Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Meillä nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä arvonlisäverolain muuttamisesta esitetään otettavaksi käyttöön rakentamispalvelujen ja päästöoikeuksien käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Myös sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on marraskuussa 2008 tehnyt lakialoitteen käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Onkin positiivista, että hallitus on tässä asiassa tullut SDP:n linjalle.

Yksi keskeinen keino rakennusalan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi on esitetty käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto. Harmaata taloutta ja talousrikoksia tulee torjua lainsäädännöllisin keinoin silloin, kun niiden aiheuttamat vahingot ylittävät yhteiskunnan kipukynnyksen. Tämän lisäksi meidän on huolehdittava riittävästi valvontaresursseista, jotka tämän hallituksen toimesta ovat valitettavasti retuperällä. Tarvitsemme kipeästi lisäresursseja talousrikossyyttäjien määrän lisäämiseen ja tuomioistuimen resurssien turvaamiseen.

Useiden suomalaisarvioiden mukaan vuotuinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä olisi 5 miljardia euroa ja siitä yhteiskunnalle koituvat verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykset noin 2—2,5 miljardia euroa. Harmaa talous on myös merkittävä epäterveen kilpailun syy. Yritysten rehellisesti toimiva enemmistö ei voi kilpailla tasavertaisesti lakisääteisen työnantajavelvoitteensa laiminlyövien yritysten kanssa. Edelleen kehityssuunta on huono. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden parissa työskentelevät suomalaiset toimijat ovat huolestuneita siitä, että ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus käyttää yhä enemmän laillista yritystoimintaa tarkoituksiinsa.

Suomessa harmaan talouden torjuntaa on tehostettu viime vuosina muun muassa tilaajavastuulailla ja elokuussa 2008 voimaan tulleella rahanpesulailla. Rahanpesua koskevat ilmoitukset ovatkin kasvaneet voimakkaasti vuosi vuodelta vuodesta 2005 lähtien.

On tärkeää, että käännetyn alvin käyttöönotto osaltaan tulee suitsimaan harmaata taloutta rakennusalalla. Parhaillaan tarkastusvaliokunnan toimesta on meneillään harmaan talouden tutkimus, jonka valmistuttua toivottavasti saamme lisää eväitä harmaan talouden kitkemiseksi, koska rakennusalan häiriöt eivät ole pelkästään verotukseen liittyviä.

Niin kauan kuin lainsäädännölliset puitteet ovat korjaamatta, talousrikolliset voivat käyttää lainsäädännön ja valvontajärjestelmien aukkoja sekä kansallisten rajojen muodostamia tiedonsaannin esteitä tehokkaasti hyväkseen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuotuisen vahinkojen kokonaismäärän on arvioitu olevan jopa 5 miljardia euroa, ja tässä suhteessa sillä on myöskin iso valtiontaloudellinen merkitys puhumattakaan siitä, että se vaarantaa myöskin rehellisten yritysten ja normaalin yritystoiminnan edellytyksiä.

Harmaa talous on liitetty pitkiin aliurakointiketjuihin, sillä pääurakoitsijoiden työvoiman määrää rajoittavat korkeat työvoimakustannukset ja pääurakoitsijat eivät kuitenkaan aina tiedä, ketkä työskentelevät ketjun häntäpäässä. Aliurakoitsija jättää arvonlisäveroa maksamatta, vaikka pääurakoitsija vähentää alaurakoitsijan laskuttamat arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Näin muun muassa tapahtuu.

Erityinen ongelma on kuittikauppa harmaassa taloudessa, ja aliurakointiketjun alapäässä harmaan talouden alueella toimivat urakoitsijat peittävät maksamansa pimeät palkat tekaistuilla aliurakointi- tai tarvikelaskuilla, jotka hankitaan tätä tarkoitusta varten perustetuilta tai kuittikauppiaiden haltuun siirtyneiltä yrityksiltä. Meillä on tässä tapauksessa useita satoja tapauksia koko ajan poliisin selvitettävänä. Ja rakennusala on nimenomaan se, jossa jatkuvasti riittää uusia yrittäjiä väärinkäytösten helppouden, pienen kiinnijoutumisriskin ja toiminnasta saataviin tuottoihin verrattuna vaatimattomien seuraamustenkin takia. Viime vuosina poliisin tutkittavana on ollut, kuten sanoin, erittäin paljon vakavia huumekauppa- ja muihin rikoksiin sekaantuneiden rikollisorganisaatioiden harjoittamaa laajamittaista rakennusalan aliurakointia, jossa on kuittikauppaa, kertakäyttöyritystä ja erilaisten bulvaanijärjestelyjen muotoja.

