Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholinkulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisääntymisenä, ja niiden välilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat jopa 3—6 miljardia euroa vuositasolla. Alkoholiperäiset syyt ovat myös työikäisten suurin kuolinsyy, ja vuosittain alkoholisairauksiin ja niistä johtuviin henkirikoksiin ja tapaturmiin kuolee 3 000 suomalaista.

Julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa kuolleisuus alkoholiperäisiin maksasairauksiin ja kirroosiin on lisääntynyt aivan huolestuttavasti. Ruotsiin verrattuna meillä kuolee vuosittain kirroosiin viisinkertainen määrä alle 64-vuotiaita miehiä. Myös pelkkä ylipaino lisää kirroosia, ja yhdistettynä alkoholinkäyttöön lisäys on todella huomattava.

Tällä hetkellä Suomessa kulutetaan puhdasta alkoholia henkeä kohti alle 10 litraa vuodessa. Meillä ei ole kuitenkaan luotettavaa tietoa niin sanotusta tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta, jota muun muassa matkustajatuonti on. Tiedämme sen nousseen viime vuosina huikeisiin mittasuhteisiin, mutta todellisia lukuja ei tunne kukaan.

Vaikka nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä valtion verotuloja, toivotaan sillä olevan vaikutuksia myös alkoholin kokonaiskulutukseen. Alun perin alkoholin valmisteveroa oli tarkoitus korottaa vielä enemmän kuin nyt esitettävä 2,15 euroa litralta 100-prosenttista puhdasta alkoholia. Pelko siitä, että korkeampi verotus lisäisi oleellisesti alkoholin matkustajatuontia, pienensi nyt korotusta esitettyyn nähden. Maltilliset veronkorotukset mahdollistavat sen, että matkustajatuonnin ja kotimaisten hintojen välistä suhdetta voidaan seurata. Alkoholin matkustajatuontiin tullaan myös tarttumaan entistä hanakammin. Tulli seuraa jatkossa tätä tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tervetullut, mutta kulutuksen vähentämiseksi se ei ole suinkaan riittävä. Tarvitaan alkoholilain kokonaisuudistus, joka toivottavasti on pian tulossa.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta eli lyhyemmin alkoholiverolakia. Veronkorotuksen tavoitteena on valtion tulojen kasvattaminen mutta myös alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen. Kokonaiskulutuksen pienentymisen myötä toivotaan myös alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen vähentymistä.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien hinnat nousisivat keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotuksen suuruus olisi noin puolet hallituksen kevään kehysriihen linjauksista. Minulle suurempikin korotus olisi sopinut, mutta saatujen selvitysten mukaan liian jyrkkä muutos voisi johtaa kasvavaan matkustajatuontiin ja veromenetyksiin sitä kautta.

Matkustajatuonti, eli viinaralli Viroon, on osin yltynyt kestämättömäksi. Omaan käyttöön hankittavaa alkoholia ei voi olla perusteltua hoitaa trukeilla ja isoilla pakettiautoilla. Viinarallissa on nähtävissä myös harmaan talouden merkkejä. Onneksi Tulli on kiristänyt laintulkintaa, ja toivottavasti pahimmat trokarit saadaan sitä myöten kuriin.

Asian valmistelun yhteydessä eräät tahot toivat esiin toiveensa veronkorotuksesta pidättäytymisestä. He esittävät tilalle muun muassa asennekasvatusta ja toimijoiden välistä yhteistyötä — kauniita sanoja. 1970-luvulta alkaen alkoholinkulutus ja väkivaltarikokset ovat nelinkertaistuneet Suomessa. Alkoholista aiheutuu Suomessa vuosittain 2 000 ennenaikaista kuolemaa. Alkoholi on merkittävin työikäisten kuolinsyy. Alkoholihaittojen arvioväli on 2,5—6 miljardia euroa vuodessa. Näiden lukujen jälkeen on vaikea uskoa, että jotkut tahot uskovat asian ratkeavan vain asennekasvatuksella. Kaikkien keinojen on oltava käytössä: saatavuuden, hinnan, mainonnan rajoitusten ja erityisesti mielikuvamainonnan kiellon. Suomalaisten juomatavat eivät muutu eteläeurooppalaisiksi veroja laskemalla. Suomalaisten juomatavat eivät siistiydy myöskään kieltolain keinoin. Ratkaisun on löydyttävä jostain välimaastosta.

