vastaan. Asiakasmaksut kohtelevat eri väestöryhmiä eri tavalla ja lisäävät terveyseroja. Pienituloisilla niiden vaikutus palvelujen käyttöön on suuri, mutta suurituloisilla pieni. Maksut eivät ole luonteeltaan valikoivia, sillä ne vähentävät sekä tarpeellisten ja vaikuttavien että tarpeettomien palvelujen käyttöä. Maksu- ja hallintokulut ovat kaiken lisäksi tuottoihin nähden varsin suuria, ja ennen kaikkea verorahoitus kohdentaa maksurahoituksen sosiaalisesti ja taloudellisesti paljon oikeudenmukaisemmin kuin palvelumaksut, sillä saman menon kattaminen kunnallisverolla jättää pienituloisille vähemmän maksettavaa kuin jos ne katettaisiin palvelumaksuin.

Kehotan ministereitä tutustumaan oman ministeriönsä juuri äskettäin julkaistuun selvitykseen terveyserojen kasvusta Suomessa. Sen kertoma on korutonta. Pienituloiset käyttävät terveyskeskuksia. Meidän suurituloisten ei tarvitse maksaa näitä korotuksia. Me voimme mennä työterveyshuoltoon tai me voimme halutessamme ostaa ne palvelut yksityisiltä markkinoilta. Köyhien on käytettävä terveyskeskusta. Onneksi he voivat sitä käyttää, mutta tämä korotus tulee heikentämään heidän mahdollisuuksiaan.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotusta johtuu, että asiakasmaksuja tulee terveydenhuollossa käyttää mahdollisimman vähän ja ne tulee suunnata ohjaamaan palvelujen käyttöä kustannusvaikuttaviin hoitoihin. Asiakasmaksuja ei saa korottaa, vaan perusterveydenhuollossa ne tulee poistaa. Jos asiakasmaksut sidotaan indeksiin, on perusturvaetuudet sidottava vastaavasti indeksiin. Jos asiakasmaksuja kaikesta huolimatta korotetaan, on korotukset palautettava kunnille.

Arvoisa puhemies! Ellei näitä muutoksia tehdä lakiesitykseen, tulen aikanani ehdottamaan lakiesityksen hylkäämistä toisessa käsittelyssä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei nyt voi olla välttymättä siltä ajatukselta, että porvarihallitus on työntämässä kylmät kätensä lasten, vanhempien ja vanhusten kukkarolle. Pidän kaikkein ikävimpänä sitä, että — kuten jo käytetyt puheenvuorot osoittivat — terveyteen, terveysmaksuihin tulee niin suuri korotus, ja kun se kohtaantuu yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpiin, pientä eläkettä saaviin, työttömiin, pienituloisiin, niin kysyy, missä on hallituksen omatunto. Miten te kehtaatte tehdä tämän kaltaisen ehdotuksen, jonka maksajina ovat yhteiskunnan kaikkein pienituloisimmat? Täällä on ihan turha rehvastella, ministeri Risikko, sillä, että pääministeri Vanhanen nyt näkee tämän hallituksen sosiaalisena. (Ed. Heinäluoma: Missä se nähdään?) — Missä se nähdään, kun esitys on tällainen?

Sama on tietysti näitten päivähoitomaksujen kohdalla. (Ed. Zyskowicz: Siinä se nähdään!) — Ei sitä nähdä, jos 40 prosenttia joutuu maksamaan merkittävästi enemmän tilanteessa, (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) kun kaikki, ruoka, maito, hinnat ovat nousseet 5—7 prosenttia. (Puhemies: Nyt on kulunut minuutti 20 sekuntia!)

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä paljon palveluita käyttävien maksukatto ei nouse. Tämä on esityksessä myönteinen asia. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite maksukattojen yhdistämisestä, joka on erittäin välttämätön tavoite. Olisin kysynyt ministereiltä, miten tämä hanke edistyy ja miten siinä tullaan turvaamaan se, että paljon palveluja käyttävät saavat nykyistä oikeudenmukaisemman kohtelun.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ihmetellyt, mitä pahaa tietyt kansalaisryhmät ovat tehneet, kun hallitus heitä niin vihaa. Esimerkiksi pääministeri Vanhanen totesi, että köyhistä ei saa edes puhua, ettei kukaan vaan sitä tietäisi, ja samalla tavalla on työntekijöillä, mikä nähtiin tässä Kemijärven tapauksessa, yliopistoilla, maakuntayliopistoilta viedään rahat pois. Ja nyt sitten tämän esityksen myötä ilmeisesti vihaatte suunnattomasti päiväkoteja, päivähoitoa ja sairaita. (Ed. Zyskowicz: Sen takia köyhimpien päivähoitomaksuja alennetaan!)

Eli mitä pahaa ovat tehneet ne ihmiset, jotka joutuvat käyttämään kunnallista terveyskeskusta, että heille näitä maksuja korotetaan? Mielestäni terveyskeskusmaksut pitäisi poistaa eikä suinkaan korottaa niitä, koska ne ihmiset, jotka terveyskeskuksia käyttävät, eivät siellä käy turhaan ja on aivan väärin lähteä heitä rankaisemaan näin. No, ilmeisesti tämä viha—rakkaus-suhde käy ilmi siinä, että hallitus rakastaa osakkeenomistajia ja pääomatulojen saajia ja maanviljelijöitä myös, kun nähdään tämä perintöveroratkaisu.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että joko tahallaan hämätään tai ei ole luettu tätä lakiesitystä. Ensinnäkin voi todeta, että kun vanhuksista puhutaan, niin kotipalvelun, joka on pääasiassa vanhuksille, maksut alenevat 6,3 prosenttia eli 5,8 miljoonaa euroa. Lasten päivähoidossa nousu on 1,5 prosenttia, 3,8 miljoonaa euroa, elikkä nimenomaan ne on kohdennettu sosiaalisesti erittäin oikeudenmukaisesti nämä maksujen ... (Ed. Gustafsson: Miten terveyskeskusmaksut?) Ja aikaisemmin, kun ei ole muutettu tulorajoja, maksut ovat todellisuudessa kasvaneet paljon enemmän, mutta sitä ei ole vain kukaan huomannut.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa ed. Manniselle, että niin kasvoi lapsiperheiden ostovoimakin. Mutta nyt, ikävä kyllä, tuoreet inflaatioluvut kertovat, että inflaatio on lähes 4 prosenttia ja se ostovoima, joka lapsille suuntautuu, jää hyvin pieneksi. Ja nyt siitä suuren osan erityisesti työssä käyvien lapsiperheiden kohdalla syövät nämä korotukset. Kysyisinkin ministeri Risikolta ja ministeri Hyssälältä, onko teistä oikein, että alle keskituloisen perheen päivähoitomaksut nousevat, kun samaan aikaan nousevat asuminen ja ruoka ja palkankorotuksista jää oikeastaan enää toive käteen eikä sitä todellista rahaa, varsinkin kun aiemmin ennen vaaleja luvattiin, että kokoomukselle on kynnyskysymys lapsilisien indeksiin sitominen. Nyt sidotaan maksujen korotukset indeksiin, ja tulevaisuudessa odottava lapsilisän korotuskin koskee vain 20:tä prosenttia lapsiperheistä.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että tämän uudistuksen jälkeen 48 prosentilla lapsista päivähoitomaksu laskee, 12 prosentilla päivähoitomaksu pysyy ennallaan ja 40 prosentilla, hyvätuloisimmilla, päivähoitomaksu nousee. Siis pienituloiset ja monilapsiset perheet hyötyvät uudistuksesta ja heidän maksunsa laskevat huomattavastikin. Ja kun tätä ylintä tasamaksua aletaan maksaa nykyistä korkeammilla tuloilla myös, monella keskituloisella nämä maksut laskevat. Kannattaa muistaa myös se, että ostovoima on vuodesta 2002 lisääntynyt 20 prosenttia ja nyt nämä maksut korjaavat hieman, mutta eivät suinkaan syö koko ostovoiman kasvua.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovalta ja hallitus nyt omilla toimillaan lisäävät inflaatiota: energiaveron korotukset, polttoaineveron korotukset ja nyt myös nämä palvelumaksujen korotukset. Tällä viedään ostovoimaa pois. Sitten terveyskeskukset ovat paikkoja, joissa tällä hetkellä kannattaa käydä katsomassa sileäkätiseltä puolelta, keitä siellä on päivisin. Siellä on lapsiperheitä, vanhuksia, työttömiä.

Ja tämä olisi edes jollain tavalla käsitettävää, jos nämä potilasmaksukorotukset jäisivät kunnille, jotta voitaisiin parantaa perusterveydenhuoltoa, mutta kun se leikataan valtion kassaan, jotta voidaan maksaa ylisuuria EU:n pakkojäsenmaksuja, tietysti. Eli kyllä tämä epäsosiaalisuus tässä huutaa taivaaseen asti, ja nimenomaan valtiovallan tässä tilanteessa suhdannepoliittisista ja inhimillisistäkin syistä pitäisi huolehtia siitä, että inflaatio ei karkaa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistutan vielä siitä, että tästä 65 miljoonan euron leikkauksesta todellakin valtaosa menee sinne terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin, vain tuo 3,8 miljoonaa päivähoitomaksujen korotuksiin keskimäärin, vaikka joidenkin osalta toki sielläkin näitä korotuksia tulee.

Mutta kun ed. Manninen luetteli tästä hallituksen esityksestä pari sellaista kohtaa, joissa lopputulos on oikeudenmukainen, niin ihan samassa kohden luetellaan se, miten hammashuolto kallistuu 28,2 prosenttia, erikoissairaanhoito 13,6 prosenttia ja perusterveydenhuolto 6,6 prosenttia. Nämä ovat ne todelliset raskaat muutokset, mitä tästä on seuraamassa. Kun täällä hallituspuolueiden edustajat ovat ihastelleet sitä, että tässä esityksessä asiakasmaksukatto ei nouse, niin se nyt vielä puuttuisi, että tässä kattoakin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) korotettaisiin. Kattoahan tulisi huomattavasti madaltaa ja yhdistää.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara sanoi täällä, että jos näitä maksuja ei nyt nostettaisi, tulisi veronkorotuksia. Ed. Asko-Seljavaara, niitä tulee juuri nyt sen vuoksi, että tämä raha, mikä kerätään maksuilla, nyysitään kunnilta pois valtiolle. Sitä kautta nämä maksut eivät mene palveluiden laadun parantamiseen. Kunnat joutuvat nostamaan verotustaan, ja se kohdistuu sinne yksittäiselle ihmiselle. Jos tätä ei haluta tunnustaa, niin siitä vaan. Hallitus varmaan pimittää paljon muutakin.

Ed. Kataja, tässä kohtaa, kun puhuitte, että 40 prosenttia niistä, joilla päivähoitomaksut nousevat, on hyvätuloisia, pyydän ed. Katajaa tarkistamaan, missä menee keskituloisuuden raja, koska alle keskitulon tienaavat ihmiset joutuvat nimenomaan näiden korotettujen päivähoitomaksujen piiriin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen on kannustanut tiedotusvälineitä puhumaan ja kirjoittamaan muusta kuin köyhyydestä, ja kun lukee tämän esityksen, ymmärtää kyllä miksi. 28 sosiaali- ja terveysalan järjestöä toteaa yksikantaan, että ehdotetut korotukset lisäisivät kiistatta taloudellista epätasa-arvoisuutta muun väestön ja pitkäaikaissairaitten välillä. Pirullisinta tässä esityksessä on mekanismi, jolla hallitus pakottaa kuntapäättäjät maksattamaan kuntakurjuuden oman kuntansa köyhillä ja heikompiosaisilla. Varallisuusveron poistaminen, kaksi kertaa tämä summa, 120 miljoonaa euroa, ei merkinnyt yhtään mitään, mutta nyt on pakko kupata kuntien köyhimmiltä ja sairaimmilta 65 miljoonaa euroa. Kysymys kuuluu, miksi, jos kuntatalous on niin hyvässä kunnossa kuin te väitätte.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa tietenkin voi katsoa monelta kannalta. Jos katsoo kuntien kannalta, niin tämä todellakin on nyt kertaluonteinen valtionosuusmuutos. Jatkossahan tämä raha sitten jää kunnille. Jos ajatellaan kuntien kannalta, niin tietysti kun kuntien täytyy huolehtia siitä, että palvelujen laatu ja taso on hyvä, ja kun tietenkin aina odotetaan sitä, milloin poliittisilla päätöksillä puututaan maksuihin, niin kustannustason kehitys huomioon ottaen yksittäisen kunnan kohdalta se on hankalampaa kuin se, että on sidottu indeksiin, jolloin kehitys tapahtuu kunnan kannalta automaattisemmin.

Vaikka kuntatalous vahvistuu tänä vuonna suotuisen verotulokehityksen ja valtionosuuksien kasvun johdosta, niin toimintamenojen kasvu on kunnissa kuitenkin suurta, ja sehän johtuu muun muassa ikääntymisen kovasta haasteesta, kunnat ovat todella siinä kovilla.

Mehän tiedämme tutkimuksista, että monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet ovat kaikkein suurimmassa köyhyysriskissä ja taloudellisissa vaikeuksissa. Nimenomaan tällä uudistuksella halutaan nyt tähän vaikuttaa. Monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien ei useinkaan kannata ottaa työtä vastaan, koska tulojen lisäys päivähoitomaksujen takia on vähäinen. Tällä uudistuksella uskon, että yksinhuoltajalle tulee kannattavammaksi ottaa vastaan työtä, koska, niin kuin kuulimme täällä, yksinhuoltajalla laskelman mukaan jopa 100 euroa saattaa nyt vähentyä päivähoitomaksu, koska nimenomaan tämähän on ollut aivan nurinkurinen tilanne, että vain kaksi lasta on laskettu perhekokoon. Nyt muutamme tämän, ja tämä on iso periaatteellinen uudistus, samoin kuin se, että nykyisin päivähoitomaksusta vapautuu, jos tulot ovat 1 164 euroa kuukaudessa bruttona, ja nythän tämä raja nousee 1 578 euroon. Täytyy myöskin nähdä nämä myönteiset asiat tässä, elikkä sosiaalinen puoli.

Nythän, arvoisa puhemies, meillä ei ole sidottu indeksiin lapsilisiä, ei kotihoidon tukea eikä myöskään pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja eikä pienintä vähimmäissairauspäivärahaa. Kun me nyt joudumme muun muassa tämän takia tekemään erittäin merkittävän korotuksen näihin pienimpiin vanhempainrahoihin, noin 160 euroa kuukaudessa, yli 150 euroa, niin jos ei ole koskaan sitä indeksiä ja jos ei tule tällaista hallitusta, joka tähän kiinnittää erityishuomion, niin totta kai ne jäävät jälleen jälkeen. Kyllä minusta tämä on merkittävää, että nyt joudutaan tekemään isoja tasokorotuksia, jotta päästäisiin peruspäivärahan tasolle. Meillähän työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat indeksiin sidottuja, ja nyt tämä hallitus haluaa tämän korottaa, että se tulisi edes sille tasolle, kun on jäänyt jälkeen muun muassa siitä syystä, että ei ole indeksejä ollut eikä ole tehty tasokorotuksia. Tästä näkökulmasta kyllä mielestäni näitä tulonsiirtoja, joissa ei ole indeksiä, pitää tarkastella jatkossa, onko mahdollisuutta sitoa näitä tulonsiirtoja indeksiin. Tämä asia on esillä Sata-komiteassa.

Nyt sitten tämä maksukattojen kysymys, täällä on ollut esillä tämä maksukattoasia. Tämä yhdistäminen on erittäin haasteellista. Se on siellä selvityksessä, mutta se on erittäin vaikeaa, koska meillä on niin monenlaisia maksukattoja. Meillä on ainakin neljänlaisia maksukattoja. Yhdistäminen on vaikeaa, mutta sitä selvitetään ja katsotaan.

Mitä sitten tulee hammashuollon maksuihin, niin kyllä tässä nyt ohjataan siihen, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota ehkäisevään työhön. Jokainen voi myös omalta osaltaan parantaa omaa tilannettaan elikkä painottaa sitä omatoimisuutta ja sitä ehkäisevää työtä. Kyllä näillä tarkoitus on myöskin, että jatkossa kaikilla hammashuollon kulut pienenisivät, kun ehkäisevään työhön kiinnittäisivät omaltakin kohdaltaan enemmän huomiota. (Ed. Gustafsson: Tällä logiikalla pitäisi vielä enemmän nostaa!)

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Muutamaan asiaan kommentti.

Täällä puhuttiin maksukatoista, ja aivan totta, maksukatot eivät nouse. Minä puhun tässä nyt myöskin näistä välikatoista. Siis meillähän on tämä varsinainen maksukatto, mutta sitten meillä on siellä näitä niin sanottuja välikattoja, kuten esimerkiksi alle 18-vuotiaan laitoshoito jne., ne eivät myöskään nouse tässä. Se on se ongelma tietysti, mihin ministeri Hyssäläkin viittasi, että on erilaisia kattoja. Sen lisäksi, että on asiakasmaksukatto, on lääkekustannuksiin maksukatto ja matkakustannuksiin, ja näiden yhteensovittamisesta on nyt siis kysymys, kun Stakes tekee sitä tutkimusta. Me odotamme sitä vuoden loppuun mennessä, mutta tässä jo todettiin, että se on hyvin haastava.

Indeksivalinnoista olen kyllä aivan eri mieltä kuin te, hyvät puhujat, koska tässä on nyt todella mietitty semmoinen indeksi, joka on asiakkaan kannalta paras. Olisihan se nyt kovin merkillistä, että tupakan ja alkoholin hinnannousu vaikuttaisi päivähoitomaksujen nousuun. Olisitteko te sitä mieltä, että näin pitäisi olla? Ei missään nimessä. (Ed. Kumpula-Natri: Ei ole sidottu indekseihin!) Me olemme nimenomaan pohtineet sitä, että on asiakkaan kannalta järkevää ottaa juuri nämä indeksit. Me olemme näissä esityksissä tehneet nimenomaan erilaiset indeksit, indeksisidonnaisuuden. (Ed. Kumpula-Natri: Te luotte indeksijärjestelmän nyt vasta!)

Ed. Räsänen viittasi kotitalouksien osuuteen terveydenhuollon rahoituksesta. Se on tosiaan 17,8 prosenttia. Se löytyy sieltä hallituksen esityksestä. Nyt pitää tässä vain huomioida se, että se 17,8 prosenttia koostuu lääkkeistä, yksityisestä terveydenhuollosta, joihin hallitus ei voi vaikuttaa, hyvänen aika. Elikkä on aivan turha tuoda tällaisia lukuja tänne, jotka eivät kuulu tähän keskusteluun.

Sitten perhe-etuisuuksista. Olen aivan samaa mieltä, että lapsilisät tulee sitoa jatkossa indeksiin, ja Sata-komitea selvittää sitä, millä aikataululla sitä voidaan tehdä.

Sitten terveydenhuollon maksuihin, arvoisa puhemies, vielä lyhyesti. Tärkeäähän tässä on se, että kun terveydenhuollon maksut nyt nousevat, saamme rahoillemme vastinetta. Me tiedämme jokainen sen, että erilaisissa terveyskeskuksissa on ongelmia palvelujen saatavuuden suhteen, ja tähän me olemme tarttuneet. Meillä on terveyskeskusten ylösnostamishanke meneillänsä, ja te tulette näkemään, että aivan varmasti tässä tulee korjaus terveydenhuollon palveluihin.

Sitten näistä terveydenhuollon kustannuksista vielä sen verran, että kun nyt verrataan näitä lukuja, niin meillä on tällä hetkellä 22 euroa vuosimaksu, terveyskeskusmaksu. Vuosimaksu tulee nousemaan 25,6 euroon, kun todellisuudessa lääkäripalvelu, yksi käynti, maksaa 60,9 euroa, pelkkä lääkärissäkäynti yhteiskunnalle. Kun nyt tulee vuosimaksuksi 25,6 euroa, niin ei se mielestäni ole paljon. Nyt pitää sitten vielä muistaa sellainen asia, että 30 000 henkilöä jo tällä hetkellä työllistyy näiden asiakasmaksujen ansiosta. Me pystymme tällä nyt sitten mahdollistamaan palvelujen toimivuutta. Sitten on kyllä muistettava aina se, että ei Suomessa ketään jätetä hoitamatta, jos hänellä ei ole varaa maksaa. Aivan varmasti hoitoa saa.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiossa kun voi olla kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan, niin ymmärtää hyvin sen, että joukot on koottu potilasjärjestöjä ja mielenosoituksia myöten tätä esitystä vastaan. Mutta jos kattoihin mennään eikä kikkailla sanoilla "pienituloinen" tai "keskituloinen", niin tosiasia on se, että tämän esityksen jälkeen yksinhuoltajalla, jolla on yksi lapsi hoidossa, alle 2 800 euroa kuussa tulo, sen alla päivähoitomaksut laskevat, tai jos mennään suurempiin lapsilukuihin, lasku on isompi.

Ed. Manninen totesi täällä, että joko halutaan tahallaan hämätä tai esitystä ei ole luettu. Minäkin kehottaisin ainakin esimerkiksi niitä lukemaan, jotka väittävät, että tällä ohjataan perheitä toimimaan siten, ettei haluttaisi, että lapsia hoidetaan päiväkodeissa. Esimerkiksi tämä esitys pitää sisällään sen, että pitää järjestää päivähoitopaikka heti, kun nykyisen lainsäädännön mukaan on kaksi viikkoa aikaa kunnalla päivähoitopaikka järjestää. Tämä esitys pitää sisällään esimerkiksi tämän kaltaisen myönteisen muutoksen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä puhetta piisaa, ja kun tätä kuuntelee vielä jonkun aikaa, niin tulee semmoinen tunne, että me käsittelemme lakiesitystä palvelumaksujen alentamisesta, (Ed. Zyskowicz: Näin päivähoidon osalta käy!) joka vie valtiolta suunnattomasti rahaa. Tosiasia kuitenkin on, että inflaatio on 4 prosenttia, hallitus levittelee käsiänsä ja nyt meillä ollaan korottamassa lähes jopa viidesosalla erityisesti terveydenhoidon maksuja, ja lapsiperheet ovat käyttäjiä sekä terveydenhuollossa että päiväkodeissa. Sanoisin: Eikö, kokoomus, yhtään hävetä luvata vaaleissa lapsilisien korotus ja sitoa lapsilisät indeksiin ja tuoda tänne ehdotus, jolla päivähoitomaksut sidotaan indeksiin? Eikö hävetä?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä vasemmisto kysyy, missä tämän päivähoitomaksu-uudistuksen osalta näkyy sosiaalisuus. Se näkyy juuri siinä, arvoisat vasemmiston edustajat, että kaikkein pienituloisimpien, jotka maksavat päivähoitomaksuja, maksut alenevat. Sen lisäksi yksinhuoltajien osalta pienituloisilla ja keskituloisilla yksinhuoltajilla maksut alenevat. Se tarkoittaa sitä, että nykytilanteeseen verrattuna ei joudu niin helposti tasamaksun piiriin kuin tällä hetkellä joutuu. Tätä voi verrata siihen, mitä tapahtui teidän aikananne, ed. Filatov, ed. Heinäluoma. Teidän aikananne, edellisen hallituksen aikana, tapahtui niin, että joka vuosi tosiasiallisesti pienituloisten maksut kiristyivät, koska heidän nimellisansionsa nousivat, he nousivat korkeampaan maksuun, vaikka heidän reaaliansionsa eivät olisi edes nousseet. Eli nyt pienituloisten maksuja alennetaan, teidän aikananne pienituloisten maksuja korotettiin. Siinä tämä sosiaalisuus näkyy.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä nyt aivan uskomatonta. Ed. Ben Zyskowicz, te ette tee mustaa valkoiseksi, vaikka te kuinka yrittäisitte käyttää noita puheenvuoroja. (Ed. Zyskowicz: Nämä ovat faktoja!) Tuo on hyvin ylimielistä tänne vasemmalle päin tällaisia valheita osoittaa. Mitä te, ed. Zyskowicz, todellakin kokoomuslaisena ajattelette siitä, menettekö te kertomaan nyt keskituloa pienempituloisille perheille, että toivo tuli, mutta kyllä teidän päivähoitomaksunne korottuu merkittävällä tavalla? Tulee useita kymppejä euroja lisää päivähoitomaksuun, mutta toivo tulee. Te olette vienyt toivon, arvoisa kokoomus. Kyllä varmasti toivotalkoita tarvitaankin nyt tämän jälkeen, mutta tämä on mielestäni kuluttajansuojan, melkein voisi sanoa, rikkomus, tällainen käytös teiltä. Te vaaditte lapsilisiä indeksiin, te sidotte päivähoitomaksujen korotukset indeksiin. Tämä on täysin pöyristyttävää, arvoisa kokoomus.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä todellakin fakta on se, että 48 prosentilla lapsista päivähoitomaksut laskevat. (Ed. Zyskowicz: Kaikkein pienituloisimmilla!) Kaikkein pienituloisimmilta perheiltä päivähoitomaksut laskevat, 12 prosentilla pysyy ennallaan, ja vain sitten lopuilla nousee. Noin 40 prosentilla lapsista ja perheistä päivähoitomaksut nousevat. Aivan oikein, niin kuin ed. Zyskowicz ja ministerit tuolla totesivat, pienituloiset perheet, yksinhuoltajaperheet, hyötyvät nimenomaan tästä uudistuksesta. Kyllä minun on sanottava, että minä mielelläni menen turuille ja toreille tämän sosiaalisuuden osoittamaan.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on lapsiperheiden ostovoimasta. Sillä se leipä hankitaan, sillä maksetaan vuokra, sillä maksetaan ne päivähoitomaksut. Ja kun samaan aikaan me olemme tilanteessa, jossa inflaatio on lähes 4 prosenttia, ruuan hinta on noussut yli 7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, asumisen kustannukset 5,7, niin näitä pienituloisia lapsiperheitä ei kovin paljon hyödytä se, että puhutaan pienistä liikuista täällä matalapalkkaisella puolella, kun tosiasiallisesti tämä maksukehitys synnyttää tilanteen, jossa, jos perheessä on mies, joka on keskituloinen, ja nainen, joka on matalapalkka-alalla, tällaisessa perheessä lapset jatkossa kannattaa hoitaa kotona. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita, hoitavatko he lapset kotona vai eivätkö. Mutta kannattaa mennä kysymään Espoosta tai Haukiputaalta, kuinka paljon jää pienituloisille äideille käteen sen jälkeen, kun tämä perheen päivähoitomaksu lasketaan kokonaisuudessaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eriarvoisuus Suomessa yltää myös terveydenhoitoon ja niinpä köyhä mies kuolee 5 vuotta aikaisemmin kuin rikas mies. (Välihuuto vasemmalta: Kymmenen!) Kun te nyt korotatte näitä terveysmaksuja, te lisäätte tätä eriarvoisuutta. Te molemmat varmasti tiedätte tämän terveysalan ihmisinä, arvoisat ministerit, mutta silti te teette tämän. Julmaa on porvarimeininki. Ei noihin korviin köyhien huokailu kuulu.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus peittää korvansa, kun oppositio puhuu, ja haluaa sotkea tahallaan asioita. Mutta ehkäpä hyvä hallitus uskaltaa kuunnella sitten näitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjä. Niitä on kuultu meillä valiokunnissa, ja niiden viesti on varmasti myös ministeriöön kantautunut. Elli Aaltonen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta toteaa, että asiakasmaksujen korotus heikentää erityisesti paljon palveluja tarvitsevien vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten asiaa. Onko tämä oikeudenmukaista?

Samaan suuntaan vaikuttavat suunnitellut lääkekustannusten uudistukset, jotka tuottavat lisäkustannuksia sekä asettavat eri asiakasryhmiä eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Stakesin, ylijohtaja Matti Heikkilä toteaa: "Maksujen korotuksilla voi olla vakaviakin köyhyys- ja tulonjakovaikutuksia." Vakaviakin! Stakesin ylijohtaja, Invalidiliitto ry, (Puhemies: Nyt pitäisi huomioida minuutti!) he ovat erittäin huolissaan siitä, millä tavalla heidän jäsenensä tulevat pärjäämään tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tässä täytyy olla joku väärinkäsitys, koska viitehintajärjestelmä lääkkeissä, joka on hallitusohjelmassa, päinvastoin vaikuttaa niin, että asiakkaalla on edullisemmat lääkkeet käsissä. (Ed. Guzenina-Richardson: Onko Stakes väärässä?) Tässä on potilasjärjestöilläkin ollut väärää tietoa. Mutta meillähän on jo kokemuksia siitä, mitä rinnakkaislääkkeet ovat aiheuttaneet, ja tässä viitehintaan mahdollisesti siirryttäessä on sama vaikutus. Elikkä voidaan saada halvempia lääkkeitä ja säästetään sekä lääkekuluissa että sairausvakuutusmenoissa. Tämä on täysin päinvastoin kuin mitä edustaja sanoi.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eivät nämä ole uskon eikä toivon eikä uskomusten varassa. Tämä on esitys, jossa on maksujen korotuksia. Mutta oppositiolle haluan muistuttaa, että tulee sekin näkökulma esiin, jonka te näköjään kiistätte, tai sitten ette ole lukeneet koko tätä esitystä: On merkittäviä väestöryhmiä, joitten esimerkiksi päivähoitomaksut alenevat. (Ed. Tennilä: Miten terveyskeskusmaksut?) Samoin, kun puhutaan lapsiperheistä ja lapsista, niin tässä ed. Mannisen kanssa käytiin keskustelua, että pienten lasten osaltahan meillä ei ole terveyskeskusmaksuja emmekä me niitä halua.

