Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä on kannatettava, ja toivon, että se toteutuessaan tulee parantamaan oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvaa.

Kuten hallituksen esityksessä todetaan, on jokaisella ihmisoikeussopimuksen mukaan oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Valitettavasti tämän oikeuden toteutumisessa on Suomessa ollut toistuvia puutteita, ja maamme onkin saanut aiheesta useita huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Tilanteeseen tulisi saada pysyvää parannusta, jotta huomautuksiin ei enää jatkossa olisi aihetta.

Sanonta "odottavan aika on pitkä" pitää harvinaisen hyvin paikkansa oikeusjutuissa. Tuomioistuimen käsittelyn ja päätöksen odottaminen on aina henkisesti raskasta, ja lisäksi useisiin tapauksiin liittyy myös taloudellisia kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä esitetään viivästymisen ennalta estävänä keinona käräjäoikeuksissa otettavaksi käyttöön asian kiireelliseksi määrääminen. Tämä on aiheellinen uudistus, mutta kuten lakivaliokunta mietinnössään toteaa, on kyseinen keino tarkoitettu käytettäväksi vain tapauskohtaisesti poikkeuksellisissa tilanteissa.

Oikeudenkäyntiaikojen lyhentäminen on tärkeää, mutta on muistettava, että se ei kuitenkaan missään tapauksessa saa tapahtua laadun kustannuksella. Kansalaisten on aina voitava luottaa tuomioistuinten toiminnan perusteellisuuteen ja siihen, että lopputulos on oikeudenmukainen. Paras keino edistää asioiden käsittelyn nopeutumista laadusta tinkimättä on turvata tuomioistuimille, syyttäjälaitoksille ja poliisille riittävät resurssit.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ruohonen-Lerner kiinnitti ihan hyvin huomiota siihen, että EY-tuomioistuin on huomauttanut Suomea tästä asiasta, oikeudenkäyntien viivästymisestä, useita kertoja. Asia ei koske ainoastaan käräjäoikeuksia vaan ennen muuta vakuutusoikeuksien päätöksiä ja asiakkaiden ja potilaiden, kansalaisten, perusturvaan liittyvien päätösten pitkään venymistä. Kansaneläkelaitoksen toimesta annetut päätökset, niistä valittaminen, oikaisu ja lopulta vakuutusoikeusvaiheet kestävät yhteenlaskettuna hyvinkin kolmisen vuotta jopa pahimmillaan. Nämä ovat tärkeitä asioita. Onneksi EY-tuomioistuin, niin kuin täällä edellinen puhuja, ed. Ruohonen-Lerner, totesi, on Suomea tästä asiasta huomauttanut ja pannut hiukan vauhtia sitten Suomen hallinnon rattaisiin.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on erittäin tarpeellinen, mutta tietenkin herää kysymys, onko keino oikea. On asianmukaista, että viiveitä aiheuttaneet saavat sakkokorvauksen, mutta tietenkin pohdituttaa se, että jos meillä parisataatuhatta maksetaan tulevaisuudessa sakkoja, niin johtuuko se siitä, että meillä on toimintamalleissa kehitettävää, vai johtuuko se siitä, että meidän tuomioistuimissamme ei ole riittävästi resursseja, jolloin tulee pohdittavaksi jatkovuosina se, onko järkevämpää maksaa sakkoja vai onko järkevämpää palkata lisää henkilöstöä tuomioistuimiin, jotta näistä viiveistä päästään.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeus siihen, että saa asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa viivytyksettä, on eräs perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia, ja on suureksi häpeäksi Suomelle, että meillä nämä käsittelyt ovat viivästyneet niin kuin ovat viivästyneet. Tämän lain jatkolle pitää saada myös uudistuksia muilla alueilla ja niissä tuomioistuimissa, joita tämä nyt ei koske. Tätä pitää viedä eteenpäin ja pyrkiä siihen, että on tehokkaat ennalta ehkäisevät ja toisaalta jälkikäteen hyvittävät keinot, joilla nämä oikeussuojat tulevat varmistetuiksi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan useammassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäynnit Suomessa kestävät aivan liian kauan. Perustuslain 21 §:n 1 momentti lähtee siitä, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä asianmukaisella nopeudella. Nyt melkein viikoittain tulee jo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta langettavia tuomioita Suomelle siitä, että oikeudenkäynnit ovat kestäneet liian pitkään, viimeksi tällä viikolla. Jo yli 30 langettavaa tuomiota on tullut lyhyen ajan kuluessa.

Täytyy sanoa, että on tietysti hyvä, että tehdään jotakin, että annetaan automaattisesti korvaus, mutta on paljon parempi, että puututaan ilmiön sijasta syihin ja vahvistetaan oikeudenkäyntiresursseja siten, että voidaan nopeammin käsitellä. Mutta kyllä tuomioistuimissa itsessäänkin on vikaa. Siellä pitää kyetä tehokkaammin toimimaan.

