Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Pääomatulot vapautettiin
progressiivisesta verotuksesta Ahon hallituksen toimesta. Sen jälkeen
rikkain prosentti suomalaisista on lisännyt 120-kertaiseksi
tulonsa. Samaan aikaan perusturva on jäänyt jälkeen
noin 30 prosenttia vieläpä palkkakehityksestäkin.
Tästä sitten on seurannut se, että meillä on
EU-tilaston mukaan jo 700 000 köyhää ihmistä.
Suurimmat ryhmät muodostuvat pitkäaikaistyöttömistä,
opiskelijoista, joitten opintotuki ei riitä, sekä isosta
osasta eläkeläisiä. Onhan se kansaneläke
surkean pieni, ja toisaalta keskituloista eläkeläistä rasittaa
myös taitettu indeksi, joka on vienyt heiltä jo
100 euroa kuukaudessa voimassaoloaikana.
Suomi on repeytymässä pahasti. Eriarvoisuus kasvaa.
Me olemme nyt palautumassa sinne 1960-luvulle, jolloin Suomi oli
jyrkästi eriarvoinen maa. Ettekö te näe
tätä kehitystä? Tulee repeytynyt Suomi.
Se on tulollaan, pikku Amerikka, (Puhemies: Minuutti!) missä yhdet
elävät palatseissa ja toiset näkevät
nälkää ja ovat leipäjonossa.
Ettekö te näe vai ettekö te välitä,
että tämä maa repeää?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Herra puhemies! Perusturvaahan on nyt parannettu tällä vaalikaudella
erittäin merkittävästi, sosiaaliturvaa
kaikkinensa parannettu. Meillä on mahdollisuus vielä tänä iltana,
kun sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta
keskustellaan, tähän tarkemmin palata. Mutta laskin
tuossa ihan tukkimiehen kirjanpidolla, että 470 miljoonaa euroa
on sosiaaliturvaan parannuksia. Siitä puuttuu apurahansaajien
sosiaaliturva, siitä puuttuu vielä se, mitä opiskelijoille
on tullut, ja siitä puuttuvat nämä, mistä nyt
on tehty päätökset, kunnallisen perusvähennyksen
nosto, ruuan arvonlisävero. Sitten täytyy muistaa,
että eläkeläisten verotukseen, jota on
kevennetty niin, että on tullut palkansaajien tasolle,
on noin 300 miljoonaa euroa käytetty. Kyllä meillä pienituloisille
on tällä vaalikaudella sosiaalipolitiikan kautta
ojennettu kättä. Onko se riittävästi,
niin varmasti on aina kehittämistä. En yhtään
kiellä, etteikö ole kehittämistä.
Meillä on tulossa vielä takuueläkejärjestelmä,
meillä on tulossa vielä Sata-komiteasta uudistuksia,
joita varmasti jaksotetaan tuleville vuosille.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri, te hurraatte sille, että äitiyspäivärahaa
ja sairauspäivärahaa on nostettu. Aivan oikein,
niitä perimmäisiä, niitä surkeita.
(Ed. Ollila: Eikös se ole hyvä?) Mutta mille tasolle? Työmarkkinatuen
tasolle. Tiedättekö te edes, mikä sen
taso on? Se on 15 euroa päivässä. Miten
sillä elää? Miten sillä pärjää?
Miten te, ministeri, selviäisitte, jos teidän
tulonne päivässä olisi 15 euroa? Riittääkö meikkimenoihin?
(Naurua) Tuolla työttömät tänään
kyselivät, onko Suomen päättäjille
suoritettu omantunnon ohitusleikkaus, kun he kehuvat tätä suomalaista
kehitystä. Nämähän ovat surkeita
nämä edut, mille te hurraatte, sillä se
työmarkkinatuki on peruslähtökohta näissä eduissa,
ja se on riittämätön. Sillä ei kukaan
elä.
15 euroa päivässä, miten selviäisitte?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! No, tämän naaman meikkimenot
kyllä tällä katettaisiin. (Naurua) Mutta mitä tulee
tähän työmarkkinatukeen, niin kyllähän
vasemmisto on perinteisesti vastustanut sitä, että kytköstä työmarkkinatuen
ja peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen välillä millään
tavalla purettaisiin. Näin ollen se, että näitä pienimpiä ei ole
kyetty nostamaan sille tasolle, jolle ne olisivat varmasti jo aiemmin
kuuluneet, on peräisin siitä, että kun
koko pottia pitäisi kasvattaa, niin silloin kustannukset
ovat suuremmat. Nyt poikkeuksena aikaisempiin vaalikausiin on saatu
työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan
noin 100 euron, ihan karvan verran alle 100 euron, korotus aktiivitukeen.
