7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain
muuttamisesta
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöverolaki tuli voimaan
parikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1993. Laki korvasi
katumaksulain, kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulojen
verotuksen ja niin sanotun manttaalimaksun. Siitä on tullut
yllättävän tehokas verotusmuoto kaikille
kunnille. Kiinteistöthän eivät voi muuttaa
toiseen kuntaan, ellei tapahdu kuntaliitosta. Lisäksi monet
kunnat ovat vuosien saatossa korotelleet kiinteistöveron
perusteita ja täten saaneet kunnille merkittäviä lisätuloja.
Me perussuomalaiset ilmoitimme valtiovarainvaliokunnassa, ettemme
voi hyväksyä hallituksen esittämiä korotuksia
kiinteistöveroon. Miksi? Siksi, että kiinteistövero
on tasaveron luonteinen ja kohtelee näin ollen pienituloisia poikkeuksellisen
kovakouraisesti.
Arvoisa puhemies! Jo aiemmin toteutetut kiinteistöveron
kiristykset ja verotusarvojen määrittelyt ovat
ajaneet monet kansalaiset tukalaan tilanteeseen. Erityisen ankaria
nämä korotukset ovat olleet monille leskeksi jääneille
pienituloisille eläkeläisille, varsinkin jos he
asuvat sellaisella alueella ja sellaisessa asunnossa, jonka myyminen
ei kohtuullisella vaivalla onnistu.
Arvoisa puhemies! Nyt tehtävä kiinteistöverojen
korotus on ongelmallinen myös siksi, että valtio
suunnittelee valtionosuuksia alentamalla keräävänsä kunnilta
itselleen kiinteistöverojen alarajan korottamisen tuomat
lisäverotulot eli lähes 50 miljoonaa euroa. Tämä on
täysin poikkeuksellinen käytäntö ja
on erittäin raju toimenpide siksi, että kiinteistöverolain
1 §:n mukaan kiinteistövero menee kiinteistöjen
omistajakunnalle ja on tarkoitettu ennen kaikkea kuntien omien menojen
kattamiseen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi esitän perussuomalaisten
valiokuntaryhmän tekemän hylkäysehdotuksen
hyväksymistä.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kauko Tuupaisen vastalauseen
1 mukaista hylkäysesitystä.
Tämä hallituksen esitys on aivan käsittämätön,
ja se, mitä siitä seuraa, on hyvin ongelmallista
sen takia, että kiinteistövero on kuntien vero
ja tarkoitettu ennen kaikkea kuntien omien menojen kattamiseen.
Tämän hallituksen esityksen vaikutus on 48 miljoonaa,
mistä muun muassa Espoon, mistä itse tulen, osuus
on kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Tämä 20
miljoonaa euroa leikataan valtionosuuksista pois, mikä tarkoittaa
sitä, että Espoon täytyy nostaa kiinteistöveroa.
Tämä vaikutus ei tunnu ainoastaan hetkellisesti
vaan vaikuttaa vielä vuosienkin päähän. Tällä hallituksen
esityksellä tehdään tulonsiirto valtiolle
ja Espoon menettämät 20 miljoonaa jaetaan muille
kunnille. Ei Espoo ole ainoa eikä yksin, vaan näitä kuntia,
joita tämä esitys erityisesti koskettaa, on noin
23 Espoon lisäksi.
Arvoisa herra puhemies! On syytä myös miettiä sitä,
millä tavalla maaseudulla ja kaava-alueen ulkopuolella
asuvat ihmiset joutuvat tämän asian ottamaan vastaan.
Hehän eivät saa vastaavia palveluja kuin kaupungissa
ja kaava-alueella asuvat. Kysymys on esimerkiksi tieylläpidoista ja -huolloista.
Nämä monesti juuri ikääntyneet ihmiset
siellä pienillä tiloillaan itse maksavat yksityistiet.
Vanhat tilat ja vanhat, iäkkäät ihmiset joutuvat
kohtuuttomasti myös tässä hallituksen esityksessä maksumiehiksi.
