8) Hallituksen esitys laeiksi järjestyslain 22 §:n,
järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetun lain muuttamisesta
jatkui
Juha Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Esitys on osa yksityisen turvallisuusalan
lainsäädännön kokonaisuudistusta.
Tämä uudistus toteutetaan kahdessa osassa.
Tässä ensimmäisessä osassa
merkittävin muutos tulee järjestyslain 22 §:ään,
ja se koskee järjestyksenvalvojan asettamista merkityksellisemmältä osalta.
Tämä hallituksen esitys on oikein hyvä,
ja itse asiassa se vahvistaa vain nykytilaa ja sitä tilaa,
että ne toiminnot, joita tänä päivänä vartijat
tekevät esimerkiksi terveys- ja sosiaalihuoltoalan toimipisteissä,
sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muualla, voidaan nyt sitten
siirtää järjestyksenvalvojien tehtäväksi
sillä tavoin, että nuo vartijat, jotka aiemmin
ovat olleet tekemisissä vain ja ainoastaan omaisuuden suojaamisen kanssa
ja henkilösuojaamisen kanssa, saavat hieman lisää oikeuksia
ja pystyvät muun muassa sitten suojaamaan tarkemmin, tai
pitämään järjestystä sananmukaisesti
yllä.
Ensimmäisessä käsittelyssä täällä — itselläni ei
ollut mahdollisuutta käyttää puheenvuoroa
silloin — oli esitetty joitain arvioita siitä,
että tähän kätkeytyisi jotain
mystiikkaa. Kuten tuossa totesin, se ei ole sen kummallisempaa kuin
että nyt nuo vartijat, jotka todellakin tehtävänsä ja
lainsäädännön mukaan voivat
vastata vain ja ainoastaan tuosta omaisuuden suojasta ja erityisten henkilöiden
suojasta, voivat sitten tämän lain hyväksytyksi
tultua vastata myöskin yleisestä järjestyksenpidosta
noissa kyseisissä paikoissa.
Pidän erittäin tärkeänä ja
hyvänä sitä huomiota, jonka perustuslakivaliokunta
on tehnyt siitä, millä tavoin erityisesti pitää rajata
ulos esimerkiksi koulukodit ja muut vastaavat, koska nekin ovat
sosiaalihuollon alaisia paikkoja. Miksi tähän
on tultu? Se on valitettava kehitys siitä, mitä meidän
yhteiskunnassa terveydenhuoltoviranomaisetkin joutuvat kokemaan.
Väkivallalla uhkaaminen ja erilaiset väkivaltatilanteet
ovat arkipäivää, ja on aivan selvää,
että vartijat tänäkin päivänä voivat
puuttua jokamiehenoikeuksilla näihin, mutta nyt tämä muutos
tekee sen lain mukaan myöskin mahdolliseksi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Hakola tuossa puheenvuorossaan totesi,
niin edellisen kerran, kun tästä uudistuksesta
salissa keskusteltiin, aika vahvasti tähän heiteltiin
erilaisia epäilyjä siitä, miten tämä tulee mullistamaan
suomalaista yhteiskuntaa ja sitä totuttua perusperiaatetta,
että turvallisuuden ylläpito perustuslain mukaan
kuuluu viranomaisille, ja tästä lähestymiskulmasta
tässä salissa keskusteltaessa lähestyttiin.
Mielestäni tämä on ihan hyvä esitys,
niin kuin ed. Hakola toi esille, että järjestyksenvalvojien
toimintaa tuodaan nyt joukkoliikenteen kulkuneuvojen ja liikenneasemien
sekä kauppakeskusten lisäksi myös terveyden-
ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, lentopaikkoihin ja satamiin,
näin siis poliisin avuksi vastaamaan järjestyksestä ja
turvallisuudesta. Esitys on osa tuota kokonaisuudistusta, jonka
toinen osa on tarkoitus tuoda meidän käsiteltäväksemme
vielä tulevana syksynä tämän
vuoden aikana, ja näin saadaan tuo asia myös kokonaisuutena
eteenpäin.
Ehkä merkillepantavaa, mitä itse jäin
miettimään, on se, että jotain suomalaisessa
yhteiskunnassa on silloin vialla, kun tarvitaan tämän
tyyppistä suojausta. Niin kuin tässä valiokuntakäsittelyssä laajasti
on esille noussut, terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteiden
sisällyttäminen tämän lain soveltamisalaan
merkitsee olennaisempaa soveltamisalan muutosta. Valiokunta totesi,
että "valitettava kehitys yhteiskunnassamme on johtanut
siihen, että väkivallalla uhkaaminen
ja myös väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet
esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa sekä Kansaneläkelaitoksen
asiakaspalvelutiloissa". Tietysti se on aika iso muutos suomalaisessa
yhteiskunnassa, että sellaisissa paikoissa, jotka perinteisesti
on tunnustettu ja tunnettu turvallisiksi, tänä päivänä joudutaan
pelkäämään, ollaan sitten asiakkaina
tai työntekijöinä siellä. Siinä mielessä tämä uudistus
on myös ihan tarpeeseen tuleva mutta toisaalta myös
valitettava.