Tämähän on aivan poikkeuksellista ja
vastoin sitä ideologiaa, jota te olette koko ajan tehneet.
Me olemme myöskin ansiosidonnaista kyenneet parantamaan,
kun sosiaalitupohan korotti siellä hyvin paljon näitä etuuksia. Hallitus
on rahoittanut sosiaalitupon (Puhemies: Minuutti!) etuudet. Kaikki
ovat tulossa tai tulleet voimaan.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Tuloerot ovat todella kasvaneet, ja tuloerojen kasvun
syy on ollut epäoikeudenmukainen veropolitiikka. Nyt meidän
pitää kerätä lisää veroja, aivan
niin kuin, valtiovarainministeri Katainen, te ääni
väristen sanoitte tiistaina esittelypuheenvuorossanne.
Tarvitaan veropohjan laajentamista, jotta jatkossa pystytään
nostamaan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea,
pitämään huolta kaikkein köyhimmistä.
Sen jälkeen minua ihmetyttää, miten voi
olla mahdollista, että kaksi päivää sen
jälkeen, kun te sanoitte, että nyt on aika maksaa
veroja, kaveria ei jätetä, kaikista pidetään
huolta, valtioneuvosto esittää, että suorat
sijoitukset osakkeisiin, pankkitalletuksiin ja rahastoihin ovat
saamassa huomattavan veroedun. (Vasemmalta: Aivan! Todella erikoista! — Ed. Rajamäki:
Kaveria ei jätetä!)
Miten on mahdollista, että te teette tällaisen esityksen
kaksi päivää sen jälkeen, kun
te olette täällä puhunut lähimmäisenrakkaudesta
ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) siitä, että rikkaiden
pitäisi maksaa oma osuutensa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kehotan todella perehtymään tähän
esitykseen. Jos katsotaan näitä taloudellisia
vaikutuksia, niin tämä muutos on siis niille ihmisille,
jotka ottavat pitkäaikaissäästösopimuksia
ja joita tällä hetkellä on noin 600 000
ja jotka ovat pääsääntöisesti
ja yhä enenevässä määrin pieni-
ja keskituloisia naisia, (Ed. Arhinmäki: Onko työttömillä varaa?)
erittäin hyvä, koska ne ihmiset, jotka ovat halunneet
ottaa lisäeläkkeen, ovat olleet nyt sidottuja
vakuutusyhtiöitten monopoliin ja ne tuotteet, joita nämä ihmiset
ovat ottaneet, ovat olleet hinnaltaan kalliita näille ihmisille.
Eli me siirrämme käytännössä painopisteen
ihmisille, pois vakuutusyhtiön monopolista. Se verotulomenetys,
joka tähän liittyy, on pitkällä jänteellä ehkä noin
10 miljoonaa euroa, koska verovähennys niille, jotka ottavat
säästösopimuksen, on siirrettyä veronmaksua.
Eli kun te perehdytte aikanaan tähän esitykseen,
tulette huomaamaan, että huolenne siitä, (Puhemies: Minuutti!)
että tällä jotenkin vähennettäisiin
valtion verotuloja, on täysin aiheeton.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies
koputtaa) Ministeri Katainen, te olitte hienosti tässä ihmisen
asialla (Ed. Salo: Edelleen!) ja sanoitteko pienituloiset naisetkin?
Haluaisin tässä määritelmän
tälle pienituloisuudelle, jos otetaan lukuun ne ihmiset,
jotka tänä päivänä tarvitsevat
tämän esityksen saadakseen veronalennuksia siitä,
että he laittavat rahaa sivuun. Tänä päivänä te
esitätte tällaista. Mikä tämän
tulonjakovaikutus on? Kiinnostaako se hallitusta? Ruotsissa Riksrevision
arvioi jokaisen budjetin, miten se vaikuttaa eri tulotasoille, näitä 10
prosentin desiilejä.
Onko teillä pokkaa viedä teidän esityksenne yhteisvaikutukset
etukäteisesti tarkastettuna, miten ne vaikuttaisivat eri
tuloluokkiin Suomessa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Tässä on käytännössä kolme
vaihtoehtoa toimia.