Arvoisa herra puhemies! Maaseudulla asuvia rökitetään.
Ensin on jätevesiasetus, sen tuomat kustannukset, ja nyt
nousee myös kiinteistövero.
Arvoisa herra puhemies! Tulee sellainen tunne, että kiinteistöveroa
korottamalla halutaan myös rangaista oman kodin, oman asunnon, omistamisesta.
Ei tämä koske ainoastaan omakotitaloasujia, vaan
myös kerrostaloissa asuvat maksavat sen vastikkeessa tai
vuokrissaan takaisin. Tämä päätös
on todella huono. On erittäin hyvä, että meillä on
myös perussuomalaisten tekemä vastalause, jota
jo esitinkin kannattavani. — Kiitos.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! En puutu ylipäänsä tämän
kiinteistöveron sopivuuden, mitan ja määrän
kysymyksiin tässä enempää. Edustaja
Tuupainen monessa kohtaa puhui asioista ja toi näkemyksiä,
joihin kernaasti voi yhtyä.
Haluan kiinnittää nyt kuitenkin huomiota siihen,
että tässä on erittäin merkittävä ja
suuri periaatteellinen asia, jonka toinen puoli on toki vielä ratkaisematta.
Varmistin äsken edustaja Tölliltä, että perustuslakivaliokunta
käsittelee tätä valtionosuusleikkausta.
Pohjimmiltaanhan tässä on kysymys siitä,
että valtio laittaa tällä kertaa kunnat
perimään kuntalaisilta veroja, jotka se ottaa itselleen.
Pohjimmiltaan tästä on kysymys, erittäin
suuresta periaatteellisesta ratkaisusta. Siis kiinteistöveron
alarajaa nostetaan. Se tarkoittaa sitä, että kiinteistöveroja
kunnat kantavat entistä enemmän ja sitten valtio
menee ja ottaa ne verot sieltä itselleen.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tällaiseen kunnallisen
itsehallinnonkin kannalta mielestäni erittäin
kyseenalaiseen asiaan perustuslakivaliokunta valtionosuusleikkauksen
kohdalla sitten puuttuu ja kajoaa, koska tässä avataan
ovi sellaiseen maailmaan, jossa sitten sitä loppupäätä ei ole,
loppupäätä kunnallisen itsehallinnon
periaatteen romuttamisen tiellä.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
kiinteistöverolain muuttamisesta on varsin erikoinen kokonaisuus,
varsinkin, kun tähän on liitetty sitten valtionosuusleikkaus,
josta edustaja Pekkarinen edellä puhui.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan
tästä kiinteistöverotuotosta: "Verotuoton kasvu
on siis tarkoitus ottaa huomioon vähennyksenä valtionosuusperusteissa.
Sitä koskeva päätös on tehty
viime keväänä samassa yhteydessä kuin
kiinteistöveroa koskeva korotuspäätös. Valtionosuusleikkaus
on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten osalta lisätuottoa
saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen
korotusta vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin
sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista.
Valtionosuusleikkaukset on tarkoitettu pysyviksi, eli ne jäisivät
kunnan valtionosuuspohjaan."
Arvoisa puhemies! Tämä on varsin erikoinen — ja
tekee mieli sanoa, että melkoisen innovatiivinen — ratkaisu
tämän teknisen toteutuksen osalta, mutta periaatetasolla
tämä on erittäin vakava. Meillä on
kunnilla perustuslain turvaama verotusoikeus. Nyt tässä päätetään,
että kuntien kiinteistöveron alarajaa ja ylärajaa
nostetaan. Eli kunnillehan on määrätty
tietyt rajat, joiden välissä kiinteistöveroprosentin
kunta sitten määrittelee. (Pentti Kettunen: Puhuja
on aivan oikeassa!) Nyt sitten tehdään niin, että ne,
joilla kiinteistövero on nykyisen alarajan alapuolella,
joutuvat nostamaan sitä ja kaikki se tuotto otetaan valtiolle,
ja siinä käy sillä tavalla, että tavallaan
kunnat pannaan valtionveron kerääjiksi. Mitä tämä tarkoittaa
kunnallisen itsehallinnon kannalta ja kuntien verotusoikeuden kannalta?