Sinänsä täällä on muun muassa perustuslakivaliokunta joutunut pohtimaan tuomioistuinten riippumattomuutta, kun jonkun asian käsittely voidaan julistaa kiireelliseksi. Mutta kyllä tässä tilanteessa, jos on joku juttu, joka on jo lähtökohtaisesti viipynyt hyvin pitkään, on sinänsä oikein ja perusteltua, että laamanni voi määrätä, että tämä asia täytyy siitä syystä, että se muuten viivästyy liian pitkään, ottaa nopeasti käsittelyyn. Se on myöskin kyllä sille käräjätuomarille huomautus siitä, että asia pitää itse tuomioistuimessa kyetä käsittelemään nopeasti, ja varmasti vaikuttaa sitten myöhemminkin prosesseihin.

Perustuslakivaliokunta myöskin kiinnitti huomiota siihen, että oikeastaan markkinatuomioistuimessa ja vakuutustuomioistuimessa nämä ruuhkat ovat kaikkein pahimpia, ja näitten osalta nimenomaan on resurssien vahvistamisesta kysymys. Täytyy toivoa, että oikeusministeriö, kun tekee budjettikehyksiin omia ehdotuksiaan, kiinnittää huomiota juuri näitten tuomioistuinten resursseihin, koska niissä oikeastaan muilla keinoilla kuin resurssien vahvistamisella on vaikea käsittelyaikoja lyhentää.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi sanoikin pitkälti jo kaiken sen, minkä itse halusin sanoa, jotenka totean nyt vähän jotakin muuta lisäksi.

Yhteiskuntahan oikeudellistuu koko ajan, ja sille me emme voi mitään. Mutta juuri niin kuin ed. Sasi täällä sanoi, näiden huomautusten, joita saamme Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimesta, pitää olla merkki siitä, että meidän on rauhoituttava alas miettimään, mitkä ovat ne syyt, minkä takia nämä asiat eivät meillä mene niin kuin niitten tulisi mennä, onko se resurssien puute tai sitten priorisoinnin puute, mitä se onkaan. Ne syyt on selvitettävä, ja niihin syihin on puututtava, ja sitä mukaa kuin kykenemme, ne asiat on korjattava. On ihan täysin ymmärrettävää, että mikäli siitä sitten syntyy sellaisia tilanteita, että korvauksia tarvitsee antaa, niin totta kai ne niille ihmisille kuuluvat, koska kyllä he ovat silloin joutuneet kärsimään mahdollisesti hyvinkin pahasti liian pitkistä oikeuskäsittelyajoista, kun oma asia on käsittelyssä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma on todella aito ja häpeällinen, että se voi edelleenkin jatkua. Ihmisten oikeussuojan saanti kestää tällä hetkellä aivan liian kauan, ja tähän epäkohtaan pitäisi tarttua.

Niin kuin ed. Sasi sanoi, tämä ei koske yksinomaan tuomioistuinkäsittelyä tai sitä edeltävää, eräässä tapauksessa syyteharkintojen venymistä pitkäksi, vaan meillä on vielä huutavampi ja vielä paljon suurempaa ihmisjoukkoa koskeva ongelma näissä valituslautakunnissa käsittelyssä. 30 000 on se määrä, joka on näissä jonoissa tällä hetkellä odottamassa. On potilasvahinkoasioita, on vakuutusasioita, ja tässä voitaisiin hyvin pienellä rahalla nopeasti saada aikaan tulos, jossa nämä ruuhkat päästäisiin purkamaan ja ihmiset saisivat valituksiinsa vastaukset kohtuullisessa ajassa. Toivon, että hallitus nopeasti tarttuisi tähän puoleen. Kutsuttakoon sitä sitten ihmisoikeuspaketiksi, jossa nämä muutamat miljoonat toisivat sen tuloksen, että oikeus tapahtuisi näiden 30 000 henkilön joukossa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on sanottava, että olemme aika ongelmallisessa tilanteessa, kun joudutaan säätämään erillinen laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. Totta kai se tilanne, että oikeudenkäynti viivästyy ja oikeusturvan saaminen kohtuuttomasti viivästyy, on iso ongelma, jossa, kuten ed. Sasikin totesi, pitää puuttua varsinaisiin syihin eikä pelkästään seurausten hyvittämiseen.

Täällä on jo kiinnitetty huomiota siihen, että syihin puuttuminen edellyttää lisävoimavaroja tuomioistuinlaitokselle. Mutta haluan tuoda esiin myös asian toisen puolen. Kyse ei aina ole siitä, että voitaisiin lisävoimavaroilla asioita hoitaa. Kyse on myös siitä, että meillä esimerkiksi talousrikoksissa nämä syytetyt konnat usein käyttävät hyväkseen kaikki mahdolliset temput pitkittääkseen ja vaikeuttaakseen oikeuden toteutumista ja tämän palkkioksi sitten saavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tuomion Suomen valtiolle, joka edellyttää heidän kärsimänsä viivästysvahingon hyvittämistä heille.