Ensimmäinen vaihtoehto on se, että jätetään tilanne
nykyiselleen eli annetaan näitten ihmisten olla vakuutusyhtiöitten
monopolien armoilla. Eli he maksavat siitä kuukausittaisesta
summasta hallinnointimaksuja kohtuuttoman paljon. (Välihuutoja
vasemmalta)
Toinen vaihtoehto on tehdä se, mitä hallitus
on nyt esittänyt, eli tuodaan uusia tuotteita markkinoille,
jolloin kilpailu tuotteiden välillä lisääntyy ja
näin ollen ihmiset saavat suuremman osan sijoittamistaan
rahoista ja niiden tuotoista itselleen kuin tänä päivänä.
Kolmas vaihtoehto on lopettaa kokonaan verokannusteinen yksilöllinen
eläkevakuutusjärjestelmä. (Oikealta:
Se olisi kaikkein paras!) Ymmärrän, jos vasemmistoliitto
ja sosialidemokraatit sitä esittävät.
Haluaisin kuulla, esitättekö myös niille
600 000 ihmiselle, joilla se jo on, tämän
hyödyn poisottamista.
Tässähän ei anneta mitään
uutta veronkevennystä, niin kuin hyvin tietysti tiedätte,
(Puhemies: Minuutti täyttyy!) vaan altistetaan nämä tuotteet
kilpailulle, jolloin se hyöty tulee enempi ihmiselle eikä niin
kuin nyt: vakuutuspaketteja tarjoaville vakuutusyhtiöille.
Ensimmäinen varapuhemies:
Pääsääntö on siis,
että kysymys ja yksi vastaus. Tällä kertaa poiketaan
siitä. Ministeri Kiviniemi.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Todellakin tulee tapahtumaan niin, että ne,
jotka näitä vakuutuksia ottavat, tulevat tässä hyötymään
nimenomaan taloudellisesti, (Välihuutoja vasemmalta) ja
tämä koituu myös pieni- ja keskituloisille,
jotka erityisesti ovat viime aikoina näitä ottaneet.
(Ed. Arhinmäki: Ketkä niitä ottavat?)
Minusta tämä keskustelu on hieman outoa, kun
meillä on ollut pitkään voimassa se,
että meillä tämä verotuki on
tälle eläkesäästämiselle. Se
ei ole ketään kiinnostanut sinänsä,
että sitä oltaisiin poistamassa. Tämä nykytilanne
on ollut huono nimenomaan tästä kilpailun näkökulmasta.
Nyt kilpailu paranee ja myöskin tekee mahdolliseksi sen,
että tilanne on sen säästäjän
näkökulmasta huomattavasti edullisempi. Tämä nykytilanne
on ollut huono, mutta se ei ole kyllä sitten näköjään
oppositiota kiinnostanut.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Suomessa tuloerot ovat liiaksi kasvaneet verrattuna mihin
maahan tahansa, ja tässä on se perussyy, ja siihen
vaikuttaa verotus, joka on tässä tullut esille.
Mutta meillä on lakisääteinen eläketurva:
jokaisen palkasta maksetaan 22 prosenttia joka ainoa kuukausi. Mutta
kun palkat ovat niin pienet, niin siitä tulee pieni työeläke.
Siitä ei tässä ole puhuttu mitään.
Näitä työeläkkeen saajia on
1,3 miljoonaa. Tähän hallitus ei ole millään
tavoin näissä esityksissä puuttunut.
(Ed. Salo: Nostetaan palkkoja) Ei näillä ihmisillä,
joilla on pienet palkat, ole varaa tämän tyyppiseen
vakuutukseen kuin täällä nyt tuodaan
esille, ja tämä on täysin virheellinen
lähtökohta. Tässä suhteessa
niin Sata-komitean kuin hallituksen kokonaisuudessa pitäisi
lähteä siitä, että pieniä sosiaalietuuksia, ovat
ne sitten eläkkeitä tai muita, pitäisi
korottaa ja myös sitten kiinnittää huomiota
siihen, että verotus on oikeudenmukainen.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeen korotuksestahan ovat
hyötyneet kaikki ne, joilla on pienikin kansaneläke
siinä työeläkkeen rinnalla, ja sehän tulee
sinne noin 1 000 euroon saakka. Sitten verotus on korjannut
pientä työeläkettäkin saavien asemaa,
koska verotusta on kevennetty palkansaajien verotuksen tasolle.