Arvonlisäveron laiminlyönnit on havaittu vakaviksi ongelmiksi myöskin monissa EU-maissa, ja tästä johtuu, että nimenomaan tämä käännetyn arvonlisäveron kokeilu, jota on nyt viety EU:ssakin eteenpäin, on ollut muun muassa Saksan ja Itävallan ja Ruotsin erityisessä suojeluksessa. Mutta tässä on nyt syytä kyllä todeta, kun meillä tapahtui tämä äkkiherääminen hallituksen piirissä — kiitos eduskunnan ja, sanon suoraan, muun muassa ed. Pulliaisen ja sosiaalidemokraattien kovan, pitkäjänteisen paineen seurauksena — että valtiovarainministeri Katainenhan on systemaattisesti hallituksen kanssa vastustanut koko tämän hallituksen ajan muun muassa Saksan esittämiä pilottihankkeita ja käännetyn arvonlisäverokokeilun laajentamista Euroopan unionissa. Suuressa valiokunnassa on ollut esillä nimenomaan Suomen hallituksen kanta, jossa on vastustettu näitä. On myös ollut hyvin mielenkiintoista, että kun tein tästä joulukuussa 2007 kirjallisen kysymyksenkin, niin valtiovarainministeri Katainen totesi vain, että "hallituksen käsityksen mukaan painopiste verotukseen liittyvien väärinkäytösten ehkäisemissä ja vähentämisessä tulee olla valvonta- ja perintätoimien tehostamisessa ja monipuolistamisessa, koska tällaiset toimet voidaan lainsäädännöllisiä toimenpiteitä helpommin kohdistaa juuri verojärjestelmää väärinkäyttäviin tahoihin".

Tämä on ollut nimenomaan hallituksen kanta. Mutta se, mikä tässä on taustalla, on se, että edellinen hallitus lokakuussa 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman yhteydessä otti nimenomaan tämän yhdeksi kohdakseen, ja se oli jo edellisen hallituksen poliittinen päätös. Eli nyt tässä menetettiin ikään kuin kolme vuotta. Mutta onneksi tämä on nyt saatu eduskuntaan.

Muistaakseni vuonna 2006 valmistuneen mietinnön mukaan vuoden 2004 tasossa arvioitiin, että arvonlisäveron kertymää voisi tulla tällä järjestelmällä rakennusalalta jopa 130 miljoonaa euroa, joka on todella merkittävä, puhumattakaan sitten muista merkittävistä vaikutuksista. Nimittäin täytyy myöskin muistaa, että siis todella lähes kaikissa niissä rikosasioissa, joissa tunnustukselliset rikollisryhmät toimivat, kyse on nimenomaan kuittikauppailmiöstä, joka oleellisesti vähenisi arvonlisäveromuutoksen myötä. Tässä suhteessa on todella vaikea ymmärtää, miksei tämä järjestelmä toimisi Suomessa, kun se on todettu toimivaksi useissa muissa Euroopan unionin maissa.

Täytyy nyt sanoa, että meillä ovat kovin vähälle jääneet ne valitettavat ilmiöt, joita on tullut esille. Edellisen hallituksen aikana pääministerin virka-asunnon Kesärannan peruskorjaustyömaalla ja Kallion virastotalon rakennustyömaalla todettiin näitä ilmiöitä. Niin kyllä se osoittaa, että meillä on todella myöskin sisäisen turvallisuuden kannalta vakava asia kyseessä.