Alkoholiveron korotuksen tuloksena verokertymän arvioidaan kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla. Samalla alkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan vähenevän noin 1 prosentilla, ja tässä luvussa on huomioitu mahdolliset muutokset matkustajatuonnissa. Verotulojen kasvu ja kulutuksen pienikin vähentyminen ovat tervetulleita muutoksia. Ikävä fakta kuitenkin jatkossakin on, etteivät alkoholiveron tuotto ja Alkon maksamat osingot riitä lähellekään kattamaan niitä kuluja, joita alkoholi yhteiskunnallemme kokonaisuudessaan aiheuttaa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Alkoholin verotusta ollaan jälleen kiristämässä. Alkoholiveron kiristykset ovatkin seuranneet toisiaan miltei vuosittain sen jälkeen, kun veroa vuonna 2004 laskettiin merkittävästi. Tällähän vastattiin aikanaan matkustajatuonnin vapautumiseen.

Suomalainen alkoholipolitiikka on näin ollen ollut kovasti paljon tempoilevaa. Aihe herättää myös aina suuria intohimoja noustessaan keskusteluun. Suomi tarvitsisi kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen alkoholipoliittisen linjauksen. Heitän tässä kysymyksen: koskakohan se käytännössä toteutuu?

Tällä kertaa korotus on nostamassa alkoholijuomien hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus on matkan varrella jo ehtinyt puolittumaan alun perin esitetystä. On huomattava, että Suomessa oluen verotus on EU:n korkeinta. Silti meille on perustettu viime vuosina useita pienpanimoita. Panimoalalla haetaan myös vahvasti kasvua. Tempoileva ja nouseva verotus asettaa tälle kasvavalle, työllistävälle ja vastuullisesti toimivalle alalle myös suuria esteitä. Pienpanimoiden suhteen suurin uhka on ruokakaupoissa myytävän oluen laimentaminen, joka aika ajoin nousee esille. Alkollahan ei myöskään kerta kaikkiaan voi olla riittävästi hyllytilaa pienpanimotuotteille.

Arvoisa puhemies! Alkoholin haitat kansanterveydelle ovat kiistattomat. Tästä seuraa, että alkoholipolitiikkamme lähtökohtana tulee olla aina, että alkoholihaittoja pyritään torjumaan. Olennainen kysymys onkin, mitkä ovat ne aidosti vaikuttavat toimet, joilla tilanteeseen pystytään puuttumaan.

Ei pidä myöskään väheksyä alkoholiverotuksen ohjaavaa vaikutusta. Olisi järkevää ohjata kulutusta miedompiin juomiin. Keskeinen kysymys, joka nyt onkin nousemassa vahvasti agendalle, on edelleen alkoholin matkustajatuonti, jonka matkustajakohtaiset määrät ovat kasvaneet paikoin suhteettoman suuriksi.

Verotus on avainroolissa alkoholipolitiikassamme. Verotuksen kautta kustannetaan alkoholihaittojen hoitamista ja ennaltaehkäisyä. Alkoholiverotus on helppo kohde, kun etsitään valtiolle lisää verotuloja. Aihepiiri ansaitsisi kuitenkin laajapohjaisempaa pohdintaa, jotta tilanne voisi kokonaisuudessaan mennä huomattavasti paljon parempaan suuntaan.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Voin kuvitella, että hallituksella on sinällään hyviä tavoitteita tämän esityksen takana, kun vähennetään alkoholinkulutusta ja lisätään näin kansalaisten terveyttä ja saadaan lisää verotulojakin vielä. Mutta epäilenpä, että ei se niin taida tulla menemään tällä veronkorotuksella, ja siksi suhtaudun siihen epäilevästi. Pidän kyllä tärkeänä sitä, että alkoholinkulutusta hillitään ja kansanterveys huomioidaan, mutta kuitenkin pitäisi jotenkin löytää keinoja alkoholikulttuuriin vaikuttamiseen, vaikka se ei varmasti helppoa olekaan.