Sitten iso kysymys minusta on se, että jos kuuntelee tämän talon ulkopuolella käytävää keskustelua, niin tällä hetkellähän sosialidemokraattien tiernapojat marssivat tuolla ympäri turkuja ja toreja ja esittävät, että päivähoidon pitäisi olla maksutonta kokonaan. Meillä kun ei ole hallituksessa sitä rahantekokonetta, mikä teillä on, niin periaatekeskustelu siitä, onko päivähoito maksutonta kokonaan, on hyvä käydä ja tulla niistä omista arvoista lähtien tähän keskusteluun. Henkilökohtaisesti lähden siitä, että kyllä jonkunlainen omavastuu päivähoidon osalta saisi olla jatkossakin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen joko ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, että tämä hallituksen esitys päivähoitomaksujen uudistamisen osalta on erittäin sosiaalinen. Se sosiaalisuus näkyy siinä, että kaikkein pienituloisimpien perheiden, jotka tänä päivänä maksavat päivähoitomaksua ja ovat sillä huojennusalueella, päivähoitomaksut alenevat. Kaikkien kaikkein pienituloisimpien perheiden, jotka maksavat päivähoitomaksua, maksut alenevat. Sen sijaan, ed. Viitanen, edellisen hallituksen aikana, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja kun tulorajoja ei tarkistettu, se tarkoitti sitä, että pienituloisten perheiden, jotka olivat huojennusalueella, maksut vuosi vuodelta nousivat. Kun he joutuivat nimellisansioidensa korotuksen myötä ylempään maksuun ja kun samalla ei vuositulojen tulorajoja tarkistettu, (Puhemies: Minuutti on kulunut, ed. Zyskowicz!) niin teidän aikananne pienituloisimpien maksuja nostettiin. Mitäs siihen sanotte, ed. Viitanen?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz ei nyt millään näytä ymmärtävän, että hallitus tässä on nostamassa kaikkein pienituloisimpien maksuja ja palvelumaksuja, ei oppositio. Viime kaudella sosialidemokraatit nimenomaisesti estivät näiden maksujen korotukset, koska katsoimme, että siihen tilanteeseen ne eivät sovi eivätkä muuten sovi tähänkään tilanteeseen. Hallitus on nostamassa terveydenhuollon maksuja. Menettekö te, arvoisa ed. Zyskowicz, nyt sitten torille kansalaisjärjestöjen pariin ja vastaatte jotakin, että tämä on aivan oikein, heidän kirjeeseensä, jossa he todellakin korostavat, että nämä korotukset lisäisivät kiistatta taloudellista epätasa-arvoisuutta muun väestön ja pitkäaikaissairaiden välille muun muassa? Minun mielestäni myöskään se ei ole kovin sosiaalista, ed. Zyskowicz, että jo keskituloisia alempituloisten perheiden päivähoitomaksut nousevat. Se ei ole sosiaalista. Hallitus on nostamassa terveydenhuollon maksuja, arvoisa Zyskowicz, oppositio on niitä vastustamassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen, edellisessä puheenvuorossa te puhuitte päivähoitomaksuista, ja kun siinä keskustelussa teillä ei ollut oikein faktaa väitteidenne tueksi, niin laajensitte keskustelun terveydenhoidon maksuihin, josta taas minä en puheenvuorossani sanonut mitään, (Ed. Tennilä: Niitähän nostetaan myös!) eli toistan, mitä tulee lasten päivähoitomaksuihin: tämä uudistus pienentää kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden päivähoitomaksuja. Eikö tämä ole totta? Ja kun sanotte, että pienillä tuloilla joutuu ylimpään maksuun, se on totta. Se on ennen uudistusta totta ja se on uudistuksen jälkeen totta, mutta ennen uudistusta vielä pienemmillä tuloilla joutui ylimpään maksuun. Nyt sitä tuloa, jolla joutuu ylimpään maksuun, jonkun verran nostetaan. Kun te olitte vallassa, minään päivänä, minään vuonna ei korjattu näitä tulorajoja, mikä tarkoitti sitä, että yhä pienituloisemmat joutuivat ylimmän maksun piiriin, ja tarkoitti sitä, että pienituloisempien maksut nousivat joka vuosi, kun heidän nimellistulonsa nousivat.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä todellakin toivon, että ed. Zyskowicz ja hänen edustamansa kokoomuspuolue aivan yhtä sinnikkäästi, kuin nyt tässä yritätte puhua mustaa valkoiseksi, olisitte vaatimassa niitä asioita, mitä vaalien alla te vaaditte. (Ed. Zyskowicz: Nämä ovat faktoja!) Teille oli kynnyskysymys puhua lapsiperheiden puolesta niinkin vahvasti, että sidotaanpa lapsilisät indeksiin, ja nyt te kehtaatte tulla sanomaan, että lapsilisän korotuksia ei tule 80 prosentille perheistä, lapsilisiä ei sidota indeksiin ja kaiken kukkuraksi päivähoitomaksujen korotukset sidotaan indeksiin. Minä toivon teiltä tätä samaa intoa nyt alkaa puhua vaalilupauksenne puolesta. Tähän mennessä te olette syöneet sen ja te olette vieneet toivon esimerkiksi työssä käyviltä keskituloisilta perheiltä. Se on iso lovi lompakkoon, kun menee kymmeniä euroja päivähoitomaksun korotukseen. Se on muuten totta, ed. Zyskowicz.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tosiasia on se, että terveydenhoidon maksut nousevat ja terveyserot ovat kasvaneet ja ovat edelleenkin kasvamassa. Hallitusohjelmassa todetaan: "Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on edistää terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja." Miten te kavennatte näitä terveyseroja, kun te nostatte näitä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, kun aikaisemminkaan jo pienituloiset eivät ole pystyneet käyttämään niin paljon terveyspalveluja kuin he olisivat tarvinneet? Vain suurituloiset ovat pystyneet niitä käyttämään, ja terveyserot ovat edelleenkin kasvaneet, ja nyt te korotatte maksuja, jolloin nämä erot tulevat entisestään suurenemaan, elikkä te toimitte vallan täysin vastoin omaa hallitusohjelmaanne. Ja tosiasiassa tämä on juuri sitä kokoomuslaista ja porvarillista oikeistopolitiikkaa: köyhät kyykkyyn myöskin terveydenhuollon alalla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa ei ole varmaankaan ollut sairaana viime aikoina, koska suurin osahan näistä sairaista käyttää tätä vuosimaksua, joka tulee olemaan nyt 25 euroa. Se on niin pieni summa, että kyllä sen melkein kaikki pystyvät maksamaan. (Ed. Kuoppa: Kansanedustajan palkassa pieni summa!)

Sitten minä haluaisin vielä korjata, ed. Viitanen, tätä lasten päivähoidon uudelleenjärjestelyä. Siis todellakin, jos meillä on yksinhuoltajaäiti tai -isä ja hänellä on kaksi lasta, niin hänen maksunsa pienenee vielä 3 400 euron kuukausipalkalla, (Ed. Zyskowicz: Keskituloinen!) ja tämä on keskituloinen. Kyllä tässä huomioidaan keskituloiset ihmiset ja etenkin pienituloiset. (Ed. Zyskowicz: Ja etenkin yksinhuoltajat!)

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eirasta eräs apteekkari kertoi, että hänen sydäntään särkee, kun hänellä on jatkuvasti lisääntyvä määrä pitkäaikaissairaita, pienituloisia ihmisiä, jotka tuovat sen reseptin. Heidän ei kannata ostaa kolmen kuukauden lääke-erää kerrallaan, koska se eläkkeen määrä tulee kerran kuukaudessa. Ihmisten tulot on niin mitoitettu. Edullisempaa heille olisi ostaa se kolme kuukautta kerrallaan, koska silloin menisi vain yksi toimituskertamaksu. Näiden ihmisten puolesta puhuvat nämä järjestöt, jotka ovat vedonneet eduskuntaan.

Ministeri Hyssälä, silloin kun te olitte oppositiossa, niin minä muistan, että teillä oli silloin kyllä joku ajatus ja ohjelma siitä, kuinka maksukattojärjestelmää uudistetaan. Eikö siitä nyt olisi apua, niin että saisimme tämän kokonaisuudistuksen aikaan? Kyllä tämän maksukattojärjestelmän uudistaminen olisi pitänyt ajoittaa tähän.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moneen kertaa pyydetty ja haastettu hallituspuolueita tilille vaalilupauksista lapsilisien sitomisesta indeksiin. Vihreänä vastaukseni on erittäin helppo. Me emme ole luvanneet sitoa lapsilisiä indeksiin, emme ennen vaaleja emmekä vaalien jälkeen.

Henkilökohtaisesti pidän lapsilisien sitomista indeksiin hankalana kahdesta syystä. Ensinnäkin se on mekanismina erittäin kallis. Toisaalta se on menetelmänä hieman samanlainen kuin lähtisi haulikon kanssa hirvimetsälle, eli jotkut haulit kyllä osuvat, mutta moni niistä menee myös hukkaan. Eli peräänkuulutankin vielä oikeudenmukaisempia keinoja, joilla saadaan tukia kohdennettua nimenomaan niille lapsiperheille, jotka sitä erityisesti kaipaavat, ei välttämättä suurituloisille, ja juuri sellainenhan on myös nyt tämä päivähoitomaksu-uudistus. Siksi haluaisin kysyä ministeri Risikolta: Mitä vaihtoehtoisia toimia Sata-komitealla on mietittävänä, kun pohditaan sitä — tai ministeri Hyssälältä — miten lapsiperheitä voitaisiin jatkossa paremmin tukea?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tosiasia on, että tästä 65 miljoonan euron summasta valtaosan maksavat julkisen terveydenhuollon palveluja käyttävät ihmiset, ja he näin rahoittavat valtiontaloutta, joka ei kyllä heidän rahojaan nyt tässä tilanteessa tarvitse. Valtiontalous on kunnossa, ja siksi suunnattomasti ihmettelen sitä, että Vanhasen hallitus leikkaa nämä rahat kunnilta itselleen valtion kassaan. Näin ne eivät paranna kuntien palveluvarustusta esimerkiksi terveydenhuollon puolella, missä tarve on henkilökunnan osalta ja monella muulla tavalla polttava.

Ed. Asko-Seljavaara kyllä selvitti, mikä tässä on taustalla. Hän sanoi, että näin haetaan varoja valtionverotuksen keventämiseen vaalikauden loppuvuosina, ja se on kyllä kohtuutonta, että sairaat ihmiset pannaan maksamaan valtionverotuksen keventäminen hyvätuloisille, rikkaille ihmisille.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Vastaan tuohon lapsilisäkysymykseen vielä, että lapsilisien tarkoitushan Suomessa on ollut tällainen universaali etuus tasoittaa lapsiperheitten ja lapsettomien perheitten välisiä eroja ja siihen ei ole koskaan sisältynytkään sitä sosiaalista elementtiä. Jos halutaan, että lapsilisät, pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat ja kotihoidon tuki pysyvät sitten mukana tässä kehityksessä niin, että se ei riipu hallituksen väristä, että ne pysyisivät kehityksessä mukana, niin silloin pitää tietenkin miettiä näitä indeksejä. Nyt joudutaan kohtuuttoman suuri korotus laittamaan pienimpiin päivärahoihin, 160 euroa kuukaudessa, jotta ne tulevat peruspäivärahan tasolle. Mielestäni tämä ei ole oikein, että ne ovat olleet näin matalat ja niitä korotetaan näin paljon, sitten kerralla joudutaan korottamaan, ja näin ollen pitää miettiä näitä indeksejä. Tämä on siellä Sata-komiteassa listalla.

Mitä sitten tulee tähän maksukattoasiaan, niin todellakin (Puhemies: Minuutti on kyllä kulunut!) ne ovat Stakesin selvityksessä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen asiakasmaksupolitiikka on erittäin kovaa politiikkaa nimenomaan terveydenhuollossa. Korotukset vaikuttavat erityisesti vanhuksiin, paljon sairastaviin ja yleisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Hallituksen linjauksen mukaan ihmiset maksavat yhä enemmän omista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaan, ja suureksi kysymykseksi jääkin, kuinka ihmiset selviytyvät näistä maksuista ja kuinka heillä on mahdollisuus saada hoitoa siten kuin he tarvitsevat.

Päivähoidon osalta asiakasmaksut kaikkein pienempituloisten osalta todellakin paranee, kuten täällä on todettu, mutta syynä on perhe-käsitteen muutos, mikä on ainut hyvä, todellinen asia tässä asiakasmaksulaissa. (Ed. Zyskowicz: Eihän kuin tulorajojen tarkistus!) Hallitus ei kuitenkaan tue alle keskituloisia eikä keskituloisia perheitä (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllähän!) eikä sitä kautta tue esimerkiksi heidän työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamistaan eikä tuo joustavuutta myöskään heidän elämäänsä.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin Vanhanen kuin Katainenkin ovat luvanneet suuria hyväosaisten veronkevennyksiä. Tällä askeleella pannaan kunnat keräämään nämä veronkevennykset sairailta, vanhuksilta ja lapsiperheiltä. Tämä on häikäilemätöntä hyväosaisille tehtävää tulonsiirtoa. Ei auta selittää, että maksuja porrastetaan maksukyvyn mukaan. Vaikka näin olisi, niin silti valtio uhkaa arvionsa mukaan niistää heikommiltaan 60 miljoonaa enemmän. Suurimmat korotukset iskeytyvät niille, jotka putoavat monimutkaisten maksukattoluokitusten aukkoihin ja saavat vielä arvaamattomia maksutällejä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on seurannut tätä keskustelua, niin on ainakin yhdestä asiasta tullut vakuuttuneeksi: tämä remontti on eräällä tavalla myöhässä. Se olisi pitänyt ehdottomasti tehdä sellaisissa oloissa, jolloinka inflaatiovauhti on tuossa 2 prosentin tienoilla tai sen alapuolella. Nyt täällä käytännöllisesti katsoen kaikissa puheenvuoroissa puhutaan jo 4 prosentin inflaatiosta ja sen sotkevasta vaikutuksesta tähän uudistukseen. Ja kun katsotaan vähän Suomen ulkopuolelle, niin todennäköistä on, että vuoden lopulla ensi vuonna ollaan jo 5—6 prosentin inflaatiokierteessä, ja silloin se tavallaan syö sen idean, mikä tässä tällä hetkellä on. Tässä katsannossa vaan tulee peruutuspeiliin vilkaistua, kukahan oli hallituksessa ja ketkä olivat hallituksessa silloin, kun jätettiin tämä tekemättä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistelenpa vielä, miten tätä lakia kauhulla odotimme, kun tässä piti nollamaksuluokka päivähoidosta poistaa, ja nyt muun muassa ed. Zyskowiczistä on tullutkin pienituloisten perheiden suuri ystävä. Minä epäilen, että meillä oppositiossa oli enemmän vaikutusta sen nollamaksuluokan poistamisen torjumiseen kuin teillä, ed. Zyskowicz. Tässä minusta nyt on keskituloisten perheiden kapinan paikka, sillä hallitus pimittää lapsiperheiden ostovoiman kehityksen. Minusta politiikkaa ei voida tehdä keskiarvojen katselulla, kotitalouksien ostovoiman lisääntymisellä, kun samaan aikaan OP-Pohjola ja sosialidemokraatit laskevat jopa 1 700 euron vuosikululisistä ihan normaaleille keskituloisille perheille. Ei sitä voi pimittää.

Sitten, ministeri Hyssälä, tämä kertaluontoinen pudotus näissä kuntamaksuissa ei ole mitenkään kertaluontoinen, kun valtionosuusprosenttia pienennetään. Kehyksessä me näemme tämän, että ei ole mikään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sattuma tai vaalivuoden bluffi, että tänä vuonna valtionosuudet ovat korkeimmillaan ja sen jälkeen ...

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin se juuri on. Ei siellä kehyksessä ole mitään yksivuotista pudotusta, jolla tämä kertakompensoidaan. Siellähän lukee selvästi, että kerätään joka vuosi tämä korotus pois. Se tapahtuu edelleen, jos valtionosuusprosenttia ei koroteta.

Täällä on perusteltu korotuksia sillä, että Sata-komiteassa ne sitten korvataan. Pääministeri Vanhanen kertoi täällä, että Sata-komitean uudistuksiin kehyksiin osoitetaan rahaa sitten joskus tulevien vaalien jälkeen. Kyllä tällä menolla Sata-komitean jäisellä suolla moni köyhä kurki ennättää kuolla, ennen kuin esimerkiksi maksukatot on paikattu sellaiselle tasolle, että köyhätkin voivat ihan oikeasti sairastaa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ed. Heinäluomaa siitä, että olette todella kuunnellut tämän keskustelun aikana, kun olette havahtunut siihen, että pienempituloisilla maksut päivähoidossa todella laskevat, esimerkiksi keskitulon ollessa 2 700 euroa. Kaikilla yksinhuoltajilla maksut laskevat. Jos vaikka tällaisella perheellä on kolme lasta hoidossa, niin maksu laskee 133 euroa, (Ed. Zyskowicz: Kuukaudessa!) ja tämä on aivan oikein.

Lapsiköyhyys on kasvanut ja erityisesti yksinhuoltajaperheillä. Tämän hallituksen tehtävä on korjata niitä virheitä, joita edellinen hallitus on taakseen jättänyt, ja jostain se raha on kerättävä. Pienet korotukset, kohtuulliset korotukset vuoden 2002 tasolle muissa päivähoitomaksuluokissa ovat aivan oikein.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myönteinen asia tässä hallituksen esityksessä on perhekäsityksen tuominen reaaliaikaan, seikka, jota olen koettanut useamman vuoden täällä itse ottaa esiin, (Ed. Zyskowicz: Taisi olla teidän ansiotanne koko esitys!) mutta muuta myönteistä tässä ei sitten olekaan.

On uskottava potilasjärjestöjä ja muita asiantuntevia tahoja. Hallituksen toimet ovat kylmää kyytiä pitkäaikaissairaille, ikääntyneille ja lapsiperheille. Kysymys kuuluu: Miksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa heikennetään edelleen? (Ed. Zyskowicz: Ai lapsiperheiden! Heikennetäänkö?) Tämäkö on sitä sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, mitä tämä hallitus tekee? Elämä on kallistunut muutenkin. Ostovoima putoaa. Suomessa ovat maksukatot erittäin korkealla. On ylimielistä väittää muuta — 630 000 köyhää, heistä 128 000 köyhää lasta, häpeätahra. Tätä syvennetään, ja kaiken te olette laittaneet sinne Sata-komiteaan. Ei euroakaan lisää, mutta kaikki isot kysymykset ratkaisee Sata-komitea. Odotamme sitä mietintöä. (Ed. Zyskowicz: Ed. Karhu, milloin sosialidemokraatit ovat alentaneet päivähoitomaksuja?)

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys todella kohtelee pienituloisia kohtuuttomasti ja lisää eriarvoisuutta terveyden ja palvelujen saannin suhteen. Erityisen väärin on kerta kaikkiaan se, että nämä tulokorotukset vähennetään valtionosuuksista, jottei niillä pystytä parantamaan palveluiden laatua. Myös tämä indeksiin sitominen maksujen osalta on huutava vääryys, koska kaikkia etuuksia ei ole indeksiin sidottu. Tämä lisää eriarvoisuutta.

Nyt kysyisinkin: Mitä te hallituksen edustajat aiotte antaa esimerkiksi työttömille tai pienellä työeläkkeellä eläville? He ovat saaneet tähän mennessä vain maksujen korotuksia, elinkustannusten nousua. He eivät ole saaneet mitään parannusta eivätkä apua tilanteeseensa. Toivon todella, että otatte tämän viestin vakavasti, ja kysyn: mitä teette terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet saada terveyspalveluita?

Ed. Juha Rehulalle haluaisin vielä sanoa, kun hän toi esiin tämän puolipäivähoidosta kokopäivähoitoon muuttamisen oikeuden, siis että on välittömästi oikeus kokopäivähoitoon, niin (Puhemies: Minuutti onkin kulunut jo!) te unohditte mainita, että samalla on myös mahdollisuus rikkoa näitä ryhmäkokorajoja. Se ei ole lapsen edun mukaista.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisikohan syytä tarkastella tätä asiaa vähemmän populistisen punaisin aurinkolasein? Tätä lapsiperheiden tilannetta tarkastellessa olisi syytä katsoa vähän laajempaa kokonaisuutta.

Ensinnäkin siis todellakin nyt 60 prosentilla perheistä maksut alenevat tai pysyvät samana, ja nämä ovat nimenomaan niitä pienituloisia. Tämä on merkittävä asia. Tämän lisäksi lapsilisän korotukset kohdistetaan yksinhuoltajaperheille, monilapsisille perheille, vähimmäisäitiyspäivärahat jne. korotetaan. Hallitusohjelmassa sanotaan, että tuki halutaan kohdistaa näille, koska edellisen hallituksen jäljiltä lapsiköyhyys on niin merkittävästi kasvanut.

Olisi hyvä, että lapsilisät, kuten kokoomus on vaalien alla puhunut, sidotaan indeksiin, ja on hyvä, että se asia selvitetään. Mutta sekin kannattaa huomioida, että se kohdistuu kaikille ja se on muutaman euron korotus, jolla ei ole suurtakaan merkitystä yhdellekään perheelle, mutta sen sijaan kaikilla näillä toimenpiteillä on. Näillä on erittäin suuri merkitys pienituloisille perheille.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taiveaho, kunnilla pitää olla mahdollisuus järjestää päivähoitopalvelut parhaalla mahdollisella tavalla, ja on totta, että tämä esitys pitää sisällään sen, että ryhmäkokoja voidaan tilapäisesti venyttää ja niissä joustaa. Mutta se tilapäisyys tarkoittaa alle viikkoa, taitaa olla esityksen mukaisesti kolme päivää, niin että minusta on vähintäänkin kohtuullista, että kunnat tällaisessa tilanteessa voivat päivähoidon järjestää. Itse päivähoitoikäisen lapsen isänä tiedän, että tuskin koskaan ne ryhmät ovat täysiä, ja tällaisen jouston mahdollisuuden kirjaaminen lakiin on paikallaan tilanteessa, jossa vanhemmille luodaan se valinnan mahdollisuus.

Arvoisat sosialidemokraatit, tämä laki pitää sisällään valinnan mahdollisuuden ylläpitämisen ja parantamisen vanhemmille osa-aikaisen päivähoidon ja kokopäiväisen päivähoidon välillä. Tätäkään tosiasiaa, faktaa, ei pidä unohtaa teidän vääristelevissä puheenvuoroissanne.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkimuksen mukaan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa tulotaso vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen saantiin. Arvoisa ministeri, oletteko te sitä mieltä, että palvelu- ja asiakasmaksujen korotus on ratkaisu kyseiseen ongelmaan? Minusta on viisasta panostaa perusterveydenhoitoon, sillä sen myötä voidaan kaventaa väestön terveyseroja. Kaikkien ihmisten tulee saada laadukkaita palveluita tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta. Tasa-arvo palveluiden saannin suhteen on todellista kansanterveystyötä, ja siitä pitää edelleen pitää kiinni. Onko ministeri myös samaa mieltä, että kansanterveystyötä kannattaa kehittää ja siitä kannattaa pitää kiinni?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihan vaan muutama kohta, mikä nyt on jäänyt selvästi huomioimatta.

Nyt kun nämä tulorajat nousevat, niin sieltä korkeimmasta maksuluokasta putoaa perheitä siihen seuraavaan maksuluokkaan, elikkä tämä todella vähentää päivähoitomaksuja ja myöskin se, että nollamaksuluokkaan menee nyt useampi perhe, elikkä sitä kautta se helpottaa tilannetta.

Tuo oli kyllä, täytyy sanoa, aivan väärä tieto, että tulorajat vaikuttaisivat palvelujen saantiin. Se ei todellakaan pidä paikkaansa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on jäänyt huomiotta suomalaisten terveyskeskusten asema ja yleinen julkinen perusterveydenhuolto. Tässähän nyt tehdään selvästi vaikeammin saataviksi hinnan vuoksi meidän terveyskeskuksemme erityisesti asutuskeskuksissa eli tehdään tilaa yksityiselle bisnekselle. Tämä on minusta se asia, jota hallitus tässä väen väkisin ajaa, ja sen huomaa myös siitä, että Lääkäriliitto on lähettänyt lääkäreille kehotuskirjeen: Osallistukaa kunnallisvaaleihin. Jos ei tämä toimi, niin sitten toimii tämä järjestelmä, että lääkärit kunnallishallinnossa ovat vahtimassa, että varmasti terveyskeskusjärjestelmä ajautuu alas, jotta ihmisten sairauden kustannuksella voidaan rahastaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässä oli aika kummallinen kommentti, jonka kuulimme ed. Skinnarilta. Silloin kun lääkärit kokoontuivat yhteen — ed. Asko-Seljavaara oli mukana — Lääkäriliittoon ennen eduskuntavaaleja, niin silloin kaikki paikalla olleet eduskuntaan halukkaat 60 lääkärikandidaattia ilmoittivat yksimielisesti, että julkisen terveydenhoidon tukeminen on heidän päätehtävänsä, ja uskon, että näin on.

Ei tämä, ed. Skinnari ja muut, ole mikään Lääkäriliiton hanke, vaan Vanhasen hallituksen hanke, nimenomaan ottaa 65 miljoonaa lisäeuroa pois sairailta, vanhuksilta, potilailta ja myös lasten päivähoidosta. Yli 60 miljoonaa euroa otetaan nimenomaan sairailta ihmisiltä. Tämä on faktaa, niin kuin hallitus itsekin papereissaan osoittaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole saanut sellaista kirjettä, vaikka olen lääkäri ja Lääkäriliiton jäsen, mutta minä pikkuisen korjaisin ed. Taiveahon laskutaitoa — hän on valitettavasti poistunut — koska sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudethan ovat 5,3 miljardia, ja jos nyt siihen lisätään tämä 25 miljoonaa, niin eihän se ole kun puoli prosenttia siihen lisää. Ei sillä valtavasti pystytä parantamaan terveydenhuollon palveluja. Eli kyllä tässä pitää pikkusen ottaa laskutaito huomioon silloin, kun vaaditaan jotakin lisättäväksi budjettiin.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämähän näkyy juuri siinä, että näitä rahoja, joita kerätään kunnilta ja asiakkailta, ei anneta näille kunnille, vaan ne otetaan valtiolle, jotta kunnat eivät voisi kehittää terveyskeskuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Skinnari totesi, että tämä hallituksen esitys tekee tilaa yksityiselle bisnekselle terveyskeskuksissa. Ed. Skinnari, te olette tehneet ennen tätä esitystä jo Lahdessa tilaa yksityiselle bisnekselle terveyskeskuksessa, kun olette ulkoistaneet koko terveyskeskuksen yksityiselle, lieneekö pörssiyhtiö, jolle olette sen tehneet, niin että ei tämä nyt enää niin sitä tilannetta muuta, joka Lahdessa jo on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella kun keskustelua kuulee, niin välillä tulee mieleen, onko kysymyksessä maksujen alentaminen, jonka hyvä hallitus on esittänyt. Näin kuitenkaan ei ole. Kun luetaan hallituksen esityksen 37/2008 Pääasiallisesta sisällöstä, ed. Zyskowicz, täällä todetaan: "Esityksen tarkoituksena on korjata viimeksi vuonna 2002 tarkistettujen asiakasmaksujen jälkeenjääneisyys ottamalla huomioon vuosien 2002—2006 kustannuskehitys. Mainittuna aikana esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi on noussut 16,6 prosenttia ja yleinen ansiotasoindeksi 19,7 prosenttia."

Arvoisa puhemies! Täällä kuulimme jo, että eläkeläisten tulotaso ei ole noussut ansiotasoindeksin mukaisesti, ei läheskään, ei myöskään työttömien, ei pitkäaikaissairaiden jne. Kuitenkin nimenomaan työttömät, lapsiperheet, vanhukset, eläkeläiset, siis eläkeläisten suuri joukko, ovat niitä terveydenhoidon palvelujen pääasiallisia suurkuluttajia, joilla menojen painopiste on potilasmaksuissa, lääkkeissä, terveydenhoitomaksuissa.

Täällä on kummallisesti todettu, että ei saisi puhua lääkkeistä tai vastaavista asioista tämän lakiesityksen yhteydessä. Hallitus itse kuitenkin omassa esityksessään siteeraa tilannetta, mikä Euroopassa on lääkkeiden omavastuuosuuksien suhteen, ja tästä tekstistä käy pääosin selville, että lähes kaikkialla muualla Euroopassa tilanne on parempi ja ihmiset maksavat vähemmän suoraan omasta taskustaan, kun he ostavat lääkkeitä. Kun ihminen sairastaa tai yleensäkin huolehtii terveydestään, niin ei voi ajatella, että lääkekustannukset ovat jokin muu osuus ja sitten potilaskäynnit terveyskeskuksissa ja matkakustannukset taas jokin toinen osuus ja erikoissairaanhoito-osaston maksut, poliklinikkamaksut olisivat taas jokin erillinen osuus. Ne ovat kaikki yhtä maksua, joka johtuu terveyden- ja sairaanhoidosta. Tämä on kokonaisuus, ja sen takia maksukatot pitää yhdistää.

Sekä vähän ministerit mutta erityisesti hallituspuolueiden puheenvuoron käyttäjät salissa hämäävät puhumalla, että "maksukattoahan ei nosteta", tai sitten he vievät keskustelua vain lasten päivähoidon puolelle. Siellä otetaan lasten vanhemmilta 3,8 miljoonaa lisäeuroa vuositasolla, mutta koko tämä summa, joka otetaan maksujen nostamisen yhteydessä, on 65 miljoonaa euroa.

Erityisen ongelmalliseksi tämän tilanteen tekee myös se, että kunnat on pantu riippumaan sellaiseen löysään hirteen, että niiden on ikään kuin pakko nostaa potilasmaksuja, koska jos eivät nosta, niin joka tapauksessa valtio ottaa vastaavan summan, 65 miljoonaa euroa, pois valtionavuista. Tällä tavalla valtio kiristää kuntia tekemään tämän päätöksen.

Voi vain lähettää viestiä kuntiin: pysykää tiukkoina, älkää nostako maksuja, ei siirretä sairaille ja palveluja tarvitseville velvoitetta tukea valtiontaloutta. Siinäkin tapauksessa, että tässä eduskunnasta näyttää löytyvän enemmistö tämän hallituksen esityksen taakse, kunnista pitää löytyä enemmän selkärankaa, ettei tätä maksujen nostoa vyörytetä palveluja tarvitsevien maksettavaksi. Tämä on hyvin epäsosiaalinen, epätasa-arvoinen esitys, niin kuin ed. Erkki Virtanen täällä jo aikaisemmin totesi.