Toinen jo pitkään talousrikostorjuntaohjelmassa ollut ehdotus on verottajan oikeus suorittaa vertailutietotarkastuksia rahoituslaitoksiin. Ja nyt täytyy sanoa, että tämä vuoden 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohta makaa valtiovarainministeri Kataisen pöydällä edelleenkin. Ja tämä olisi erittäin olennainen asia. Ruotsin valtio vastaavanalaisella oikeudella sai useita miljardeja kruunuja, kun ulkomaalaisiksi naamioiduille pääomille löytyi kuin löytyikin ruotsalainen omistaja. Eli tässä on nyt paine seuraavaksi pantava myöskin tähän puoleen, ja tältä osin kyllä toteaisin, että myöskin valtion avustuksia, valtion tukia, saaneiden yritysten verotustiedot olivat tässä neljännessä talousrikostorjuntaohjelmassa. Mutta tämä on maannut ministeri Pekkarisen pöydällä. Eli tässä olisi ehkä ikään kuin pientä läpivalaisun tarvetta laajemminkin harmaan talouden puolella.

En kyllä malta olla ottamatta myöskin esille tänään suuressa valiokunnassa ollutta hallintovaliokunnan lausuntoa, jossa rahanpesuun liittyen ja pankkisalaisuutta koskevien säännösten osalta on ollut esillä, että vero- ja pankkisalaisuus eivät saisi estää rahanpesua koskevia tutkimuksia eivätkä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on myös Eurooppa-neuvoston jo vanhempi linjaus. Ja tältä osin hallintovaliokunta katsoo, että "pankkisalaisuutta koskevien säännösten poistaminen tarkoin määritellyissä tilanteissa on hyväksyttävää terrorismin rahoituksen torjumiseksi" ja korostaa, että "sopimuksessa tulee edellyttää tietopyyntöjen tarkkaa rajaamista sekä määrätä tietojen siirtojen ja henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä, mitä tietoja palveluntarjoajien tulee luovuttaa" ja "tietojen käyttö on rajattava vain terrorismin ja sen rahoituksen ehkäisemiseen ja torjumiseen."

Terrorismin torjunnassa tämä on totta kai tärkeätä, mutta kyllä myöskin tässä viimeaikaisessa finanssimaailmassa ja myöskin harmaan talouden kansainvälisen rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa pitää olla viranomaisilla niin meillä Suomessa kuin Euroopan unionissa paremmat työkalupakit.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Siitä on kai noin reilut 10 vuotta, kun tätä tilaisuutta ryhdyttiin odottamaan, että voitaisiin käännetyn alvin järjestelmä todeta rantautuneen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. No, nyt se onnenpäivä on sitten koittanut. Kyllä tätä asiaa on tullut perusteltua, on tilastoja kerätty ja esitelty, on ministereitten kanssa keskusteltu ja otettu vastaan ensiksi teollisuus- ja työnantajajärjestön aggressiot, sitten EK:n aggressiot ja nyt viimeksi Pipatin aggressiot Rakennusteollisuus ry:n taholta ja siinä välissä Suomen Yrittäjienkin mielialamuutoksia seurattu. Välillä oli samaa mieltä ja välillä eri mieltä ja välillä ei kai oikein mieltä mitään, elikkä näin se menee. Olen vain ihmetellyt sitä, että kun rehellinen yrittäjyys on se, joka tässä ensimmäisenä kärsii, ja kuitenkin vain rehellisellä yrittäjyydellä pelisääntöjä noudattaen on kestävää tulevaisuutta, tämän ymmärtää varmasti jokainen yrittäjä, niin siitä huolimatta tämä asia on ollut näin vaikea.

Kysymyshän on rakenteissa olevasta ongelmasta, siis syvällä rakenteissa olevasta ongelmasta, jota kuvaa erinomaisen hyvin se, että tämä kuittikauppa on massiivista. Kun asiaa on ruvettu nyt sitten oikein perusteellisesti tutkimaan, niin siitä sitten on myöskin lukuja paljastunut. Tuorein selvitys näistä asioista ilmestyi tänä päivänä. Aika hyvä sattuma, muuten, mutta se tuli iltapäivällä, ja tulostin sen ja kerkisin sen jo lukaistakin läpi. Kysymys on talousrikollisuuden nykytilan kartoituksesta.

