Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia maistraattien keskinäiseen erikoistumiseen. Tällä tavoin erikoistumalla ja tasaamalla työtä tavoitteena on tehostaa maistraattien toimintaa. Tämä esityshän perustuu ensi sijassa nykyisten voimavarojen aiempaa tehokkaampaan kohdentamiseen nykyisen maistraattiorganisaation puitteissa. Erikoistuminen mahdollistaa lisäksi myös tehtävien alueellistamisen toimivan maistraattiorganisaation sisällä. Tällä ehdotuksella ei siis ole tavoitteena suurentaa eikä myöskään yhdistää maistraattien toiminta-alueita ja maistraatteja toisiinsa.

Kuten todettu, maistraattien toiminnan tehostaminen samoin kuin alueellisen tasapainoisen kehityksen edistäminen tehtäviä siirtämällä on tavoitteena toteuttaa tämän esityksen avulla, ja tarkoitus on siirtää tehtäviä ennen muuta Pääkaupunkiseudun ruuhkautuneista maistraateista muualle Suomeen. Näin palveluiden saatavuus ja laatu turvataan ja toteutetaan myös alueellistamista ja julkisen hallinnon tuottavuuden parantamista. Edelleen tavoitteena on tarkentaa maistraatteja koskeva sääntely vastaamaan nykyistä paremmin perustuslain vaatimuksia.

Hallintovaliokunta katsoo, että esityksen tavoitteet sinällään ovat aiheellisia ja ehdotetut muutokset tavoitteita toteuttavia. Valiokunta pitää selvänä, että ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus heikentää myöskään Ahvenanmaan lääninhallituksen maistraattiosaston toimintakykyä eikä vaaranneta näin palveluiden saatavuutta Ahvenanmaalla.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta on aiemmin korostanut useassa yhteydessä palveluiden laadun ja saatavuuden merkitystä ja pitänyt samalla tärkeänä, että toimipaikkaverkko tulee säilyttää riittävän kattavana. Mikäli yksittäisiä palvelupisteitä ei voida säilyttää erillisinä, niin niiden palvelut on kuitenkin turvattava yhteispalvelun avulla.

Myös kieliasia on tärkeä, ja tämän ehdotuksen toteutuksessa turvataan palvelujen tarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä.

Alueiden kehittämislaissa on pykälä, jonka mukaan on noudatettava lausunto- ja neuvottelumenettelyä maistraattien toiminta-alueita, sijaintipaikkaa ja maistraattien yksiköitä koskevia päätöksiä tehtäessä. Tätä lausunto- ja neuvottelumenettelyä hallintovaliokunta haluaa osaltaan korostaa.

Tähän ehdotukseen liittyy jonkin verran henkilöstövaikutuksia. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että näiltä osin uudelleenjärjestelyt toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa ja noudatetaan valtioneuvoston tekemää, henkilöstöpolitiikkaa koskevaa periaatepäätöstä. Tämä periaatepäätöshän on tämän vuoden maaliskuulta.

Uudistuksen toteutuksen yhteydessä — tätä hallintovaliokunta haluaa korostaa erityisesti — tulee seurata tarkoin muiden seikkojen ohella, miten tämä uudistus käytännössä vaikuttaa maistraattien tuottamien palvelujen laatuun ja saatavuuteen sekä maistraattien henkilöstöön.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta on saanut tästä hallituksen esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon ja on ottanut sen asianmukaisesti huomioon ja tehnyt myös tätä koskevat ja lausunnoissa muutoin esille tulleet tarkennukset hallituksen esityksen sisältämiin lakiehdotuksiin. Rekisterihallintolain eli 1. lakiehdotuksen osalta valiokunta on ottanut huomioon sen, mitä hallintoselonteon yhteydessä eduskunta hallintovaliokunnan mietinnön hyväksyessään päätti, eli tuolloin pidettiin perusteltuna, että maistraattien toimialueista säädetään sisäasiainministeriön asetuksen sijaan valtioneuvoston asetuksella ja edelleen sisäasiainministeriön asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset maistraattien sijaintipaikasta ja maistraatin yksiköistä. Näin päätöksentekoa nostetaan enemmän poliittiselle tasolle.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta on ollut mietinnössään yksimielinen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva rekisterihallintolain muutosesitys koskettaa maistraattien toimintaa ja on nähtävä yhtenä osana hallituksen kokonaispakettia kihlakuntien uudelleen rakentamiseksi. Eduskunnan käsittelyssähän on myös poliisin hallintoa koskeva lakiesitys, syyttäjäntointa koskeva lakiesitys ja ulosottokaari. Kaikissa näissä tämän esityksen ohella on kysymys siitä, että nämä kihlakuntien neljä toimintokokonaisuutta voidaan järjestellä uudelleen alueellisesti eli palveluverkko voidaan rakentaa uusiksi.