Tällä haluan, herra puhemies, sanoa sitä, että pitäisi myös miettiä niitä menettelytapoja, niitä prosessuaalisia säädöksiä, jotka määräävät oikeudenkäynneistä, ja katsoa, olisiko tuolla puolella sellaista perkaamisen ja uudistamisen tarvetta, että korjaukset sinänsä estäisivät tarkoituksellisen oikeusprosessien viivästyttämisen ja mahdollistaisivat sen, että näissä oikeudenkäynneissä voitaisiin toimia ripeämmin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys minun mielestäni osoittaa sen, että hallitus itse myöntää sen, että oikeusministeriön hallinnonalalla ei ole riittävän suuria määrärahoja eli sen seurauksena oikeudenkäynnit ovat pitkittyneet ja — niin kuin täällä on todettu monessa puheenvuorossa — Suomi on saanut langettavia tuomioita, viimeksi tällä viikolla yhden.

Tämä hallituksen esitys varmasti on kannatettava siltä osin, että joitakin parannuksia saadaan, mutta jään vaan miettimään sitä, että kun käräjäoikeudella on mahdollisuus julistaa joku asia kiireelliseksi, niin sitten ne muitten asiat jäävät vielä pidemmäksi aikaa sinne eli tässä ollaan aikamoisessa kierteessä. Se, että prosessuaalisia menetelmiä järkeistetään, olisi varmasti yksi seikka, mutta kyllä varmasti on määrärahoissa — ja saattaa olla, että vähän myöskin palkkauksessa — puutteita, ettei saada kokeneita juristeja tuomioistuimiin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Yksittäinen kansanedustaja usein kansalaisilta kuulee, että heitä kohdellaan kaltoin, kun he ovat valittaneet ja vieneet käräjille asioita ja eivät saa sitten päätöstä näistä asioista. Se ajaa monet ihmiset usein vaikeisiin tilanteisiin ja umpikujaan. On hyvä, että nyt EU huomauttaa Suomea, ja tästä tilanteesta pitäisi nyt ottaa vaarin.

Täällä ed. Zyskowicz nosti esiin tämän talousrikollisuuden. Se on kasvava asia. Siinä vaan ihmettelen nyt niin tämän hallituksen kuin edellisenkin hallituksen toimia, kun kerrotaan, että kun lisätään rikostutkijoita tällä alalla, niin he tuovat kolme neljä kertaa takaisin palkkansa, kun toimivat siellä. Se on hyvin edullista myös yhteiskunnalle, että näitä lisättäisiin ja talousrikollisuus saataisiin loppumaan. Se kurittaa yrittäjiä, jotka toimivat laillisesti, ajaa maton pois tällaisten laillisten yrittäjien jalkojen alta.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääsemme ensi viikolla keskustelemaan lakivaliokunnan juuri valmistuneen mietinnön pohjalta tulliselvitysrikosten torjunnasta, joka liittyy harmaan talouden torjuntaan.

Tässä esityksessä todellakin on tarkoitus nyt säätää tietystä hyvityksestä oikeudenkäynnin viivästyessä ja sitten tietyillä tarkoilla edellytyksillä määrätä tietyt oikeudenkäyntiasiat kiireellisiksi, mutta sen ei ole tarkoitus tapahtua normaalin lainkäytön kustannuksella.

Olen hyvin iloinen siitä, että täällä on niin moni edustaja korostanut tuomioistuinlaitoksen tarvitsevan lisää resursseja. Näin varmasti on, ja toivon, että talousarvio- ja kehysmenettelyissä sitten muistetaan nämä asiat.

Ed. Sasi, varmasti eduskunta voi miettiä myöskin sitä, säätääkö se tarpeettomasti tuomioistuimia ruuhkauttavia lakeja. Esimerkiksi markkinatuomioistuimessa käsitellään aika mitättömän suuruisia julkisten hankintojen kilpailuriitoja ja muita, ja luultavasti autoveroasiatkin olisivat edenneet joutuisammin, ellei eduskunta olisi säätänyt huonoja lakeja. Me voimme myös sitä kautta nopeuttaa tuomioistuinlaitoksen toimintaa.