Suomessa tehtiin vuonna 2007 noin 1 600 talousrikosilmoitusta, niistä runsaat 200 eli noin joka seitsemäs liittyi rakennusalaan. Kolme neljästä rakennusalan talousrikosjutusta sisälsi kuittikauppaa, joka on siis todella rakenteissa sisässä, olen siihen näitten talousrikostutkijoitten kera päässyt vähän ikään kuin sivusta tutustumaankin, ja se näyttää aivan uskomattomalta ilmiöltä. Yleisin rikosnimike rakennusalan talousrikoksia kuvaavassa aineistossa, siis juuri tässä mainitussa aineistossa, oli törkeä kirjanpitorikos, seuraavaksi yleisimmät rikosnimikkeet olivat törkeä veropetos ja kirjanpitorikos. Kuittikauppatapauksessa törkeä veropetos oli yleisin rikosnimike, seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat törkeä kirjanpitorikos ja avunanto törkeään veropetokseen. Rikoksen törkeät tekomuodot olivat selvästi yleisempiä kuittikauppatapauksissa kuin kaikissa rakennusalan talousrikoksissa noin yleensä.

Ja minkälainen on sitten tällaisen niin sanotun yrittäjän, talousrikoksesta epäillyn henkilön, profiili? Hän on tämän selvityksen mukaan keski-ikäinen mies, joskin rakennusalalla miesten osuus oli selvästi naisia suurempi. Ammatiltaan rikoksesta epäilty oli yleisimmin yrittäjä, rakennusmies tai johtaja. Runsaat 10 prosenttia aineiston epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia. Eniten epäiltyjen joukossa oli henkilöitä, joilla oli yhteyksiä Viroon ja Ruotsiin, siis toisin sanoen ilmiö on ylikansallinen, niin kuin olettaa sopiikin.

Kaikkien talousrikosten vuonna 2008 aiheuttamat vahingot olivat poliisin tilastojen mukaan yli 130 miljoonaa euroa, ja tämä on niitä alvin menetyksiä, ja se on sattumalta se sama luku, jonka ed. Rajamäki äskeisessä puheenvuorossaan juuri totesi. Verottajan tilastotietojen perusteella verotarkastuksissa paljastettujen vääränsisältöisten kuittien yhteenlaskettu summa oli vuonna 2008 lähes 39 miljoonaa euroa. Ja tämä siis vain niin, että kuitit on saatu ja katsottu, mitä ne ovat, ja laskukoneella laskettu yhteen, mitä niistä tulee. Sitten myöskin tämä talousrikosselvitys on tuottanut tulosta. Viimeisimpien viiden vuoden aikana talousrikosten tutkinnassa on saatu omaisuutta takaisin keskimäärin runsaat 43 miljoonaa euroa vuodessa.

Elikkä tästä on kysymys, ja tätä halutaan nyt pistää kuriin. Hieno homma, että esitys on täällä tänään.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan hyviä puheenvuoroja ed. Pulliaisella ja ed. Rajamäellä. Harmaa taloushan on todella suuri ongelma varsinkin rakennusalalla ja vie rehellisten yrittäjien leipää. Sen eteen on varmaan tehtävä kaikki mahdollinen. Mutta minun mielestäni ehkä olisi pitänyt enempi kuunnella rakennusteollisuutta. Käännetty alvihan kuulostaa erittäin hienolta, ja varmaan osittain se toimiikin. Mutta meillä on hallitusohjelmassakin, että byrokratiaa pitäisi vähentää, ja varsinkin yrittäjille sitä kasaantuu. Tämähän lisää byrokratiaa valtavasti, koska on yrityksiä, jotka tekevät pääurakkaa, niin sanottua aliurakkaa, toimittavat materiaalia ja tekevät pelkkää työtä, ja tästä tulee aikamoista sekaannusta ja ristiriitaa. Tällä ei välttämättä estetä varsinkaan pimeää työtä. Sitten näillä rikollisilla pakkaa olla tapana kyllä keksiä konstit, eli varmaan tässäkin tapahtuu niin kuin on sanottu, että työkuitit siirtyvät enempi materiaalikuiteiksi eli toimitetaankin materiaalia eikä työtä. Näkisin, että nämä ongelmat ovat varmaan täällä Pääkaupunkiseudulla 90-prosenttisesti. Eli tästä kärsii sitten koko muu maa. Täällä varmaan olisi syytä lisätä valvontaa ja tarvitaan ehkä jonkinlainen luvanvaraisuus siitä, kuka saa tehdä rakennustöitä, ja on pantava enemmän vastuuta sille, joka on pääurakoitsijana. Yleensäkin ostajilla on suurempi vastuu siitä, ketkä heillä ovat tekemässä työtä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi tietysti ihmettelen aivan samaa, mitä edustaja Pulliainen sanoi, sitä, miten 10 vuotta saadaan tämmöisen yhden, kuitenkin tärkeän, asian kanssa touhuttua — tai touhuamatta. Hallitus hyväksyi viime joulukuussa periaatepäätöksen toimintaohjelmasta talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnasta, joilla vahvistetaan poliisin, syyttäjän ja verohallinnon toimintamahdollisuuksia. Oikeusprosesseja tehostetaan. Ohjelma sisälsi valitettavasti myös siirtymisen käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään rakennusalalla.