Mitä terveydenhuollon maksuihin tulee, niin päivystysmaksu terveyskeskuksessa nousee 15 eurosta 17,50:een. Sen lisäksi fysioterapian sarjahoitomaksu kerralta nousee 6:sta 7 euroon, kotisairaanhoidon lääkärin käynti nousee 11 eurosta 12,8 euroon, muun henkilön käynti, siis sairaanhoitajan, 7 eurosta 8,10:een. Sairaalan poliklinikkamaksu nousee 22 eurosta 25,6:een, päiväkirurgian maksu 72:sta 83,90 euroon, sairaalan hoitopäivämaksu nousee 26 eurosta 30,3 euroon.

Haluan vielä todeta lopuksi sen, että hallituksen esitystä ei todellakaan voi tervehtiä hyvänä asiana, joka edistäisi millään lailla ihmisten terveyttä. Me tiedämme muun muassa Kuopion yliopiston väitöskirjatutkimuksesta, että jokainen terveysmaksu lisää kynnystä, johonka nimenomaan terveydenhoitoa tarvitsevat ihmiset — vanhukset, pienituloiset ihmiset, sairaat — kompastuvat. Tämä on epäsosiaalista ja epäoikeudenmukaista nimenomaan tässä valtiontalouden hyvässä tilanteessa ja myöskin siinä tilanteessa, missä Suomenkin talous on, missä inflaatio on rasite myös palkansaajille.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Maksujen nostamiset ovat ikävää puuhaa, mutta kustannukset nousevat ja jonkun ne vain pitää maksaa. Julkisissa palveluissa voidaan tietenkin tehdä poliittinen päätös, että verovaroin voidaan rahoittaa enemmän. Joku sen silloinkin maksaa, veronmaksaja. Ilmasta ei palveluiden rahoittamista tehdä.

Hallitus on valinnut välittävän linjan. Esimerkiksi otetaan päivähoitomaksut. Hallitus toimii kuin Robin Hood: ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Köyhimmistä perheistä pidetään huolta esimerkiksi nostamalla maksujen tulorajoja. Lisäksi maksukatot pysyvät terveydenhuollon puolella ennallaan eli omavastuu ei nouse niillä, jotka tarvitsevat kaikista eniten palveluita. Tässä vaiheessa on todettava, että vasemmalta siiveltä tuli kysymyksiä juuri siitä, että on ryhmiä, jotka ovat paljon sairaana ja tarvitsevat paljon laitospäiviä. Heidän osaltaan tilanne on vähintäänkin ennallaan, ellei parempi, koska tässä tapauksessa ei tehdä indeksinostoa tähän maksukattoon.

On kuitenkin myönnettävä, että tältä osin keskituloisia ja rikkaita rokotetaan eniten. Keskituloisella perheellä varmasti elämä tulee vaikeutumaan. Kuten täällä ed. Soini aiemmassa puheenvuorossa totesi, meillä inflaatio laukkaa aikamoista tahtia, 4 prosentin tahtia, tänä vuonna. Kasvavat maksut, se on totta, vievät lapsiperheiden tärkeistä hankinnoista rahaa pois. Voi olla, että joltakin jää yksi haalari hankkimatta.

Periaatteessa nyt kerättävä 65 miljoonaa on suoraan pois muusta kulutuksesta, kun ajatellaan yleisellä tasolla, koska inflaatio tosiaan syö osan näistä palkankorotuksista. Monissa pienten lasten perheissä kaikki palkkarahat menevät jo tänäkin päivänä elämiseen. On myöskin luonnollista ja myös tarpeellista, että maksut sidotaan kustannusten nousuun. Tietenkin on huomioitava se, että tulevaisuudessa meillä on riski, kuten hallituksen esityksessäkin näkyy, vähenevästä työväestä, mikä saattaa aiheuttaa meille kustannuspaineita palkannousun muodossa.

Sinänsä voidaan kysyä, eikö ole aika myöskin tehostaa terveydenhuoltoa. Siellä on paljon tehostettavaa, eikä sen tarvitse tapahtua asiakkaan kustannuksella tai laatua heikentämällä. Mahdollisuuksia on jopa palvelua parantaa tehostamalla ja tekemällä asioita vähän toisella tavalla, jolloin tämäkin riskitekijä voidaan saada haltuun.

Se on selvää, mikä täällä on tullut esille, että maksujen nostolla on inflaatiovaikutusta; sitä ei voi kieltää. Tietenkin tässä on kysymys pienestä tekijästä, kun katsotaan kansantalouden kokonaisuutta.

On silti syytä, kun katsotaan lapsiperheitä, arjen turvaamiseksi pyytää, että hallitus pohtii perheiden taloudellisen tilanteen helpottamista sitomalla lapsilisät indeksiin. Kuten ministeri Risikko aiemmin totesi, Sata-komiteassa näitä pohditaan. Myöskin yksi varteenotettava vaihtoehto on verohelpotusten muodossa niin, että lapsivähennykset otettaisiin käyttöön lapsiperheiden osalta. Lapsiperheissä ei kylvetä rahassa, vaan yritetään selviytyä joka arkipäivä.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti sanoi, että on ikävää korottaa näitä maksuja, ja se on aivan totta. Hän myös sanoi, että on muita keinoja parantaa julkista terveydenhoitoa. Meidän julkisessa terveydenhoidossammehan on valuvika. Suomessa käytetään 7,5 prosenttia bkt:stä julkiseen terveydenhoitoon, muissa Skandinavian maissa yli 9 prosenttia. Nyt meidän pitäisi saada vähitellen korjattua tämä epäkohta, jolloin ei tarvitsisi korottaa näitä maksuja ja saataisiin myöskin lisää henkilökuntaa ja lisää resursseja julkiseen terveydenhoitoon. Tämä on mielestäni yksi semmoinen perusasia.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti totesi myös puheenvuorossaan, että maksukattojärjestelmään ei tulla puuttumaan. Suomessa maksukatto on tällä hetkellä 590 euroa, Ruotsissa se on 97 euroa ja Islannissa 214 ja eläkeläisillä 54 euroa. Kun katto on Suomessa 590, niin kuitenkin hallituksen esityksessä todetaan, että maksukaton enimmäismäärä ehdotetaan sidottavaksi kansaneläkeindeksiin, elikkä myös tätä kautta maksukatto tulee kohoamaan Suomessa.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta 16 prosentilla ja vielä indeksiin sidottuna on raakaa ja piittaamatonta välinpitämättömyyttä yhteiskunnan köyhimpiä ja heikoimpia kohtaan. Nyt parannetaan kuntien taloutta köyhien selkänahasta, sillä lapsiperheet ja vanhukset ovat terveyspalveluiden suurkäyttäjiä ja yleensä myös niitä vähävaraisempia. Kuntien on laskettu saavan tästä korotuksesta 65 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kun samalla summalla vähennetään kunnan valtionosuutta, tuntuu todella, että pieni ihminen on taas laitettu maksumieheksi.

Arvoisa puhemies! Jo nyt Suomessa perhe maksaa terveydenhoidon maksuja tuloistaan noin 20 prosenttia, noin puolet enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Omaishoitaja maksaa lakisääteisestä kolmesta vapaapäivästään 9 euroa päivä elikkä osan hoidettavansa ylläpidosta intervallipaikassa. Hän joutuu maksamaan siitä elokuussa 16 prosenttia lisää, ja omaishoitajan pienestä kuukausikorvauksesta se on iso kulu. Mikä muu ammattikunta joutuu maksamaan työnantajalleen siitä, että lähtee lomalle? Ikääntyneet, niin kotona kuin hoitopaikoissa asuvat vanhukset joutuvat usein lyhytaikaisiin sairaalajaksoihin. Vuorokausimaksu on nyt 26 euroa, ja kun se nousee elokuussa, on se jopa mahdoton menoerä pienen eläkkeen saajalle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä sanotaan, että periaatteena on, että asiakkaalta perittävien maksujen tulee olla kohtuullisella tasolla eikä niiden suuruus saa muodostua esteeksi niiden käyttämiselle. Tämä on pelkkää sanahelinää eikä merkitse mitään oikeassa elävässä elämässä. Hammashoito nousee 28 prosenttia, ja nyt jo on suuri ongelma siinä, että vanhuksilla ei ole varaa hoidattaa hampaitaan. Tämän korotuksen jälkeen hammaslääkäriin menon kynnys nousee vieläkin korkeammaksi. Hoitamattomat hampaat aiheuttavat sairauksia ja kunnon heikentymistä ja näin lisäkustannuksia myös yhteiskunnalle.

Euroopan kaikissa maissa on lääkkeiden maksukatto alhaisempi kuin Suomessa. Joissakin maissa se on erisuuruinen eri väestöryhmille, kuten esimerkiksi Islannissa, jossa vakuutetuille vuosittainen maksukatto on 214 euroa, lapsille 71 euroa ja eläkeläisille 54 euroa. Ruotsissa lääkkeiden maksukatto on 97 euroa per vuosi, kun se meillä Suomessa on 590 euroa. Kun vielä on paljon kalliita lääkkeitä, jotka eivät ole Kelan korvattavia, kuten ei myöskään ole fysioterapia eikä hammasten hoito, niin moni vanhus joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa, joka sekin on jo kallistunut yli monen kukkaron.

Arvoisa puhemies! Ottaako hallitus todella omalletunnolleen sen, että juopa hyvin toimeentulevien ja vähävaraisten välillä yhä kasvaa, sillä nämä korotukset koskevat verisesti juuri pienituloisia? Lapsiperheiden ja vanhusten tulisi olla hyvinvointiyhteiskunnan suojelukohde. Heistä on pidettävä hyvää huolta.

Arvoisa puhemies! Onko porvarihallitus sokaistunut omaan hyvinvointiinsa? Minne ovat hävinneet viimeisetkin vaalilupaukset? Ed. Jaakonsaari sanoi tässä salissa joku aika sitten, että ylimielisyyden virus on iskenyt hallitukseen. Olen siitä ihan samaa mieltä.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa kannetaan huolta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät kohdennu kunnille. Ne siis leikkaavat noin 65 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuitenkin pitää muistaa se, että valtionosuudet kunnille kaikkiaan ovat ennätyssuuret, jopa 750 miljoonaa entistä suuremmat. Välillä toivoisi, että täällä puhuttaisiin myös itse aidasta, ei vain aidanseipäästä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! 65 miljoonan euron asiakasmaksuosuus kokonaistuotosta ei ole järjen suuri, mutta voidaan todeta, että tämä on erittäin suuri periaatteellinen kysymys. Kunnilta peritään asiakasmaksujen tuotto ja samanaikaisesti perustellaan kunnille, että ne saisivat sillä 65 miljoonan lisätuoton. Elikkä ristiriitaisuus, joka on valtionosuusprosenttiperusteissa ja asiakasmaksumäärittelyssä, on se ristiriita, josta täällä tällä hetkellä on käyty keskustelua.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun kunnilta peritään se 65 miljoonaa euroa pois ... (Ed. Zyskowicz: 60!) — Noissa papereissa on lukenut 65 miljoonaa, ainakin kehysbudjetissa. — Kun peritään se raha pois, niin sillä halutaan varmistaa se, että kunnat todella nostavat näitä asiakasmaksuja. Kunnillahan on oma harkintavalta tässä, mutta kun tämä raha otetaan pois, niin sillä halutaan varmistaa, että kunnat todella nostavat nämä asiakasmaksut.

Mielestäni asiakasmaksut Suomessa jo tänä päivänä ovat kohtuuttoman korkeat. Suomessa omavastuuosuudet ovat erittäin korkeat, elikkä tavallinen sairastava ihminen joutuu maksamaan Suomessa huomattavasti enemmän omasta pussistaan kuin monissa naapurimaissa ja muissa EU-maissa. Tämä käy ilmi myöskin hallituksen esityksestä. Tätä taustaa vasten ei voi ajatella eikä perustella sitä, että näitä terveydenhuollon maksuja korotetaan.

Hintojen korotukset kohdistuvat vaikutuksiltaan pahiten lapsiperheisiin, pienituloisiin, eläkeläisiin ja niihin, jotka joutuvat paljon käyttämään esimerkiksi terveyspalveluja. Ja kun nämä maksut lisäksi sidotaan indeksiin, joka toinen vuosi se tarkistetaan, niin tästä tulee maksuautomaatti, jolloin hinnat nousevat. Terveydenhuollon maksut nousevat, ja yhä suurempi ero tulee hyvätuloisten ja pienituloisten ihmisten terveydentilan välille. Jo tänä päivänä on voitu todeta, että pienituloiset käyttävät huomattavasti vähemmän terveyspalveluja kuin hyvätuloiset ihmiset ja myöskin pienituloisten ihmisten terveyden tilanne on huonompi kuin hyvätuloisten ihmisten. Nyt edelleenkin syvennetään tätä juopaa.

Kokoomuspuolue lupasi ennen vaaleja sitoa lapsilisät indeksiin ja teki siitä hallitukseen menon kynnyskysymyksen. Ilmeisesti tämä kynnyslista kumminkin oli kovin löysä, koska lapsilisiä ei sidota indeksiin ja kokoomus on hallituksessa. Sen sijaan päivähoitomaksut ollaan nyt sitomassa indeksiin, jolloin myöskin siihen tulee oma korotusautomaattinsa. Jos lapsilisän reaaliarvoa verrataan, niin tammikuussa 1994 lapsilisä ensimmäisestä lapsesta oli 95 euroa 87 senttiä. Nyt se on 100 euroa. Jos haluttaisiin palauttaa lapsilisän reaaliarvo tämän päivän hintatasolle — siis maaliskuussa 2008 — niin lapsilisiä pitäisi korottaa 21,4 prosenttia, jotta tämä reaaliarvo palautuisi. Elikkä päälle 20 euroa on siinä jälkeenjääneisyyttä.

Nyt sen sijaan, että lapsilisät olisi sidottu indeksiin, sidotaan päivähoitomaksut. On selvää, että se vaikuttaa myöskin lapsiperheitten asemaan, koska myöskin kaikki muut hinnat ovat nousseet, elintarvikkeet, asuminen, ja erityisesti elintarvikkeitten hintojen korotus kohdistuu monilapsisiin perheisiin. (Ed. Zyskowicz: Joiden maksut alenevat!) On puolusteltu sitä, että pienituloisten päivähoitomaksut alenevat, mitä tietenkin voi pitää aivan hyvänä asiana, että pienituloisten maksut alenevat. (Ed. Zyskowicz: Eivät edes myöntäneet, että on totta!) — Se kyllä tuosta taulukosta näkyy, että siellä pienenee. Ei sellaista kannata kieltää. — Mutta SAK:laisen keskipalkkaisen perheen päivähoitomaksu nousee. (Ed. Zyskowicz: Jos on kaksi tulonsaajaa!) — Jos on kaksi tulonsaajaa. — Ja ulkomuistista muistaisin, että jos tulot ovat 3 600—3 700 euroa kuukaudessa, yksi lapsi päivähoidossa, niin he maksavat sen korkeimman päivähoitomaksun. Tämä on nyt ulkomuistista, mutta jossain tällä tulotasolla se on. (Ed. Zyskowicz: Ennen uudistusta vielä pienemmillä tuloilla!) Tässä on tämmöiset kaksi palvelualalla, esimerkiksi kaupan kassana, työskentelevää henkilöä. Tätä ei voi missään tapauksessa pitää oikeana, että heille tulee 33 euron ylimääräinen maksulisä vielä. Jos ajatellaan Helsinkiä esimerkiksi, jossa asumiskustannukset ovat erittäin korkeat ja tähän tulee vielä tämä päivähoitomaksun korotus, niin kyllä mielestäni tämä on kohtuuton.

Minä ymmärrän sen, että kokoomus näkee nyt, kun saatiin torjuttua tämä nollamaksuluokan poisto, että nyt tässä on suuri edistys käynyt, mutta kyllä tämä päivähoitomaksujen taso on Suomessa erittäin korkea kaikesta huolimatta palkkatasoon verrattuna. Siis meillä palkkataso on niin paljon alhainen. Ja kun täällä puhutaan näistä keskiarvoista, niin tietenkin keskiarvo saattaa näyttää hyvältä, mutta kuitenkin palkkataso on alhainen. Meillä on esimerkiksi köyhien lapsiperheitten määrä vaan kasvanut. (Ed. Zyskowicz: Niillä kaikilla maksut alenevat!) Tähän osaltaan vaikuttavat esimerkiksi nämä tulonsiirrot. Lapsilisät ovat jääneet jälkeen.

Herra puhemies! Kaiken kaikkiaan tämmöinen maksuautomaatin tekeminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon maksuihin ei ole oikein. Ja kun täällä on puhuttu näistä maksukatoista, niin näitä maksukattoja ensinnäkin pitäisi yhdistää ja terveydenhuollon maksukattoa pitäisi ehdottomasti alentaa. Nyt ovat yhteensä toistatuhatta euroa nämä maksukatot yhteensä, kun ne kolme maksukattoa lasketaan yhteen. Se on todella paljon. Jos ajatellaan pelkällä kansaneläkkeellä olevaa ihmistä, niin se on yli kahden kuukauden eläke ennen kuin nämä maksukatot rupeavat auttamaan heitä. Se on täysin kohtuutonta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Puhun tässä puheenvuorossani siitä osasta tätä uudistusta, joka koskee lasten päivähoitomaksuja.

Oppositio on vahvasti hyökännyt tätä päivähoitomaksu-uudistusta vastaan sekä tänään tässä salissa että aikaisemmin, esimerkiksi viikonvaihteen puheissaan. Ed. Filatov, sos.dem. ryhmän puheenjohtaja, laittoi viikonvaihteessa julkisuuteen puhereferaatin, jossa hän muun muassa totesi: "Nyt hallitus vielä korottaa päivähoidon maksuja rajusti." Ja edelleen Filatovin mukaan hallitus ajaa päätöksillään matalapalkka-alojen naiset kotiin hoitamaan lapsia. Ja vielä hän puhui: "Sosialidemokraatit haluavat alentaa pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja - -."

Täällä keskustelussa esimerkiksi ed. Erkki Virtanen moitti ilmeisesti koko uudistuskokonaisuutta mahdollisimman epäsosiaaliseksi ja epäsolidaariseksi ja viimeksi edustajat Tallqvist ja Kuoppa ovat puhuneet siitä, miten uudistus kohtelee kaltoin pienituloisia, köyhiä lapsiperheitä.

Sen vuoksi on hyvä palauttaa mieleen muutama fakta. Ensinnäkin 48 prosentin kohdalla lapsista päivähoitomaksu alenee. 12 prosentin osalta, lähinnä nollamaksuluokkalaisten osalta, maksu pysyy ennallaan ja 40 prosentin osalta nousee. Keiden alenee, keiden nousee? Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden, jotka yleensä maksua maksavat, kaikkien niiden maksu alenee. Siis köyhien lapsiperheiden, jotka joutuvat tänä päivänä maksua maksamaan, maksu alenee. Pienituloisten lapsiperheiden maksu alenee. Yksinhuoltajien kohdalla, ei pelkästään pienituloisten yksinhuoltajien vaan myös keskituloisten yksinhuoltajien, maksut alenevat. Monilapsisten perheiden kohdalla on myös niin, että useimpien sellaisten kohdalla maksut alenevat.

Keiden maksut sitten nousevat? Keskituloisten maksut nousevat ja hyvätuloisten maksut nousevat. Kahden tulonsaajan perheessä myös suhteellisen pienillä tuloilla tullaan tilanteeseen, jossa maksut nousevat. Mutta siis fakta, jota te ette voi kiistää eikä edes ed. Viitanen voi kiistää, on se, että kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden, jotka yleensä päivähoitomaksuja maksavat, maksut alenevat, eivätkä nämä alenemat ole mitään senttejä tai euroja kuussa. Ne ovat kymmeniä euroja, parhaimmillaan toistasataa euroa kuussa. Suurimmat alennukset tässä uudistuksessa ovat suurempia kuin suurimmat korotukset. Tämäkin on faktaa.

Toinen fakta on se, että nykyistä korkeammilla tuloilla joutuu tähän tasamaksun piiriin eli ennen uudistusta joutui pienemmillä tuloilla tasamaksun piiriin kuin nyt uudistuksen jälkeen, toisin kuin monissa lehdissäkin on väitetty.

Kolmas fakta on se, että nykyistä suuremmilla tuloilla pääsee nollamaksun piiriin, kun ennen uudistusta vain pienemmillä tuloilla verrattuna uudistuksen jälkeisiin tuloihin pääsi nollamaksun piiriin.

Nämä ovat faktoja tästä uudistuksesta, ja näitä faktoja voi verrata edelliseen hallitukseen, jolloin maksuihin ei koskettu eikä tulorajoihin koskettu, ja mitä silloin tapahtui? Silloin kun ed. Filatov ja sosialidemokraatit olivat hallituksessa, silloin kaikkein pienituloisimpien päivähoitomaksuja maksavien perheiden päivähoitomaksut nousivat joka vuosi. Pienituloisimpien päivähoitomaksuja maksavien perheiden maksut nousivat joka vuosi, koska niiden nimellisansiot nousivat, jolloin, kun ne olivat siellä huojennusalueella, niin niiden maksu nousi. Silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, silloin yhä pienempituloiset joutuivat tämän tasamaksun piiriin.

Kun te nyt kauhistelette sitä, että siellä ollaan jo pienillä tuloilla, mikä pitää paikkansa kahden tulonsaajan perheissä, niin teidän ollessanne vallassa yhä pienemmillä tuloilla, yhä pienemmillä reaalituloilla, tultiin tämän tasamaksun piiriin. Teidän ollessanne vallassa joka vuosi yhä pienemmillä tuloilla jouduttiin pois nollamaksun piiristä, kun nimellisansiot nousivat, vaikka reaaliansiot eivät nousseet. Tämä on se, mitä te teitte, kun te olitte hallituksessa, tai jätitte tekemättä, ja nyt on hyvä arvostella tätä uudistusta, joka pienituloisimpien perheiden osalta merkitsee huomattavia maksunalennuksia. En muuten tiedä, että SDP koskaan hallituksessa ollessaan olisi alentanut lasten päivähoitomaksuja. Voi olla, että joskus on näin tapahtunut, mutta minä en tiedä yhtään sellaista tilannetta.

Herra puhemies! Miten on mahdollista, että päivähoitomaksu-uudistus, joka alentaa pienituloisimpien, monilapsisten perheiden, yksinhuoltajien päivähoitomaksuja, on julkisuudessa otettu niin negatiivisesti vastaan? Miten on mahdollista, että julkisuudessa viikonvaihteen aikana perjantaina ja viikonvaihteen aikana puhuttiin pelkästään korotuksista? On ensinnäkin totta, että maksut nousevat keski- ja hyvätuloisilla ja kahden tulonsaajan perheissä jo aika pienituloisillakin ja maksut tässä tilanteessa nousun kautta palautetaan reaalisesti vuoden 2002 tasolle.

Mutta siitä, että tämä uudistus on saanut niin kielteisen kaiun kansalaisten keskuudessa, minä moitin mediaa. Se on tietysti poliitikolle aina vähän uskaliasta moittia mediaa, mutta siitä minä todellakin moitin mediaa, joka ei lainkaan kertonut, ei lainkaan kertonut, jos puhutaan valtavirrasta, siitä, että joillakin maksut alenevat. Puhuttiin vain siitä, että päivähoitomaksut nousevat, puhumattakaan siitä, että media olisi kertonut, että useammalla maksut alenevat kuin nousevat. (Ed. Taiveaho: Päivähoidon maksut, mutta muut nousevat!) — Puhun päivähoitomaksuista, ed. Taiveaho.

Päinvastoin mediaa lukemalla sai sellaisen mielikuvan, että kaikkien päivähoitomaksut nousevat enemmän tai vähemmän. Jos luen otsikoita — nämä ovat nyt nettisivuilta, mutta kuvastavat näitä — esimerkiksi Yleisradion otsikko on "Päivähoitomaksuihin esitetään tuntuvia korotuksia". Maikkarin otsikko: "Päiväkotimaksu nousee elokuussa". Hesarin otsikko: "Päivähoitomaksut - - kallistuvat syksyllä" jne. Kaikki lehdet kertoivat siitä, miten päivähoitomaksut nousevat, eivät siitä, miten ne alenevat. Kun luin lukuisia lehtiä ja kaikissa oli tämä sama nuotti, niin aika pitkälle sylttytehdas tällä kertaa löytyi Suomen Tietotoimistosta, joka teki tästä maksu-uudistuksesta liuskan jutun, jossa ei ole sanaakaan, ei sanaakaan siitä, että maksut alenevat. Sen lisäksi täällä on väärä, siis virheellinen väite siitä, että suurin osa perheistä, yli puolet perheistä, olisi tasamaksun piirissä.

Positiivisena poikkeuksena, josta käy ilmi, että joillakin sentään myös kevenee maksu, oli Helsingin Sanomat, joka täällä faktanurkassaan sanoi, että ainakin joidenkin yksinhuoltajien päivähoitomaksut alenevat. Aikamoinen understatement, kun tosiasiassa useamman maksut alenevat kuin nousevat.

Toinen positiivinen poikkeus oli Etelä-Suomen Sanomat, joka kirjoitti, että myös tulorajat ja perhekoon tulkinta muuttuvat nykyisestä, mikä saattaa jopa alentaa monilapsisten perheiden maksutaakkaa, eli taas aikamoinen understatement, kun useamman perheen kohdalla maksut alenevat kuin nousevat ja pienituloisten, monilapsisten perheiden kohdalla ja yksinhuoltajien kohdalla pääsääntö on maksujen aleneminen.

Kun pääministeri moitti mediaa siitä, että se liikaa kirjoittaa pienituloisista — tai näin hänen puheensa tulkittiin — eikä niistä keskivertokansalaisista, joilla menee hyvin, niin media julisti suureen ääneen, että median tarkoituksena on nimenomaan seurata sitä, miten pienituloiset tässä yhteiskunnassa pärjäävät. Minä voin tämän ajatuksen jopa allekirjoittaa, mutta kas kummaa, tässä asiassa media ei kokenut velvollisuudekseen kertoa, miten pienituloisten tässä uudistuksessa käy, vaan nimenomaan kertoi siitä, että päivähoitomaksut nousevat eli keskituloisten ja suurituloisten kohdalla nousevat. Ehkä kyse on siitä, että media kokee tehtäväkseen kirjoittaa yhteiskunnallisista epäkohdista, ja kun pienituloisten maksut alenevat, niin se ei ilmeisesti ole yhteiskunnallinen epäkohta, mutta kun keskituloisten maksut nousevat, niin se on yhteiskunnallinen epäkohta. Medialla on omat periaatteensa, miten se kirjoittaa ja toimii, mutta tässä asiassa niihin periaatteisiin ei kuulunut se, että Suomen kansa olisi saanut oikeata ja totuudenmukaista tietoa tämän päivähoitomaksu-uudistuksen vaikutuksesta suomalaisiin lapsiperheisiin.

Osoituksena tästä luen kansalaiskirjettä, eli saimme eilen vihaisen meilin siitä, että päivähoitomaksut nousivat. Soitin asianomaiselle. Jätin vastaajaan viestin, jossa oioin hänen tietojaan, ja hän kirjoitti näin: "Kuuntelin viestiänne, ja on pakko myöntää, että olin kovin otettu ja positiivisesti yllättynyt, että sain yhteydenottoa ja näin nopeasti. Samaan aikaan hävettää myöntää, että olin äkäisenä luottanut liian paljon MTV3-uutisiin. Nettisivuissa oli väärää tietoa, mutta olette oikeassa. Tieto oli väärää, ja pyydän anteeksi sitä." Ja sitten on: "Tänään virhe on korjattu MTV3:n nettisivuilla, että toivottavasti kovin moni muu ei ole ehtinyt saada kohtausta väärien tietojen takia." Sitten hän kirjoittaa lopuksi näin: "No, joka tapauksessa tuhannet kiitokset yhteydenotostanne, ja pysyn varmasti jatkossakin kokoomuksen kannattajana, vaikka suomenruotsalainen olenkin. Hyvää kevään jatkoa ja työn iloa!"

Herra puhemies! Kirjeen lopetus oli niin hyvä, että lopetan tähän.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ihan kuullut, miten ed. Zyskowicz siteerasi referaattiani, mutta siinä ydin oli hieman alle keskituloisessa perheessä, jossa äiti on matalapalkka-alalla ja jossa isä saa miesten keskipalkkaa. Tällaisella perheellä päivähoitomaksut nousevat. Kun meillä on kuntia, jotka samaan aikaan kannustavat voimakkaasti kotona lasten hoitamiseen, niin erityisesti Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Espoossa syntyy tilanne, jossa kaupan myyjän, siivoojan ja monen muun vastaavaa matalapalkkaista työtä tekevän naisen ei enää kannata mennä työhön, ja tämä on iso ongelma.

Mutta kun kysyitte, milloin SDP on tehnyt jotakin hyvää päivähoitomaksuille (Ed. Zyskowicz: Ei kun alentanut niitä!) tai alentanut niitä, niin erityisesti suurin alennus tuli silloin, kun tähän maahan tehtiin valtakunnallinen laki päivähoitomaksuista, koska kunnat olivat nostaneet nuo maksut täysin keskituloistenkin ihmisten (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ulottumattomiin. Silloin ne alentuivat eniten, ja silloin kun taistelimme teitä vastaan nollamaksuluokan tähän maksujärjestelmään.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on todella ottanut asian sydämelleen, ja haluaisin nyt tässä muistuttaa ed. Zyskowicziä siitä, että kun SDP on ollut hallituksissa, työtä on tehty perheiden elintason nostamiseksi. On luotu työpaikkoja, että perheet ovat voineet ottaa vastuun omasta elämisestään.

Nyt tällä hallituksen talouspolitiikalla mennään aivan toiseen suuntaan, ja se tarkoittaa sitä, että inflaatio nousee, elinkustannukset kasvavat ja työllisyyskin alkaa pian heiketä.