(Ed. Skinnari: Nämä eivät ota lisävakuutuksia!)
Sitten tietenkin varmasti muista tulonsiirroista hyötyvät
eläkeläiset, niin kuin ruokaveron alennuksesta,
koska ruoka heidän tuloistaan muodostaa suuremman osan kuin
konsanaan hyvätuloisilla. (Ed. Skinnari: Paljonko tulee
1 000 euroon lisää?) Kyllä tässä on
monenlaisia toimenpiteitä tehty, ja niin pitääkin
olla. Niin pitääkin olla. Tässä ei
ole jääty hallituksen puolelta lepäämään
laakereilla, mitä tulee tuloeroihin tai köyhyyteen.
Mainitsin jo tuon, että nyt ensimmäistä kertaa
pienituloisia työttömiä, kaikkein huonoimmassa
asemassa olevia työttömiä, muistetaan.
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ei silloin muistettu, kun te olitte
hallituksessa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minusta tänä päivänä ehkä kaikkein
vaikeimmassa asemassa ovat pientuloiset, työssä käyvät perheenisät
ja -äidit. Siis isä tai äiti, joka käy työssä ja
on pientuloinen — se perhe on kaikkein suurimmissa vaikeuksissa,
ja sitä pitää tukea. Tässä hallituksen
budjettiesityksessä ei ole kyllä oikeastaan mitään,
mikä parantaisi näiden ryhmien asemaa. Pääministeri
Vanhanen puhuu kyllä kauniisti perheitten puolesta, mutta
en ole ainakaan huomannut, voi olla, että en ole sitä kohtaa löytänyt,
mutta ... (Ed. Manninen: Kunnallisveron perusvähennys!) — Se
ei koske näitä, ed. Manninen. Jos te luulette,
että perusvähennys vaikuttaa siihen henkilöön
ja siihen perheeseen, jonka kuukausitulot ovat 2 000 euroa
kuukaudessa, niin te olette pudonnut kärryiltä.
(Puhemies: Minuutti alkaa olla täysi!) Kysyn valtiovarainministeriltä:
Miksi tätä ryhmää ei ole
tuettu?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Niin kuin ministeri Hyssälä on
tuossa todennut, niille ihmisille, jotka ovat puhtaasti etuuksien
varassa, niiden pienempien etuuksien varassa, on tullut merkittäviä satsauksia.
Se on ollut selkeä arvovalinta. Toisaalta palkkatyössä oleville
ihmisille on monien vastustuksesta huolimatta tehty maltillisia
tuloveron kevennyksiä. Siitä on tullut jotakin.
Ruokaveron tuleva kevennys kohdistuu näihin perheisiin.
Minä jaan teidän huolenne. Erityisesti vielä semmoiset
työntekijäryhmät, joilla ei ole pysyvää työtä vaan
on pätkätöitä, ovat ehkä vielä kaikkein
tiukimmilla. Kun siihen vielä sen ongelman ottaa, että he
voivat olla välillä etuuksien varassa ja välillä työssä,
niin se on kiistatta ongelmallinen ryhmä.
Mutta kaikkein pienimpien palkkatulojen kohdalla hallitus ei
oikein niitä palkkoja voi lähteä nostamaan.
Etuudet ovat yksi kohde, niihin on tehty, verotus on yksi kohde,
siihen on tehty. Toivon mukaan (Puhemies: Minuutti!) työpaikkoja pystymme
säilyttämään niin paljon kuin
hallitus pystyy tekemään, jotta on sitä työtä ja
toimeentuloa.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Viime viikolla luimme uutisen, jonka mukaan
tämän hallituskauden aikana köyhien,
alle 1 100 euroa kuussa ansaitsevien ihmisten määrä on
lisääntynyt 100 000 hengellä. Juuri sen
takia nyt tarvitaan "ketään ei jätetä"
-politiikkaa, ei sitä "kaveria ei jätetä"
-politiikkaa, jota te nyt teette.
Minusta on aika uskomatonta, että samaan aikaan kun
Hetemäen työryhmä pohtii sitä,
miten me poistamme meidän järjestelmästämme
verovähennyksiä eli tilkitsemme niitä veropohjaan tehtyjä aukkoja,
niin hallitus on kuitenkin jälleen kerran tekemässä "sulle
mulle" -veropolitiikkaa ja luomassa yhden verovähennyksen
lisää. Eli tässä tilanteessa
tämä on täysin väärää veropolitiikkaa.