Referoin seuraavassa pitkälti Suomen Yrittäjien kannanottoa asiassa: "On tärkeätä, ettei harmaata taloutta torjuta menetelmillä, jotka aiheuttavat yrityksille lisää byrokratiaa ja avaavat uusia harmaan talouden toimintamahdollisuuksia. Rakennusalan käännetty arvonlisävero ei torju merkittävästi harmaata taloutta. Sillä kenties estetään osa veronkierrosta, mutta samalla luodaan uusia keplottelukeinoja epärehellisille yrittäjille. Koska käännettyä arvonlisäveroa ei voi kohdistaa vain epärehellisiin yrityksiin, siitä aiheutuu paljon lisätyötä rehellisesti toimiville yrityksille."

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva laki jättää niukkuudessaan tulkintojen teon Verohallinnolle. Yrityksille on kuitenkin tärkeätä tuntea oma ja sopimuskumppaniensa veroasema ilman tulkintariskejä. Rakennusalan pk-yritykset eivät suoriudu uudistuksesta ilman merkittävää koulutusta, ennakkotietomenettelyä ja raportointimuutoksia. Näistä aiheutuu alan yrityksille uusia kustannuksia, ja eikös juuri työ- ja elinkeinoministeriössä ole yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen kohdistuva hanke. Vain kuusi EU:n jäsenvaltiota soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Eniten pk-yritysten näkökulmasta uuden arvonlisäveromenettelyn omaksuminen urakka- ja myyntineuvotteluita myöten mutkistaa järjestelmiä ja lisää yritysten kustannuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Todettakoon, että Suomen Yrittäjät on esittänyt monia toimivia harmaan talouden torjuntakeinoja, joista ei ole lakiesitystä. Olisikin hyväksi, että hallitus neuvottelisi harmaan talouden torjunnasta Suomen Yrittäjien ja alan liittojen kanssa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Taidan olla täällä salissa yksi harvoista edustajista, jotka puhuvat omasta asiasta, mutta en koe olevani kyllä esteellinen enkä jäävi. Olen ollut yrittäjänä vuodesta 1978, ja yritykseni kuuluu keskisuuriin yrityksiin eli yli 50 työntekijää.

On tietysti hyvin perusteltua se, että teemme kaikkemme, että harmaa talous saadaan kuriin, ja täällä on viitattu rakennusalaan, ja oikeastaan rakennusalaahan tämä hallituksen esitys koskee. Toki on meillä kaikilla tiedossa, että myös majoitusala on ala, jossa tätä on ollut ainakin aikaisemmin, ja ehkä sitä siellä on saatu hieman kuriin.

Siitä, onko tämä hallituksen esitys oikeasti sitten ratkaisu tähän ongelmaan, voimme varmaankin olla eri mieltä. Ruotsissa tätä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää on ollut vuodesta 2007 lähtien, ja siellä on valmistunut tämä selvitys. Siellä kuitenkin todetaan näin: "Järjestelmällisempien petostilanteitten osalta menettelyn tehokkuus on ollut osittain epävarma ja on lisännyt yritysten hallinnollista taakkaa." Tästä on oikeastaan minusta kysymys.