Mutta sitten, miten tämä kohdennetaan kuntiin?
Luin tästä mietinnöstä ja luen
vielä: "Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen
korotusten osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat
siis jo etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta
vastaava oletettu lisätuotto vähennettäisiin
sitä vastoin yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista."
Miten tämä kaiken kaikkiaan tullaan sitten kohdentamaan
kuntiin, se on oma, voisiko sanoa, taiteenlajinsa. Ymmärrämme
kaikki varmasti sen, miten vaikea on valtiontalouden tilanne, ja
vaikea on myös kuntien talouden tilanne, mutta ei tämä kyllä ainakaan
yksinkertaista kuntien rahoitusjärjestelmää eikä tuo sitä läpinäkyvämmäksi,
ja sitten kun tässä on nämä kuntien
omaan päätösvaltaan liittyvät
vaikeudet, niin ei tätä voi hyväksyä.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty
edellä todella hyviä puheenvuoroja, edustaja Töllin,
edustaja Pekkarisen ja myös perussuomalaisten taholta.
On todella arveluttavaa se, että valtio voi pistää kunnat
tekemään likaisen työn, pakottaa keräämään
kiinteistöveroa, ja sitten samalla vie valtionosuuspohjaa.
Ylipäätäänkin kiinteistöveron
määräytymisperusteet ovat osiltaan epäoikeudenmukaisia,
ja mielestäni niihin pitäisi joskus perehtyä,
vastaavatko ne nykypäivän käytäntöjä,
joissa kiinteistöjen arvot ovat hyvin erityyppisiä aina
sijaintikunnasta riippuen. Nythän tämä hallitus
on aikaansaanut sen, että omaisuusmassojen arvo korottuu
kasvukeskuksissa ja se saattaa laskea jopa useita kymmeniä prosentteja
mutta vähintään 10 prosenttia hallituksen
päätösten seurauksena maaseudulla.
Erittäin tärkeä huomio on myös
se, että nyt verotusta siirtyy nimenomaan siihen SDP:n
monesti esiin nostaman tasaveron suuntaan, siihen, mistä SDP
on halunnut pyrkiä pois. Tämä kiinteistöverohan
kohdistuu sillä tavalla hyvin epäoikeudenmukaisesti,
että vanhassa rintamamiestalossa maksetaan sitä aivan
yhtä lailla kuin sitä maksaa vauras ihminen, jolla
olisi kyllä sitten ansioittensa mukaan varaa sitä veroa
enemmän maksaa.
Mutta kaiken kaikkiaan tämä uudistus oli epäoikeudenmukainen
kuntien kannalta ja huono.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiinteistöverotusta on viime vuosina
nostettu eri keinoin, kuten eri kiinteistöveroprosentteja
korottamalla, nostamalla rakennusten ja maapohjan arvostamisperusteita
ja pienentämällä vanhojen asuinrakennusten
ikäalennuksia. Esimerkiksi asunnoista ja niiden tonteista
maksetut kiinteistöverot ovat viime aikoina nousseet ripeästi. Myös
esimerkiksi maatalouden tuotantorakennuksiin äskettäin
investoineet maksavat raskasta kiinteistöveroa.
Nyt on vuorossa eri kiinteistöveroprosenttien ala-
ja/tai ylärajojen korottaminen. Mutta perustelu
ei tällä kertaa olekaan puhtaasti normaali kuntien
verotulojen kasvattaminen, vaan hallitus kertoo esityksessään
täysin avoimesti, että kiinteistöveron
tuoton kasvu otetaan vähennyksenä huomioon valtionosuusperusteissa.