Samoin minua ihmetyttää myös tämä ministeri
Kataisen väheksyvä asenne sitä kohtaan,
että tämä ottaa vain 10 miljoonaa pois
valtion tuloista. Se 10 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää tässä taloustilanteessa
huomattavasti (Puhemies: Minuutti on täysi!) järkevämmällä tavalla,
joka vahvistaa työllisyyttä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä oikoa
ed. Urpilaisen tietoja. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)
Oikeastaan ei paljon enempää väärin tuo
puheenvuoro olisi voinut mennä. Tässä ei luoda
yhtään uutta verovähennystä.
Minä en muista, milloin sosialidemokraattinen valtiovarainministeri
olisi ottanut pois tämän nykyisen verovähennysjärjestelmän.
Jos muistatte, että tämä nykyinen järjestelmä,
joka on voimassa, on poistettu demareitten aikana, niin kertokaa.
Ei sitä ole poistettu, koska te olette halunneet sen ylläpitää,
jostakin ihmeen syystä. (Ed. Arhinmäki: Mistä se
10 miljoonaa tulee?) — 10 miljoonaa on laskennallinen menetys,
joka tulee ehkä kymmenien vuosien päästä,
koska jokainen, joka ymmärtää tämän
järjestelmän toimivuuden — huomaan, että ette
ymmärrä sitä — (Naurua) tietää, että verovähennys
on tässä hetkessä vähennystä mutta
ne tulot verotetaan sen jälkeen, kun ihminen jää eläkkeelle.
Eli korostan vielä sitä, että ei
tule yhtään uutta veroetua, ei tule yhtään
uutta vähennystä, mutta näille ihmisille,
jotka haluavat joka tapauksessa ottaa pitkäaikaissäästösopimuksen,
(Puhemies: Minuutti!) tulee mahdollisuus parempiin, (Puhemies: Minuutti
on nyt täysi!) edullisempiin tuotteisiin.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt kaikella ystävyydellä,
kun kuuntelen teitä, ministeri Katainen, minun tekee mieli
sanoa, että ylpeys käy lankeemuksen edellä.
(Ed. Salo: Ohhoh!) Teidän puheenvuoronne on kyllä nyt
hyvin ylimielistä. Te ikään kuin kyseenalaistatte sen,
onko oppositio perehtynyt teidän tänään
tekemäänne päätösesitykseen.
Te olette tällä esityksellä laajentamassa
verovähennystä myös muihin pitkäaikaissäästöinstrumentteihin,
(Ed. Ahde: Se on totta!) ja se vie valtiolta 10 miljoonaa euroa
verotuloja. (Ed. Skinnari: Vähintään!)
Nyt on kysymys siitä, että tässä suhdannetilanteessa
kaikkea päätöksentekoa pitäisi
katsoa työllisyysnäkökulmasta, minkälaisia
työllisyysvaikutuksia sillä on, mutta myös
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Ja tämä esitys ei paranna kumpaakaan näistä,
sillä ei ole työllisyysvaikutuksia, mutta se ei
ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukainen,
koska niillä pienituloisilla ihmisillä ei ole
varaa tehdä tämän kaltaisia pitkäaikaissäästösopimuksia.
Eli tämä on suoraan kädenojennus (Puhemies:
Minuutti on täysi!) jälleen kerran teidän
omille kavereillenne.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä keskimääräinen eläkesäästösopimus
on 1 500 euroa vuodessa ja uudet sopimukset 900 euroa vuodessa.
Niitä ottavat käytännössä yhä useammin
ihmiset, joitten työsuhde on epävakaa, eli perheen
yhteisistä tuloista monesti naiselle, joka on perhesyistä johtuen
poissa työelämästä pitkään,
tai isille, jotka ovat nykyään työelämästä poissa
pitkään ja joiden työsuhteet ovat pätkittäisiä,
otetaan tämmöinen lisäeläketurva.
Tähän päivään saakka,
tai itse asiassa huomiseen päivään saakka,
nämä ihmiset ovat ottaneet vain monopoliasemassa
olevien vakuutusyhtiöitten tarjoamia eläkepaketteja.
Nyt me tarjoamme näille ihmisille, jotka haluavat tämmöisen
tulevaisuudessakin ottaa, edullisempia tuotteita.
Ei ole ylimielistä oikoa sitä, kun te sanoitte, että tulee
uusi verovähennys. Ei tule uutta verovähennystä.