Valtiovarainministeri Katainen sanoi tuolla aitiossa, että ostovoima nousee 3 prosentilla. Mutta kun tätä ryhdyin selvittämään, niin paljastuikin, että toki keskiarvossa voi ajatella 3 prosentin nousua, mutta lapsiperheiden kohdalla ei tämmöistä nousua ole missään tapauksessa odotettavissa.

Meillä täällä oppositiossa on todella suuri huoli siitä, millä tavalla lapsiperheet selviävät tässä porvarihallituksen kylmässä talouspolitiikan kurimuksessa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin käyttämääni puheenvuoroon liittyen haluaisin ministeri Risikolle kertoa, että pitää aivan paikkansa se, että tuloerot vaikuttavat terveydenhuollon palvelujen saantiin, kun hän sitä epäili. Mutta täällä on ihan selkeästi sosiaali- ja terveysministeriön tuore tutkimus, ja siinä huomautetaan nimenomaan, että terveys on Suomessa yhä enemmän tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta riippuvainen. Lähde on "Terveyden eriarvoisuus Suomessa", että sen voi sieltä tarkistaa. Mutta väite pitää paikkansa: tulotaso vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen saantiin maassamme.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Jos sopii, niin toisitteko minulle sen paperin. Onko todella niin, että saantiin vai käyttöön. Siis minä en ole ikinä ... Siis jos joku terveyskeskus katsoo, että ei tuota palveluja, katsoo tulorajoja, niin silloinhan meidän pitää puuttua siihen. (Ed. Kuusisto tuo paperin) — Ettei ole saanut, käyttöön, muttei saantiin. No, mutta hyvänen aika, kai te nyt itsekin ymmärrätte, mikä ero niillä on!

Jos jossain kunnassa näkyy, että tulorajat vaikuttavat saantiin, niin sehän on lainvastaista toimintaa. Käyttöönhän se voi vaikuttaa, muttei saantiin.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin tässä, kun kysellään oikealta, mitä vasemmisto on tehnyt, että vasemmisto on tähän maahan luonut lapsilisäjärjestelmän ja päivähoitojärjestelmän. Te vastustitte silloin, kun niitä oltiin luomassa tähän.

Mutta pitää myös puhua lapsiperheitten ostovoimasta. Kyllä nämä järjestöt ovat kertoneet, että tämä heikentää lapsiperheitten asemaa. Suomen kokonaisinflaatio lähestyy 4:ää prosenttia, elintarvikkeitten hinnannousu on huiminta, 6 prosenttia vuodessa. Tämä rokottaa suhteessa eniten pienituloisia. Työttömien, opiskelijoitten, eläkeläisten ja lapsiperheitten käteen jäävistä tuloista suurin osa kuluu elintarvikkeisiin. Asuminen, energia ja liikenne ovat myös rajusti kallistuneet. Tilastokeskuksen mukaan nelilapsisen perheen menojen kasvu inflaatiosta johtuen on 1 500 euroa vuodessa. Kysyn: Mitä hallitus aikoo (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tehdä inflaation kiusaamien pienituloisten ihmisten tukemiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Vastaan ed. Lipposelle, joka sanoi, että sosialidemokraatit ovat työllisyydestä pitäneet huolta ja luoneet niitä uusia työpaikkoja. Sanoisin, että kun meillä on nyt vuodessa syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa nettona, 100 000 uutta työpaikkaa nettona, niin kyllä meillä on pidetty huolta työllisyydestä, ja se on hyvä asia. Silloin yhä useampi saa työtä, myöskin lapsiperheitten jäsenet.

Korostan tässä sitä, että nämä päivähoitomaksujen alennukset yksinhuoltajilla ja monilapsisilla perheillä vaikuttavat myöskin kannustavasti, koska päivähoitomaksut ovat jättäneet sitten käteen vähemmän rahaa. Nyt kannattaa mennä töihin. Uskon, että moni käyttää tätä hyväkseen monilapsisten perheitten ja yksinhuoltajien osalta, että tämä toimii kannustavasti, ja tällä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia myöskin näitten köyhimpien perheitten elämään.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, niin pienempien pienituloisten lapsiperheitten päivähoitomaksut tulevat alenemaan, ja se on tosiasia. Se liittyy nimenomaan uuteen perhekäsitteeseen. Mutta me kannamme nimenomaan suurta huolta alle keskituloisista lapsiperheistä. Jos molemmat vanhemmat ovat töissä ja he ansaitsevat 4 000 euroa bruttona kuukaudessa, niin siitä alkaen heidän asiakasmaksunsa tulevat jo kohoamaan. Tämä on se ryhmä, ja tästä ylöspäin ansaitsevat ihmiset ovat niitä, joista sosialidemokraatit haluavat kantaa huolta ja haluavat, että myös päivähoito tukisi heidän työllistymistään, toisi joustoa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, antaisi heille myös kannustimia sekä työllisyyden että perhe-elämän näkökulmasta. Siinä mielessä en usko, että (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pienempituloisten perheiden osalta meillä on ristiriitaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz mainitsi nimeni äskeisessä puheenvuorossaan, niin sanottakoon nyt selvyyden vuoksi, että minä en ole puhunut täällä sanaakaan päivähoitomaksuista. Minä voin ihan vapaasti myöntää, että ed. Zyskowiczin ja kokoomuksen ja muiden hallituspuolueitten täällä esittämät luvut päivähoitomaksuista pitävät paikkansa, ja hyvä on, jos ne alenevat. Nehän eivät kuitenkaan alene, koska 3,5 miljoonaa enemmän kerätään tämän uudistuksen seurauksena. Se, mikä sai minut tuomitsemaan tämän epäsolidaariseksi, epäsosiaaliseksi, oli nimenomaan terveydenhoitomaksuihin kohdistuvat korotukset. Sieltä kerätään yli 60 miljoonaa lisää, siellä eivät kenenkään maksut alene, sen sijaan siellä nousevat kaikkein köyhimpien maksut. Ja siinä kirjassa, josta ilmeisesti ministeri Risikko ja ed. Kuusisto tuossa keskustelivat, todistetaan myöskin se, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että maksujen korotukset vaikuttavat palvelujen käyttöön ja niitten saatavuuteen, koska niillä ihmisillä ei ole rahaa mennä sen jälkeen edes terveyskeskuksiin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itse myös toivoisin, että täällä nyt keskityttäisiin tässä keskustelussa pääasiaan eli tähän terveydenhuollon maksujen huomattavaan korotukseen. Ja kysyn nyt ed. Zyskowiczilta, onko tämäkin teidän mielestänne sosiaalisesti oikeudenmukaista, että näin runsaasti näitä maksuja korotetaan? Päivähoidon maksut todellakin osalla perheistä helpottuvat, osalla taas kiristyvät. Nettovaikutus on 1,5 prosentin korotus päivähoitomaksuihin, mikä on vielä aika lailla siedettävä. Tietysti siinäkin on se ongelma, että ne sidotaan jatkossa indeksiin eli tällaiseen maksuautomaattikorotukseen. (Ed. Zyskowicz: Tulorajatkin sidotaan jatkossa!)

Mutta palaan vielä keskusteluun. Ministeri Risikko, te totesitte näin, että hallitus ei voi vaikuttaa siihen osuuteen, jota potilaat maksavat lääkkeistä ja muista omakustannuselementeistä kuin asiakasmaksuista, kun puhuttiin tästä lähes 20 prosentin omavastuuosuudesta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kyllä sitäkin säädellään lailla, lääkkeiden omavastuuosuutta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Filatovin refasta siteerasin eri toten sen kohdan, jossa lukee: "Nyt hallitus vielä korottaa päivähoidon maksuja rajusti." Tämä antaa mielestäni väärän kuvan uudistuksesta, jossa useamman perheen maksut alenevat kuin nousevat ja jossa ennen kaikkea pienituloisten, yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden maksut alenevat.

Mitä sitten tulee tämän vaikutukseen työllisyyteen, niin kuin ministeri Hyssälä totesi, kun esimerkiksi yksinhuoltajien maksuja alennetaan, niin sillä on kannustava vaikutus työn vastaanottamiseen nähden ja tässä mielessä on varmasti tilanteita, jossa tämä kannustinvaikutus toimii toiseen suuntaan. Mutta uudistuksessa on myös hyvin monia perheitä, joiden kohdalla se toimii työhön kannustavasti.

Ja sitten kolmas kysymys siitä, että sosialidemokraatit ovat erityisesti huolissaan näistä keskituloisista tai sanotaan alemman keskitulon perheistä. Varmaan olette huolissanne, mutta fakta on se, että edellisen hallituksen aikana heidän maksunsa nousi joka vuosi.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsänen toi esille uudelleen tuon, miten nämä kustannukset jakaantuvat yksityisille kotitalouksille. Se on se 17,8, ja kun totesin, että niihin kaikkiin ei voi hallitus vaikuttaa, niin todellakin on näin, koska tässähän on laskettu lääkkeet ja me emme voi vaikuttaa täysin siihen, miten lääketehtaat hinnoittelevat. Siinä on myöskin yksityisen palvelun maksut, me emme voi niitä rajoittaa, ja silmälasit. Täällä on myöskin se, että 14 prosenttia silmälasien ja muiden apuvälineiden hankintaan, mutta emme me voi laittaa mitään kattorajaa silmälaseihin. Elikkä te olette väärässä siinä, että te vedätte tätä lukua tässä nyt perässänne koko ajan. Ja lukekaa täältä paperista.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ylpeä siinä mielessä, että me voimme todeta, että hallitus todella välittää niistä kaikista heikompiosaisista perheistä. Otetaan esimerkkinä, mikä on tullut jo aikaisemmin, jälleen kerran muistutetaan: Yksi aikuinen, yksi huoltaja, kaksi lasta, joista toinen lapsi on hoidossa. Tänä päivänä alin luokka on 1 164 euroa, ja se nousee 1 578 euroon. Sen sijaan on kuitenkin myönnettävä se, mikä hallituksen esityksessäkin todetaan. Kun otetaan terveydenhuollon maksut, niin siellä todetaan, että joidenkin asiakkaiden kohdalla on tarvetta harkita maksuvapauden myöntämisiä tai maksujen alentamisia, samoin ne voivat joillakin vähävaraisilla lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Ja minun mielestäni on hienoa, että ministeri Risikko mainitsi, että Sata-komiteassa tämä asia täytyy ottaa huomioon, jotta me emme jätä ketään yksin.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä totesi tässä, että työllisyyskehitys on ollut hyvä. Minä uskon, että tämä edellinen hallitus, punamultahallitus, oli yksi tekijä siihen, että työllisyys on ollut näin hyvä. Mutta siihen on tulossa pikkuhiljaa aikamoinen muutos. Jos kuuntelitte Suomen Pankin asiantuntijaa, niin hän sanoi, että tämä inflaatiokehitys on todella huolestuttava, se on aivan karannut käsistä, Suomen kilpailukyky on kohta menetetty, ja tämä tulee näkymään heikentyvänä työllisyytenä. Minun mielestäni työ on kaikista parasta sosiaaliturvaa täällä Suomessa, ja nyt näyttää siltä, että tämäkin mahdollisuus sitten häviää, että ihmiset voisivat ihan itse pitää huolta omasta perheestään. Ja kun me mietimme tätä, niin hallituksen veropoliittiset linjaukset eivät ole todellakaan lähteneet siitä, että luodaan uutta työtä Suomeen.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska ministeri Hyssälä on paikalla, niin kysyisin erityisesti tästä hammashoidon tilanteesta, koska hammashoidon mak-suthan nousevat nyt kaikista rajuimmin ja yksityistä hammastenhoitoa edistetään julkisen sektorin kustannuksella, koska julkiseen hammashoitoon ei samaan aikaan satsata, mutta sen sijaan Kelan korvauksia yksityiselle hammashoidolle nostetaan sekä julkisia maksuja korotetaan selvästi lähemmäksi näitä yksityisiä palveluja.

Otan konkreettisen esimerkin. Esimerkiksi suun erityistutkimus tulee jatkossa olemaan julkisella sektorilla kalliimpaa kuin se on yksityisellä sektorilla kelakorvauksen jälkeen. Onko tämä oikein, ja ollaanko tällä ohjaamassa ihmisiä entistä enemmän yksityisten palveluiden käyttäjiksi? Olen erittäin huolissani tästä ja kysyisin, miten oikeasti julkista hammashoitoa meinataan parantaa?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä omakustannusosuuteen niin asiakasmaksuista, lääkkeistä kuin vaikka matkakuluista ja myös näistä yksityisistä hoidoista voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Meillä on lainsäädäntö, joka säätelee sitä, minkälainen tulee käytännössä olemaan tämä potilaan omavastuuosuus. Ja ihmettelen sitä, että kun meillä on jo kansainvälisesti vertaillen niin korkea tämä omakustannustaso, niin miksi vielä pahennetaan sitä tilannetta, kärjistetään tilannetta näitä asiakasmaksuja korottamalla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kummallisesti ed. Lauslahti, joka varmasti on oppinut nainen, sanoo, että hallitus on huolehtinut erityisesti kaikkein pienituloisimpien ja vähävaraisimpien ihmisten asiasta. Kysyisinkin ministereiltä: Onko se, että nostetaan perusterveydenhoidon asiakasmaksuja taikka erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja sairaalamaksuja, erityisesti kaikkein pienituloisimmista ihmisistä huolehtimista?

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Minä vastaan kahteen asiaan. Meillä tulee koko ajan markkinoille uusia, kalliita lääkkeitä, ja valitettavasti me emme pysty järjestämään riittävästi rahoitusta niiden hintoja kompensoimaan. Me maksamme jo nyt 1 100 miljoonaa euroa vuodessa lääkekuluihin — kuulitte ihan oikein, 1 100 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen kautta kompensaatiota lääkekuluista. Ja kun tämä on koko ajan kasvamaan päin, niin meillä eivät riitä veronmaksajien rahat siihen kaikkinensa.

Sitten, mitä tähän hammashuoltoon tulee, ed. Taiveaho, tällä todellakin ohjataan käyttöä siihen ehkäisevään puoleen. Nythän ei ole korotettu näitä suuhygienistimaksuja, ja on erittäin tärkeää, että tämä ehkäisevä työ olisi se numero yksi, koska sillä me säästämme pitkässä juoksussa. Nyt haluttiin sairausvakuutustukea laittaa yksityiseen hammashoidon palautustaksaan, joka ei ole noussut vuosikymmeniin. Näin ollen ne, jotka käyttävät näitä palveluja, saavat sitten vähän kompensaatiota siitä enemmän.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisinkin nyt sitten jatkokysymyksen ministeri Hyssälältä, kun sanoitte, että painopiste hammashuollossa on nimenomaan ehkäisevässä terveydenhuollossa. Mitä hallitus aikoo tehdä, että asiakkaat pääsevät julkisen hammashoidon piiriin, kun tällä hetkellä eri puolilla Suomea jonot ovat puoli vuotta, vuoden? Ei voida enää puhua ehkäisevästä hoidosta.

Sitten toteaisin myös ministeri Risikolle, kun keskustelitte tai pohditte maksujen vaikutusta ihmisten palveluiden saantiin. Suuri ongelma koskettaa nimenomaan vanhustenhuollossa vanhusten palvelutaloissa asuvia ihmisiä, joilla asiakasmaksusäätelyä ei ole. Siellä on hyvin, voisiko sanoa, kirjava käytäntö. Elikkä kun ihmisiä sijoitetaan tai he muuttavat vanhusten palvelutaloihin, niin heillä ei välttämättä ole käsitystä siitä todellisesta maksukokonaisuudesta, joka heille tulee.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että meillä, minulla ja ministereillä, on aivan yhteinen näkemys siitä, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäiseminen on myöskin hallituksen ohjelmassa keskeisellä sijalla. Eikö teitä yhtään huolestuta, että nimenomaan terveydenhuollon maksujen korotus sotii tätä yhteistä pyrkimystä vastaan? Minä olen siitä aidosti huolissani. Sen takia en ole niin huolissani päivähoitomaksuista kuin nimenomaan terveydenhuollon maksuista.

Ja mitä lääkekorvauksiin tulee, niin viime kaudella me säädimme sellaisen lääkekorvauslain, joka suosii lyhytaikaista sairastamista; sen sijaan se sortaa pitkäaikaissairaita, paljon lääkkeitä käyttäviä. Aloitetaan nyt vaikka siitä tämän järjestelmän korjaaminen tai siitä, että analogiapatentin alaiset lääkkeet, jotka vapautettiin lääkevaihdosta, palautetaan sinne takaisin. Sieltä tulee jo 100 miljoonaa käytettäväksi parempiin tarkoituksiin.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle, puhuin erityisesti päivähoitomaksuista ja niiden sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, koska siellä tulevat nämä yksinhuoltajaperheet huomattavasti hyötymään tästä muutoksesta.

Sen sijaan ottaisin pienen korjausaskeleen siltä osin, kun vasemmalta siiveltä tuli vähättelyä siitä, että päivähoitomaksut eivät ole tärkeitä. Ne ovat itse asiassa perheille vielä isompi kuluerä kuin ne terveydenhuollon menot. Jos me ajattelemme, että tulee tilanne, että yksinhuoltajaperheelle ei tulekaan päivähoitolaskua ollenkaan tämän uuden lain myötä, niin se on huomattava helpotus näille perheille. Sen sijaan muistutan, että hallituksen esityksessäkin on todettu, että joiltakin osin meillä on tilanne, että joudutaan huolehtimaan niistä kaikkein vähävaraisimmista, jotka joutuvat tämän terveydenhuollon maksujen korotuksiin. Minun mielestäni on hirveän reilua, että hallitus nostaa sen asian reilusti ylös myöskin esityksessään.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän päivähoitoasiaan haluan todeta, että on hyvä, että pienituloisimpien päivähoitomaksut alenevat, ja siitä annamme kiitosta. Mutta me olemme erityisesti huolissamme niistä keskituloisista tai vähän alle keskitulon olevista normaaleista perheistä, joiden molemmat vanhemmat käyvät töissä ja joiden päivähoitomaksu tulee nousemaan aika merkittävästi. Siitä ryhmästä me olemme erityisen huolissamme.

Mutta tähän hammashoitoon vielä. On hyvä, että tätä ennalta ehkäisevää puolta painotetaan, niin kuin ministeri toi esiin. Mutta aivan kuten ed. Anneli Kiljunen nosti esiin, sinne ennalta ehkäisevälle suuhygieenikolle ei edes pääse. Vaivat ehtivät pahentua ja ongelmat kasvavat. Eli aiotteko satsata nyt selvästi ennalta ehkäisevän hammashoidon kehittämiseen kunnissa ja ylipäätänsä julkiseen hammashoitoon? Siitä olen huolissani, koska nämä maksut nousevat nyt jopa yli yksityisen hammashoidon maksun kelakorvauksen jälkeen. Tämä lisää eriarvoisuutta, näistä meidän julkisen sektorimme kaikille tarkoitetuista tasavertaisista hammashoitopalveluista tulee kohtuuttoman kalliita.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, niin kuin ed. Anneli Kiljunen ja ed. Satu Taiveaho totesivat, että hammashoitojonot ovat useissa kunnissa pitkät ja hammastarkastukseen ja kiireettömään hoitoonpääsyyn voi joutua jonottamaan jopa kymmenen kuukautta. Jos pääsee hoitoon, niin sitten aloitetunkin hoidon loppuunsaattaminen kestää useita kuukausia, sillä jatkotoimenpiteisiin saa seuraavat ajat usein kuukausien päästä.

Kuitenkin olisi erittäin tärkeätä, että hampaiden ja suun terveyttä pystyttäisiin hoitamaan, koska se vaikuttaa suuresti ihmisen terveyteen. Kysynkin, mitä hallitus nyt aikoo tehdä, jotta nämä hammashoitojonot lyhenisivät. Tässä on monesti puhuttu tästä sosiaaliturvauudistuksesta, ja on jäänyt kytemään se ajatus, halutaanko sillä todellisuudessa ihan oikeasti ja aidosti ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) — No, minä jatkan kohta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtaselle kommentti, kun hän ilmoitti äsken, että hän on syvästi huolissaan terveydenhuollon maksujen kehityksestä ja vaikutuksesta vähätuloisiin. Arvoisa ed. Erkki Virtanen, hallitus on teidän kanssanne aivan samaan mieltä. Sivulla 19 vasemmanpuoleisella palstalla ja toiseksi ylimmässä kappaleessa sanotaan täsmälleen se sama, minkä te sanoitte äsken. Siis hallitus kantaa täsmälleen saman huolen ja osoittaa myös reseptin siihen.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauslahdelle vielä hänen epäilykseensä siitä, että sosialidemokraateille ei päivähoitojärjestelmä ja maksujärjestelmä olisi tärkeä. Päinvastoin. Tästä syystä meillä on vielä tänään mahdollisuus keskustella sosialidemokraattien vaihtoehdosta päivähoidon asiakasmaksujärjestelmälle, ja siihen keskusteluun toivoisin myös, että ed. Lauslahti osallistuisi tämän illan kuluessa. Meidän suuri huolemme on terveydenhuollon asiakasmaksuista, koska tästäkin asiakasmaksulain kertymästä suurin osa nimenomaan kertyy terveydenhuollosta. Päivähoidon osalta suunta on oikea, mutta riittämätön.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, minä olen todellakin hallituksen kanssa yhteisesti huolissani, mutta meillä on yksi ero. Hallitus pahentaa köyhien tilannetta, minä yritän estää sen pahentamisen.

Ed. Lauslahti, minä kyllä ihmettelen hieman teidän matematiikkaanne. Terveydenhuollon maksuja kerätään yli 60 miljoonaa aiempaa enemmän, päivähoitomaksuja vain 3 miljoonaa. Kyllä siinä nyt jonkinlainen ero on. Ennen kaikkea, kun hallitus puolustelee ed. Pulliaisen reseptin mukaan tätä terveydenhuollon maksujen korotusta sillä, että voivathan ne köyhimmät mennä hakemaan toimeentulotukea sossusta, niin minusta tämä on jo ihmisten arvokkuuden pilkkaamista. Kyllä tässä maassa pitää voida sairastaa ilman, että täytyy mennä sen vuoksi hakemaan viimesijaista toimeentulotukea.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että ed. Taiveaho ja ed. Anneli Kiljunen myöntävät, että hallituksen esitys nimenomaan pienituloisimpien perheiden ja yksinhuoltajaperheiden osalta helpottaa päivähoidon maksutilannetta ja alentaa päivähoitomaksua. Eihän siitä ole kuin 40 minuuttia, kun täällä ed. Viitanen huusi, että Zyskowicz yrittää muuttaa mustaa valkoiseksi, kun sanoin, että pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksut alenevat, ja viime viikonloppuna ed. Anneli Kiljusen kuvalla varustetussa Demarin artikkelissa kirjoitettiin, että "hallituksen esitys toisi yhä suuremman joukon keskituloisia kaikkein kalleimpaan maksuluokkaan jyrkällä kaarella". En tiedä, onko tämä teidän, ed. Kiljunen, vai toimittajan näkemys, mutta tämä on täyttä puppua joka tapauksessa. Sanoitte, että demarit ovat huolissaan keskituloisten maksuista. Aivan oikein. Viime kaudella heidän maksunsa nousivat joka vuosi. Kun te olitte hallituksessa, joka vuosi nousivat keskituloisten maksut. Miksi te ette silloin ollut huolissanne heidän maksujensa nousuista?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole mennyt hukkaan tämäkään iltapäivä, kun oppositio on vihdoin viimein ymmärtänyt sen, että päivähoitomaksut suurimmalla osalla laskevat.

Sitten ed. Taiveaholle haluaisin sanoa vielä sen, miksi on itseisarvo se, kuka on palveluntuottaja. Jos yksityinen on jossain edullisempi kuin kunnallinen, eikö silloin ihminen voisi valita sen yksityisen, ja varmasti hän pääsee sinne suuhygienistin luo. Totta kai meidän täytyy pitää huolta siitä julkisesta puolesta, se on aivan selvä asia, mutta sillä, että joku on itseisarvoltaan palveluntuottajana julkinen tai yksityinen, ei ole merkitystä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz otti esiin sen, kuinka tämä keskustelu on kehittynyt viimeisten vajaan kolmen tunnin aikana. Kun seuraavan kerran joku edustaja sanoo, ettei näillä salipuheilla ole mitään merkitystä, niin minä otan esimerkiksi 15. päivän huhtikuuta vuonna 2008 ja kerron, kuinka opposition ajattelu maksulakiuudistuksen lähetekeskustelua käytäessä kehittyi. Me olemme viimeisen vuoden ajan lähtien nollamaksuluokkakeskustelusta nähneet, kuinka isommilla ja pienemmillä tykeillä ammutaan päivähoitoon. Nyt ollaankin tilanteessa tämän keskustelun jälkeen, ettei se ollutkaan ongelma. Tämä on todella hienoa, ja parlamentarismin kannaltakin voi tietysti hieman ihmetellä, mihin ne opposition kärjet nyt sitten tussahtivat. (Ed. Taiveaho: Kaikki muut maksut nousevat, ed. Rehula!) Tässä ei muuta voi todeta kuin sen, että edelleenkin tämän keskustelun eteenpäinviemiseksi saattaisi auttaa, kun ottaisitte tämän hallituksen esityksen käteenne ja lukisitte, mitä täällä ihan oikeasti on. (Puhemies koputtaa) Ja esimerkiksi niille, jotka puhuvat pitkäaikaissairaitten maksujen kasvamisesta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) totean, että maksukatto heidän osaltaan ei nouse.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän matematiikkaan vielä vähän. Ihmettelen ed. Erkki Virtasen pohdintaa siitä, kun päivähoitomaksukertymä lisääntyy vain 3,8 miljoonaa euroa. Se johtuu ihan pelkästään siitä, että siellä on selkeää rakenteellista siirtymää, jossa suositaan juuri niitä vähätuloisempia, monilapsisia perheitä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä ed. Ben Zyskowiczille tästä Demari-kirjoituksesta: Siinä on verrattu sosialidemokraattien vaihtoehtoa hallituksen esitykseen. Jos jäätte tänään kuuntelemaan sitä vaihtoehtoa, niin huomaatte eron, elikkä siltä osin se vertailu tulee kyllä pitämään paikkansa.

Kun ed. Rehula sanoi äsken, että pitkäaikaissairaitten osalta ei vaikutuksia tulisi, niin lukekaa hallituksen esitys, ja perusteenanne on maksukatto. Kuitenkin kunnallisen maksukaton ulkopuolelle jäävät kaikki tulosidonnaiset maksut, hammashoito, pitkäaikaisen laitoshoidon maksut, lääkärintodistukset, tämän tyyppiset maksut, jollaisia kuitenkin monen pitkäaikaissairaan asiakaskustannukset ovat, hyvin tyypillisesti juuri näihin liittyviä, ja ne eivät kuulu maksukaton piiriin. Sitä kautta myös näiden ihmisten asiakasmaksut tulevat kohoamaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikken ollut salissa, en voinut välttyä kuulemasta ed. Zyskowiczin puheenvuoroa. Se kantautui korviini työhuoneessa, ja juoksin tänne heti, koska halusin nyt vain korostaa, ed. Zyskowicz, että te ette ilmeisesti ole kuunnellut, mitä sanoin. Olen nimenomaan puhunut päivähoitomaksujen korotusten ongelmallisuudesta keskituloisten, työssä käyvien perheiden osalta. Sosialidemokraattien mielestä todellakaan ei ole oikein, että useiden kymmenien eurojen korotukset näille perheille tulevat. Totta kai se, jos pienituloisilla laskee, on hyvä asia, (Ed. Zyskowicz: Miten niin "jos"?) mutta täällä juuri äsken ed. Anneli Kiljunen kertoi meidän mallistamme, joka on huomattavasti sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi tässä suhteessa. Tämä päivähoidon osalta.

Mitä tulee muihin maksukorotuksiin, olemme jyrkästi kritisoineet tietenkin myös niitä, koska se, jos mikä, on se, missä yhteiskunnan eriarvoisuus tulee rehottamaan entistä räikeämmin tulevaisuudessa. Pitkäaikaistyöttömät, sairaat ja vammaiset maksavat enemmän tässä tilanteessa. Se on kohtuutonta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Aivan samalla lailla se päivähoitomaksu on kohtuuton niille perheille, joilla se nousee.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies, ystävällisyydestä! Ed. Kiljunen, tämä Demarin sitaatti kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Hallituksen esitys toisi yhä suuremman joukon keskituloisia kaikkein kalleimpaan maksuluokkaan jyrkällä kaarella." Tämä ei pidä paikkaansa. Eihän se pidä ollenkaan paikkaansa. Hallituksen esitys nimenomaan merkitsee sitä, että yhä suuremmilla tuloilla nyt pääsee pois sieltä ylimmän maksuluokan piiristä, kun tulorajoja korotetaan. Eli tämä Demarissa oleva virke, joka on teidän kuvallanne varustetun jutun yhteydessä, on puppua, oli se sitten teidän näkemyksenne tai oli se toimittajan näkemys.

Ed. Viitanen, kun täällä keskustelimme noin tunti sitten, niin te kovasti moititte minua siitä, että yritän muuttaa mustaa valkoiseksi, kun todistelin, että pienituloisimmat perheet hyötyvät tästä päivähoitomaksu-uudistuksesta. On hienoa, että nyt keskustelun lopuksi, tämän keskustelun lopuksi, olemme tästä asiasta samaa mieltä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! ... (Hälinää)

Kiitos! — En ymmärrä opposition kovaa kielenkäyttöä näitä terveyspuolen asiakasmaksuja kohtaan siinä mielessä, kun maksukatto ei nouse. Jos maksukatto nousisi, niin sitten tämä yhtälö olisi mahdoton, mutta kun maksukatto ei nouse, niin minun logiikallani se saavutetaan nyt nopeammin, jolloin pääsee maksuttoman järjestelmän piiriin aikaisemmin. Maksukattohan on tarkoitettu pitkäaikaissairaille, jotka käyttävät tiettyjä palveluja terveydenhuollossa. Ja näitten tiettyjen palvelujen osalta tämä ei ole sitten niin suuri katastrofi kuin oppositio haluaa mustamaalaten väittää.