Suhtaudun myös epäilevästi niihin STM:n ehdotuksiin, joita elokuussa tuli julki alkoholiveron korottamisen lisäksi: myyntiaikojen rajoittaminen ja ravintoloitten toimintamahdollisuuksien rajoittaminen. Varmaan niistä on hyvä keskustella, mutta ainakaan en ihan kaikkia olisi heti hyväksymässä, mitä ministeriö ehdottaa. Vaikka tavoite on siis sinänsä hyvä, vähentää suomalaisten juomista, niin en ole varma vain siitä, ovatko nämä keinot hyviä tai kannatettavia, ja kyllä oikeastaan perussyy tässä veroasiassa, miksi minä olen kriittinen, on se, että minä epäilen, että tämä alkoholiveron nosto kiihdyttää alkoholin tuontia ulkomailta, varsinkin Virosta.

Näitä alkoholiveron korotuksia on tehty jo neljä kertaa vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2012 alussa oluen, siiderin ja long drink -juomien alkoholijuomaveroa nostettiin 15 prosenttia, viinien ja väkevien alkoholijuomien veroa korotettiin 10 prosenttia, ja nyt sitten seuraava kierros. Kyllä arkihavainnot ja silminnäkijähavainnot osoittavat sen, että kyllä se viinaralli vain kiihtyy elikkä Virosta haetaan valtavia lasteja käyttöön ja Alkosta tai kaupasta sitten yhä vähemmän.

Panimoliitto arvioi, että jo edelliset korotukset alkoholi- ja virvoitusjuomaveroon vuoden 2012 alussa ovat vähentäneet kotimaisten panimojuomien myyntiä ja siten uudet korotukset vain korostavat veroeroa Viron ja Suomen välillä ja kiihdyttävät yksityistä tuontia. On arvioitu, että viinarallin aiheuttamien menetettyjen alv- ja valmisteverotuottojen summa on 300 miljoonan euron luokkaa ja tämän lisäksi menetetään jopa noin 30 miljoonaa euroa juomapakkausten haittaveroa. Ihan pienistä veromenetyksistä ei ole kysymys, ja lisäksi, kun ottaa huomioon, että kotimainen panimoteollisuus työllistää nykyään lähes 30 000 ihmistä koko tuotantoketjussaan, niin toki näitäkin tämä viinaralli uhkaa.

On olemassa, arvoisa puhemies, myös riski siitä, että Virosta tuodaan myös väärennettyjä alkoholituotteita. Tämä voi aiheuttaa terveysvaaran. Viime vuonna Tšekissä kuoli kymmeniä ihmisiä juotuaan väärennettyä myrkyllistä viinaa.

Tällä hetkellä jo jopa viidesosa Suomessa käytetystä alkoholista on tuontialkoholia joko Virosta tai muista maista. Määrä on tiettävästi lähes kaksinkertainen verrattuna ravintoloissa kulutettuun alkoholimäärään. Mistään ihan pienestä pussillisesta silloin tällöin ei ole kysymys vaan todella massiivisesta tuonnista. Tuontimääriä on tietysti vaikea tarkkaan ottaen arvioida, koska eivät kaikki kerro, kun ei ole velvollisuuttakaan kertoa sitä, paljonko sitä Suomeen tuodaan. Näyttää myös siltä, että tuonti johtaa myöskin kulutustottumuksien muutokseen eikä ollenkaan terveellisempään suuntaan. Tuontimäärät ovat monella kansalaisella todella suuria. Ostajan ei tarvitse kuin käydä Tallinnassa laivaterminaalissa kuittaamassa kuljetussopimus. Siellä tavara odottaa jo valmiina. Kerrotaan, että vielä tätäkin yksinkertaisempia tapoja on olemassa. On, arvoisa puhemies, enemmän kuin todennäköistä, että valtavat autolastilliset eivät aina päädy vain ostajan omaan käyttöön vaan niitä jälleenmyydään luvattomasti eteenpäin, ja tästä on jo näyttöjäkin olemassa.