Nyt kun te korjasitte (Puhemies: Minuutti tulee täyteen!)
mielipiteenne, että laajennamme mahdollisuutta uusiin tuotteisiin,
se pitää paikkansa. (Ed. Skinnari: Älkää saivarrelko!)
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta,
että eläkeläisten verotusta tämä hallitus
on alentanut yli 500 miljoonalla markalla. (Eduskunnasta: Eurolla!) Toiseksi
on todettava, että keskusta on perusturvapuolue, vasemmistoliittokin
oli, kunnes sateenkaarihallituksessa sen selkä katkesi
ja se leikkasi opintotukea ja lapsilisiä. Sata-komiteassa
keskusta ajaa edelleenkin perusturvan parantamista, mutta ystäviä ei
siellä näy. Kyllä te puhutte täällä salissa,
mutta toteuttakaa niitä periaatteita (Hälinää — Puhemies
koputtaa) myöskin käytännössä ja
irrottautukaa siitä ay-liikkeen lieasta, jossa te olette.
Te ette uskalla nostaa käytännössä sitä perustasoa.
Sillä tavalla me voimme (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
parhaiten näiden kaikkein pienituloisimpien asemaa parantaa.
Tehkää, älkääkä puhuko!
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Manninen puhuu kyllä aina jykevästi
ja usein myös asiaa, mutta nyt olivat menneet kyllä puurot
ja vellit pahasti sekaisin. Voi tietysti olla niin, että ed.
Manninen on ryhtynyt kannattamaan sitä demareiden aloitetta,
että tähän Sata-komiteaan otettaisiin
myös oppositio mukaan. Jos tämä on koko
keskustan mielipide, että vihdoinkin pääsisimme
sinne, missä ollaan tekemässä kuulemma ensi
vaalikauden ratkaisuja — tehän olette sanonut,
että te ette hoida sitä nyt tällä vaalikaudella, vaan
sitten ensi vaalikaudella, Sata-komitea tekee sinne piirustukset — niin
olen hyvin iloinen siitä ja toivon, että ministeri
Hyssälä voisi vahvistaa tämän
ilmoituksen, että oppositio pääsee tähän
komiteaan vaikuttamaan, jotta me saamme hyvän sosiaaliturvauudistuksen.
(Naurua)
Ministeri Kataiselle haluaisin sanoa näihin historiatietoihin,
kun te täällä lupasitte oikaista tulevaa
ministeri Urpilaista, niin rohkenen kuitenkin sanoa niin, että kyllähän
viime vaalikaudella, ministeri Katainen, puututtiin tähän
eläkesäästöhommaan. (Ed. Kallis:
Ja sitä edellisellä! — Puhemies: Minuutti
on nyt täysi!) Kokoomus vastusti sitäkin raivokkaasti,
että saatiin hivenen oikeudenmukaisuutta, että enää vähennystä ei tehdä tuloista
vaan veroista.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen sisältyy
myös eläkeikärajan nosto, joka tällä hetkellä on
60 vuotta, mutta se tulee jatkossa seuraamaan yleistä työeläkeikää.
(Ed. Skinnari: No totta kai sen pitää olla siinä!)
Tämä olisi tietysti voitu tehdä joskus
aikaisemminkin, mutta sitä ei ole tehty. Mutta ihan rehellisyyden
nimissä en ole kuullut koskaan sosialidemokraattien, ihan
yksittäisistä edustajista poiketen, ryhmän
tai puolueen esittävän, että luovutaan
kokonaan tästä pitkäaikaissäästämisen
verovähennysoikeudesta. Jos tämä on teidän
mielipiteenne, niin sanokaa se sitten suoraan. Mutta jos te kritisoitte
vain sitä, että nyt tarjotaan mahdollisuus ihmisille,
jotka haluavat tämän ottaa, edullisempiin tuotteisiin,
niin sitä minä en oikein ymmärrä.
Miksi te vastustatte sitä, että vakuutusyhtiöitten
monopoli puretaan ja annetaan ihmisille mahdollisuus edullisempiin, heidän
kannaltaan hyödyllisempiin tuotteisiin?