Toinen opposition väite on, että pienemmillä asiakasmaksuilla edistetään terveyttä. Itse asiassa sanon, että terveyttä edistetään terveellisillä elämäntavoilla ja koulutus ja osaamistaso ovat kyllä niitä, jotka koko kansan terveyttä edistävät.

Sitten on hyvä asia, jos mennään taas tähän päivähoitopuoleen, mikä on jäänyt vähän vähemmälle, lapsi ja lapsen etu, siis hyvä asia on, että myöhemmin annetaan asetus, jolla mahdollistetaan se, että osa-aikaisesta päivähoidosta voidaan joustavammin siirtyä kokopäiväiseen. Tämä johtaa siihen, että sitten uskalletaan ottaa niitä osa-aikaisia päivähoitopaikkoja vastaan. Nythän on niin, että otetaan varmuuden vuoksi se kokopäivähoitopaikka, kun pelätään, että jos ottaa vain osapäivähoitopaikan, sitä kokopäivähoitopaikkaa ei saakaan, ja sehän ei ole lapsen etu. Lapsen etu on se, että on siellä päivähoitopaikassa vain sen, mikä on tarvis, joten tämä on erittäin tärkeä ja hyödyllinen, lapsen etua ensisijaisesti ajava asia, ja kiitos siitä hallitukselle.

Sitten, jos haluaa vielä visioida kauaksi tulevaisuuteen, vaikka 10—20 vuoden päähän, niin itse henkilökohtaisesti toivon sitä, että tämä koko päivähoidon hallinto voisi siirtyä opetustoimen alle. Toivon, että pitkällä tähtäimellä, hamassa tulevaisuudessa, 20 vuoden päästä, varhaiskasvatuksen osuus päivähoidosta voisi olla maksutonta ja maksuja perittäisiin päivähoidon osuudesta, mikä on sitä hoitoa ja muuta. Tämä olisi se linja, mitä itse kovasti toivon, ja varmaan ehkä tulevaisuudessa joskus 30 vuoden päästä se saattaisi vaikka tapahtuakin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva asiakasmaksulain ja asetuksen muutos jatkaa hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa. (Ed. Vahasalo: Kannattaisi päivittää puhe!) Esitys on tehty pitkälle edellisen hallituksen aikana istuneen toimikunnan työn pohjalta. Jo tuolloin asiakasmaksujen korotukset estettiin sosialidemokraattien toimesta. Nyt porvarihallitus on käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja tuo käsittelyyn ideologisen esityksensä nostaa rajusti sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja ja ennen kaikkea terveydenhuollon maksuja. Korotusten myötä kaikki maksut myös sidotaan indeksiin, jolloin korotukset muuttuvat jatkossakin automaattisesti.

Arvoisa herra puhemies! Nämä maksukorotukset pitää tyrmätä heti alkuunsa. Näin hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi kehittää. Hallitus haluaa mennä eläkeläisten, pienituloisten, lapsiperheiden, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten lompakolle ja maksattaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilla ihmisillä kustannusten nousun. Tulevaisuuden menopaineiden hallinnassa pitää korostaa yhteisiä verotuottoja, ei peruspalvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja.

On järjetöntä, että hallitus perustelee maksukorotuksia tulevaisuuden paineilla ja ikärakenteen muutoksilla. Kun samanaikaisesti on käynnissä laaja kunta- ja palvelurakenneuudistus, sen tarkoituksena on nimenomaan vastata näihin haasteisiin muuttamalla rakenteita ja järkeistämällä toimintoja. Elinvoimaiset kunnat, vireä elinkeinoelämä ja veronmaksajat ovat paras tae kuntapalvelujen tulevaisuudelle, ei köyhien kukkarolla rahastaminen.

Hallitus vastaa kustannuskehitykseen kiihdyttämällä sitä itse lisää. Maksujen sitominen indeksiin nopeuttaa kustannusten kasvua. Esimerkiksi Sari Sairaanhoitajan toivo on nyt mennyttä, kun inflaatio syö palkankorotukset. Nelihenkisen perheen kulut kasvavat vuositasolla 1 500 euroa ja palkan ostovoima laskee. Hallitus kiristää pieni- ja keskituloisten ihmisten arkea epäoikeudenmukaisella ja ennen näkemättömällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Palveluita rahoitetaan kunnallisverolla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla. Asiakasmaksujen osuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna jo nyt erittäin korkea. Hallituksen esityksessä todetaan, että maksujen suuruudessa on huomioitava myös palveluiden käyttäjien maksukyvyssä tapahtunut kehitys, johon ovat vaikuttaneet muun muassa tehdyt veroratkaisut, kuten eläkeläisten verotuksen harmonisointi, ansiotasossa tapahtunut kehitys sekä työeläkejärjestelmän laajentuminen.

Jos näin on, niin minun mielestäni maksujen suuruudessa on tämän lisäksi huomioitava hallituksen politiikka, joka on kiihdyttänyt inflaatiota, nostanut asumisen, sähkön, polttoaineen, liikkumisen, elintarvikkeiden ja elämisen kuluja ja samalla jättänyt monet ensisijaisten etuuksien varassa elävät ihmiset vaille mitään huomiota. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuus saada palvelua ja hoitoa ja jotta he selviäisivät palvelumaksuista, ratkaisu ei voi olla harkinnanvaraiset maksuvapautukset tai toimeentulotuki, vaan järjestelmän lähtökohdan on oltava kestävä. Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava, erilaiset maksukatot on nopeasti yhdistettävä ja pienituloisten verotusta on kevennettävä. Vasta sitten voidaan harkita muutoksia maksuihin.

Arvoisa puhemies! Maksupolitiikan pitää tukea sosiaali- ja terveyspolitiikan yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada palveluja sekä perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen parantamista. On tärkeää, että maksuista säädetään lain tasolla ja maksuja kerätään vain niistä palveluista, jotka on säädetty maksullisiksi. Näin järjestelmään tulee läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Palvelut on kuitenkin määriteltävä niin yksityiskohtaisesti, ettei näin laajenneta maksujen osuutta palvelujen rahoitukseen.

On olennaista, että jatkossakin kunta saa päättää palveluista perittävän maksun suuruuden lain rajoissa eivätkä palveluista perittävät maksut ylitä tuotantokustannuksia. Maksujen on jatkossakin oltava lyhytaikaisesti ja satunnaisesti käytettävissä, palveluissa tasasuuruisia ja pitkäkestoisissa palveluissa tulosidonnaisia. Kuitenkin lähtökohtana tulee aina olla hoito- ja palvelusuunnitelmat. Näin pystytään arvioimaan perheen kokonaistilanne myös asiakasmaksujen osalta.

Yksi suuri ongelma, johon hallitus ei ole puuttunut, on vanhusten erilaiset ja hyvin kirjavat palvelumaksut. On välttämätöntä, että vanhusten palveluasumisen maksuille laaditaan valtakunnallinen säätely. Esimerkiksi palvelutalojen perusmaksut ja tukimaksut eivät ole tulosidonnaisia, vaan tasamaksuja. Tilanteet vaihtelevat kunnittain todella paljon, eivätkä vanhus tai hänen omaisensa läheskään aina tiedä, minkälaisiin maksuihin palvelua hankittaessa sitoudutaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus kaunistelee esityksen vaikutuksia toistamalla jatkuvasti korotusten lisäävän kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksutuloja vuositasolla noin 65 miljoonaa euroa. Kuitenkin tiedämme kaikki, että hallitusohjelman edellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään kehyspäätöksen mukaan vastaavasti. On nurinkurista, että hallituksen esityksen perusteluissa todetaan: "Maksutulojen osuus on noin 5 prosenttia kuntien kokonaistuloista. Kuntien talouden kannalta maksutulot ovat tärkeitä ja niiden merkitys tulevien vuosien kasvavien menopaineiden hallinnassa korostuu entisestään." Korotusta siis perustellaan kuntien menopaineella, mutta käytännössä valtionosuusprosentin laskeminen imuroi nämä tuotot kunnilta valtion kassaan. Uskomatonta! (Ed. Zyskowicz: Ei se jatkossa imuroi niitä lisääntyviä tuottoja!) Tämä on erittäin suuri periaatteellinen kysymys, todella epäoikeudellinen linjaus hallitukselta ja kuvaa osaltaan hallituksen linjauksia kaikessa sen politiikassa. Viedään heikoilta ja annetaan rikkaille. Aiemmin asiakasmaksutuotot on käytetty kunnassa, ja monet kunnat käyttävät tuottoja nimenomaan palveluiden laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Myös Kuntaliitto on painottanut, että tuotot pitää jättää kuntiin.

Arvoisa puhemies! Suomalainen asiakasmaksupolitiikka on kansainvälisessä vertailussa kovaa, ja hallitus ei kaihda keinoja tehdessään siitä entistä kovempaa. Terveyserot ovat maassamme jo nyt suuret ja ne ovat jatkuvassa kasvussa. Oecd:n terveysprojektin tasa-arvoselvityksen mukaan Suomessa on huomattavan suurta eriarvoisuutta muun muassa lääkärikäynneissä eri tuloryhmien kesken. Eriarvoisuus on suurinta Portugalissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hallituksen esitys tulee lisäämään tätä epätasa-arvoa. Monissa EU-maissa perusterveydenhuollon palvelut ovat kokonaan maksuttomia. Myös sairaalahoito voi olla maksutonta. Maissa, joissa maksuja peritään, on yleensä käytössä maksukatto, kuten meilläkin. Tavoitteena on, ettei paljon sairastavalle ja palveluja käyttävälle muodostu kohtuuttomia kuluja. Ruotsissa maksukatto on 97 euroa, Islannissa katto on vakuutetuille 214 euroa ja eläkeläisille 54 euroa. Joissakin maissa maksukatto on porrastettu tulojen mukaan jne. Suomessa kunnallinen maksukatto on 590 euroa. Se on korkeampi kuin täysi kansaneläke kuukaudessa. Se on valtavan korkea, jos puhutaan pienituloisista ihmisistä, joiden kuukausitulot ovat työttömyyspäivärahan, kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen varassa.

Kunnallisen maksukaton ulkopuolelle jäävät muun muassa kaikki tulosidonnaiset maksut: hammashoito, pitkäaikaisen laitoshoidon maksut, lääkärintodistukset — listaa voisi jatkaa. Lisäksi ulkopuolelle jäävät lääkekulut, yksityisten palvelujen maksut, joista voi saada sairausvakuutuskorvausta. Maksukatto on monelle paitsi korkea, myös vaikeasti hahmotettavissa. Järjestelmään ei nyt esitetä muutoksia, vaan niitä odotetaan Sata-komiteasta. Mielestäni maksukattojen yhdistäminen, yksinkertaistaminen ja laajentaminen olisi oikean suuntainen tavoite. (Puhemies koputtaa) Usein samoilla henkilöillä täyttyvät terveydenhuollon ja lääkekustannusten maksukatot, minkä lisäksi heille kertyy usein sosiaalipalveluiden omavastuuosuuksia. Paljon sairastavat ja apua tarvitsevat ovat juuri heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. On luotava maksukattojärjestelmä, jossa järjestelmä seuraa maksukaton kertymistä. On kohtuutonta vaatia potilailta tai asiakkailta osaamista ja järjestelmän hallintaa, vaan maksukaton seurannan tulisi olla järjestelmän velvollisuutena.

Arvoisa puhemies! Jatkan puhetta seuraavassa puheenvuorossani.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen aloitti puheenvuoronsa hyvin tärkeällä ilmoituksella, ilmoituksella, jonka mukaan tämä hallituksen esitys periaatteessa valmisteltiin edellisen hallituksen aikana ja silloin olivat jo virkamiesvalmistelussa esillä hänen mukaansa tässä olevat ehdotukset, (Ed. Viitasen välihuuto) mutta demarit torppasivat sen.

Arvoisa puhemies! On erittäin suuri vahinko, että näin on käynyt. Sen takia se on suuri vahinko, että silloin oli inflaatio alhainen. Se oli siellä 1—1,5 prosentin tienoilla. Juuri silloin olisi pitänyt tehdä ja ajaa läpi perustellut rakenteelliset uudistukset. Näitä rakenteita ja niitten rakenteitten perusteita ed. Anneli Kiljunen juuri meille monisanaisesti 10 minuutin aikana esitti. Sen olisi pitänyt todella olla nähtävissä kaikkine mausteineen, ja sille olisi pitänyt olla sitten vastalauseet, niin että niitä olisi voitu keskenään verrata.

Nyt, arvoisa puhemies, on erinomaisen hankala sauma tehdä tämänlaatuisia uudistuksia niin kuin tämän iltapäivän keskustelu on havainnollisesti osoittanut. Nyt inflaatio todella laukkaa, kuten lukuisat edustajat ovat täällä todenneet, ja tähän todellisuuteen valitettavasti hallitus ei ole näissä hallituksen esityksen perusteluissa vastannut. Juuri siihen viitekehitykseen, missä ollaan, on vastauksena vain hallituksen esityksen sivu 19, joka kylläkin on makrotasolla aukoton, koska se antaa selvän vastauksen siihen niin kuin ministeri Risikko esittelypuheenvuorossaan totesi, että silloin, kun on kysymys terveydenhuollon asiakasmaksuista, niin köyhimpien tuloryhmien kohdalla on tilanne se, että sitten viime kädessä toimeentuloturva hoitaa sen, että pulaan ei joudu. Ja tähän vastasi ed. Erkki Virtanen, että se on kohtuutonta ja loukkaavaa ja alentavaa jnp. (Ed. Gustafsson: Ihmisarvoa!) — Ja vielä ihmisarvoa alentavaa. Aivan totta. — Elikkä siitä, nimenomaan siitä osasta hallitus kantaa avoimesti vastuun. Se on ottanut sen vastuun omaan piikkiinsä, ja se on tehnyt tämänlaatuisen ratkaisun.

Mutta tällä kertaa olen selvästi hallituksen puolella siinä, että hallituksella oli vihonviimeinen hetki tehdä tämä rakenteellinen uudistus. Se on todella vihoviimeinen hetki. Ensi vuonna tähän aikaan inflaatioluvut ovat aivan kokonaan toisella tasolla ja siinä tilanteessa meillä on sylissämme, teillä oppositiossa ja meillä hallituksessa, meillä on Yhdysvaltain subprime-ongelmien kasautumiset rankimman jälkeen. Nyt jo odotetaan, että ne iskevät syliin tämän vuoden lopulla. Ne ovat varmasti sylissä vuoden kuluttua. Ja sehän merkitsee sitä, että se viiteympäristö, jossa tätä pakettia toteutetaan, se on jo kokonaan toisenlainen. (Ed. Gustafssonin välihuuto) Siinä joutuu — ed. Gustafsson — hallitus miettimään, mitä vasteita se antaa. On aivan utopiaa kuvitella, että tähän saumaan edes tulisi mitään veronalennuksia, vaikka kuinka intohimoja poliittisen kentän oikealla laidalla on näihin asioihin varmaan. Muun muassa ed. Lauslahti viime viikolla lupasi pilvin pimein niitä veronalennuksia, mutta niitä siinä tilanteessa ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuus toteuttaa. Tämä on nyt tosiasia, ja siitä ei pääse mihinkään.

Arvoisa puhemies! Sitten otan yhden asian, joka palauttaa meidät vuoden 95 alkuun. Silloin, kun lähdettiin Lipposen ensimmäiseen hallitukseen, silloin esitin Paavo Lipposelle sitä, että kun on tämänlaatuisista esityksistä kysymys, kuin tässä pöydällä ja käsittelyssä nyt on, niin pitäisi ehdottomasti omaksua uusi käytäntö, käytäntö, jossa todella nämä yhteiskunnalliset vaikutukset pohdiskellaan perusteellisesti, tehdään vertailut siihen, millä tavalla eri tuloryhmiin — ja niin kuin täällä puhutaan keskiluokkaan ja kaikkiin luokkiin, mutta paljon tarkemmin — millä tavalla ne vaikutukset tuntuvat näissä ryhmissä. Nyt, arvoisa puhemies, tässä suhteessa oppositiossa niin hallituspuolueitten kansanedustajat kuin vasemmisto, siis poliittisen opposition kansanedustajat, ovat lyöneet tässä yksityiskohdassa tiedollisesti ja asioihin perehtyneisyyden osalta hallituksen 10—0, koska nyt sieltä ne yksityiskohtaiset vertailut ovat tulleet. Nyt pitää vain lukea pöytäkirjasta kaikki nämä selvitykset, jotka ovat niin yksityiskohtaisia kuin olla voi, ja sillä tavalla pääsee jyvälle siitä, mikä on todellisuus. Tässä suhteessa, arvoisa puhemies, nokanvalkaisu alkaa hallituksessa huomispäivänä varmasti.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kertoi, kuinka ed. Lauslahti on täällä lupaillut vaikka minkälaista. Täytyy sanoa, että en ole lupaillut mitään. Olen esittänyt toiveita.

Lähinnä tässä, jos palataan tähän taloustilanteeseen ja tuloveronalennuksiin, jotka ovat myöskin hallitusohjelmassa esillä, niin tässä tapauksessa, kun taloustilanne on vaikea ja meidän tehtävämme on miettiä, missä kohdin me pystymme saamaan talouteen eniten rahaa sisään, niin kyllä minä näen, että silloin nämä perheet pitäisi nostaa päällimmäiseksi ja kohdentaa niitä tuloveronalennuksia perheisiin, koska me tiedämme, että hyvin todennäköisesti se raha palautuu silloin myöskin suoraan sinne valtion kassaan ja meidän kansantalouteemme, että näinpäin voitaisiin sanoa, että tällöin myöskin tuloveronalennukset, kuten puhutaan, kohdistuisivat kaikkiin tuloluokkiin. Näin ollen tämä tuloveronalennus ei olisi meidän valtiontaloutemme kannalta niin merkityksellisen suuri ja heikentäisi sitä alijäämää, joka on jo tulossa seuraavina vuosina.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että hallituksen esitys perustuu edellisen hallituksen asettaman toimikunnan esitykseen. Oikeastaan se, että torpedoimme sen jo viime kaudella, kuvaa sitä linjaa, jota sosialidemokraatit ovat tehneet systemaattisesti hallituspuolueena sekä täällä oppositiossa, elikkä olemme vastustaneet asiakasmaksujen korottamista.

Kysyisin myös ed. Pulliaiselta, kun hän sanoi, että vihdoin ja viimein onneksi nyt tämä rakenteellinen muutos on tehty, niin mikä on se muu rakenteellinen muutos kuin se, että asiakasmaksuja on korotettu ja ne on sidottu indeksiin. Toisaalta myöskään ei voi olla vastaus hoidon saatavuuteen se, että toimeentulotukijärjestelmä turvaa ihmiselle hoidon saamisen. Se on viimesijainen tuki monessa mielessä, mutta sitä ei voi sitoa tämän tyyppiseen järjestelmään.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juupas—eipäs-keskustelu ei vie mitään asiaa eteenpäin. Mutta kun oppositio koko ajan väittää, että sinivihreän hallituksen politiikka on kovaa, haluan muistuttaa nykytilanteesta hieman toisenlaisesta näkökulmasta.

Kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa vuonna 2002, asiakasmaksujen osuus kaikista kustannuksista terveydenhuollon alalla oli 8,1 prosenttia. Sinivihreän hallituksen kovuutta kuvaa se, että edes näiden nousujen jälkeen, nostojen jälkeen, korotusten jälkeen asiakasmaksujen osuus kustannuksista ei nouse kuin 7,8 prosenttiin. Jotta laadukkaat palvelut pystytään tulevaisuudessa (Ed. Viitanen: Tämähän nyt ei ole minkäänlainen mittari!) turvaamaan, pakko on myös puuttua tähän.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämähän nyt ei ole minkään sortin vertailu. Tämähän on nyt vailla pohjaa kokonaan, koska todellakin yhteiskunta oli silloin erilaisessa tilanteessa. Nyt valtio on 20 miljardia euroa rikkaampi kuin se oli viime hallituksen aloittaessa toimintansa. Nyt on pelottavaa, kun tätä lisääntynyttä vaurautta on jakamassa porvarihallitus.

Ed. Pulliainen viittasi näihin tuleviin mahdollisiin tuloveronkevennyksiin ja sanoi, että oikealla laidalla sitä niin kovasti ollaan väläytelty, niin kyllä se vaan niin tuppaa olemaan, että yleensä porvarihallituksessa se oikea laita on kyllä aika laaja, jos näin voisi sanoa. Kun porvarihallitus näin on väläytellyt, niin toivottavasti sitten kuitenkin ed. Pulliainen jaksaa taistella sen puolesta, että nyt ei kävisi sitten niin, että samaan aikaan kun köyhiltä viedään, pitkäaikaissairailta viedään, vammaisilta viedään, lapsiperheiltä viedään jnp., niin samaan aikaan sitten todellakin mentäisiin näihin tuloveronkevennyksiin, mitä todellakin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) se oikeistosiipi ajaa.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen todella toi esiin, että viimesijainen toimeentulotuki jotenkin ratkaisisi pienituloisimpien hoidon saatavuuden. Ed. Pulliainen, minun täytyy todeta, että ensinnäkin toimeentulotukea joutuu odottamaan aivan kohtuuttoman kauan kunnissa ja toimeentulotuen resurssit ovat kunnissa myös aivan liian niukat, joten jos tällaiseen ratkaisuun uskotaan, niin toivon, että sitten toimeentulotuen saatavuutta kunnissa parannetaan ja sitä tullaan resursoimaan selvästi nykyistä enemmän. Ensisijaiset etuudet tulisi aina olla kohtuullisella tasolla, jotta niiden avulla ihminen pärjäisi pakollisimmissa menoissaan, ja läheskään kaikki eivät suinkaan toimeentulotukea saa niistäkään, joille nämä maksut kuitenkin aiheuttavat vaikeuksia elämään. Toimeentulotukea saavat vain kaikista, kaikista köyhimmät.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle, onko tämä porvarihallitus todellakin niin sydämetön, kun se alentaa päivähoitomaksuja lähes puolelle lapsiperheistä? 48 prosentilla päivähoitomaksut laskevat, (Ed. Viitanen: Ja nostaa puolella!) yksinhuoltajat saavat lisää lapsilisää, monilapsiset perheet ja kaikki nämä vähimmäistuet, äitiys- ja isyysrahat. En ymmärrä, mistä te puhutte. Mitä tämä porvarien sydämettömyys on? Me korjaamme sitä, mitä viime vaalikaudella ei tehty.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä vaadittiin minua kertomaan se, millä tavalla tämä rakenteellinen uudistus tehdään.

Ed. Päivi Lipponen vastasi jo minun puolestani. Hän ilmoitti nimittäin tyypillisenä demarikantana, että parasta sosiaaliturvaa on työnteko, ja 100 000 uutta työpaikkaa on tullut, niin että hyvä pohja on, ja kun sitä edesautetaan nyt näillä päivähoitomaksujen alentamisilla, niin tämähän on kokonaisuus, joka toimii uskomattoman hyvin tässä vaiheessa. On eri asia, toimiiko se vuoden kuluttua enää, kun kaikki on toisin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo kurittaa pienituloisia vanhuksia, lapsiperheitä ja sairastavia rajuilla hinnankorotuksilla. Sosiaali- ja terveysministeri laskee erikoissairaanhoidon hinnan nousevan keskimäärin 30 prosenttia, tulee yli 20 prosentin korotukset hammashoitoon ja muuhunkin terveydenhoitoon 15 prosenttia. Hallitus aikoo ajaa kuntia likaisen työn tekijöiksi. Se leikkaa 60 miljoonaa kuntien valtionosuuksista. Se arvelee, että korotetuilla sosiaali- ja terveysmaksuilla kunnat keräävät tämän verran enemmän maksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien taskuista otetaan rahat kuntien pyörittämiseen, kun valtio pakenee vastuuta heikommistaan.

Niin Vanhanen kuin Katainenkin ovat luvanneet suuria hyväosaisten veronkevennyksiä. Tällä askeleella pannaan kunnat keräämään nämä veronkevennykset sairailta, vanhuksilta ja lapsiperheiltä. Tämä on häikäilemätöntä hyväosaisille tehtävää tulonsiirtoa. Ei auta selittää, että maksuja porrastetaan maksukyvyn mukaan. Vaikka näin olisi, niin silti valtio uhkaa arvionsa mukaan niistää heikommiltaan 65 miljoonaa enemmän. Suurimmat korotukset iskeytyvät niille, jotka putoavat monimutkaisten maksukattoluokitusten aukkoihin ja saavat vielä arvaamattomia maksutällejä.

Vaarallinen on myös aikomus sitoa sosiaali- ja terveysmaksujen korotukset kahden vuoden välein tarkastettaviin indekseihin. Maksukatoissa tarkoitetaan pääasiassa kansaneläkeindeksiä. Kun nämä maksut liitetään indekseihin, niin luodaan automaatti, joka hilaa maksuja automaattisesti ylöspäin. Maksujen korotus ja indeksiin sitominen jos mikä on surutonta inflaatiopolitiikkaa.

Suomen kokonaisinflaatio lähestyy 4:ää prosenttia. Elintarvikkeitten hinnannousu on ollut huiminta, 6 prosenttia vuodessa. Tämä rokottaa suhteessa eniten pienituloisia. Työttömien, opiskelijoitten, eläkeläisten ja lapsiperheitten käteenjäävistä tuloista hyvin suuri osa kuluu elintarvikkeisiin. Asuminen, energia ja liikenne ovat myös rajusti kallistuneet. Tilastokeskuksen mukaan nelilapsisen perheen menojen kasvu inflaatiosta johtuen on 1 500 euroa vuodessa. Lisäksi kansaneläkeindeksi tarkoittaa, että jos ja kun kansaneläkkeitten kohtuuton jälkeenjääneisyys korjataan ja indeksi pomppaa ylös, niin sosiaali- ja terveystoimen maksukatotkin näin riuhtaistaan tulevaisuudessa yhä ylemmäksi.

Tässä hallituksen esityksessä eivät edes numerot pidä paikkaansa. Hallitus esittää yhtäältä, että lasten päivähoidosta kerätyt maksut pienenevät, mutta toisaalta hallitus väittää nostavansa maksuja 3,8 miljoonaa euroa. Arvoisa ministeri, mihin perustuu esimerkiksi tämä lasten päivähoidon maksukertymän kasvaminen, kun samassa paperissa esitetään, että arvioidut maksut tulevat pienenemään? Ovatko nämä arviot aivan tuulesta temmattuja?

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Totta kai on paikallaan, että oppositio antaa tunnustusta hallitukselle silloin, kun se tunnustus kuuluu antaa, ja yksinhuoltajien päivähoitomaksun kohtuullistaminen on tunnustuksen ansaitseva paikka, ehdottomasti.

Mutta samaan aikaan voidaan tuoda myös esille niitä asioita, jotka vaativat vielä terävämpää tarkastelua. Esimerkiksi Lastentarhanopettajaliiton Soile Oleander on kantanut huolta siitä, että nyt kaavaillut tulorajat ja maksujen korotukset johtaisivat siihen, että kaksilapsinen kahden huoltajan perhe maksaa ylintä päivähoitomaksua jo tilanteessa, kun vanhempien tulot jäävät selvästi alle suomalaisen palkansaajan keskiansion. Hän toteaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että hänen mielestään esitys ei ole sosiaalisesti oikeudenmukainen. Soile Oleander on siis puheenjohtajana Lastentarhanopettajaliitossa ja OAJ:n kolmas varapuheenjohtaja. Uskon silloin, kun hän sanoo omalla asiantuntemuksellaan, että tässä on terästämisen paikka.

Täällä on puhuttu tänään paljon päivähoitomaksuista. On tarpeen kuitenkin puhua ehkä vielä enemmän näistä asiakasmaksujen korotuksista, jotka koskettavat maamme heikko-osaisimpia nimenomaan terveydenhuollon puolella.

Jo aiemmin tänään päivällä nostin esille eri potilasjärjestöjen huolen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa todetaan, että Suomessa palvelunkäyttäjien rahoitusvastuu asiakasmaksujen kautta on muita Euroopan maita suurempi. Se on todettu täällä myöskin muiden edustajien suusta tänään, ja myöskin hallituspuolueen jäsenet tietävät tämän tosiasian. Tosiasioita ei kannata kieltää, ja vain tosiasioilla rakennetaan parempaa Suomea. Otetaan asiat asioina ja mietitään, miten me voimme siitä edetä ja tehdä tästä maasta sosiaalisesti ihan oikeasti oikeudenmukaisen paikan meille kaikille asua.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa Elli Aaltonen toteaa myöskin, että asiakasmaksujen korotus heikentää erityisesti paljon palveluja tarvitsevien vammaisten eli yhteiskunnan erittäin heikko-osaisten ryhmän asemaa, pitkäaikaissairaiden asemaa — erittäin heikko-osaisten ryhmä — ja tähän ei kannata huutaa, että niin, niin, siellähän on se maksukatto, kun on käyty jo tätä keskustelua läpi, että on tiettyjä asioita, joihin tämä maksukatto ei päde.

Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä on hyvin huolestunut tästä hallituksen esityksestä, toteaa suoraan, että maksujen korotuksilla voi olla vakaviakin köyhyys- ja tulonjakovaikutuksia, ja tähän pyytäisin vastausta ministeri Risikoltakin, jonka uskon olevan erittäin hyvä ihminen, joka ei varmasti sydämeltään halua, että Suomen kansassa tulee sellaista ilmi, että meillä on jätetty todellakin ne kaikkein heikko-osaisimmat heitteille: eihän se voi olla tämän hyvän porvarihallituksen tarkoitus, eihän?