Todellinen lopullinen kiinteistöveron korotuksen hyödyn saaja
ei siis tällä kertaa olekaan kunta vaan valtio.
Arvoisa puhemies! Verotuoton kasvu on siis tarkoitus ottaa huomioon
vähennyksenä valtionosuusperusteissa. Sitä koskeva
päätös on tehty viime keväänä samassa
yhteydessä kuin kiinteistöveroa koskeva korotuspäätös.
Valtionosuusleikkaus on ajateltu kohdennettavaksi alarajojen korotusten
osalta lisätuottoa saaviin kuntiin, jotka ovat siis jo
etukäteen tiedossa. Ylärajojen korotusta vastaava
oletettu lisätuotto vähennettäisiin sitä vastoin
yleisesti muiden kuntien valtionosuuksista. Valtionosuusleikkaukset
on tarkoitettu pysyviksi, eli ne jäisivät kunnan
valtionosuuspohjaan. Kysymys on eräänlaisesta
kiinteistöveron pakkokorotuksesta. Kiinteistöveron nosto
ei myöskään aidosti vaikuta kunnallisveron
korottamistarvetta pienentävästi.
Vaikka valtionosuuksia koskevat kysymykset kuuluvat eduskunnan
hallintovaliokunnan toimialaan, keskusta ei ole voinut hyväksyä sellaista periaatetta,
että kuntien valtionosuuksien leikkauksiin kohdistetaan
uusia leikkauksia sitä kautta, että kunnat pakotetaan
korottamaan kiinteistöveroa. Keskusta haluaa myös
tässä yhteydessä, tämän
kiinteistöverolain käsittelyn yhteydessä,
ilmaista tämän kantansa. Mikäli kiinteistöverotukseen
tehdään muutoksia, tulee kuntien saada pitää tämä verotuotto.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus
hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun kiinteistöverolaki säädettiin
noin 20 vuotta takaperin, oli sen tarkoitus laajentaa veropohjaa
siten, että aikaisemmin voimassa ollut katumaksulaki muutettiin,
se kumottiin, ja tilalle tuli kiinteistöverolaki, jonka
tarkoitus oli laajentaa veropohjaa sillä tavalla, että kiinteistöveron piiriin
tuli entistä enemmän kunnan alueella olevia kiinteistöjä.
Tarkoitus oli se, että kiinteistöveron kokonaistuotto
ei kasvaisi, vaan samalla kiinteistöverorasitus kiinteistöä kohti
alenisi. No, tämähän oli täyttä utopiaa,
näinhän siinä ei käynyt, vaan
välittömästi, jo heti ensimmäisenä vuonna,
kiinteistöveron tuotto, ainakin omassa kotikaupungissani
Kajaanissa, nousi yli kaksinkertaiseksi verrattuna voimassa olleeseen
katumaksulakiin.
Nyt tätä kiinteistöverolakia ovat
kunnat käyttäneet eräänlaisena
lypsylehmänä, tietysti asuinkiinteistöjen
osalta mutta ennen kaikkea loma-asuntojen, lomarakennusten, kohdalta.
Siellähän kiinteistöveroprosentit ovat
huomattavasti korkeampia kuin vakituisesti asutussa asuinrakennuksessa.
Kiinteistöverolla kunnat myös paikkaavat niitä menetyksiä,
joita aiheutuu ja on aiheutunut muun muassa valtionosuuksien leikkauksista. Valtio
— ja
eduskunta — on antanut tähän sitten oivan
mahdollisuuden hyväksymällä kiinteistöveroprosenttien
korotuksia, mistä tässäkin tapauksessa
on kysymys. Lisäksi tämäkin hallitus — jaa,
taisi olla Kataisen hallitus eikä tämä Stubbin hallitus — sopi
verottajan kanssa siitä, että piilokorotus kiinteistöverossa
suoritetaan — se tapahtui viime keväänä — nostamalla
kiinteistöjen verotusarvoja. Näin ollen kuntien
valtuutetut säästyivät ikävältä asialta.