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä listasi
ansiokkaasti sosiaaliturvan muutoksia ja uudistuksia, joita on tulossa. Meillä on
noin 60 prosenttia yrittäjistä yksinyrittäjiä,
jolloin myös sosiaaliturvan merkitys yrittäjälle
ja yrittäjän jaksamiselle korostuu. Kysynkin nyt:
Mitä konkreettisia esityksiä hallitus on tuomassa
yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseksi?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Valitettavasti nyt ei juuri ole tulossa, koska
meillä on siitä istumassa pieni työryhmä,
joka näitä asioita pohtii. Katsotaan sitten. Yrittäjien
sosiaaliturvahan ei ole Sata-komiteassa sinänsä,
vaan tämä on ihan erillinen työryhmä.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun tänään on
puhuttu näiden pienituloisempien asemasta tässä yhteiskunnassa,
niin haluan muistuttaa, että tämä hallitus
on tehnyt ennätysmäisen suuren korotuksen minimiäitiyspäivärahaan ja
vanhempainrahaan, 160 euroa kuukaudessa. Se on erittäin
merkittävä nosto. (Ed. Tennilä: Paljonko
se nyt on teidän mielestänne?) Haluaisin kysyä nyt
näistä Sata-komitean asioista ja tästä perusturvasta:
Onko, ministeri Hyssälä, tämä toimeentulotuen
normiosan siirto Kelaan edistynyt millään tavalla,
koska tämähän on sellainen uudistus,
jos mikä, joka osuisi niihin kaikista köyhimpiin,
niihin, jotka eivät edes tiedä, että he
ovat oikeutettuja tähän? On paljon ikäihmisiä,
jotka eivät kehtaa tai osaa hakea sitä tällä hetkellä sosiaalitoimesta.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä on tässä listassa,
jota tänä syksynä vielä käsitellään
ja pohditaan. Siellä on muun muassa omaishoidon tuen kelasiirto myöskin,
ja näistä asioista ei ole tehty vielä mitään
ratkaisuja.
Ed. Heinäluomalle sanoisin, kun hän sanoi, että tästä tehdään
seuraaviksikin vaalikausiksi, että kyllä tässä täytyy
semmoisia linjauksia tehdä, kun Sata-komitea tämän
vuoden lopussa työnsä päättää,
mitkä tulevaisuudessa olisivat semmoiset isommat paalutukset,
joita tehdään. Mutta ottakaa huomioon, että sieltähän
on tullut paljon lakiesityksiä jo tänne. Niitähän
on tänä syksynä jo tukku käsittelyssä ja
myöskin tukku liittyi sosiaalitupoon jne., joten paljon
on tullut jo sieltä tavaraa. Mutta myöskin sitten
tässä Hetemäen verotyöryhmässä on
esimerkiksi omaishoidon tuen verotus, mitä pitää pohtia
siellä verotyöryhmässä, onko
se oikeudenmukainen.
Kun ed. Heinäluoma täällä aiemmin
puhui perusturvasta ja muustakin ja muutkin käyttivät
siitä puheenvuoron, niin sanon vielä lopuksi,
(Puhemies: Minuutti on täysi!) että kyllä aika
nihkeää demarien kanssa se perusturvan parantaminen oli.
Minulla on hiukan kokemusta. Neuvoteltiin päivätolkulla
muutamista euroista.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kun
kuuntelee tämän hallituksen ministereiden vastuunoton
linjaa, niin tuntuu siltä, että tässä tasavallassa
on ollut varmaan kahdentoista vuoden kausi, että on ollut
vain demariministereitä ja vain he ovat tehneet päätökset, kuinka
paljon rahaa käytetään. Haluan nyt, ministeri
Hyssälä, teille kertoa, että te olette
itse hallitusneuvotteluissa päättäneet,
kuinka paljon viime vaalikaudella käytettiin sosiaaliturvaan
rahaa. Itse olette sen päättäneet niin
kuin tälläkin vaalikaudella, ja odotan mielenkiinnolla,
kun pääsemme keskustelemaan siitä, kummalla
kaudella loppujen lopuksi parannettiin sosiaaliturvaa enemmän.
Mutta sitten kun täällä ed. Manninen
lupasi, että me pääsemme mukaan tähän
tärkeään valmisteluun Sata-komiteassa,
niin te ette vielä vastannut, oletteko valmis toteuttamaan
tämän ed. Mannisen ilmoituksen, että Sata-komitea
avataan niin, että se on aidosti demokraattinen ja parlamentaarinen.