Ylijohtaja Matti Heikkilä kantaa huolta myöskin siitä, millä tavalla meillä palveluja tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Hän toteaa, että myös vähävaraisten vanhusten riski palvelujen alikäyttöön kasvaa eli jätetään palveluja käyttämättä, kun ei ole varaa. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että riittävän aikainen hakeutuminen palvelujen piiriin vaarantuu ja johtaa viime kädessä raskaampien palvelujen tarpeeseen. Nyt kysyisin, onko meidän hyvällä hallituksellamme olemassa jonkin näköinen laskuohjelma siitä, kuinka paljon kustannuksia syntyy siitä, että esimerkiksi vanhus ei mene oikea-aikaisesti hoitoon vaan sairastuu niin, että häneen joudutaan kohdistamaan sitten järeämpiä toimia. Onko tämä sitä ennalta ehkäisevää vanhustenhuoltoa, jota hallitusohjelmassakin peräänkuulutetaan?

Ja vielä lopuksi muistuttaisin, herra puhemies, hyvää hallitusta siitä, että meillä on todellakin hyvin erikoinen tilanne yhteiskunnassa meneillään. Elintarvikkeiden hinta on nousemassa, energian hinta, asumiskustannukset. Tässä on puhuttu jopa 40 prosentin vuokrankorotuksista, ja kun kysytään, ketkä vuokralla asuvat meillä Suomessa, niin kyllä se niin on, että vuokralla asuvat yleensä ne, joilla ei ole varaa omistusasuntoon, jotka ovat kaikkein eniten näiden palveluiden tarpeessa, eli tältä osin pyytäisin, että hallitus terästäisi omaa politiikkaansa.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Alla opinionsundersökningar bekräftar att den stora majoriteten finländare vill slå vakt om den nordiska välfärdsmodellen där jämlika villkor och solidaritet präglar verksamheten. Den offentliga sektorn, dvs. staten och kommunerna, ska ta ett stort ansvar för att medborgarna kan få primära social- och hälsovårdstjänster i alla viktiga situationer.

Perustuslakikin edellyttää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös turvattava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Yksinkertaisesti sanottuna lompakon sisältö ei saa karsia, ketkä saavat tarvitsemansa peruspalvelut. Tämän pitää heijastua palvelujen järjestämiseen, tarjontaan ja maksupolitiikkaan.

Som representant för ett regeringsparti har jag anledning att tro att den här propositionen kan försvaras, åtminstone det viktigaste i förslaget. I social- och hälsovårdsutskottet kommer vi att ha en mycket omsorgsfull behandling och antagligen också en krävande och delvis konfliktfylld granskning av det här förslaget.

Några påpekanden vill jag ändå göra i det här skedet. Jag börjar med barndagvårdsavgifterna. Nollklassen blir kvar, lyckligtvis. Inga barn ska behöva ställas utanför barndagvården på grund av att föräldrarna inte har tillräcklig betalningsförmåga. Positivt är även att alla vårdnadshavare och minderåriga barn kommer att beaktas i fortsättningen när dagvårdsavgiften fastställs. En del barnfamiljer kan räkna med sänkt avgift.

Siinä muutamia myönteisiä muutoksia tämän esityksen perusteella.

On totta, että lasten päivähoidon järjestäminen maksaa kunnille huomattavasti enemmän nyt kuin vuonna 2002, samoin se, että valtio ja kunnat subventoivat julkista lasten päivähoitoa edelleen. Mutta ongelma on siinä, etteivät lapsiperheet ole varanneet rahaa tällaista korotusta varten eivätkä saa läheskään yhtä suurta palkankorotusta. Tiettyjä etuuksia, esimerkiksi lapsilisää, ei ole korotettu vastaavasti. Tämä merkitsee, että monien lapsiperheiden talous ja hyvinvointi kärsii ehdotetuista korotuksista, eikä tämän päivän maksajille riitä lohdutukseksi se, että maksuja korotettiin viimeksi vuonna 2002.

Näin jälkeen päin katsottuna olisi parempaa ja oikeudenmukaisempaa nostaa maksuja vähemmän ja useammin, jos näemme sen perusteltuna, kuin harvoin ja paljon. Sopii myös kysyä, onko perusteltua siirtyä korotusautomaattiin ehdotetulla tavalla ilman poliitikkojen arviointia. Toisaalta indeksijärjestelmä ei tietenkään estä hallitusta eikä tulevia hallituksia arvioimasta lähtötasoja uudelleen, vaikka indeksijärjestelmä jäisi edelleen voimaan.

Mycket viktigt i det här sammanhanget är att kostnadstaket ger de betalningssvaga som är beroende av social- och hälsovårdstjänster viss trygghet. Det bör bli pengar över även till andra behov och någonting annat än social- och hälsovårdstjänster.

Eli oikeudenmukainen maksukatto tulee olemaan erinomaisen tärkeä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä asiakasmaksujen uudistamisesta ei voida mitenkään hyväksyä. Esitys kohtelee pienituloisimpia ja paljon sairastavia kaikista kurjimmin ja lisää eriarvoisuutta terveyden ja palveluiden saannin suhteen. Erityisen väärin on se, että kunnille tuleva lisätulo asiakasmaksuista vähennetään pois valtionosuuksista, joten tulolla ei ole mahdollista parantaa palveluiden laatua. Lisäksi asiakasmaksut on tarkoitus jatkossa sitoa indeksiin, kun taas kaikkia etuuksia ei ole sidottu indeksiin, joten eriarvoisuus lisääntyy vuosittain.

Asiakasmaksut ovat maassamme jo tällä hetkellä Euroopan kolmanneksi kalleimmat ja nyt tämän uudistuksen jälkeen ne nousevat siis kaikista kalleimmiksi. Ihmiset ovat myös terveyspalveluiden saannin suhteen eriarvoisessa asemassa siten, että työterveyshuollon piirissä olevat saavat kohtuullisen hyvää palvelua suhteessa sen ulkopuolella oleviin, kuten työttömiin. Muutenkin terveyspalveluiden käyttö on jakautunut yhä vahvemmin yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Ne, joilla on varaa, voivat hakeutua nopeammin palveluihin, kun taas pienituloisimmat joutuvat jonottamaan kohtuuttoman kauan julkisiin palveluihin.

Hallitus ratkaisullaan lisää tätä kahtiajakoa, koska esimerkiksi yksityistä hammashoitoa edistetään julkisen kustannuksella. Julkiseen hammashoitoon ei satsata, mutta sen sijaan Kelan korvauksia yksityiselle hammashoidolle nostetaan sekä julkisen maksuja korotetaan selvästi lähemmäksi yksityisiä, joissakin yksittäisissä toimenpiteissä jopa yli yksityisten kustannusten. Nämä maksujen merkittävät korotukset kohtuuttomasti vaikeuttavat tätä kaikkien ulottuvissa olevan julkisen hammashoidon ideaa.

Kun elämisen kulut ovat nousseet huomattavasti ja esimerkiksi työttömien ja pientä työeläkettä saavien asemaan ei ole tehty mitään parannusta, ovat nämä maksujen korotukset heidän taloudellisessa tilanteessaan erittäin hankalia. Hallituksen toimet eivät vakuuta myöskään esimerkiksi kansaneläkkeen parantamishalusta, jos toinen käsi heti nappaa korotuksen pois muun muassa näinä asiakasmaksujen korotuksina. Myös vammaisten asemaa nämä maksujen korotukset vaikeuttavat. Maksukattojärjestelmää tulisi selkeyttää mahdollisimman pian ja yhdistää terveydenhuollon ja lääkkeiden maksukatot. Näiden lisäksihän usein samoilla henkilöillä on myös erilaisia sosiaalipalveluiden omavastuuosuuksia. Paljon sairastavien asemaa tulisi pian helpottaa, mutta siihen ei yksin päde tämä maksukatto, koska sen ulkopuolella ovat kovin monet asiakasmaksut, kuten tässä keskustelussa on tullut esiin.

On hallituksen esityksessä sentään jotain hyvääkin. Esimerkiksi hammashoidossa korostetaan enemmän näitä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja niiden maksuja suhteessa näihin raskaampiin hoitotoimenpiteisiin. Tällä koetetaan motivoida hoidattamaan hammasvaivat ajoissa. On kuitenkin todettava, että samalla tulisi sitten vahvistaa sitä ennalta ehkäisevää hammashoitoa. Tällä hetkellähän ei todella useinkaan ole mahdollisuutta hoitaa ajoissa suun vaivoja, sillä jonottaessa orastava vaiva ehtii jo usein äityä pahemmanlaatuiseksi ennen kuin apua saa. Perusterveydenhuolto kaipaisi kokonaisuudessaankin selkeää vahvistamista ja resurssien lisäämistä. Terveyskeskusten mahdollisuudet auttaa ja tukea varhain ovat usein hyvin minimaaliset, vaikka laadukas ja kaikkia koskeva tasavertainen kansanterveyshuolto on ollut ehdottomasti yksi hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimmistä kivijaloista.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksuihin puolueemme on antanut oman vaihtoehdon. Emme hyväksy tässä tilanteessa päivähoitomaksujen korotuksia esitetysti. Lapsilisän korotukset ovat koskeneet vain pientä joukkoa lapsiperheistä, ja muutenkin lapsiperheet ovat ryhmä, joka kärsii usein kaikista eniten esimerkiksi energiaveron korotuksista tai muista elinkustannusten nousuista. Päivähoidon maksujen korotuksia tähän samaan syssyyn ei voi pitää siis kohtuullisina.

Oma esityksemme suosii hallituksen esitystä enemmän pieni- ja keskituloisia ja lieventää maksujen suuruutta kaikilla tulotasoilla. Erityisen pulmallista nykytilanteessa — ja hallituksen esitys sitä edelleen lisää — on se, että korkein maksu menee jo alle keskituloisilta tavallisilta perheiltä, joissa on kaksi työssä käyvää puolisoa. Tämä on kohtuutonta. Esimerkiksi poliisi- ja sairaanhoitajavanhempien perhe maksaa saman maksun kuin upporikas yhteiskunnassa. Olenkin siis sitä mieltä, että supermaksuluokkaa todella rikkaille voitaisiin harkita. Hyvää SDP:n vaihtoehdossamme on juuri tämä, että nostaisimme tulorajaa, josta kallein maksu aletaan periä.

Hyvääkin hallituksen esityksessä on päivähoidon osalta muun muassa se, että perhe-käsite muodostuu jatkossa perheen todellisen koon mukaan. Tämä helpottaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden asemaa. Samoin hyvää on se, että puolipäivähoidosta kokopäivähoitoon siirtyminen helpottuu vanhempien työllistyessä tai aloittaessa opiskelut. Kokopäivähoitoa ei siis enää tarvitse pitää varmuuden vuoksi. Toisaalta luulen, että uudistus lisää puolipäivähoitoon tulevien lasten määrää, koska kokonaan päivähoidon ulkopuolella olevien ja puolipäivähoidossa olevien osalta päivähoidon saanti eriarvoistuu edelleen. Kaikissa tilanteissa puolipäivähoitokaan ei ole aina lapsen edun kannalta paras vaihtoehto, vaan esimerkiksi kerhotoiminta voi edistää sosiaalista vuorovaikutusta jne. Lisäksi puolipäivähoito on kunnan kannalta usein hankala järjestää, koska henkilökuntaa on palkattava kuitenkin kokopäivän tarpeen mukaan.

Huolta liittyy myös siihen, että lakiesitykseen sisältyy mahdollisuus vaatimuksen täyttämiseksi ylittää päivähoitoryhmän koko väliaikaisesti. Tätä ei ole kuitenkaan säädetty, mitä tämä väliaikaisuus tai hetkellisyys tarkoittaa. Vaarana on, että tällä varjolla aletaan ylittää lapsen edun vastaisesti ryhmäkokorajoja. Vaarana on myös, että lapsesta tulee pelinappula, jota siirretään hoitopaikasta toiseen vaatimuksen täyttämiseksi. Näin ei saa tapahtua, ja väliaikaisuus tulee säädellä muutamaksi päiväksi.

SDP:n vaihtoehdossa huomioidaan myös todellinen hoitoaika nykyistä paremmin maksuja määrättäessä. Tällä hetkellä maksujen määrääminen ei kannusta pitämään lasta hoidossa vain tarpeen ja lapsen edun mukaista aikaa. SDP:n malli tukee ja painottaa muutenkin lapsen etua kaikilta osin hallituksen esitystä enemmän.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksujen korotukset eivät kannusta myöskään työllistymiseen, ja kaiken kaikkiaankin maksujen korotukset lisäävät inflaatiota sekä vaikeuttavat pienituloisimpien arkea. Näin ei siis pidä toimia.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksenahan on korjata viimeksi vuonna 2002 korotettuja asiakasmaksuja. Edellisen kerran näitä maksuja on tarkistettu euron käyttöönoton yhteydessä, ja näistä ajoista moni maksu on muuttunut ja noussut. Asiakasmaksujen hintatarkistukset on tehtävä aika ajoin, ja nyt kotitalouksien ostovoima on reippaasti noussut, noin 20 prosenttia vuodesta 2002, ja työllisyystilanteemme on merkittävästi parantunut.

Suurta mediakohua on kuitenkin saatu aikaan, myös kohua täällä salissa, siitä, että hallitus aikoo nostaa päivähoitomaksuja. Hallitus julmuudessaan, erityisesti opposition mielestä, vain rankaisee tällä hetkellä lapsiperheitä. Tämän esityksen mukaan päivähoitomaksuja tullaan kyllä tarkistamaan ja korjataan jälkeenjääneisyyttä, ja totta on, että joissakin perheissä päivähoitomaksut nousevat. Mutta suurimmalla osalla päivähoitomaksut eivät nouse. Ne alenevat tai pysyvät ennallaan, kuten tässä salissa on moneen kertaan tänään todettu.

Hallitus haluaa tässäkin esityksessä hallitusohjelman mukaisesti huomioida pienituloisten perheiden elämäntilanteen ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden toimeentuloa halutaan turvata. Uudistuksen yhteydessä nostetaan myös maksun perusteena olevia tulorajoja. Tämä on hyvä asia. Hyvää on myös se, että perhe-käsite ehdotetaan muutettavaksi todellista perhekokoa vastaavaksi. Jatkossa monilapsiset perheet ovat todellakin monilapsisia eivätkä kaksilapsisia, ja maksut määräytyvät se huomioiden.

Kaiken kaikkiaan näistä päivähoitomaksujen korotuksista on nostettu valtaisa kohu. Kuitenkin mielestäni lapsiperheiden toimeentuloa ja hyvinvointia tulee kyllä tarkastella hyvin paljon laajemmasta näkökulmasta. Hallitus onkin sitoutunut parantamaan lapsiperheiden toimeentuloa tämän vaalikauden aikana. Tässä ei kyse ole suinkaan yhdestä tempusta ja sillä hyvä, vaan kyseessä on hyvin tarkasti rakennettu paketti, joka syntyy usean toimenpiteen seurauksena. Lapsiperheiden, niin kuin kaikkien kansalaisten, hyvinvointi, ei synny eikä kaadu yhden hallituksen esityksen myötä, vaikka välillä tässä salissa siltä kuulostaakin.

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa niistä hyvistä toimenpiteistä, joita hallitus on jo tehnyt lapsiperheiden hyväksi ja tulee piakkoin lisää tekemään. Eli lapsilisän yksinhuoltajakorotus on jo tehty ja lisäksi kolmannesta lapsesta nostetaan lapsilisää ensi vuoden alusta alkaen. Erittäin hieno asia ovat nämä pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat, joita tullaan merkittävästi tällä vaalikaudella korottamaan.

Lisäksi lapsiperheiden hyödyksi koituvat autoveron alennukset, myös perintöveron kevennykset, ainakin joidenkin perheiden. Lisäksi vaalikaudella mahdollisesti toteutettavat tuloveronkevennykset sekä jo sovittu ruuan arvonlisäveron alennus tulevat helpottamaan tuntuvasti lapsiperheiden arkea. Sata-komitean työssä harkitaan nyt lapsilisien sitomista indeksiin ja toivottavasti tullaan pureutumaan myös lapsiperheiden kannustinloukkuihin.

On totta, että hallitus on omilla toimenpiteillään, kuten energiaveron ja alkoholiveron korotuksella, osaltaan kiihdyttänyt inflaatiota, mutta esimerkiksi alkoholiveron korotus tulee toivottavasti ohjaamaan alkoholin kulutusta — näin toivomme varmaan kaikki — ja tältä osin vähentämään lapsiperheiden ongelmia, jotka johtuvat alkoholiongelmista. Toivon, että alkoholiveroa edelleen korotetaan tällä vaalikaudella. Myös energiaveron korotuksen tarkoitus on ollut kulutusta ohjaava.

Siitä, että lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, on erityisesti kokoomusta syytetty, ja itse sinällänsä pidän tätä hyvänä ja ihan toteutettavana asiana, mutta tällä vaalikaudella on nyt panostettu siihen, että lapsiköyhyyttä vähennetään ja erityisesti parannetaan yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden asemaa, ja näin on nyt haluttu tehdä. On lisäksi hyvä huomioida, että lapsilisän sitominen indeksiin ei kuitenkaan paranna perheiden asemaa tai toimeentuloa kuin muutamalla eurolla, ja kuitenkin on muistettava, että meillä Suomessa valtaosalla perheistä menee ihan hyvin, mikä on hieno asia, ja tästä meidän on syytä olla tyytyväisiä. Eli annetaan tässä vaiheessa tuki eniten tarvitseville.

Tuki lapsiperheille muodostuukin hyvin monista etuuksista ja palveluista, ja lisää hyvää saamme varmasti nyt pian, kun ruvetaan lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointiohjelmaa toteuttamaan ja sitä myötä tekemään monia hyviä asioita. Siinä olen ed. Anneli Kiljusen kanssa samaa mieltä, että toivon, että työn ja perheen yhteensovittamiseen saadaan paljon uusia välineitä, koska sillä varmasti lisätään sekä työhyvinvointia että myös sitä kotihyvinvointia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on niin, että hallitus on omalla toiminnallaan lyönyt inflaatiokehityksen käyntiin. Energiaverot, bensiinin hinnankorotukset ja nyt erinäköiset taksat ja maksut ovat paitsi inhimillisesti väärää politiikkaa, tulojako-ongelmia ja elintasoeroja syventäviä, myös ehdottomasti myös väärää suhdannepolitiikkaa.

Olin Lahdessa puhumassa sunnuntaina 170 kuulijalle, ja kansan viesti oli täysin selvä. Siellä oli paljon pienituloisia ihmisiä, jotka elävät hyvin pienillä tuloilla. Nyt nämä potilasmaksujen korotukset, puhun nyt terveydenhuollon puolesta, kohdistuvat hyvin voimakkaasti ihmisiin, joilla on pienet tulot, ja siellä suhteellisesti pieniltäkin näyttävät korotukset, jotka suurituloisille eivät mitään merkitse, ovat isoja. Siinä tulee yhteisvaikutus sähköverojen, energiaverojen, bensan hinnan, liikkumisen kanssa, ja ne kohdistuvat kaikki täydellä voimalla pienituloisiin, kun taas jotkut tuloveron kevennykset tai varallisuusveron kevennykset, jotka ovat työväenliikkeen SDP-siiven häpeä, nämä tällaiset öky- ja muut taulukkoedut, kohdistuvat sinne hyvätuloisiin. Ei siellä mitään toimeentulo-ongelmaa ole.

Samoin pienituloinen ihminen pelkän kansaneläkkeen varassa: mitä tämä tuloveron kevennyksistä hyötyy — ei yhtään mitään. Hän on tulonsiirtojen varassa. Sen takia, kun tämä rasitus tulee pienituloisiin täydellä voimalla, mutta helpotukset tulevat jollain tavalla sinne yläpäähän painottuen, tämä on väärin. Meillä esimerkiksi sähkövero, kiitos päästökaupan ja EU:n, tulee nousemaan muutamassa vuodessa 20—30 prosenttia, sähkön hinta Suomessa. Ketä tästä saamme kiittää? Sitä, että harmonisoidaan jälleen näitä asioita, eikä niitä koskaan kansan kannalta harmonisoida alaspäin vaan ylöspäin, ja kun kolhoosissa on, niin kolhoosin säännöt koskevat meitä kaikkia. Nyt puhun siis Euroopan unionista.

Mutta sama koskee päivähoitoa. Se on hyvä kaikkein pienituloisimpien puolesta, kuten täällä ministeri Risikko selvitti, että nollamaksuluokka säilyy. Se ansaitsee tunnustuksen, koska sellaistakin harrastuneisuutta oli, että siitä pitää päästä eroon.

Mutta perheiden suuri ongelma on perheiden hajoaminen, se että tuolla kaljakassi selässä 10—12-vuotiaat ovat aivan pihalla kuin lintulaudat. Poliittisten päättäjien pitää uskaltaa myös sanoa, mikä se perhe on. Ei perhe ole mikään sellainen hujan hajan -joukko, joka käy samalla jääkaapilla, vaan perheeseen kuuluu normaalitapauksessa isä, äiti ja lapsia. Jos ei ole jompaakumpaa vanhempaa, niin ei se tee ihmisistä huonompia. Silloin heihin pitää vaan kohdistaa enemmän tukea. Mutta ei perhemalli voi olla mikä tahansa, mikä ihmisten korvasyyhyyn ja kutinaan milloinkin sattuu sopimaan. Poliittisten päättäjien pitää uskaltaa tämä sanoa.

Arvoisa herra puhemies! Nämä kertakorotukset, yli 16 prosenttia, ovat paljon. Tietysti voisi miettiä, että kun näitä korotuksia tehdään — kyllä minäkin sen ymmärrän, että kun mennään eteenpäin, niin ei millään perustasolla voida pysyä kymmeniä vuosia — tällaisia kannattaisi tehdä pikkuhiljaa. No, nyt sanotte tietysti siihen, että nythän se indeksi tulee, nyt ne tehdään sitten pikkuhiljaa. Mutta sitten täytyy myös etuudet sitoa indeksiin, esimerkiksi lapsilisät, niin kuin on paljon puhetta ollut.

Arvoisa puhemies! Tähän terveyskeskusasiaan kaikista eniten. Satun nyt syystä ja toisesta olemaan asiasta melko hyvin informoitu. Kyllä se näin on, että terveyskeskuksissa jonottavat pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät, vähävaraiset. Työterveyshuolto vie sen maksukykyisen hyvinvoivan pois sieltä jonoista, he ovat työterveyshuollossa. Ja nyt, kun meillä näitä potilasmaksujen korotuksia tulee, niin vähintä oikeudenmukaisuutta olisi, että ne rahat jäisivät sinne kuntiin, jotta nimenomaan tätä perusterveydenhuoltoa pystyttäisiin parantamaan ja sitä resursoimaan eikä leikata sitä valtiolle ties mihin "hyviin" tarkoituksiin.

Arvoisa puhemies! Tämä oli perussuomalaisten linja tässä asiassa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei halua lisää korotettuja maksuja, on sitten kysymys maidon hinnasta kaupassa tai polttonesteen hinnasta huoltoasemalla tai terveyskeskuksen luukulla maksettavasta terveyskeskusmaksusta.

Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys maksu-uudistukseksi, jossa vähemmälle ainakin tässä eduskuntakeskustelussa ja myös siinä keskustelussa, jota viimeiset vuoden päivät on julkisuudessa käyty, on jäänyt se kysymys, mikä näitten maksujen merkitys on. Ja sitten pitää muistaa koko ajan, että nämä maksuthan kattavat vain murto-osan niistä todellisista kustannuksista, joita terveydenhuollon tai päivähoidon osalta tästä palvelujen tuotannosta aiheutuu. Näin pitää ollakin. Mutta se iso kysymys mielestäni, mikä pitäisi käydä läpi ja mikä on poliittisen päätöksenteon paikka, on se, mikä on omavastuun osuus. Siitä minun mielestäni meidän pitäisi lähteä. Päivähoitoikäisenkin lapsen isänä ja keskustalaisena ajattelen niin, että kyllä tietysti kansanedustajan tulotasolla esimerkiksi päivähoidon osalta olisi jonkinlainen omavastuuosuus siitä hoidosta, jonka antavat akateemisesti koulutetut ihmiset ja opistotasoisesti koulutetut ihmiset. Kyllä se on kohtuullista, että me jonkinlaisen omavastuun siitä palvelusta maksamme. Mikä on se oikea taso, on kysymys, josta pitäisi keskustelu käydä.

Toisekseen meillä on maksu-uudistus, jossa prosentit näyttävät siltä, miltä ne näyttävät. Miksi näin? Siksi, että vuoden 2002 jälkeen näihin maksuihin ei ole puututtu. Oma puolueeni on ollut hallituksessa vuoden 2002 jälkeen, ja jäin tuon menneen neljän vuoden aikana kysymään, miksi maksupolitiikkaan ei ratkaisuja tuon neljän vuoden aikana tehty. Nyt meillä on sitten esitys, jossa on sekä rakenteellisia muutoksia että myös paikka paikoin aika isoiltakin näyttäviä prosenttikorotuksia noihin maksuihin. Todellisuutta on se, että nyt tehtävät maksujen tarkistukset noudattavat kustannuskehitystä tässä maassa, ja sen seurauksena maksut nyt asettuvat niille tasoille, joita nyt esitetään, esimerkiksi päivähoidon osalta se enimmäismaksu sinne 233 euroon.

Hallituksen esityksessä ei ole esitetty, minkä verran palkkataso on noussut tuona aikana, eikä siellä ole muutamaa muutakaan tunnuslukua, joita talouden yleiseen kehitykseen liittyy. Varsinkin kun on niitä, jotka kantavat täällä huolta työllistymisestä ja esittävät väitteitä siitä, että tämä maksu-uudistus päivähoitomaksujen osalta rajoittaa työllistymistä, niin kyllä minä toivoisin, että rinnalle otettaisiin se kehitys, joka palkkojen ja ansiotason osalta on tapahtunut. Nämähän ovat ne kaksi asiaa, joita pitäisi verrata.

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu on jatkunut kohta neljä tuntia, ja tämä on kehittynyt sillä tavalla, että nyt jo ainakin osa oppositiosta on löytänyt myös myönteisiä puolia tästä maksu-uudistuksesta. Se on aika harvinaista eduskuntakeskustelussa, että keskustelun aikana joku mielipidettään muuttaa. Tässä, kun on viimeisen vuoden ajan saanut olla tilanteessa, missä milloin isommalla ja milloin pienemmällä tykillä ja vähän nilkkojakin rouskutellen on saanut ottaa palautetta vastaan siitä, kuinka hävytön tämä hallituksen esitys on päivähoidon osalta, niin onhan tämä aika erikoinen tilanne. Tietysti se ei ole hallituspuolueen kansanedustajan ongelma, jos opposition terävin kärki on tämän keskustelun aikana taipunut. Se on nyt selvinnyt, että ei se päivähoitomaksu se suurin ongelma olekaan, vaan sitä ovat nämä terveydenhuollon maksut. No, tuleman pitää. Näemme, mitä jatkossa tapahtuu.

Toinen asia on se, että tätä esitystähän on ammuttu alas viimeisen vuoden aikana, vaikka tilanteessa, mistä aloitettiin, ei ollut koko esitystä olemassa. Minusta sekin on aika mielenkiintoinen asia, että pelkkien uhkakuvien ja mielikuvien varassa on järeitäkin tykkejä asemiin ajettu, mutta tämäkään ei ole hallituspuolueen kansanedustajan ongelma, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan. Pidän päivähoidon maksu-uudistusta tämän esityksen yhtenä positiivisempana asiana, ja kun molemmat ministerit, sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri ovat paikalla: kiitos teille, ministeri Risikko, kiitos teille, ministeri Hyssälä, siitä, että tämä maksujen rakenne on tämän kaltainen. Meillä on päivähoidon osalta jatkossa yhä suurempi joukko yksinhuoltajia ja yhä suurempi joukko niitä kaikkein vähäväkisimpiä perheitä, joilta ei päivähoitomaksuja mene lainkaan. Se on iso asia. Se on eräs nyanssi tässä keskustelussa, joka on unhoon jäänyt, se, että nollamaksuluokka säilyy, ja yhä suurempi joukko siihen kuuluu. Jos tämä ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista maksupolitiikkaa, niin mikä sitten on? Kyllä minä sen ymmärrän, arvoisat sosialidemokraatit, että teidän joukossanne on suuri joukko ihmisiä, jotka viis veisaavat näistä kaikkein vähäosaisimmista, mutta se on sitten kokonaan toinen juttu. Myös tuon esityksen, johon nyt on tänään viitattu, olen koettanut useampaan kertaan lukea ja tämän teidän vaihtoehtoisen päivähoitomaksuesityksenne, ja kyllä siellä tämä sama henki ja sävy näkyvät.

Toinen asia. Täältä salista on ed. Guzenina-Richardson lähtenyt pois. On aina mielenkiintoista sanankäyttöä ja terminologiaa, kun täällä ruvetaan peräämään totuutta. Hän peräsi totuutta siinä, miten Suomessa maksettavat terveydenhuollon maksut ovat korkeampia kuin missään muualla. Hän viittasi täällä muutamaan tutkijaan, ja sitten hän viittasi muutaman kansanedustajan käyttämään puheenvuoroon. Olen tuossa debattivaiheessa toivonut, että myös oppositio lukisi tämän hallituksen esityksen, nimittäin tämäkin asia tästä eurooppalaisesta vertailusta löytyy hallituksen esityksestä. Oppositio huomioon ottaen on selvää, että te luette sieltä vain sen lauseen, että eurooppalaisessa viitekehyksessä suomalainen maksujärjestelmä on hieman toisenlainen ja me maksamme hieman enemmän. Te jätätte tarkoituksellisesti tietenkin lukematta sen seuraavan lauseen, jossa todetaan, että myös koko tämä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmä on hieman erilainen ja se rakentuu hyvinkin erilaisiin lähtökohtiin, mitä eurooppalaisessa viitekehyksessä tapahtuu. Silläkin saattaa olla joku merkitys siihen, että meidän maksumme ovat korkeammat, eikä vain saata, vaan näin myös käytännössä on.