Tässähän on semmoinen ongelma, että pääurakoitsija voi olla myös aliurakoitsija, ja tämä vaikeuttaa sitten aika suuresti kirjanpidollisesti sitä tilannetta, jos samalla on pääurakoitsija ja aliurakoitsija. Kuten tässä ed. Pihlajaniemi totesi, niin kyllähän tämä on pitkälti Pääkaupunkiseudun ongelma. Ei sitä ainakaan tuolla Karjalassa reuna-alueilla juurikaan ole ollut havaittavissa, ja sikäli tässä nyt pääurakoitsija joutuu tavallaan poliisin tehtäviin, jotka kuuluisivat viranomaisille.

Mietitäänpä esimerkiksi tilannetta, jonka ed. Rajamäki taisi nostaa, Kesärannan urakoitsijan ja ne ongelmat, jotka siellä tulivat vastaan. Rakennuttajana on Senaatti-kiinteistöt todennäköisesti ollut tai valtion muu laitos. On se aika ongelmallista, jos siinä rakennuttaja ei pysty valvomaan sitä, keitä siellä työmaalla oikeasti on. On se hämmästyttävää, kun yleiset sopimusehdot lähtevät siitä ja tämänhetkinen laki, että rakennuttajan, tilaajan, tulee valvoa se, että niillä aliurakoitsijoilla, jotka työmaalla toimivat, on asiat kunnossa, mutta näin ei näköjään tapahdu. Tässä tilanteessa, joka nyt meillä on käsissä, tämä vastuu siirretään pääurakoitsijalle. Eli en tiedä sitten, onko tämä oikea ja hyvä tapa.

Meillä olisi varmasti ollut käytettävissä myös monia muita hyviä konsteja, hyviä keinoja: työmaatarkastusten lisääminen, ilmoitusvelvollisuus, joka tänäkin päivänä on laissa määritetty, kuluntarkastuksen tehostaminen jne. Kyllä keinoja on olemassa aivan oikeasti, mutta näyttää siltä, että tahtotilaa ei ole, ja tässä nyt ollaan aika mielenkiintoisessa tilanteessa sikäli, että täällä opposition ja osan hallituspuolueitten edustajista näkemykset menevät ristiin: me arvostelemme hallituksen esitystä, ja oppositio sitä tukee.

Otetaanpa esimerkki. On kirvesmies työmaalla viikon. Sen palkkakustannukset ovat kaiken kaikkiaan reilut 1 300 euroa 15 euron tuntipalkalla. Siitä maksetaan arvonlisäveroja, veronluonteisia maksuja ja sosiaaliturvamaksuja reilut 700 euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on vain vähän yli 200 euroa. Sinne jää vielä noin 500 euroa muita maksuja, joihin tämä laki ei puutu millään tavalla. Kysymys ei ole pelkästään siitä, tilittyvätkö arvonlisäveromaksut valtion tilille vai eivät, vaan myös siitä, maksetaanko sosiaaliturvamaksut sinne, minne ne pitää maksaa. Eli ei tässä tätä kokonaisuutta valitettavasti saada kuntoon.

Toki yhdyn siihen näkemykseen, että asialle varmaan jotakin pitää tehdä, ja kuten ed. Pulliainen aivan oikein korosti, kysymys on myös rehellisten yrittäjien leivästä ja kilpailukyvystä. Siitäkinhän tässä on kieltämättä kysymys. Mutta itse näen kuitenkin sen, että muitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut eikä rakennusalan yrittäjille tästä olisi tuotu uutta lisää, kustannuslisää, jonka rakennusteollisuus on arvioinut vuositasolla olevan noin 110 miljoonaa euroa, mutta katsotaan nyt, mihinkä tämä lopullisesti päätyy, kunhan se tuolla valtiovarainvaliokunnassa käsitellään. Toivottavasti siihen saadaan nyt semmoisia järkeviä elementtejä, että kohtuullisuus myös rakennusalan pääurakoitsijoitten osalta säilyy.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä käsittelyssä olevasta asiasta on palanut liekeissä yksi jos toinenkin. Myös eduskunnan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ajanut tätä käännettyä arvonlisäveroa harmaan talouden torjunnan näkökulmasta.