Heidän ei tarvinnut tehdä asian hyväksi
mitään, kun verottaja viran puolesta nosti kiinteistöjen
verotusarvoja, ja näin sitten kiinteistöverot
nousivat kiinteistöjen omistajilla.
Kiinteistövero on tasavero. Se on niitä ikäviä veroja,
jotka eivät ota huomioon kiinteistön omistajan
tulotasoa. Jos on kaksi samanlaista omakotitaloa vierekkäin
ja toisessa asuu pientä eläketuloa nauttiva eläkeläismummo
ja vieressä samanlaisessa omakotitalossa, jossa on verotusarvo
sama, asuu sellainen henkilö, jolla tulot ovat jopa 100 000
euroa vuodessa, molemmat maksavat yhtä paljon kiinteistöveroa.
Siis tämä kiinteistöverojärjestelmä on
hyvin epäoikeudenmukainen verojärjestelmä.
Ja nyt hallitus esittää, niin kuin edellä puhujat ovat
esittäneet, jopa todella ihmeellisyyttä: ne kunnat,
joitten kiinteistöveroprosentti on ollut säädetyn
veroprosentin alarajalla, joutuvat nyt nostamaan alarajaa ylöspäin,
ja tämä tuotto leikattaisiinkin valtiolle — ja
leikataan varmasti — ja väitetään,
että se tuotto sitten käytetään
sieltä valtionosuuksien nostona heikompiosaisille kunnille.
Tämä on aivan samanlainen asia kuin se, että sähköyhtiöt
kauppaavat ekosähköä, tuulivoimaa jne.,
kalliimmalla hinnalla kuin tavallista sähköä.
Kuitenkin kaikki se sähkö tulee samaa kaapelia
pitkin. Mistä kuluttaja voi erottaa, tuleeko sieltä hänelle
nyt tuulisähköä, kun hän maksaa monta
senttiä korkeampaa hintaa, vai tuleeko sieltä ydinvoimasähköä.
Eihän sitä sähköä voi erottaa,
kun se kaikki sähkö tulee samaa kaapelia pitkin.
Sama systeemi tulee olemaan tässä: eivät kunnat
voi kontrolloida sitä, tuleeko heille nyt valtionosuuksina
ja valtionapuina nimenomaan sitä rahaa, mikä on
leikattu näiltä kunnilta, joilla on ollut alarajassa
kiinteistöveroprosentti.
Herra puhemies! Myöskin minä kannatan perussuomalaisten
tekemää hylkäysesitystä. Tämä lakiesitys
on suorastaan törkeä.
Herra puhemies! Tässä oli minun osuuteni tästä asiasta,
ja toivon, että eduskunnasta löytyisi enemmistö,
joka hylkäisi tämän esityksen. Tämä on
huono esitys.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Eero Heinäluoma.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on erittäin
ansioituneesti puhunut useampi edustaja tämän
hallituksen esityksen hylkäämisen puolesta, ja
kyllä minäkin totean, että näin
tälle on tehtävä. Se on selvä,
että kiinteistövero jos mikä on tasaluontoinen
vero, ja niin kuin tuossa edellä edustaja Kettunen hyvin
kuvasi, jos on kaksi omakotitaloa vierekkäin ja siellä on
eri tulotasoiset ihmiset, he maksavat kuitenkin saman hinnan tästä kiinteistöverosta.
Myös tuolla kentillä kun on liikkunut, kansalaiset
ovat olleet erittäin ärtyneitä — ennen
kaikkea, sanotaan, sellaiset, jotka ovat perintönä saaneet
niitä mökkejä — kun verottaja
on viimeisen parin vuoden aikana niiden verotusarvoja erittäin
kovasti nostanut ja kiinteistöverojen arvo on enemmän
kuin tuplaantunut. Siitä syystä tämä nyt
kaavailtu ehdotus on ehdottomasti laitettava nurin. Siellä on
perussuomalaisten valtiovarainvaliokuntaryhmä esittänytkin,
että tämä lakiehdotus hylätään,
ja sillä kannalla olen minäkin, että näin
on tehtävä.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan hylkäysehdotusta
asian osalta. Muutama sana tässä kuitenkin.