Arvoisa herra puhemies! Maksu-uudistusta ollaan tekemässä, ja siellä on tervetulleita rakenteellisia muutoksia lähtien siitä, että perhekäsitettä muutetaan todellisen lapsiluvun mukaiseksi. Maksut nousevat, ja niin kuin puheenvuoroni aluksi sanoin, niitä ei tietenkään kukaan rakasta eikä niitä kukaan odota, mutta toisinpäin me emme päätöksentekijöinä voi unohtaa sitä perustaa ja sitä pohjaa, joka tässä hallituksen esityksessä on, että päivähoitomaksujen osalta yksinhuoltajien, monilapsisten perheitten ja niitten kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ja, voi sanoa, vähäväkisimpien perheitten joukossa päivähoitomaksut joko poistuvat tai ne alenevat niin, että sillä varmuudella on merkitystä siihen perheen päivittäiseen toimeentuloon.

Toinen asia terveydenhuollon maksujen osalta on se väittämä, johon lyödään pitkä litania niistä väestöryhmistä, joitten osalta tilanne vaikeutuu, maksut nousevat ja tilanne kiristyy, mutta kyllä pitkäaikaissairaitten osalta sillä on merkitystä, että maksukatto ennallaan pysyy, sillä on merkitystä niitten ihmisten osalta. Se että näin on voitu edetä, minusta sekin on sellaista sosiaalipolitiikkaa, jota on helppo olla tukemassa.

Me alamme käsitellä valiokunnassa tätä lakia, ja jos se puheenjohtajista riippuu, niin meillä on valmis mietintö lähiviikkojen aikana, jos ei ihan ensi viikolla, niin seuraavana.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Lasten ja lapsiperheiden köyhyys kasvoi viime hallituksen aikana, ja nykyinen sinivihreä hallitus pyrkii nyt korjaamaan tätä yhteiskunnallista epäkohtaa. Siksi on oikein, että lasten päivähoitomaksut alenevat pienituloisilla ja osalla keskituloisia. Siksi on oikein, että 48 prosentilla lapsista päivähoitomaksu laskee ja 12 prosentilla päivähoitomaksu pysyy ennallaan. Yhteensä siis 60 prosentilla päivähoitomaksut joko laskevat tai pysyvät ennallaan ja 40 prosentilla lapsista päivähoitomaksu nousee.

Nimenomaan pienituloiset ja monilapsiset perheet hyötyvät tästä uudistuksesta ja maksut alenevat reilusti. Keskustelun aikana tänään on perätty esimerkkejä, faktaa, sitä mustaa valkoisella siitä, miten nämä maksut alenevat, ja sitä on saatavilla. Joidenkin päät tämän keskustelun aikana onneksi jo kääntyivät, kun lukuja esitettiin, mutta vielä jäi joitakin, joiden osalta mustan ja valkoisen erottaminen tuntui vaikealta. Siksi totean ihan muutaman luvun, että kun sellaisessa perheessä, jossa on yksi vanhempi ja kaksi lasta ja yksi lapsi hoidossa ja kun perhe tienaa 2 800 euroa, niin tällä hetkellä päivähoitomaksut ovat 200 euroa ja jatkossa 140 euroa. Maksut siis alenevat 60 euroa, mikä on huomattava tulonsiirto tällaisille perheille. Jos yksinhuoltajalla on kolme lasta hoidossa ja tulotaso 2 700:n hujakoilla, niin päivähoitomaksut alenevat 133 euroa kuukaudessa. Tämä on aivan oikein.

Mutta on selvää, että jostakin tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jota tämä edeltäjäänsä sosiaalisempi hallitus harjoittaa, on rahoitettava. Siksi sekin on oikein, että osalla lapsiperheitä päivähoitomaksuja korotetaan reaalisesti vuoden 2002 tasolle. Tämä on perusteltua siitäkin syystä, että ostovoima on vuodesta 2002 parantunut yli 20 prosenttia ja nämä korotukset ovat kuitenkin korkeintaan vain 16,6 prosenttia. On selvää, että kaikki ostovoima ei suinkaan kulu lapsiperheissäkään päivähoitomaksuihin, vaikka merkittävä osa perheen kustannuksista näihin käytetään.

Tässä keskustelussa on esiin tullut myös lapsilisän sitominen indeksiin. On syytä erikseen korostaa, että se on otettava ja oltava päämäärä. Se oli myös allekirjoittaneen ja kokoomuksen vaalitavoite, ja tähän edelleen pyritään. Siksi asiaa selvitetään parhaillaan Sata-komiteassa.

Vielä haluan sanoa, että päivähoitomaksujen korotukset tai alentamiset ovat merkittäviä, mutta eivät suinkaan ainoita asioita, joita hallitus lapsiperheiden elämää helpottaakseen on päättänyt tehdä. Todella merkittävä on se perhe-etuuksien korotus, jolla pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat sekä sairauspäivärahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Enimmillään jopa 160 euroa kuukaudessa tulee lapsiperheiden käteen tällä uudistuksella. Mutta ennen kaikkea viestinä tämä uudistus on todella merkittävä ja kertoo tämän hallituksen arvoista.

Muutenkin lapsiperheiden asemaa korotetaan. Lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Toisaalta lastenhoidon tuessa on huomioitu perheiden erilaiset toiveet ja tilanteet. Siksi myös yksityisen hoidon tuki nousee, ja kotihoidon hoitorahaa ja osittaista hoitorahaa korotetaan. Näillä etuuskorotuksilla, sekä päivähoidon ja vanhempainvapaajärjestelmän ennakkoluulottomalla kehittämisellä tarjotaan perheille uusia mahdollisuuksia valita juuri omaan tilanteeseensa sopivin hoitomuoto.

Arvoisa puhemies! Haluan lopettaa siihen, että lapsiperheiden hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Perheiden hyvinvointiin panostetaan tämän hallituksen aikana. Se on nimenomaan arvovalinta.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Muistelin tuossa kuunnellessani tätä keskustelua, mitä presidentti Mauno Koivisto kirjoitti kirjassaan Väärää politiikkaa. Jos oikein muistan, niin hän totesi, että "talouspolitiikkahan on aina väärää, kysymys on vain siitä, kenen kannalta ja miltä kannalta". Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin hallituksen asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö on opposition mielestä väärää ja ehkä se on enemmän sitten oikeaa hallituksen näkökulmasta. No, varmaan sitten potilasjärjestöt, jotka ovat runsaasti muistuttaneet kansanedustajia, että tätä uudistusta ei pitäisi hyväksyä, ovat tietysti sitten oma lukunsa, ja niillä on oma huolensa tässä asiassa.

Itse kun olen tätä keskustelua kuunnellut, niin haluaisin sanoa, että ei päivähoitolainsäädännön osuus tässä laissa kaikkein heikoin lenkki ole. Valitettavasti heikoin lenkki taitaa olla yhteiskunnan heikompiosaiset, ja toivon mukaan tältä osin en ole väärässä, ne ihmiset, joilla on muutenkin maksukykyongelmia taikka ei ole kykyä maksaa ollenkaan. Tältä osin tätä voidaan varmasti arvioida.

Jos olisi haluttu tämä keskustelu saattaa päivähoidon osalta heti alkuun oikeille raiteille, niin olisi ollut järkevää, että sosialidemokraattisen ryhmän puolesta olisi käytetty puheenvuoro, jossa olisi esitelty vaihtoehtona oma näkökulma. Silloin olisi voitu keskustella asiaperusteella eikä pelkän arvostelun perusteella, ja tämä on opittava, kun jatketaan tätä keskustelua meidän oman oppositiopolitiikkamme kärkeä terävöittämällä.

Muistan kuitenkin, sen takia itse asiassa tähän tulin, että tähän on kiinnekohta jo vuodelta 2003 ja eduskunta on asiaa koskevan kannanoton ottanut, jossa todetaan, että eduskunta on kiinnittänyt huomiota asiakasmaksusäännösten selvittämistarpeeseen viime vuosina eri hallituksen esitysten käsittelyn yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutosesitykseen antamassaan vastauksessa, eduskunnan vastaus 211/2001 vp ja hallituksen esitys 187/2001 vp, eduskunta edellytti, että "hallitus selvittää terveydenhuollon asiakasmaksujen ja maksukaton samoin kuin sairausvakuutuslain mukaisten omavastuiden vaikutuksia palvelujen käyttöön sekä palvelujen käyttäjien ja kuntien taloudelliseen asemaan sekä selvittää erilaiset vaihtoehdot yhtenäisen, kaikki terveydenhoidon menot kattavan asiakkaan maksukyvyn huomioon ottavan maksukaton aikaansaamiseksi".

Palaan myöhemmin tähän maksukattoasiaan ja maksukaton sisältöön sillä tavoin, että tämä maksukyvyn huomioon ottava maksukatto tulisi tavoitteeksi. Tästähän on sitten seurannut se, että vuonna 2003 selvitysmies teki raportin, ja tässä on mielenkiintoinen kohta, joka tässä keskustelussa on jäänyt vähän vähälle, ja sen takia haluan sen täältä ottaa esille.

Ensinnäkin selvitysmiehen mukaan maksupolitiikan ja nykyistä toimivamman maksukäytännön lähtökohtana on se, että myös tulevaisuudessa asiakkaat maksavat palvelujen käyttämisestä ja että asiakkaiden maksuilla ja omavastuilla on yläraja. Tämä asia on tältä osin silloin kirjattu näin, ja varmasti on paikallaan vieläkin toistaa.

Sitten tämä merkittävä osa on: Selvitysmies totesi, että maksupolitiikan tulee tukea vallitsevan sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita, mutta on tiedostettava se, että asiakkaiden maksamat osuudet eivät ole yleinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä merkittävä lause tai lausekokonaisuus, joka olisi tässä yhteydessä ehkä kiinteämmin ollut otettava mukaan valmisteluun.

Selvitysmiehen mukaan palvelujen käytön ohjaamisessa päähuomio tulisi keskittää siihen, että maksuilla osaltaan tuetaan avohoito- ja kodinomaisten palvelujen käyttöä. Hän huomautti myös, että on hyväksyttävä se tosiasia, että maksusäännöksillä ei voida ottaa huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita.

Täällä joissakin puheenvuoroissa on otettu esille tämän lain vaikutukset esimerkiksi terveyserojen kasvuun tai niitten vähentämiseen. Ollaan asiasta kumpaa mieltä tahansa ja käytäntö miltä tahansa näyttää, niin pidän kyllä jonkunlaisena puutteena sitä, että tätä terveyserojen näkökulmasta on vähän arvioitu.

Toinen asia, joka on keskustelussa noussut esille ja joka on aiheellista toistaa, on se, että näitten palvelujen käyttämistä olisi voitu varmasti palvelumaksujen kautta enemmän ohjata kuin mitä saattaa nyt tällä kertaa tapahtuakaan.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutaman kohdan täältä yleisperusteluista ottaa esiin.

Täällä johdanto-osassa nykytilasta todetaan: "Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnat rahoittavat palvelut kunnallisveron tuotolla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla." Sitten luetellaan nämä eri palveluiden asiakasmaksujen osuudet rahoituksesta. Niitä sen enempää toistamatta haluan kuitenkin todeta, että jotain pohjaa olisi luotava sille, että jos näitä maksuja kerran kunnissa asiakkaalta kerätään, niin ne voitaisiin nopeasti ottaa kuntien käyttöön ja tällä tavoin auttaa sitä maksupalvelujen vähäisen osuuden rahoittamista lisäämällä nämä maksupalvelut kuntien tuloihin.

Sitten: "Asiakasmaksujen keskeiset tehtävät ovat rahoittaa järjestettyjä palveluita ja myös ohjata palvelujen käyttöä", jo niin kuin tuolla aikanaan on tuossa selvityksessäkin todettu. "Rahoitus- ja ohjaustehtävien keskinäinen painotus vaihtelee eri palveluissa ottaen huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asettamat reunaehdot." Ja sitten: "Sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan toteuttaa jossain määrin tulosidonnaisilla maksuilla, maksujen perusteena olevilla tulorajoilla ja asettamalla maksuille enimmäismääriä." Toivoisin, että tätä kysymystä pohdiskeltaisiin sosiaali- ja terveysministeriössä, kun tämä hallituskausi etenee.

Sitten: "Tutkimustietoa maksujen ja niiden muutosten vaikutuksista palveluja käyttävien henkilöiden käyttäytymiseen tai vaihtoehtoisten palvelujen käyttöön on niukasti." Tämä on aika huolestuttavaa, että jos on tällainen kokonaisuus käsittelyssä ja kun sitten todetaan perusteluissa, että näitä tutkimustietoja on aika niukasti, niin miten voidaan tulla sitten oikeaan johtopäätökseen lopputulemana.

Sitten vielä: "Koska asiakasmaksulailla ja -asetuksella säädetään maksujen enimmäismääristä, voimassa oleva maksujärjestelmä mahdollistaa kunnallisen harkintavallan maksujen määräämisessä lainsäädännön asettamissa rajoissa. Käytännössä tätä harkintavaltaa ei juurikaan käytetä, vaan palveluista peritään yleensä säännösten mahdollistama ylin maksu." Sitten puhutaan näistä kotitalouksien rahoitusosuuksista Suomessa ja verrataan muuhun eurooppalaiseen käytäntöön.

En tiedä, kun nyt on menossa tämä kunta- ja palvelurakenneuudistusprojekti, puitelait ja suuri joukko kuntia muodostaa uudenlaisen organisaation, millä tavoin nämä asiakasmaksujärjestelmät sitten tulee näissä uusissa kunnissa niin kuin esimerkiksi Pohjois-Kymenlaakson uuden Kouvolan osalta määritellä ja miten helppoa se on, kun kuusi erilaista käytäntöä yhdistetään yhdeksi käytännöksi.

Sitten, arvoisa puhemies, ihan lopuksi toivoisin kuitenkin vielä, että vaikka tässä yhteydessä nyt tämä maksukattokeskustelu on jäänyt aika vaillinaiseksi, ne lupaukset, joita ministerit sieltä aitiosta tämän maksukattoasian sisällön selvittämiseksi ja uudistamiseksi ovat esittäneet, saisivat vähän vauhtia ja voitaisiin jonakin päivänä tässä salissa käydä sellainen maksukattokeskustelu, joka kohdistuisi asiakaspalvelun kannalta oikein ja jättäisi nämä kaikkein pienintä tuloa saavat vielä parempaan asemaan kuin nyt ovatkaan. Myönnettävä on se, että kun maksukattoa ei nosteta, niin se jollakin tavoin on puolusteltavissa, mutta kokonaismaksukaton uudistusta tarvittaisiin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänään täällä salissa on esitetty paljon kritiikkiä tätä asiakasmaksu-uudistusta kohtaan. En voinut olla paikoillani, kun kovin huuto oli käynnissä, mutta totean ja muistutan esitystä kritisoineille edustajille siitä, että maksuja on viimeksi tarkistettu todellakin yli kuusi vuotta sitten. Tuo kuusi vuotta on pitkä ajanjakso, ja siinä ajassa yleinen kustannuskehitys on kuitenkin ollut varsin nousujohteista. Monet muutkin maksut ja taksat ovat nousseet sitten vuoden 2002 tasosta.

Olen prikulleen samaa mieltä kuin ed. Rehula, joka äsken kertoi maksu-uudistuksesta. Ed. Rehula kiitteli molempia ministereitä, niin Risikkoa kuin Hyssälää, tehdystä työstä, ja minä uskallan kiittää heitä myöskin ja kiittää myös äänestäjiä, että tämän kaltainen esitys on voitu eduskunnalle antaa.

Tuo maksujen tarkistus kartuttaa yhteistä hyvää. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksutulot kasvavat uudistuksen myötä, ja niiden pitääkin kasvaa silloin, kun se vain on oikeudenmukaista ja hyväksyttävää ihmisten kannalta. Sellaisten ihmisten, jotka käyttävät paljon näitä palveluja, ei tarvitse olla uudistuksesta huolissaan. Tämä siksi, että maksukaton suuruuteen ei olla ehdottamassa korotusta.

Kuten ministeri Risikko omassa puheenvuorossaan totesi, julkisuudessa on käyty harhaanjohtavaa keskustelua päivähoitomaksuihin liittyen. Tätä samaa olen pannut merkille myös tässä keskustelussa. Nyt pitää muistaa se, että päivähoitomaksut laskevat lähes puolessa tapauksista ja 12 prosentissa tapauksista ne pysyvät ennallaan. Toisin sanoen tämä merkitsee sitä, että kuudessa tapauksessa kymmenestä päivähoitomaksut eivät nouse. Uudistus on sosiaalisesti oikeudenmukainen, kuten ministeri Risikko asian ilmaisi.

On merkille pantavaa, että maksujen määräytymisen perusteena oleviin tulorajoihin ja laissa mainittuihin euromääriin ei niihinkään ole tehty muutoksia sitten vuoden 2002. Tästä on ollut seurauksena muun muassa se, että eri tulotasot omaavien perheiden asema päivähoitomaksujen maksamisessa ei ole viime aikoina ollut keskenään oikeudenmukainen, kun perheiden yleinen ansiotaso on noussut. Tulorajojen kohottaminen päivähoitomaksuissa helpottaa pienituloisten ja monen keskituloisen asemaa.

Hallitus ei muutenkaan ole unohtanut lapsiperheiden asemaa. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta, sekä lapsilisien korottamisen kolmannesta lapsesta lähtien. Hallitus on tehnyt paljon lapsiperheiden ja pienituloisten aseman parantamiseksi, mutta opposition puolella on tapana tämä unohtaa.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveyshuollon maksusäännöstön keskeisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa se, että jokaisella meistä on oikeus saada tarpeellisia sosiaali- ja terveyspalveluja maksukyvystä riippumatta. Tämä on luonnollisesti yksi hyvinvointivaltion tunnusmerkeistä, eikä ole pelkoa siitä, ettei näin olisi tulevaisuudessakin. Samoihin perusperiaatteisiin kuuluu sekin, että asiakkaalta perittävien maksujen tulee olla kohtuullisella tasolla eikä niiden suuruus saa muodostua esteeksi palvelujen käyttämiselle. Tämä on ollut uudistusta muotoiltaessa tiedossa, ja kohtuullisuusperiaate täyttyy myös tämän uudistuksen myötä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävin täällä jo aikaisemmin tänään iltapäivällä puhumassa näkemyksiäni asiakasmaksulainsäädännöstä kokonaisuutena ja siitä, että asiakasmaksujen vaikuttavuus ennen kaikkea terveydenhuoltoon on suuri, noin 60 miljoonaa euroa ja päivähoitoon noin 3 miljoonaa euroa, ja analysoin sitä sisältöä. Nyt en siihen enää puutu, vaan oikeastaan tulin siihen tulokseen, että on ehkä järkevää tehdä teille kaikille selvyys siitä, mikä on sosialidemokraattien vaihtoehto päivähoidon asiakasmaksuille ja mitenkä sitä pitäisi meidän näkemyksemme mukaan parantaa, jotta pääsisimme siihen todelliseen keskusteluun, mitä tänäänkin tässä on käyty, ettei se ole vain juupas—eipäs, vaan meillä on selkeä vaihtoehto, miten päivähoitoon liittyvää asiakasmaksua tulisi parantaa.

Arvoisa herra puhemies! Osana tänään esiteltyä asiakasmaksulain muutosta hallitus on esittänyt päivähoitomaksujen korotusta ja niiden sitomista indeksiin. Me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä korotuksia tilanteessa, jossa tavallisten pieni- ja keskituloisten perheiden maksurasitus on kasvanut monella eri tavalla. Asuminen, energia, liikkuminen, elintarvikkeet, esimerkiksi nämä arkisen elämisen kustannukset ovat nousseet, ja maaliskuussa inflaatio oli lähes 4 prosentin vauhdissa. Jos maaliskuun tahtia mennään koko vuosi, inflaatioksi tulee peräti 11 prosenttia. Inflaatio syö palkankorotusten ostovoiman, ja talouden kehitys ja työllisyys alkavat olla jo uhattuina. Tässä tilanteessa lapsiperheiden menoja ei pidä kasvattaa, vaan pikemminkin pitää keventää pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksuja. Hallituksen esitys merkitsee kuitenkin suurelle osalle lapsiperheitä tuntuvia maksujen korotuksia. Alle keskituloisenkin perheen maksut voivat parhaimmillaan nousta sadoilla euroilla vuodessa.

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit olemme laatineet rinnakkaislakialoitteen hallituksen esitykseen päivähoitomaksujen muuttamisesta. Meidän mallimme alentaa etenkin pieni- ja keskituloisten maksutaakkaa ja on oikeudenmukaisempi ja kannustavampi kuin hallituksen esitys. Lähtökohtamme on, että lapsella pitää olla sekä oikeus yhteiseen aikaan vanhempiensa kanssa että oikeus laadukkaaseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Maksujärjestelmällä näitä tavoitteita voidaan tukea.

On tärkeää, että pienten lasten vanhemmille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet käydä töissä. Korkeat päivähoitomaksut eivät saa olla esteenä työhön paluuseen ja työssä käyntiin. Jos maksujärjestelmässä huomioidaan joustavasti perheiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet, myös työelämään osallistuminen helpottuu, ilman että yhteisestä ajasta perheen kanssa joudutaan tinkimään. Mallimme mahdollistaa perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen, se kannustaa työn tekemiseen, lisää joustoa ja tukee vanhemmuutta.

Keskeinen sisältö esityksessämme on maksuporrastuksen lieventäminen. Näin nykyistä useamman yksinhuoltajan ja pienituloisen perheen päivähoito saadaan maksuttomaksi ja keskituloisten perheiden päivähoito saadaan kohtuuhintaiseksi perheen tuloihin nähden. Toinen keskeinen kohta mallissamme on maksun periminen vain todellisesta ja tarpeellisesta hoitoajasta.

Arvoisa puhemies! Ehkä suurin ongelma nykyisessä päivähoidon maksujärjestelmässä ja myös hallituksen esityksessä on, että se ei kohtele oikeudenmukaisesti alle keskituloisia sekä keskituloisia perheitä. Kun ansiotaso on viime vuosina noussut, jo suhteellisen pienellä kuukausitulolla perhe joutuu maksamaan ylimmän päivähoitomaksun. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pidämme tärkeänä kohtuullistaa päivähoitomaksuja. Maksujen nouseminen ei saa estää työn tekemisen mielekkyyttä.

Hallituksen maksukorotusten myötä kahden huoltajan kaksilapsinen perhe, vaikkapa myyjän ja bussikuskin tai toimistovirkailijan ja sairaanhoitajan perhe, jonka yhteiset tulot ovat noin 4 600 euroa bruttona kuukaudessa, joutuu maksamaan lastensa päivähoidosta 443 euroa. Lisäys nykytilanteeseen kuukaudessa on 63 euroa, vuositasolla nousu on lähes 700 euroa. Tämä on hallituksen linja. On röyhkeää ja kohtuutonta, että hallitus julkisuudessa sanoo alentavansa päivähoitomaksuja näiden ihmisten osalta, kun todellisuus on tämä. Olisi oikeudenmukaisempaa, jos me esitämme, ja me esitämme, että maksuttoman päivähoidon saisi nykyistä suuremmilla tuloilla ja ylimpään maksuluokkaan kuuluisi entistä vähemmän perheitä. Lievimmällä porrastuksella mallimme mukaisesti tuo äsken mainittu perhe maksaisi lastensa hoidosta 122 euroa kuukaudessa.

Yksinhuoltajien vaikean työllisyystilanteen parantamiseksi esitämme heidän päivähoitomaksuihinsa merkittävää kevennystä. Hallitus aikoo periä jo 1 600 euron tuloilla kahden lapsen yksinhuoltajaperheeltä päivähoitomaksua. Meidän mallissamme kahden lapsen yksinhuoltajaperhe pääsisi maksuttoman päivähoidon piiriin vielä 2 450 euron kuukausitulolla. Mallissamme yksinhuoltajaperheen maksut nousisivat kautta linjan hyvin maltillisesti ja vielä 3 100 euron tuloilla kahden lapsen hoidosta maksettaisiin noin 100 euroa kuukaudessa.

Esityksessämme myös etenkin matalapalkka-aloilla työskenteleville päivähoitomaksut ovat ratkaisevasti hallituksen esitystä alemmat. Esimerkiksi kahden huoltajan kaksi lasta saisivat 3 500 euron tuloilla maksuttoman päivähoidon. Nyt hallitus esittää näillä tuloilla perittäväksi yli 300 euroa kuukaudessa. Mallimme sisältää perhekäsitteen muutettavaksi kuten hallituksen esityksessä, niin että perheen todellinen rakenne ja lapsiluku huomioidaan. Tältä osin hallituksen esitys perhekäsitteestä on erittäin hyvä.

Arvoisa puhemies! Työelämä on muuttunut ratkaisevasti päivähoitolain säätämisen ajoilta. Kello kahdeksasta neljään toimiva yhteiskunta on muuttunut, ja myös epätyypillisten työsuhteiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Nykyinen maksujärjestelmä ei enää vastaa perheiden päivähoitotarpeita. Järjestelmä on jäykkä, ja se voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Esitämmekin, että maksu määräytyisi aina suhteessa sovittuun hoitoaikaan. Kokopäivähoitomaksun rinnalla olisi tuntimaksu, jolloin osapäivä- ja osa-aika- sekä vuorohoidon maksut voidaan suhteuttaa todellisiin hoitoaikoihin. Näin maksujärjestelmä tukee ja ohjaa perheiden päivähoidon käyttöä lapsen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Muutos on tärkeä myös ajatellen oikeudenmukaista maksupolitiikkaa. Käytännössä kuukausimaksun perusteella laskettaisiin yhden hoitotunnin maksu. Perheen lopullinen hoitomaksu määräytyisi siten kertomalla hoitotunnin maksu perheen kanssa sovittujen hoitotuntien lukumäärällä. Muutoksella ei olisi arviolta oleellisia kustannusvaikutuksia, mutta sillä saisimme kuntien kesken yhdenmukaisemman ja perheiden kannalta läpinäkyvämmän ja oikeudenmukaisemman järjestelmän.

Esitämme myös, että päivähoitolapsen sairauspoissaoloista hyvitettäisiin kokopäivähoidossa neljä päivää ylittävät sairauspoissaolot. Sama hyvitys koskisi suhteellisena osana kokopäivähoidosta poikkeavaa hoitoa. Nykyisin maksuhelpotuksen saa vasta lapsen ollessa sairaana ja poissa yli kymmenen päivää. Vastaava muutos tulee tehdä osa-aikaisen päivähoidon maksuihin ja vuorohoitoa tarvitsevien lasten maksuihin. Esitämme myös, ettei hyvissä ajoin ennakolta ilmoitetuista poissaolopäivistä joutuisi maksamaan hoitomaksua. Kunnan kannalta olisi merkityksellistä pystyä ennakoimaan lasten muusta kuin sairaudesta johtuvat poissaolot. Vanhempia voitaisiin aktivoida ilmoittamiseen säätämällä ajoissa, viimeistään kolmen viikon ennakoinnilla, ilmoitetut poissaolopäivät maksuttomiksi. Kun päivähoidon maksut suhteutetaan mahdollisimman tehokkaasti todelliseen hoitoaikaan, voitaisiin päivähoitomaksua periä 12 kuukaudelta.

Arvoisa puhemies! Tässä esitys sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Todella huono päivä minulla tässä päivähoitokeskustelussa. Olen pyytänyt pitkään puheenvuoroja pitkin päivää, ja nytkin se meinasi sitten vielä jäädä listalta pois.

Arvoisa puhemies! Me olemme käyneet pitkään tänään päivähoitokeskustelua, ja yksi asia siinä ainakin on kiittämisen arvoinen. Minäpä kiitän kahta ministeriä, Hyssälää ja Risikkoa, että he ovat seuranneet tämän koko keskustelun, ja tässä ainakin opposition edustajan puolelta täytyy nyt kerrankin hallitusta kiittää siitä, että ministerit ovat kuunnelleet tämän keskustelun.

Sitten tuleekin se toinen puoli.

Minä en ole ihan varma, että se keskusteludebatti, joka täällä käytiin puolentoista tunnin pituisena päivällä aikaisemmin, oli mieltä ylentävä. Itse asiassa se oli aika heikko keskustelu. Siihen viittasi myöskin ed. Anneli Kiljunen äskeisessä puheenvuorossa. Hän käytti termiä, että se oli juupas—eipäs. Se ei tainnut olla oikein juupas—eipäs-keskustelukaan. Siinä puhuttiin eri asioista. Oppositiossa, viittaan omaan ryhmääni, me taisimme puhua aidasta, ja hallituksen edustajat puhuivat aidanseipäistä, ja ei haluttukaan edes ymmärtää toinen toisiaan. Se oli valitettava tosiseikka siinä prosessissa, ja valitettavasti en päässyt käyttämään vastauspuheenvuoroa, jossa olisin pikkuisen yrittänyt rakentaa siihen toisen ulottuvuuden, koska tämä päivähoitoasia on sen verran vakava, että on syytä myöskin tunnistaa se tahtotila, joka hallituksellakin tässä on selvästi ollut, kun on lähdetty miettimään niitä ongelmia, joissa me olemme.

Yksi ongelma-aluehan on siinä, että meillä on itse asiassa yli puolet päivähoitolapsista tässä ylimmässä maksuluokassa. Toinen ongelma on myöskin itse asiassa se, että päivähoitomaksut ovat suhteessa nousseet ainakin Lastentarhanopettajaliiton mukaan nopeammin, enemmän kuin kustannustaso yleensä, jolloin siinä mielessä tämä maksuluokkien nostamiskysymyskin on avattava tästä perspektiivistä.

Minä oletan, että tuo argumentti pätee, jota ed. Zyskowicz tänään moneen kertaan toi esille ja kokoomuksen puolelta muutkin hallitusryhmien edustajat toivat esille, se että nimenomaan tällä maksuluokkien ylöshilauksella helpotetaan näitä kaikkein vähätuloisimpien, pienimpiä tuloja saavien päivähoitomaksuja. Varmaankin nuo hallituksen antamat luvut pitävät paikkansa, että 60 prosentilla lapsiperheistä päivähoitomaksut eivät nouse, vaan nousu kohdistuu tähän 40 prosenttiin ja sinne tulee uutta portaikkoa. Tämä varmaan pitää paikkansa, ja kohtuutontahan se on, että oppositiosta ei haluta tätä asiaa tunnistaa siitä huolimatta, arvoisat ministerit, että se on vain aidanseiväs.