Niin kuin ed. Hakola puhui tuossa vartijoiden toiminnasta ja
sen laajentamisesta nyt sitten järjestyksenvalvojien kautta
myös tähän turvallisuuspuoleen, on varsin
perusteltua, että nyt kuitenkin tämän
uudistuksen voimaantulon jälkeen seurataan järjestyshäiriöiden
kehitystä näissä paikoissa, joihin voidaan
asettaa järjestyksenvalvojia, ja laajemminkin yhteiskunnassa,
ja sen jälkeen voidaan ryhtyä toimenpiteisiin,
niin kuin perustuslakivaliokuntakin tätä asiaa
käsitellessään totesi.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kun tätä järjestyslakia
ja siihen liittyviä lakeja käsiteltiin valtiopäivillä,
muistaakseni 2002, koska ne ovat 2003 tulleet voimaan, niin muistan, kun
valiokunnassa silloisen ed. Aittoniemen kanssa tätä pohdimme
ja totesimme, että tämä on kyseenalaista
kehitystä, että virkavallan käyttö siirtyy
valtion tehtäväkentän ulkopuolelle yksityiselle
taholle. Silloin rajattiin aika tarkkaan se, että sitä ei
päästetty menemään liian pitkälle,
ja näin valiokunnatkin silloin asiassa päätyivät
siihen. Silloin kyllä jo arvelimme, että kun sille
tielle lähdetään, niin näin
siinä käy kuin nyt on sitten käymässä,
eli yksityiset yritykset alkavat käyttää virkavallalle,
joka kuuluu periaatteessa valtiolle, kuuluvia valtuuksia. No, tällä tiellä ollaan,
ja yksi syy on se, että meillä ei ole valtio huolehtinut
näistä turvallisuustehtävistä niin kuin
valtion kuuluisi. Niistä on tingitty jatkuvasti, ja tällä tiellä ollaan.
Toinen kysymys tässä yhteydessä tosiaan
herää, mikä edelläkin todettiin,
eli miksi meillä turvattomuus on niin paljon kasvanut sosiaalitoimistoissa
ja monessa muussa paikassa? Se kertoo siitä, että ihmisten
arvot ovat muuttuneet, yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet, lähimmäisen kunnioitus
on heikentynyt, ja sitten ihmisillä on tavattoman paljon
taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Ja ne ongelmat sitten kärjistyvät niin, että ilmenee
tällaista käyttäytymistä, johon
pitää tällä tavalla puuttua
varsin laajalla arsenaalilla. Se on valitettavaa, (Puhemies: 2 minuuttia!)
ja näihin syihin pitäisi kyllä voimallisemmin
puuttua.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt ensinnäkin
todeta heti ed. Kankaanniemelle, että ei tässä ole
mikään uusi aika alkamassa. Minä tulin
poliisiksi vuonna 1988 tänne Helsinkiin, ja säännönmukaisesti
kymmeniä kertoja illassa kävivät poliisipartiot
Helsingin eri terveysasemilla hakemassa päihtyneitä pois
erilaisista syistä. Yleensä siihen liittyi jonkin
näköistä aggressiivisuutta. Eli se ajanlasku,
minkä minä tunnen ainakin siltä ajalta:
ei tässä nyt hirveästä muutoksesta
ole kysymys.
Todella tärkeää on myös
huomata se, niin kuin totesin omassa puheenvuorossani, että vartijat ovat
siellä olemassa nyt jo ja sitten he saavat vähän
lisää oikeuksia, ja tämä nyt
käsittelyssä oleva muutos liittyy siihen. Ymmärrän
kyllä sen, ja poliisimiehenä olisin mielelläni
minäkin näkemässä, että kaikilla
olisi töitä, että jokaisessa sairaalassa
voisi olla säännönmukaisesti poliisi
paikalla, mutta se nyt ei kyllä varmastikaan ole millään
tavoin mahdollista.