On aivan totta, kuten täällä kollegat oikealla laidalla ovat sanoneet, että tässä järjestelmässä tarvitaan muutakin korjausta. Välttämättä ei ole tosiasia, että yksistään käännetty arvonlisävero korjaisi harmaan talouden ja muuttaisi meidän järjestelmämme tukemaan niitä yrittäjiä, jotka toimivat rehelliseltä pohjalta.

Myös itse olen pohtinut sitä arkitodellisuutta siinä valossa, että oli mahdollisuus käydä eduskuntaryhmän mukana Musiikkitalon työmaalla, jossa pääurakoitsijana toimii SRV. Toivoisinkin, että valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot kuulisivat näitä isoja toimijoita, joista ainakin osalla — ainakin SRV:llä — tuntuu tällä hetkellä olevan käytössä sellaiset menettelyt ja seurannat omien aliurakoitsijoiden kanssa, että niillä ehkäistään tällaisten bulvaaniyritysten, aliurakoitsijoiden, tulo työmaalle: seurataan verotuksen toteutumista, seurataan työntekijöitä, ollaan tarkasti tietoisia, keitä siellä työmaalla on, minkälaisilla ehdoilla työtä tehdään, eli on yhteiset pelisäännöt, ne on kirjattu, ja niitä kontrolloidaan säännöllisesti. Tämmöinen järjestelmä tuntui hyvin järkevältä. Mutta sitten paljastui, että esimerkiksi verottajan, Kelan, muiden eri toimielimien kanssa nämä järjestelmät eivät keskustele keskenään, mikä ei tietenkään ole yllätys suomalaisessa systeemissä. Toivoisin, että harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi ja kilpailuneutraliteetin lisäämiseksi aloitettu hanke Raksa toisi ratkaisun siihen, että nämä järjestelmät keskustelevat keskenään. Silloin voitaisiin myös luoda semmoinen järjestelmä tähän maahan harmaan talouden torjumiseksi, ettei sillä välttämättä tarvitsisi vaikeuttaa rehellisten yrittäjien toimintaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti jatkoksi vielä tuohon kerrottuun ja ed. Reijosen äskeisen puheenvuoron johdosta, että kun oli tässä jo kahdessa puheenvuorossa esillä tämä Kesärannan talon korjaushomma, niin tässäpä talossa, kun on nyt se remontti, sitä ei ole, kun puhemies Niinistö otti ensimmäisenä tehtävänään silloin — rakennustoimikunnan jäsenet sen hyvin tietävät — sen asian esille ja kutsui toimijat kasaan ja sanoi, että se on muuten sillä tavalla, että tänne eivät tule. Turvallisuusselvitykset on pyydetty, ja niitten perusteella kun toimitaan, niin silloin harmaat yrittäjät ja työntekijät ovat tältä remonttityömaalta pois.

Mitä historiaan liittyy, tämä on ollut mielenkiintoinen prosessi Suomen Yrittäjät ry:n kanssa, ed. Laxell. Välillä on hallituksen jäsenten kanssa keskusteltu, ja se kelpaa, ja sitten, kun hallituksen jäsenet vaihtuvat, se ei kelpaakaan. Mutta se, mikä tässä väliaikana olisi pitänyt ehdottomasti tehdä, on, että — kun nyt Pipatti Rakennusteollisuus ry:stä esittää, että on näitä tarkastajia pilvin pimein, niin kuin meillekin tulleessa kirjelmässä on käynyt ilmi — olisi nyt pitänyt pusertaa se porukka väkisin töihin ja katsoa, mitä konkreettista voidaan saada aikaiseksi.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Harmaalla taloudella on todella myöskin tämä turvallisuusnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen tai sitten, ajatellaan, jopa Olkiluodon ydinvoimalatyömaahan ja eräisiin tällaisiin kriittisiin toimijoihin ja rakennuskohteisiin.