Tässähän on valtiovarainvaliokunnan
käsittelyssä kiinnitetty erityishuomiota tähän
valtionosuusleikkauksia koskevaan päätökseen
ja sen oikeutukseen, ja käytännössä tämä on
pysyvä ratkaisu, eli kunnan valtionosuuspohjaa pienennetään
siinä määrin kuin mitä tämä korotettu
kiinteistöverotuotto tuo sinne. Valtiovarainvaliokunta
on hyvinkin voimakkaasti tähän ottanut kantaa
ja käsitellyt tätä. Tämä on
tietysti hallintovaliokunnan asia valtionosuuksien osalta, mutta näyttää siltä,
että myös perustuslakivaliokunta ottaa tähän
kantaa, ja sitten jää nähtäväksi,
onko tämä mahdollista viedä eteenpäin
tässä muodossa kuin missä se nyt käsittelyssä on.
Onkin tärkeätä, että tässä vaiheessa
tämä kulku pysäytetään,
ja sikäli nämä hylkäysehdotukset
ovat hyvin kannatettavia.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä kiinteistöverohan
on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka omistaja sitten
maksaa sille asianomaiselle kunnalle, missä tämä kiinteistö sijaitsee.
Kiinteistön omistajan ja kunnallishallinnon eli kunnallisen
itsehallinnon kannalta tämä tuntuu kyllä ihmeelliseltä.
Tämä pakottaa nyt kuntia lisäämään
verotusta, mikä puolestaan lisää asuntomenoja.
Täällä esityksessä mainitaan,
että veroprosenttien alarajojen korotus edellyttää kaikkiaan
60 kunnan tarkistavan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan.
Niin kuin täällä joku jo mainitsi, Uudellamaallakin
peräti seitsemän kuntaa joutuu tarkistamaan tätä.
Eli en voi myöskään olla hyväksymässä tätä.
Ja niin kuin pisteenä iin päällä täällä on
vielä maininta: "Veron tuoton kasvu otettaisiin vähennyksenä huomioon
valtionosuusperusteissa. Asiasta annettaisiin erillinen esitys."
Eli näin lyhyesti: kannatan myös perussuomalaisten
hylkäysesitystä.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kiinteistöveron ylä- ja
alarajaa ehdotetaan korotettaviksi. Tämä veroesitys
on arvonlisäveron tavoin tasavero, joka kohdistuu erityisesti
pienituloisten asumiskuluihin, kiinteistöveroa kun maksavat
kaikki, niin omakoti-, rivi- kuin kerrostaloissakin asuvat. Kiinteistövero
ei ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä.
Tavoitteena on pitää koko Suomi asuttuna, myös
syrjäkylillä. Kiinteistöverolla kustannetaan
muun muassa katuvalojen ja katujen ylläpitoa, mutta maaseudulla
asuvat usein jäävät näiden palveluiden
saajina altavastaajiksi, vaikka maksavat niitä samassa
mitassa kuin keskusalueella asuvat.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen erikoisuus on siinä,
että niiltä kunnilta, jotka joutuvat korottamaan
kiinteistöveroa, leikattaisiin vastaava summa valtionosuuksina
pois. Eli tällä kiinteistöveron korotuksella
ei todellakaan kuntatalouden ongelmia ratkaista. Sen sijaan se kasvattaa
kiinteistön omistajan ylläpitokustannuksia, mikä puolestaan
voi tarkoittaa sitä, että jatkossa kiinteistöjen
huollosta ja investoinneista tingitään.
Arvoisa puhemies! Kannatan Kauko Tuupaisen vastalauseen 1 mukaista
hylkäystä.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Nalle Wahlroos muutti Ruotsiin välttääkseen
perintöveron. Lahden takaa hän on lehtitietojen
mukaan huudellut, että kiinteistöveroa kun korotetaan,
niin sitä ei voi välttää.