Kuten totesin, tänä päivänä ehkä se
kokonaisuus, mikä tässä on, liittyy hyvin
voimakkaasti alkoholikäyttäytymiseen, päihteiden
mukaantuloon, elikkä puhutaan siitä, että muun
muassa amfetamiinin käyttäjiä, jotka
ovat tunnetusti hyvin aggressiivisia, hakeutuu enemmän
ja enemmän päivystyspoliklinikoille. Täytyy
myöskin muistaa niiden vartijoiden osalta, jotka siellä työskentelevät
tälläkin hetkellä, että on aivan
selvää, että jos siellä jotain
sellaista tapahtuu, mikä vaatii väliintuloa, niin
kyllähän he jokamiehenoikeuksin toki näihin
voivat puuttua, koska hengen ja terveyden suojaaminen on kuitenkin
se ensisijainen suojeluhyve, mitä tällä hetkellä voi ihan
jokainen kansalainen tehdä.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! En aivan ed. Kankaanniemen puheenvuorosta
nyt ymmärtänyt, arvosteliko hän sitä,
että poliisiresursseja on Suomessa liian vähän,
vai sitä, että yhteiskunta on päästetty
sellaiseen tilanteeseen, että tällaisia väkivallan
uhkia ja tilanteita syntyy niissäkin paikoissa, jotka ennen
on koettu turvallisiksi. Tämä on varmasti sellainen
asia, jota pitää vakavasti pohtia. Niin kuin tiedämme,
nuo koulusurmatapaukset (Ed. Rönni: Te olette laskeneet
kaikki rosvot vapaaksi!) ovat oma osoituksensa siitä, että varmasti
tällaiseen pahoinvointiin, mitä yhteiskunnassa
on, pitää aivan eri lailla puuttua. — En
ymmärtänyt oikein, miten ed. Rönnin välihuuto
nyt on tähän asiaan liityksissä, kun
tämän tyyppisissä paikoissa tehdään yllättäen,
ollaan sitten huumeiden vaikutuksen alaisena taikka muuten sairaita
ihmisiä, niin ei siinä ole yhteyttä siihen,
että he olisivat vankilaan kuuluvia. Valitettavasti sen
jälkeen, kun tällaista pahoinvointia tapahtuu
ja rikkeitä tapahtuu, niin he ovat sitten sitä ainesta.
Ed. Kankaanniemi vähän kyseli tässä poliisin perään,
mutta kyllä voisi mielestäni sitäkin
miettiä, onko se tarkoituksenmukaista, että Suomessa
mentäisiin sen tyyppiseen järjestelmään,
että jokaisessa koulussa olisi poliisi paikalla ja jokaisessa
terveyskeskuksessa olisi poliisi paikalla. Minä itse uskon
siihen, niin kuin valiokuntakin on todennut, että näiden
järjestyksenvalvojien läsnäolo on omiaan
ennalta estämään häiriötilanteita.
He voivat tarvittaessa välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
sekä rikosten estämiseksi, ja odottavat sitten
sitä, että virkavalta saapuu paikalle. En jaksa
uskoa, että sellaista järjestelmää Suomessa
saataisiin aikaiseksi, että meillä olisi jokaisessa
koulussa ja jokaisessa terveyskeskuksessa oma poliisi. Minun mielestäni
se ei edes olisi järkevää.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ei voi olla järkevä tavoite,
että meillä olisi jokaisessa sairaalassa, jokaisessa
terveyskeskuksessa ja jokaisessa koulussa vartija. Tämä vartijoiden yleistyminen
ei ole hyvä asia huolimatta siitä, että me
olemme jo voineet kauan seurata Yhdysvalloissa näin olevan,
että siellä ovat nämä vartijat
osa poliklinikan väkeä. Kuitenkin sairaalaympäristö on
sen tyyppinen, että siellä vartijan liikkuminen
ja oleminen ikään kuin osana henkilökuntaa
ei ole toivottavaa.
Siitä huolimatta, että — täällä aivan
oikein todettiin — päihtyneiden potilaiden osuus
päivystyspoliklinikalla saattaa olla viikonloppuisin 80 prosenttia
kaikista potilaista, se tuo toki ongelman. Mutta tilanteen ratkaiseminen
sillä, että siellä on vartijamerkein
ja muutenkin vartijan voimavaroin, kaasuasein ja muuten liikkuva
vartija, tuo vähän epähoidollisen vaikutelman
siihen ympäristöön, ja se ei välttämättä ole
hyvä. Aikaisemmin tietysti kutsuttiin poliiseja paikalle,
mutta pääosan vastuusta hoitivat yleensä miespuoliset
lääkintävahtimestarit, ja sitten poliisi
kutsuttiin yleensä hakemaan asiakas säilöön.