Olennaisempi ongelma on se, mikä tässä tuli esille, että tämä koko aita on nyt, en uskalla sanoa, että laho, mutta siinä on vaikeuksia, koska yleinen kustannustaso nousee. Silloin kun terveyspalvelumaksuihin tulee lisäyksiä ja meillä on koko se yleisinflaatio, jota tässä on käyty lävitse, niin lapsiperheiden asema itse asiassa kokonaisuudessaan, myöskin näiden köyhimpien, pienituloisimpien lapsiperheiden asema, ajautuu vaikeaan kulmaan, ja se oli se viesti, jota opposition puolelta haluttiin tänään tuoda esille, vaikka puolin ja toisin nyt ei keskusteluyhteyttä ilmiselvästi ollut. Oli tarve enemmän käydä poliittista debattia.

Minusta oli erittäin arvokasta, että sosialidemokraattisen ryhmän ehkä kaksi kaikkein vahvinta sosiaalipolitiikan asiantuntijaa, edustajat Koski ja Anneli Kiljunen, käyttivät nämä kantavat puheenvuorot juuri hetki sitten, joissa ruvettiin myöskin paaluttamaan vähän vaihtoehtoisemmasta kulmasta sitä, miten päivähoitomaksutilannetta meillä ryhmässä on lähestytty. Se oli arvokasta, että te tulitte edes tässä vaiheessa esille. Mutta olisi tietysti suonut, että se näkökulma olisi ollut jo aikaisemmassa keskustelun vaiheessa mukana.

Arvoisa puhemies! Se, mitä minä olisin vastauspuheenvuorossani aikaisemmin halunnut tuoda esille, olisi ollut tarve siirtää keskustelu itse asiassa kansainväliseen vertailuun. Olisin yhden lauseen silloin halunnut sanoa. Nyt sanon sen muutamalla lauseella enemmän.

Täällä ed. Räsänen käytti puheenvuoron, jossa hän vertasi Ruotsiin aika perusteellisesti sitä, mikä koski terveyspalvelumaksuja, erinomaisia, hyödyllisiä vertauslukuja, mikä kertoo, että ruotsalainen järjestelmä on inhimillisempi ja julkisen sektorin erilaiset palvelumaksut ovat laadullisesti eri tasolla kuin meillä. Ed. Rehulahan käytti tässä myöskin puheenvuoron, jossa hän pohdiskeli tätä kansainvälistä vertailua, tai hän kritisoi sitä, että me vertailemme kansainvälisesti.

Minä olisin, arvoisa puhemies, halukas vertailemaan hieman Ruotsiin ja nimenomaan päivähoitotilannetta. Ruotsissakin keskustellaan päivähoitomaksuista. Ruotsinkin valtiopäivillä on parhaillaan keskustelu käynnissä. Keskustelun sävy, lähestymistapa, on kokonaan toinen. Meillä keskustellaan siitä, meidän vaihtoehtoesityksemme keskustelee siitä, miten näitä päivähoitomaksuluokkia justeerataan niin, että järjestelmä on oikeudenmukaisempi, ja hallituskin hakee omaa linjausta siihen, miten joudutaan nämä tietyt korotuksetkin tässä tekemään. Ruotsin keskustelu käy siitä, kuinka päästä eroon päivähoitomaksuista. Se on se taso sillä puolella. Olisin mielelläni siinä debattivaiheessa tämän aiheen tuonut esille, koska se olisi arvokas lisä ainakin siihen, että voidaan arvioida sitten, miten Suomessa nyt näitä asioita juoksutetaan.

On otettava huomioon tämä lähtötaso, mistä ed. Räsänen puhui terveydenhuoltopalvelumaksujen osalta. Ruotsin lähtötaso on jo kokonaan toinen. Käytännössä Ruotsissa päivähoitomaksu, jos sen keskimääräisesti ottaa, on alle puolet siitä, mikä se on Suomessa, alle puolet siitä, mikä se on Suomessa, jopa reilusti alle puolet tietyissä tilanteissa.

Siellä porvarihallituksen aikaansaama keskustelu on viemässä siihen suuntaan, että siitäkin vähästä pitäisi asteittain päästä eroon, ja se ensimmäinen iso esitys, joka on porvarihallitukselta siellä tulossa, liikkuu siihen suuntaan, että maksuja olisi kolmivuotiaisiin asti. Itse asiassa ylemmät ikäluokat olisivat ikään kuin esikoulutyyppisessä järjestelmässä, joka olisi maksuton, jolloin käytännössä ruotsalainen järjestelmä, jos porvarihallitus siellä toteuttaa oman linjansa, on johtamassa kohti sitä vanhaa sosialidemokraattista linjaa, joka siellä on pitkään hallinnut ja vaikuttanut ja jossa on pyritty sitä lapsiperheiden kuormaa vähentämään, mikä päivähoitomaksuihin liittyy. Porvarihallitus on siinä mielessä omaksunut tätä samaa sosialidemokraattista ajattelutapaa, ja sehän esiintyi myöskin ed. Anneli Kiljusen puheenvuorossa. Demarit täälläkin pyrkivät siihen, että tätä nollamaksuluokkaa laajennettaisiin eikä kavennettaisi.

Mitäpä, jos uskaltaisi ajatella sen rohkeamman ajatuksen, arvoisa puhemies? Ja kun ministerit ovat tässä paikalla, niin uskallan sen ajatella. Entäpä jos porvarihallitus täällä nyt, kun kerran puhuu näistä päivähoitomaksuista ja niiden luonteesta, olisikin kääntänyt sen niin kuin itse haluaisin sen nähdä, että me lähtisimme puhumaan päivähoidon maksuttomuudesta?

Periaatteellinen arvio ensin: Miksi meillä on sellainen tilanne, että sen jälkeen kun esikouluun mennään, opetus yliopistoon asti on maksutonta, mutta me kuormitamme lapsiperheitä päivähoitomaksuilla tilanteessa, jossa perheiden keskimääräinen tulotaso on kaikkein alhaisin elämänkaaren varrella keskimäärin otettuna, tilanteessa, jossa useimmiten asuntolainat ovat suurimmillaan, tilanteessa, jossa monilla lapsiperheillä myöskin opintolainat painavat päälle, taloudellinen tilanne on kokonaisvaltaisesti elämänkaaren kannalta kaikkein kriittisimmässä pisteessä? Miksi meillä on olemassa päivähoitomaksut kuormittamassa näitä lapsiperheitä? Maksu on tällä hetkellä yhdestä lapsesta 200 euroa. Lapsilisä ensimmäistä lapsesta on 100 euroa. Me näemme, miten nämä suhdeluvut tässä toimivat. Eli miksi me emme tietoisesti tee selkeätä perhepoliittista toimenpidettä ja lähde vakavasti siihen suuntaan, että nimenomaan päivähoitomaksuja reippaasti alennetaan? Eli ei olisi keskustelun sävy niin kuin täällä meillä eduskunnassa, kuinka me niitä maksuja nostamme, vaan miten me niitä alennamme. Tämä on se sävy, jossa keskustelu käydään Ruotsissa.

Arvon ministerit tietysti heti toteavat perään, että erinomainen ajatus, totta maar, ehkä. Ehkä voi olla, ettei ole edes erinomainen ajatus ajatuksenakaan, mutta ajatuksessa saattaisi olla perää, mutta tietysti ensimmäinen kysymys on sitten mennä valtiovarainministerin pakeille ja kysyä, miten se maksetaan.

Minulla olisi siihen rahoitusmallitkin, miten se maksetaan noin laajemmassa mitassa. Meillä on tietysti valtiontalous tällä hetkellä voimakkaan ylijäämäinen. 3 miljardia se on kai tällä hetkellä Etlan laskelmien mukaan, eli täytyy katsoa, paljonko ne päivähoitomaksut tuottavat. Tällä hetkellä päivähoitomaksut tuottavat julkiselle taloudelle — siis päivähoitomaksuista saadaan — 280 miljoonaa. 280 miljoonaa on se, mitä päivähoidosta tällä hetkellä saadaan näiden maksujen kautta, ja niitä me tässä nyt justeeraamme ja katsomme, nostetaanko niitä, lasketaanko niitä, ja käydään sitä läpi. Koko päivähoitojärjestelmä maksaa yhteiskunnalle 2,1 miljardia, eli mittakaavat liikkuvat tällä puolella.

Ei ole ihan kohtuuton ajatustapa, kun me olemme perusopetuksen järjestäneet maksuttomaksi ja meillä on terveydenhuollossakin paljon maksuttomia piirteitä, että ajattelisimme, että päivähoito itse asiassa olisi julkishyödyke, joka olisi maksuton. Silloin tämä koko keskustelu, jota tänään täällä on käyty, muuttuisi. Sen luonne muuttuisi toiseksi, ja tässä suhteessa päivähoidosta tulisi saman tyyppinen universaali palvelu kuin meillä on eräitä muita universaaleja yhteisiä palveluja. Muun muassa lapsilisät luonteeltaan, kuten ministeri Hyssälä täällä aikaisemmin kertoi meille, ovat järjestelmä, jossa tuetaan nimenomaan lapsiperheitä suhteessa lapsettomiin perheisiin. Se ei ole silloin sosiaalipolitiikan väline, ikään kuin tuloeroja kaventava, vaan se on universaali järjestelmä, ja tätä puolta haluaisin arvioitavan, maksutonta päivähoitoa.

Silloin olisi myöskin työmarkkinoiden kannalta toinen tilanne, sillä nyt meillä on kohtuuton asetelma jo olemassa. Kotihoidon tukihan maksaa noin 300 miljoonaa. Näemme senkin mittakaavan tässä. Meillä on kotihoidon tuki olemassa, ja kun sitten nämä päivähoitomaksut tulevat tietyissä perheissä tietylle tasolle, liian suuriksi, niin on hyvinkin herkästi se tilanne, että ... (Puhemies: 10 minuuttia kulunut!)

Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan Suomi ja El Salvador ja muistaakseni vielä Puerto Rico ovat maita, joissa puheaikaa ei ole pidätetty, jos pysyy asiassa, eikö niin? Eli tämä on suosituspituus, eikö niin?

Minulla on oikeus puhua edelleen, eikö niin, koska käytännössä meillä puheaikaa ei ole rajoitettu? Halusin vaan tarkistaa tämän, koska meillä on kolme maata maailmassa, joissa käytäntö on sen kaltainen, että ei ole puheaikaa rajoitettu, jos pysymme asiassa, ja minä yritin pysyä asiassa, eli — asian juoni loppui.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Vastaisin ed. Kimmo Kiljuselle, että Ruotsissahan perintöverokin on poistettu. Jos me olisimme yhtä rikas maa kuin Ruotsi, niin me poistaisimme perintöveron ja me poistaisimme lasten päivähoitomaksut. Se olisi varmasti erittäin hyvä asia, mutta mistä ne rahat otetaan?

Sitten ed. Soini tarjoaa koko ajan sitä tietoa, että asiakasmaksujen korotukset lisäisivät inflaatiota. Minulla on tässä valtiovarainministeriön tieto tästä asiasta. Ne eivät juuri lisää inflaatiota, eli siinä me voimme olla turvassa.

Ed. Koski piti erittäin ansiokkaan puheenvuoron, mutta hänkin haluaisi, että nämä maksukorotukset tulisivat kuntien käyttöön. Nyt kuitenkin tämä 25 miljoonaa, mitä kerättäisiin tänä vuonna, on kyllä siitä kokonaisvaltionosuudesta, mitä kunnille tulee, 5,3 miljardia, vain puoli prosenttia. Eli jos se tulisi kunnille, niin sillä ei kyllä kokonaisuutena voitaisi saada erittäin suuria uudistuksia aikaan.

Ed. Anneli Kiljusen esitys on hyvin ansiokas, mutta ihmettelen vain, miksi sosialidemokraatit eivät toteuttaneet mitään tällaista omalla hallituskaudellaan. Te ette nostaneet kertaakaan näitä tulorajoja, jotka säilyivät niin matalina, että siellä oli todella nollamaksuluokkaisia erittäin vähän. Sitten teillä on väärä tieto siitä, että yksinhuoltaja, jolla on kaksi lasta ja jonka palkka olisi esimerkiksi 3 400 euroa, olisi pienituloinen. Ei kai 3 400 euron kuukausipalkkainen ole pienituloinen. Tämmöinen henkilö saa pienemmän lasten päivähoitomaksun nyt tämän uuden esityksen mukaan kuin teidän aikananne eli siis tällä hetkellä. Eli kyllä tämä suosisi myös keskituloisia.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Vastaisin ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroon, koska hän viittasi ja antoi tukensa tälle ajattelutavalle, että päivähoito voisi olla maksuton, ja hänen ainoa ongelmansa oli se, miten se rahoitetaan. Ja tämä rahoituspuheenvuoron osuus siitä jäikin pois, äsken olin siitä puhumassa. Meillä on siis valtiontalous — tällä hetkellä en puhu julkisesta taloudesta — valtiontalous on lähes 3 miljardia ylijäämäinen tällä hetkellä. Sillähän lyhennetään nyt tätä valtionvelkaa. Meillä on muitakin keinoja, joihin voin palata muissa yhteyksissä, joilla laajentaa veropohjaa. 280 miljoonaa ei ole kohtuuton, jos se asetetaan yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Paljon suurempi ongelma on se, että meillä muun muassa opetus on maksuton. Muissa maissa maailmalla se on maksullinen, siellä puhutaan paljon useammista miljardeista. Päivähoidon maksuttomuus on tässä jutussa pieni asia. Jos se Suomessa halutaan, niin se voidaan toteuttaa.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kerään vielä yhteen muutamia perusasioita. Asiakasmaksuihin suunnitellaan nyt tehtäväksi melko kohtuullisia tarkistuksia. Nämä maksut ovat osa laadukkaiden palveluiden rahoitusta, ja täytyy muistaa, että asiakasmaksujen osuus kustannuksista on koko ajan alentunut. Kun edellisen kerran asiakasmaksuja korotettiin vuonna 2002 sosialidemokraattien toimesta, silloin maksujen osuus kustannuksista oli 8,1 prosenttia. Nyt korotusten jälkeen niiden osuus on noin 7,8 prosenttia. Eli asiakasmaksut todellisuudessa nousevat sille tasolle, jolla ne olivat vuonna 2002. Suuri osa korotuksista on hyvin kohtuullisia. Esimerkiksi terveyskeskuksen käyntimaksu tai pienen hampaan paikkaus nousevat 1 eurolla 80 sentillä. Tässä vain yksi esimerkki.

Erittäin paljon palveluita käyttävillä maksut eivät nyt nouse. Se on oikein, että maksukattoa ei koroteta. Yhtä oikein on myös se, että edelleen jatkossa tavoitteena on yhdistää maksukattoja niin, että ne helpottaisivat paljon palveluita ja myös paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta.

Köyhien lapsiperheiden näkökulmasta ehdottomasti tärkein ja paras päätös on päivähoidon maksuttomuuden säilyminen, mutta myöskin sitten päivähoidon maksujen pienentäminen. Nythän lähes puolella suomalaisperheistä päivähoitomaksut pienenevät, ja se on hyvä suunta. Lapsiperheiden kannalta tärkeä uudistus on myös perhekäsityksen päivittäminen niin, että se vastaa paremmin nykytodellisuutta. Jatkossa otetaan huomioon niin minun, sinun kuin meidän yhteiset lapsemmekin. Täytyy muistaa, että vaikka maksu-uudistus lisää kuntien tuloja 65 miljoonalla eurolla ja vaikka valtionosuutta leikataan vastaavalla summalla, siitä huolimatta valtionosuudet ovat nyt huipputasollaan. Niiden lisäys viime vuodesta on 755 miljoonaa euroa, eli puhutaan kuitenkin merkittävästä panostuksesta kuntien talouksiin.

Täällä monessa opposition puheenvuorossa on muistuteltu tutkimuksesta, joka osoittaa, että lapsiperheet kohtaavat lisämaksuina ja hintojen nousuna vuodessa noin 1 500 euron menetykset. Tämä pitää paikkansa. Kyseessä on Osuuspankkikeskuksen tutkimus, joka sanoo myös, että vuodesta 2006 nousu on 3 000 euroa. Oppositio keskittyy nyt vain viime vuoteen. Asumiskustannukset, liikenteen kustannukset ja elintarvikkeiden hinnannousu ovat suurimpia kustannusten nostajia, mutta sama tutkimus kertoo siitä huolimatta, että keskivertolapsiperheen reaalitulot kasvavat tänä vuonna 2 prosenttia. Eli vaikka inflaatio on korkea, myös keskimääräiset tulot nousevat.

Olen erityisen huolissani ed. Soinin tapaan kaikkein pienituloisimmista. Täytyy muistaa, että eläkeläiset, työttömät ja vammaiset eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. He ovat juuri niitä, jotka joutuvat jonottamaan terveyskeskuksissa, ja nimenomaan tästä ryhmästä pitää pitää erityistä huolta ja seurata sitä, että nyt tehtävät korotukset eivät koidu heille liian suuriksi.

Maksuton päivähoito on hieno ajatus, mutta vaikea toteutettava ehkä tilanteessa, jossa tehdään valtavia muutoksia sosiaaliturvan osalta jo nyt. Mutta ilman muuta se on kannatettava ajatus harkittavaksi vakavasti esimerkiksi sitten seuraavan hallituksen puolella.

Täällä on monissa puheissa myös vertailtu kansainvälisiin hintoihin. Eri Euroopan maiden asiakasmaksujärjestelmiä on kuitenkin vaikea verrata, osin jopa mahdotonta johtuen siitä, että verotusjärjestelmät ovat erilaiset, palvelujärjestelmät ovat erilaiset. On liian monta liikkuvaa osaa, jotka pitäisi huomioida. Tällaisenaan hallituksen esitys on kohtuullinen, ja kun vielä huomioidaan kaikkein pienituloisimmat muissakin kuin vain päivähoitomaksuissa, niin tämän päätöksen ja ratkaisun kanssa on helppo elää.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minua on hiukan tämän keskustelun aikana harmittanut se, että tässä on tunnuttu jäävän aika marginaalisiin kysymyksiin, juututtu ehkä osin senkin vuoksi, että kaikki keskustelijat eivät kenties ole koko tuota esitystä lukeneet.

Kyllä suurin huoli tässä ovat nimenomaan nämä terveydenhuollon maksurasitteet, jotka kasvavat ja joissa suunta on täysin väärä. En kannata ed. Kimmo Kiljusen ajatusta päivähoidon maksuttomuudesta varsinkaan yhdistettynä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Kyllä pelkään, että se väärällä tavalla kannustaisi viemään lapset päivähoitoon silloinkin, kun erityistä tarvetta työn tai opiskelun vuoksi ei olisi. Tästähän lastenpsykiatrit ovat jo nytkin ilmaisseet huolensa, että liian pieniä lapsia viedään päivähoitoon esimerkiksi siinä tilanteessa, kun äiti hoitaa vauvaa kotona, ja lapsi kokee syrjäytyvänsä perheestä. Mielestäni tällainen ajatus myös hämärtäisi sitä tosiasiaa, että koti on lapsen paras hoitopaikka ja vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan, lapsensa hoidosta.

Mieluummin olisin poistamassa maksuja sieltä terveydenhuollon maksupuolelta, vaikkapa sitten sairaalahoidosta tai terveyskeskusmaksuista, mikä todella lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ihminen ei valitse itse sairauksiaan, ne tulevat hänelle. Mielestäni sellaisessa tilanteessa yhteiskunnan tulisi yhteisvastuullisesti kantaa tätä sairauden aiheuttamaa taloudellista taakkaa, ei jättää sitä yksilön itsensä rasitteeksi.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljusen esittämä vaihtoehtomalli oli ensi kuulemalta kyllä kovin erikoisen ja kalliin kuuloinen, ja alkoi kuulostaa pelottavasti siltä, mitä ed. Kimmo Kiljunen osaltaan vahvisti, että maksuttomuushan siellä taustalla väijyy.

Tämän Kiljusen esityksen rinnalla hallituksen esityksen hyvät puolet entisestään korostuivat. Hallituksen esitys osoittaa vastuullisuutta ja tulevaisuusajattelua. Pienituloiset ja monilapsiset perheet hyötyvät, päivähoitopaikan saa jatkossa joustavammin jne. jne. Nämä hyvät puolethan ovat jo tässä keskustelussa tulleet esiin. Sosiaaliturvaa on uudistettava vastuullisesti ja yhteiskuntamme tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi vielä tähän ed. Kimmo Kiljusen esiin nostamaan ongelmaan: en kyllä ymmärrä, mikä ongelma on se, että yli puolet päivähoitolapsista on tässä ylemmässä maksuluokassa. Tämähän kertoo siitä, että perheissä käydään töissä ja ansaitaan kohtuullista tuloa eli asiat ovat ilmeisen hyvin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä varmaan onkin, ed. Outi Mäkelä, meidän linjamme ero: me haluamme nimenomaan tukea keskituloisia perheitä niin, että jos molemmat vanhemmat ovat keskituloisia, ovat työelämässä, niin he eivät heti olisi korkeimman maksuluokan piirissä vaan maksaisivat kohtuullista päivähoitomaksua.

Ed. Järviselle minun on pakko sanoa, vaikka hän ei ole enää paikalla täällä, että hän syyllisti sosialidemokraattista puoluetta vuodelta 2002 siitä, että sosialidemokraatit olisivat aiheuttaneet asiakasmaksuprobleeman ja vaikuttaneet siihen, että asiakasmaksut eivät ole laskeneet. Tosiasiassa vuonna 2002, jos muistan oikein, vastuuministerinä oli vihreiden oma ministeri Soininvaara ja valtiovarainministerinä oli Sauli Niinistö. Siinä mielessä en katso, että sosialidemokraatit ovat olleet vastuussa näistä.

Ja ed. Asko-Seljavaaralle, kun hän kysyi sitten, missä menee tämän kahden lapsen yksinhuoltajaperheen maksuttomuuden raja tai mikä on kohtuullista: Kun äiti on töissä ja hän ansaitsee 2 450 euroa bruttona, niin hän saa maksuttoman päivähoidon molemmille lapsille. Mutta maltillisesti olemme lähteneet sitä korottamaan. Jos perheen tulot ovat 3 100 euroa, niin perhe maksaa lasten päivähoidosta 100 euroa.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Outi Mäkelälle että ed. Räsäselle haluaisin esittää kysymyksen. He arvostelivat tätä minun näkemystäni siitä, että päivähoito olisi maksuton. Ed. Mäkelä käytti ilmausta "maksuttomuushan siellä väijyy", eli käytitte ikään kuin negatiivista käsitettä silloin, kun puhuimme päivähoidon maksuttomuudesta.

Ed. Mäkelä, jos meillä ei olisi esikoulu maksuton, jos meillä ei olisi peruskoulu maksuton, niin kuin useimmissa maailman maissa ei ole, käyttäisittekö te tässä eduskunnan täysistuntosalissa puheenvuoron, jos sosialidemokraatit esittäisivät, niin kuin Forssan ohjelmassa vuonna 1903 esitettiin, että meidän on siirryttävä maksuttomaan opetukseen, käyttäisittekö, ed. Mäkelä, puheenvuoron, että "siellä sosialidemokraattien puheenvuoroissa näkyy, ’väijyy’ maksuton opetus suomalaisessa yhteiskunnassa"? Käyttäisittekö sitä termiä?

Ja, ed. Räsänen, te pohdiskelitte sitä, että jos päivähoito olisi maksuton, sen seurauksena vanhemmat väärinkäyttäisivät päivähoitojärjestelmää erityisesti, jos se on subjektiivinen oikeus, tämä päivähoito, niin kuin nykylakien mukaan on. Koti ei vastaisi riittävässä määrin lasten hoidosta, ja lapsia vietäisiin tarpeettomasti päivähoitoon. Ed. Räsänen, käytittekö te tuota argumenttia silloin, kun täällä käytiin keskustelua nollamaksuluokasta ja hallitus oli poistamassa tämän nollamaksuluokan, käytittekö sitä argumenttia, kun puolustitte nollamaksuluokan olemassaoloa, että kodit eivät vastaa lapsista ja nimenomaan viedään lapsia tarpeettomasti sinne? Miksi te käytätte yhdessä kohdassa yhtä argumenttia ja ette käytä samaa argumenttia toisessa kohdassa? Ed. Räsänen, teidän logiikkanne?

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Kimmo Kiljunen esitti hyvin tärkeän, mielenkiintoisen ajatuksen alentaa merkittävästi päivähoitomaksuja ja aivan poistaakin ne. Tämä olisi varsin perusteellisen pohdinnan arvoinen asia yhteiskuntapoliittisesti ja järkevä lapsiperheiden toimeentulon ja varhaiskasvatuksen, koulun ja työmarkkinoidenkin kannalta.

Mutta tässä ed. Räsänen on kahteenkin otteeseen painottanut ihan oikein, että tässä asiakasmaksujen korotusohjelmassa ja -automaatissa pääpaino ei suinkaan ole päivähoidossa, vaikka satojen eurojen vuotuinen lisälasku kohdistuukin lähes puoleen lapsiperheistä. Suurin ongelma kohdistuu tietenkin vanhuksiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja työttömiin sekä muihin työelämän ja työ- ja terveyshuollon ulkopuolella oleviin. On selvää, että korotukset vähentävät juuri pienituloisten palvelujen käyttöä ja lisäävät köyhien ja varakkaiden terveyseroja entisestään. Pienituloisilla korotusten vaikutus palvelujen käyttöön on suuri, mutta suurituloisilla pieni. Pienituloisten, pitkäaikaissairaiden terveydestä ja toimeentulosta tässä on nyt perimmiltään kysymys.

Olen tässä ilolla todennut, että sosiaalialan järjestöt ovat laajasti liikkeellä ja nyt viime päivinä myöskin suuret eläkeläisjärjestöt. Voi olla niin, että me voimme joukkojen voimalla estää tämän järjettömän korotushankkeen ja -automaatin synnyttämisen. Ja kannattaa vielä muistaa, että taistelua käydään myös kunnissa. Kunnissahan on tietenkin mahdollisuus viime kädessä vielä estää tämä ja olla korottamatta asiakasmaksuja. Oikea linja tietenkin on, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan valtion ja kuntien verorahoituksen, ei asiakasmaksujen, avulla.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hauskaa, että, ed. Kimmo Kiljunen, kysyitte tuota asiaa, mitä argumenttia minä käytin silloin tässä nollamaksuluokkakeskustelussa. Käytin kyllä ihan samaa argumenttia. Olen edelleen ihan samaa mieltä, mitä olin silloinkin. Vastustin tuota nollamaksuluokan poistoa nimenomaan sen vuoksi, että se olisi kohdistunut myös niihin perheisiin, joissa opiskelun tai hyvin pienipalkkaisen työn vuoksi tarvitaan sitä lastenhoitoa.

Perusopetuksen maksuttomuudelle on aivan eri perusteet kuin päivähoidon maksuttomuudelle. On tärkeää, että tällä peruskoulun maksuttomuudella kannustetaan kaikkia lapsia koulutielle, mutta ei ole mielestäni mitään mieltä eikä järkeä kannustaa viemään kymmenen kuukauden ikäisiä lapsia päiväkotiin päivähoitoon vain sen vuoksi, että se on maksutonta. Ja kun tiedämme sen, minkälainen kannuste maksuttomuus olisi — siellähän saisi myös maksuttoman aterian — niin pelkään, että turhaan vietäisiin lapsia sen vuoksi hoitoon. Sen vuoksi mielestäni on hyvä, että kohtuullinen maksu päivähoidossa on.

Itse pidän tätä hallituksen esitystä kohtuullisen hyvänä. Ainoa, mitä vastustan siinä, on se, että nämä maksut sidotaan indeksiin eli tähän automaattiseen korotukseen, kun ei ole lapsilisiäkään sidottu indeksiin. Sen sijaan vastustan jyrkästi hallituksen esitystä näiden terveydenhuollon maksujen osalta.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä me voimme vielä pikku hetken keskustella, eli erityisen mielelläni kuulisin vielä ministereidenkin kannan tähän asiaan. Te viittasitte siihen, että kymmenkuukautinen lapsi olisi luontevinta hoitaa kotona. Minä oletan kyllä, että me kaikki jaamme tämän saman ajatuksen, että alle 3-vuotiaille lapsille hyvin intensiivinen, läheinen suhde vanhempiin, tai kuka tahansa se hoitosuhde onkin, on luontevaa. Siitä sitten ylöspäin, 3-vuotiaasta eteenpäin, alkaa tämä sosiaalistumisen väylä, ja siihen liittyen tietysti sitten tulee oikeastaan jo näin, että alkaa olla lapsenkin etu olla myöskin päivähoidossa, usein kaupunkialueilla erityisesti, jos molemmat vanhemmat ovat kotona. On niin suuria ongelmia, että se on todella subjektiivinen oikeus, lapsen oikeus.

Tässä suhteessa minä olisin mielelläni ed. Räsäseltä ja ennen kaikkea hallituksen ministereiltä tiedustellut, kun Ruotsissa todella keskustelu liikkuu siihen suuntaan, että näistä päivähoidon maksuista pyritään asteittain pääsemään eroon ainakin 3 vuotta iäkkäämpien kohdalla. Olisin mielellään kysynyt ministereiltä, kun olette tietysti seuranneet naapurimaan keskustelua, miksi sieltä ei tule minkäänlaista osviittaa tai ikään kuin sitä viitekehystä ja rakennetta tähän suomalaiseen keskusteluun, että helpottaisimme lapsiperheitä nimenomaan tässä olennaisimmassa valtavassa kuormassa, joka päivähoitomaksujen puolella nyt on, jolloin tätä Ruotsin mallia voisi hyvinkin hakea, että ainakin 3 vuodesta ylöspäin tämä maksuttomuus toteutuisi vähän ottaen huomioon tuota argumentaatiota, mitä ed. Räsänen.

Minä olin kiitollinen, kun ed. Asko-Seljavaara jo totesi, että periaatteessa hän voisi nähdä tämän myönteisenä uudistuksena, ja kun se tulee sieltä hallituspuolueiden riveistä, niin mielellään ministerien kantaa kuulisi.