Eräissä hallituksen esityksissä sanotaan selkeämmin, eräissä vähän epäselvemmin, mikä on tavoite. Selkeästi tulee näkyviin, että hallituksen tavoite on keskittää kihlakuntatoiminnot hallinnollisesti, maakuntatasolla yhteen paikkaan ja näin ajaa alas kihlakuntajärjestelmää. Miten se vaikuttaa itse palveluihin? Eräiltä osin se heikentää, uhkaa ainakin heikentää niitä merkittävästi. Tietysti tärkein on poliisi, jonka palvelujen osalta kansalaiset ovat huolissaan.

Tämä käsittelyssä oleva esitys antaa valtioneuvostolle ja sisäasiainministeriölle päätösvallan määrätä maistraattien toimialueet ja niiden keskuspaikat. On varmasti aivan selvää, että jo nykyinen hallitus ja viimeistään jatkossa poliittinen päätöksentekijä keskittää nämä toiminnot varsin suuriin yksiköihin. Esimerkiksi Keski-Suomessa Jämsä ja Saarijärvi tulevat menettämään maistraatit, jotka niillä nyt on, ja ne keskitetään Jyväskylään. Sama tapahtuu poliisin osalta, syyttäjän osalta ja ulosoton osalta. Meille jää tällaisia kihlakuntakuoria ilman sisältöä. Esimerkiksi Jämsä, Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski menettävät nämä toiminnot. Yhteispalvelupisteissä saattaa jotakin olla, mutta erityisesti maaseutuasukkaitten palvelut etääntyvät hyvinkin kauas, kun ajatellaan, että Pihtiputaalta tai Keuruun Pihlajavedeltä Jyväskylään matka on 130 kilometriä, kun se nyt on kuitenkin hyvin paljon lyhyempi. Tämä on siis hallituksen keskittämispolitiikan ja maaseudun palvelujen alasajopolitiikan tie, millä nyt ollaan, ja tämä lakiesitys on nähtävä yhtenä osana tätä toimenpidekokonaisuutta.

Viime talvenahan täällä käytiin selonteon pohjalta kihlakuntauudistuksesta keskustelua, ja aiemmin jo nämä seutukuntakaupunkien kaupunginjohtajat olivat meidän puheillamme ja vaativat, että näitä palveluja ei heidän kaupungeistaan, näistä pienehköistä seutukuntakaupungeista, ajeta alas. Silloin hallitus päätti, että asiaan palataan vuonna 2008, mutta sinne asti ei ole odotettu, vaan toimenpiteet ovat nyt täydessä käynnissä.

Ilmeisesti ministeri Manninen voi kommentoida, mikä on hallituksen aikataulu tästä eteenpäin, vai onko se niin, että oikeusministeri Luhtanen tekee omalta osaltaan ja sisäministeri Rajamäki omalta osaltaan ne päätökset, joilla sitten palvelut keskitetään. Hieman ihmettelen, että nykyinen pääministeri Vanhasen hallitus on tällä tiellä näin voimakkaasti menossa nyt, mutta se on maaseudun alasajotie, ja sitä voi vain valittaa.

Herra puhemies! Tähän esitykseen sisältyvä ensimmäinen lakiesitys, laki rekisterihallintolain muuttamisesta, ja sen 3 § aiheuttaa hieman kysymyksiä. Hallintovaliokunta on vähän muuttanut tätä pykälää. Täällä sanotaan näin: "Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien toimialueista. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien sijaintipaikasta ja maistraatin yksiköistä. Lääninhallitus päättää maistraatin nimen." Jää vaan ihmettelemään, tarvitaanko todella kolme eri tasoa näitten maistraattien järjestämistä koskevassa asiassa: ensin valtioneuvosto päättää alueet ja sitten sisäasiainministeriö sijaintipaikan ja yksiköt, ja sitten vielä se nimi on niin tärkeä, että se esimerkiksi Keski-Suomen osalta päätetään Turussa erikseen.

Olisi voinut ajatella, että jos sisäasiainministeriössä osataan sijaintipaikka ja maistraatin yksiköt päättää, niin eiköhän siellä voitaisi osata päättää myös maistraatille se nimi. Tietysti voi olla, että maaherra saa yhden mukavan tehtävän. Kun hän käy sen keskitetyn palvelupisteen avaamassa juhlallisesti, leikkaamassa nauhan, niin hän voi sanoa, että olen päättänyt tämän kihlakunnan nimeksi Keski-Suomen kihlakunta. Mutta kyllä sen voisi yhtä hyvin päättää valtioneuvosto tai sisäasiainministeriö kuin se maaherra siellä Turussa tai sitten Itä-Suomessa Mikkelissä jonkun Lieksan kihlakunnan tai Joensuun kihlakunnan osalta, kun kuitenkin ollaan menossa varsin nopeasti siihen, että meillä on maakuntakohtaiset kihlakunnat.