Tällä menolla Suomi on ajautumassa kestämättömään tilanteeseen, jossa ulkomaat saavat alkoholista tulevan verohyödyn, kun taas liikakäytöstä aiheutuvat ongelmat jäävät kotimaamme ratkaistavaksi. Alkoholipolitiikkaa on muutettava siten, ettei se kannusta suomalaisia kuluttajia ulkomaisen tuontitavaran hankkimiseen. Kysyn: mihin suuntaan tämä alkoholiveron nosto tätä tilannetta vie?

Suomessa kulutetaan myös hyvin paljon väkeviä alkoholijuomia, enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja ehkä veronkorotuksissa, kun niitä painotuksia miettii, olisi syytä ottaa tämäkin näkökulma huomioon ja suosia sitten edes mietoja, jos veroja katsotaan välttämättömäksi kaikesta huolimatta korottaa.

Arvoisa puhemies! Lisäksi ehdotan suurten alkoholimäärien tuonnin valvonnan tehostamista ja ohjetasojen asettamista sille, kuinka paljon yksityiseen kulutukseen voi alkoholia tuoda. Harva suomalainen tuskin kuluttaa useaa pakettiautollista alkoholia vuodessa, ja jos kuluttaa, niin ei ainakaan syytä olisi.

Arvoisa puhemies! Kannustan eduskuntaa harkitsemaan vielä, kannattaako tämä hallituksen esitys niellä sellaisenaan vai olisiko sitä syytä vielä tässä talossa arvioida. (Kokoomuksen ryhmästä: Mihin suuntaan?)

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Esitys alkoholin ja alkoholijuomien verotuksen korottamisesta sietää kyllä pohdiskelua vielä tässä vaiheessa erityisesti mietojen alkoholijuomien osalta. Olette tänäänkin salissa kuulleet, minkälainen ero on esimerkiksi Ruotsin ja Suomen osalta maksakirroosien määrässä. Ja kun katsoo sitten oluiden hinnan eroa Ruotsin ja Suomen välillä, niin olisi tietysti liian yksinkertaista vetää siihen yhtäläisyysmerkit, että Ruotsissa oluen hinta litroittain on 19,59 ja Suomessa 29,90 ja jos nyt edelleen mietojen alkoholijuomien verotusta korotetaan, kun meillä taas sitten väkevien osalta tämä onkin juuri päinvastoin, eli meillä väkevät ovat halvempia, kun sitten taas Ruotsissa väkevät ovat kalliimpia. Kyllä minä haluan vähän yksinkertaistaa, että kyllä näillä hinnoilla on myös käyttäjävaikutus.

Siltä osin, vaikka tässä on varoista kysymys, on tarkkaan harkittava se, aiheuttaako tämä edelleen sitä, että toki suomalaista ja Suomessa valmistettua olutta haetaan sitten tuolta naapurista. Se on merkittävä määrä, mitä tänä päivänä tuodaan, ja varmuudella, vakuudella jokainen meistä tietää, että eivät ne päädy vain omaan käyttöön. Siinä mielessä meillä ei ole kyllä muita välineitä nyt tämän EU-lainsäädännön osalta kuin se, että meiltä pystyttäisiin puuttumaan niin, että meillä ei aivan välitysliikkeen omaisesti voitaisi rajan yli tuoda, että olisi nyt edes sen verran talkoita, että jokainen joutuu ne sieltä itse hakemaan, ettei niitä satamassa nosteta autoon. Tämmöinen palvelu, että laivayhtiöt toimivat aivan kuin kuljetusliikkeinä ja vienti- ja tuontiliikkeinä, pitää pystyä kyllä estämään.