Sen jälkeenhän tämä olisi tasavertaisella
pohjalla; täällä voisi esittää syytöksiä tai
vastasyytöksiä.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tässä on tietenkin ollut
kaiken värisiä hallituksia, mutta täytyy
sanoa, että kyllä sosiaaliturvan perusturvan kannalta
vuosi 1995 ja kaksi vaalikautta siitä eteenpäin
oli murheellista, se oli todella murheellista, (Välihuutoja
vasemmalta) ja sitten viime kaudella saatiin jo parannuksia ja nyt
edelleen on jatkettu. Nyt on saatu isommat korotukset perusturvaan
ja on saatu monipuolistettua sitä sosiaaliturvapakettia, jota
hallitus on voinut rahoittaa. Jos ei tätä taantumaa
olisi tullut, niin varmasti me olisimme toisenlaisissa asemissa.
(Ed. Gustafsson: Mikäs taantuma silloin 95 oli?) Nyt meidän
täytyy keskittyä työllisyyteen, meillä on
siihen panostettu kymmeniä miljoonia enemmän,
mutta siitä huolimatta, että meillä on
taantuma, niin ensi vuoden budjetissakin voitte katsoa niitä parannuksia,
mitä on tullut kuitenkin sosiaaliturvaan. Ollaan siitä iloisia,
että näin on tapahtunut.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Veikko Vennamo sanoi tässä salissa
kerran, että prosentti on suuri huijari, ja se kyllä pitää paikkansa,
sillä hyvin iso osa näistä tuloeroista
on tuotettu prosenttilinjoilla kulkien sekä verohelpotusten
osalta että veronkorotusten osalta. Jos samaa prosenttia
vedetään eri tuloihin, niin tulos on aivan eri.
Ministeri Katainen, tänään on jaettu
tänne saliin myöskin teidän ensi vuoden
verotaulukkoesityksenne. Tämän esityksen mukaan
10 000 euroa kuukaudessa ansaitseva saa ensi vuonna verohelpotusta
yhteensä 960 euroa, mutta taulukon alapäässä pienellä tulolla
oleva saa vain viidesosan siitä, 180 euroa. (Ed. Ollila:
Mikäs se alkuperäinen kysymys oli? — Ed.
Salo: Eikös tämä ole eri kysymys?)
Kumpaa te oikeasti pidätte kaverinanne? Tämän
taulukon mukaan näyttää, että edelleen
vaan jatkuu euroina tämä suurituloisten suosinta
myös ensi vuoden verotuksessa, jota te eilen hurrasitte sosiaaliseksi.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle veroasteikkoihin ei tehdä alennuksia
kenenkään muun kohdalle kuin pienituloisimpien,
siis tuloverotus ei kevene kenenkään muun kohdalla
kuin kaikkein pienituloisimpien kohdalla. (Ed. Tennilä:
Mutta taulukkoa muutetaan!) — Se on itsestäänselvää,
jos tuloverotusta kevennettäisiin tai kun on kevennetty,
niin sehän tehdään aina taulukkoon ja
se on prosenttikohtainen. (Ed. Tennilä: Niin niin, tämä oli
se kysymys!) — Niin, näinhän se veronkevennys
tehdään aina. (Ed. Tennilä: Prosentti
on huijari, eikö niin!)
Meidän tuloveron kevennyksissä tämän
vaalikauden aikana — itse asiassa tälle vuodelle
on tehty se ainoa — on jo itsessään tehty
erittäin vahva painotus kaikkein pienituloisimpiin. Ensi vuodelle
tuloveron kevennys tehdään vain ja ainoastaan
aivan kaikkein pienituloisimmille ihmisille. (Ed. Kuoppa: Tuhat
euroa saa ministeri lisää!) Se on se metodi, jolla
tätä pystytään hoitamaan. Mutta
jos mennään ylipäänsä tuloveroasteikoissa
alaspäin, niin totta kai se, joka maksaa eniten veroja,
saa myös suurimman kevennyksen, näinhän
se yleensä on. (Ed. Tennilä: Tämä on
se kysymys!) Näin on ollut myös silloin, kun vasemmistoliitto,
jos te olitte ... Olittehan te Lipposen hallituksessa tekemässä veronkevennyksiä.
(Puhemies: Minuutti täyttyy!) Ihan sama linja oli silloin.
(Ed. Tennilä: Sehän on väärä linja!) Vasemmistoliitto
hyväksyi Lipposen kakkoshallituksessa sen veronkevennyslinjan,
että sille, joka maksaa eniten veroa, myös euroissa
se kevennys on suurin, ja tämän vasemmistoliitto
hyväksyi.