Tämän tyyppinen tilanne on tietysti parempi kuin
se, että siellä on sitten sellainen leveäharteinen
mies, jonka selässä lukee isoin kirjaimin "vartija"
ja joka tuijottelee siellä nurkassa. Näin se tällä hetkellä monessa
paikassa jo on.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle pieni tarkennus siitä välihuudosta:
Tarkoitin sillä sitä, että teidän,
tämän hallituksen, toimesta on poistettu sakon
muuntorangaistus. Se on poistettu nimenomaan niitten kohdalta, jotka
tätä häiriköintiä ovat
tehneet. Tämä porukka tietää tasan
tarkkaan, että poliisin kirjoittamilla lapuilla ei ole
mitään merkitystä, niistä ei
tarvitse välittää. Niistä ei
joudu minkäänlaiseen vastuuseen, kun on riittävän
kauan häiriköinyt eikä mitään
ulosmitattavaa ole eikä muuta, niin se on mennyttä ja
ollutta, ja se on nimenomaan tämän vihreän
oikeusministerin ja teidän kokoomuksen yhteisen diilin
kanssa tehty hyvä päätös, jossa tämä koko
kuvio on tehty. Tätä tarkoitin tällä kommentillani.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nyt on kyllä aivan pakko todeta
ed. Tiusaselle, kun te perustelitte, että sairaalan maailmaan
ei tänä päivänä kuulu
vartija ja aiemmin siellä toimivat nämä lääkintävahtimestarit.
Haluan vain tietää teiltä kyllä-
tai ei-vastaukset. Oletteko sitä mieltä, että tästä eteenpäin
paras turva on lääkintävahtimestari?
Onko lääkintävahtimestarin koulutus se,
joka nämä kaikki mahdolliset häiriötekijät,
huumepsykoosissa tai alkoholipsykoosissa olevat henkilöt,
rauhoittaa, ja lääkintävahtimestariko
on se, joka teidän mielestänne terveydenhuoltoalan
ammattilaisena on se, joka pitää tästä eteenpäin
turvallisuutta yllä näissä terveydenhuollon
pisteissä? Tähän vastaus "kyllä"
tai "ei", ja voitteko perustella sen jälkeen.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hiukan tätä asiaa
pitää avata. Jos ajatellaan esimerkiksi vankilamielisairaalaa,
niin siellä hoidosta vastaavat useimmiten nimenomaan lääkintävahtimestarit,
(Ed. Hakola: Käykö vankilamielisairaalassa potilaita
päivystyksessä?) joidenka koulutuksessa on nimenomaan
se, mitenkä suhtaudutaan väkivaltaisiin potilaisiin
tai asiakkaisiin. Sama koskee yleensä mielisairaaloita.
Ei niissä vartijat hoida niitä potilaita, vaan heidät
hoitaa lääkintävahtimestarit taikka mielisairaanhoitajat.
Sanoin niin, että sairaalaympäristössä olisi lääketieteellisesti
ja hoidollisesti — käytin sanaa "hoidollisesti" — parempi
ratkaisu, että turvallisuudesta voisivat vastata miespuoliset
lääkintävahtimestarit. Heillä on
myös lääketieteellistä koulutusta,
hoidollista koulutusta, terapiakoulutusta, eikä niin, että pamppu
on se ainut ase tai sitten, jos on silmäsairaudesta kysymys,
annetaan kaasua silmiin.
Raimo Piirainen /sd:
Herra puhemies! Ihan näin käytännön
tasolla oikeastaan hyvä esimerkki tästä,
mitenkä vartijoista koulutetuille järjestyksenvalvojille
voidaan antaa lisää valtuuksia, löytyy
tuosta Helsingin rautatieasemalta. Kun siellä on vartijahenkilöitä,
niin heillä ei ole oikeutta poistaa esimerkiksi sieltä aseman
sisältä ylimääräisiä henkilöitä,
ja varsinkin jos nämä aiheuttavat häiriötä mutta
eivät käy kenenkään käsiksi,
niin vartijoita he eivät tottele, he tietävät
sen, että vartijoilla ei riitä oikeudet. Kun he
ovat saaneet tämän järjestysmieskoulutuksen,
niin sen jälkeen heillä on oikeus myös
viedä. Tässä on monta kertaa nähnyt
sen esimerkin, että vartijoita ei uskota, mutta kun poliisit
tulevat paikalle, niin silloin he lähtevät karkuun,
he tietävät, että poliisilla on erilaiset
oikeudet. Nyt vahvistetaan tässä nimenomaisessa
laissa nimenomaan näitten vartijoitten oikeutta toimia.
Keskustelu päättyi.