Sitten harmaan talouden yhteydessä tämä oli aliurakointi- ja urakointiketjun alapään valvontaa, ja selkeyttäminen käännetyllä alvilla on siis etenemisasiana tärkeä. Mutta sitten vähemmälle on jäänyt tämä ulkomaisen laittoman työvoiman, harmaan työvoiman, pimeän työvoiman, käyttö. Tältä osin tarkastusvoimaa on heikennetty samaan aikaan, kun lähes halpatyömarkkinoita Suomeen luodaan. Nyt alkaa löytyä jo ihmiskauppa- ja työorjuustapauksia. Siis Suomessa tullaan törmäämään erittäin vakaviin ilmiöihin.

Tässä suhteessa minä pidän erittäin edesvastuuttomana sisäministeri Holmlundin päätöstä lakkauttaa 1.1.2004 — itse asiassa tulopoliittisen ratkaisun myötä — keskusrikospoliisiin perustettu ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö. Oli edesvastuuton päätös lakkauttaa se, koska tältä osin nimenomaan se rikollisuus, harmaa talous, joka nyt tässä kohteena on ja jota pyrimme kitkemään, liittyy myöskin näihin saumakohtiin erittäin voimakkaasti.

Sitten on totta myös se, että tarvitaan verotustietoja, viranomaisyhteistyötä. Sen takia viittasin juuri siihen, että ministeri Kataisen pöydällä makaa verotustietoja koskeva asia, se on vaiettu, ja valtionavustuksia saavien yritysten verotustiedot ministeri Pekkarisen pöydällä. Nämä ovat myös tärkeitä asioita. Ehkä viimeaikainen keskustelukin luo paineita tämän tyyppisten asioiden paremmalle läpikäynnille.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ed. Pulliainen totesi, olemme molemmat tuolla rakennustoimikunnassa ja muistamme kyllä molemmat lausuneemme siellä, että tämän talon valvonnan tulee olla täällä, kun tehdään peruskorjausta, niin tiukkaa, että tämmöistä ei pääse tapahtumaan. Olemme kyllä ymmärtääkseni myös siitä pitäneet huolta tähän saakka.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että viime vuosinahan tämä koko urakointi on muuttunut merkittävästi. Vielä 20 vuotta sitten, kun itsekin aloitin yrittäjänä, pääurakoitsijan kirjoissa olivat lähes kaikki työntekijät ja silloin seuranta oli helppoa. Kaikki nähtiin, ja verotarkastuksia voitiin pitää huoletta, se oli kunnossa. Nyt tämä ketjutus aliurakoitsijoihin on lisääntynyt, ja se pitkälti johtuu siitä, että on tietyllä alueella Suomessa työvoimapula ollut ja sitten aliurakoitsijoitten kautta haetaan niitä työntekijöitä pitkin Suomea. Tämä ketjutus on ongelma kieltämättä, siitä ei päästä mihinkään, mutta kyllä se valvonnalla ihan oikeasti varmasti tulee kuntoon.

Minä näen tämän asian kyllä niin, että tässä pitäisi viranomaisten ja lainsäätäjien enempikin ottaa vastuuta kuin siirtää urakoitsijapuolelle. Kyllä siellä meillä urakoitsijoilla töitä riittää yrityksissä aivan riittävästi ilman, että me saamme sinne uusia lisävelvoitteita ja valvontatehtäviä.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tullut esille, Niinistölle siitä kiitos, että hän on ollut niin tiukkana, sillä veikkaan, että tälläkin työmaalla voisi olla tätä harmaata työvoimaa ilman hänen tiukkoja notuulejaan. Mutta kotitalousvähennys voisi olla myös yksi, mitä voisi ajatella esimerkiksi uudisrakentamiseenkin joiltain osin, ja jos tämä tulee nyt voimaan, niin voisi miettiä sitä, onko tämä määräaikainen. Mielestäni pitäisi aika tarkasti seurata sen tuloksia, mitä tapahtuu ja muuttuuko näitten kuittien luonne jollakin lailla, lukeeko niissä jotakin muuta kuin työtä tämän jälkeen.