Perussuomalaisena en voi hyväksyä nyt esitettyä korotusta
kiinteistöveroon. Kiinteistövero on tasaveron
luonteinen ja kohtelee näin ollen pienituloisia poikkeuksellisen
kovakouraisesti. Jokaisen on jossakin asuttava, joten näin
ollen kansalainen ei omalla käytöksellään
voi veroa välttää. Kotikunnassanikin
jo laskettiin tämän uuden lakiehdotuksen tuomia
vaikutuksia verotukseen ja kunnalle siitä tulevia tuloja.
On jotenkin surkuhupaisaa, kun tietää, että kiinteistöveron
alarajan korotusta vastaava vero pyritään valtionosuuksia pienentämällä siirtämään
suoraan valtiolle. Näin ollen se ei kuntien ahdinkoon paljonkaan
auta, vaikka kuntalaiset joutuvat maksamaan enemmän. Tietysti
se on hyvin ikävää pienituloisille eläkeläisille,
jotka menettävät puolisonsa ja kiinteistöveromaksujen
ja muiden korotettujen maksujen takia saattavat joutua myymään
kiinteistöjään syrjäseuduilla.
Tällä kertaa kiinteistöjen myynti ei
myöskään ole kovin edullista, ei varmaan
kaupungissakaan. Kaupungissakin on erilaisten verojen, kuten näiden
jo mainitsemieni perintöverojen, takia moni mummo tai vaari
joutunut lähtemään mökistään
puolison kuoltua.
Siinä mielessä yhdyn tähän
perussuomalaisten ehdotukseen, että tämä kiinteistöveron
korotus -lakiehdotus hylätään.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne on hyvin haastava,
kuten on valtiollakin. Sen kaikki täällä salissa
paikalla olevat ja salista poissa olevatkin hyvin tietävät. Itse
asiassa samoista, meidän yhteisistä rahoistammehan
tässä on loppupelissä kyse.
Kuntien tulopohjassa valtionosuudet ovat yksi tärkeä osa,
ja niitä on tällä hallituskaudella valitettavasti
jouduttu leikkaamaan varsin kovallakin kädellä.
Ja verotusoikeus on sitten tämä toinen kunnille
tärkeä tulouttaja, jolla kuntapalveluja rahoitetaan.
Itse asiassa 2000-luvun kasvun vuosina osassa kunnista luotiin aika
paljon hyviä palveluita ja myös pönkitettiin
rakenteita sellaisilla verotuloilla, jotka eivät olleet
niin sanotusti vakaalla pohjalla taikka sellaista verotuloa, joka olisi
varmasti säilyvää ja pysyvää — yhteisöverotuotto
esimerkkinä siitä. Näissä kunnissa
on ollut tietysti isoja vaikeuksia siinä vaiheessa, kun tuo
yhteisöverotuotto on sitten laskenut ja tätä kautta
tullut tulopohjaan aukko, joka on pitänyt tavalla tai toisella
pyrkiä täyttämään.
Kiinteistöveron tuloutus on varsin vakaata. Ylärajan
noston voisi hyvin hyväksyä näin ollen, jos
se paikkaisi aidosti kuntataloutta. Alarajan nosto on haastavampi
hyväksyä. Tuntuu vaikealta se, että kunta,
joka ei ole itse päättänyt, että nostaa
tai menee tuon alarajan mukaisesti, joutuisi pakotettuna nostamaan
taloustilanteesta riippumatta, mutta ymmärrän
sen, että tässä myös tavoitellaan
sitä, että ero ei olisi liian suuri erilaisten
kuntien välillä.