Sitten tässä on moni edustaja halunnut, että tällainen kiireelliseksi määrääminen ja nämä hyvitykset viivästymisistä otetaan käyttöön myös muualla kuin käräjäoikeuksissa, ja tämä on tosiaan nyt pohdinnassa sitten hovioikeuksien osalta, ja sitten myöskin hallintolainkäytön osalta sitä pohditaan erillisessä toimikunnassa. Toivottavasti nämä etenevät hallituksen piirissä joutuisasti.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi mainitsi hyvin, että ei pidä vain tarttua oireisiin vaan myös lähteä syitä poistamaan. Täällä on mainiosti tullutkin edustajien puheissa esille useita keinoja, joilla näitä syitä voidaan poistaa. Ed. Hautala mainitsi paremman lainsäädännön, ja siinä kohdin meillä on varmasti aika paljon tehtävää tässä talossa, miten saamme lainsäädäntöä, joka ei sitten aiheuta turhia töitä tuomioistuimiin. Samoin tämä markkinaoikeuksien tilanne: hankintalain alarajat ovat hyvin matalat, ja näenkin hyvin tarpeellisena arvioida niitä uudelleen ja katsoa esimerkiksi EU-tasoja ja hakea ehkä nykyisen tason ja EU-tasojen väliltä Suomeen sopivat alarajat.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esiin, että tämä on tarttumista ongelmaan liian myöhäisessä vaiheessa. No, osin tietysti näin onkin, tämä on viimekätinen keino, jos käsittelyt viivästyvät liian pitkäksi aikaa. Mutta tämä ei ole suinkaan ainoa keino, miten ongelmaan on puututtu ja pitää edelleenkin puuttua.

Resurssien riittävyydestä tietysti kaikki keskustelijat ovat olleet yhtä mieltä, aivan oikein, siitä että resurssien riittävyys tulee taata. Yksi sellainen keino, millä resursseja voidaan lisätä mutta toisaalta muutoinkin voidaan tehostaa käräjäoikeuksien toimintaa, on se, että lautamiesjärjestelmää uudistetaan. Osin siitä syystä tämän vuoden alusta tuli voimaan uudistus, joka vähentää lautamiesten käyttöä. Näin resursseja voidaan kohdentaa oikein ja käsittelyt voivat tätä kautta entisestään nopeutua.

Parhaillaan selvitystyön alla on myös hovioikeusmenettelyn uudistamistyö: mietitään valitusmahdollisuuksien punnintaa jatkossa entistä tarkempaan. Myöskin esitutkinta-, poliisi- ja pakkokeinolainsäädäntöä uudistetaan ja myöskin tiedoksiantoa oikeudenkäyntiasioissa tehostetaan entisestään.

Mutta ehkä kaikkein tärkeintä on se ed. Zyskowiczinkin esiin tuoma kysymys siitä, että erityisesti näissä laajoissa talousrikosasioissa on huolehdittava siitä, että esitutkinnan ja syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn ketju on toimiva ja asiat etenevät koko ketjussa ripeästi.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Zyskowicz ja Kangas puhuivat aivan oikein talousrikollisuuden torjunnan tärkeydestä. Talousrikollisuus on kuin yhteiskunnan syöpä, ja siksi siihen pitää tarttua päättäväisesti. On kuitenkin täysin turha ihmetellä edellisen hallituksen toimintaa tässä yhteydessä, koska silloinen sisäministeri Kari Rajamäki nosti rikollisuudentorjuntaohjelman keskeiseksi painopisteeksi talousrikollisuuden torjunnan. Ikävä kyllä nykyinen hallitus poisti tämän painopistelähtökohdan rikollisuudentorjuntaohjelmasta, joten kehottaisin vaikuttamaan nykyisen hallituksen ministereihin, että tämä tärkeä asia nostettaisiin uudelleen esille. (Ed. Saarinen: Heti, kun kokoomus tuli hallitukseen!)

Mutta sitten joudun kiinnittämään arvoisan eduskunnan huomiota siihen, että tämä on jo kolmas kerta tällä viikolla, kun asiasta vastuullinen ministeri on poissa, kun hänen lakiehdotustaan käsitellään eduskunnassa, kolmas kerta. Sama tilanne oli, kun käsiteltiin käräjäoikeuksien kielitaitovaatimuksia, sama tilanne oli, kun käsiteltiin maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä asioita tällä viikolla, ja nyt on kolmas kerta. Olisi kohtuullista, että parlamentarismille annettaisiin se arvo, joka sille kuuluu. Tämähän on hallituksen ja eduskunnan kokoontumispaikka, jossa asioista aidosti keskustellaan ja jossa ministerit kertovat omat käsityksensä kansanedustajien esille ottamista asioista.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Voin vaan sanoa, että ministeri Brax on harvinaisella lomalla tämän viikon, ja hän on todella tehnyt paljon töitä ja pyrkinyt olemaan läsnä eduskunnassa silloin, kun se suinkin vaan on mahdollista. (Ed. Saarinen: Nyt ei ole!)

Nyt toivon, että silloinkin, kun tulee lähetekeskusteluja, paitsi ministerit myös edustajat ovat paikalla. Mutta nämä ovat hyödyllisiä keskusteluja, totta kai.