Tämän lainsäädännön
haaste ja erikoisuus on kyllä tämä valtionosuusleikkuri,
joka poistaa sen tulon sitten kunnilta ja luo aika monimutkaisenkin
järjestelmän. Tätä on varmasti
syytä seurata ja katsoa, miten se toimii. Kun talous antaa
myöden, niin minun mielestäni nämä rahat
pitäisi kyllä jättää sinne
kuntiin vahvistamaan kuntien omaa tulopohjaa.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä edellinen edustaja
totesi, että valtionosuuksien poistuminen olisi tavallaan
oikein siinä mielessä, että on tehty
ylimääräisiä rakenteita, joitten
ylläpitäminen ei ole kestävää.
(Timo Heinonen: En niin sanonut!)
Valtionosuudet ovat korvausta niistä palveluista, mitä kuntien
on pakollista hoitaa, ja on erittäin kyseenalaista, että tämä hallitus
ei ole pystynyt purkamaan niitä normeja, mitä kunnilta vaaditaan
tehtäväksi, eikä tämä hallitus
ole pystynyt tekemään säästöjä muuten
kuin kuntien kautta, pakottamalla kunnat tekemään
sen likaisen työn, mistä tässäkin
uudistuksessa on kyse. Siihen kyllä edustaja Heinonenkin
aivan oikein viittasi.
Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan kannanotossa
sanotaan, että tämän lakiesityksen taustalla
on hallitusohjelman mukainen tavoite kasvattaa kiinteistöveron osuutta
kuntien verotuloista, ja jatketaan vielä, että uudet
alarajat merkitsevät käytännössä sitä, että 63
kunnan on tarkistettava joko yleistä tai vakituisen asuinrakennuksen
kiinteistöveroprosenttia. Tämän on arvioitu
lisäävän kuntien kiinteistöverotuottoa
noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi arvioidaan,
että uudet ylärajat tuottavat noin 8 miljoonan
euron lisäyksen vuosittaiseen verokertymään.
Tavallaan nämä löytyvät perusteluista,
miksi tämä laki on eduskuntaan tuotu, ja valiokunta
niitä myöskin tässä kannanotossa
siteeraa.
Harmillista on kuitenkin todeta samassa yh- teydessä,
että vaikka täällä sanotaan,
että 48 miljoonaa pitäisi kuntatalouteen tulla
palvelujen rahoittamiseen ja kaikkiin hyviin asioihin tämän lain
kautta, niin todellisuudessa tämä kaikki imuroidaan
valtionosuuksia leikkaamalla pois eikä sinne kuntien hyvinvointipalvelujen
tuottamiseen ja kuntatalouden parantamiseen tämän
lain myötä jää konkreettisesti
yhtään mitään. Tämän kytkykaupan
takia tulemme myöskin vasemmistoliitossa olemaan tämän
lakiesityksen hylkäyksen kannalla silloin, kun tämä äänestykseen
tulee.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari, teidän puheessanne
liittyen minun edelliseen puheeseeni ei ollut kyllä totuutta
nimeksikään, tai ainakin te käytitte
totuutta kovin säästeliäästi.
En puhunut siitä, että on rakennettu valtionosuuksien
varaan palveluita ja niitä nyt jouduttaisiin leikkaamaan.
Minä puhuin siitä, että osassa kuntia
yhteisöverotuotot kasvoivat erittäin nopeasti
ja yhteisöverotuottojen varaan luotiin palveluita. Niin
kuin tiedämme — tai ne tietävät,
jotka tietävät — yhteisövero
ei ole sellainen vakaa tulouttaja, jonka varaan pitäisi
rakentaa pysyviä rakenteita tai pysyviä palveluita. Näitä esimerkkejä Suomesta
löytyy lukuisia, joissa yhteisöverotuoton romahtaminen
keskustan hallituksen, pääministeri Matti Vanhasen
hallituksen, aikana johti siihen, että niiden tulopohja
rapautui ja näin ollen niitä palveluita ei pystytty
ylläpitämään. Näissä kunnissa
tuli isoja talouden ongelmia, ja puhuin siis yhteisöverotuoton varaan
rakennetuista palveluista.
Keskustelu päättyi.