Mutta kun puhutaan oluesta ja mietojen olutjuomien osalta, niin en tässä yhteydessä voi olla mainitsematta, että Suomessa voisi työllistyä vielä enemmän suomalaisia työntekijöitä ja yrittäjiä, jos meillä pienpanimoiden olut ja myynti vapautettaisiin, aivan samoin kuin viinitilojen tilamyynti on ollut mahdollista. Tämä lisäisi kotimaista työllisyyttä, ja olen kyllä hyvin vakuuttunut siitä, että erikoisoluilla ei kyllä juomista lisätä. Kyllä siinä ollaan keskitytty jo hakemaan laadukkaita oluita. Ne ovat varmasti vähän ehkä kalliimpiakin, niin että en usko, että sillä olisi alkoholisairauksia lisäävää vaikutusta. Kirkkaat tuontiviinat, jotka tuodaan ohi kaiken laskennan ja joihinka nyt vasta ollaan herätty, pitää nostaa keskiöön tässäkin keskustelussa, ja on uskallettava arvioida, mikä on taloudellisesti tässä tilanteessa Suomen kannalta järkevämpi ratkaisu. Vielä kerran pohdintaa varsinkin mietojen alkoholijuomien verotuksen korotuksessa.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholiveron korotuksesta on kysymys, ja täytyy sanoa, että edustaja Myllykoski puhui kyllä erittäin painavaa asiaa. Vaikka näin salin äärilaidoilla istummekin, niin täytyy olla hyvin monessa asiassa samaa mieltä hänen kanssaan.

Olen itsekin pohtinut tätä vertailua Suomen ja Ruotsin välillä, että Ruotsissa alkoholikulttuuri on ehkä vähän rauhallisempaa. Siellä tätä humalahakuista juomista ei ole niin paljon kuin meillä ja sitten alkoholisairauksiakaan ja muita ongelmia ei ole niin paljon. Mikä meitä sitten erottaa? No, esimerkiksi se, että Ruotsissa väkeviä juomia verotetaan huomattavasti voimakkaammin kuin Suomessa, kun taas sitten mietoja juomia, erityisesti olutta, verotetaan hyvinkin kevyesti Suomeen verrattuna. Nyt jos pyritään ratkaisemaan yhtälö siis siitä, että minimoidaan alkoholihaitat, maksimoidaan alkoholista saatavat verotulot ja sitten vielä yritetään estää tätä harmaata tuontia tuolta eteläisestä naapurimaasta, niin tämä voisi olla kyllä yksi keino, eli ei nostettaisi sitä oluen veroa, vaan nimenomaan ehkä jopa laskettaisiin sitä ja nostettaisiin sitten vastaavasti väkevien alkoholijuomien veroa enemmän ja saataisiin sitä kulutuksen painopistettä siirrettyä miedompiin juomiin eli olueen, jolloinka terveydellisetkään haitat eivät varmaan olisi niin pahoja.

Edustaja Myllykosken kommentti pienpanimoteollisuudesta oli myöskin erinomainen ja kannatettava. Voitaisiinko suoramyynti sallia näille? Se on erittäin hyvä ehdotus, ja jos sellainen esitys joskus tulee, niin sitä mielelläni kyllä olisin kannattamassa. Olen myös sitä mieltä, että tulisi vakavasti harkita sitä, että ylipäätään myös väkevämmät oluet ja niiden myynti sallittaisiin maitokaupoissa, jotta se kansalaisten matka sinne viinakauppaan ei olisi niin pitkä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ideaalisen alkoholiverotason etsintä ja löytäminen on todellakin melkoista nikkarointia, voisiko sanoa, rakettitiedettä, että miten sen löytäisi. Ilmeisesti varmaan jo Pekka Kuusen pääjohtajakaudelta lähtien 60-luvulta on Alko yrittänyt vaikuttaa, ohjata kulutuskäyttäytymistä mietojen alkoholijuomien suuntaan välillä paremmin, välillä huonommin onnistuen.

Kyllä tässä ovat monenlaiset yhteiskunnalliset vaikutukset todellakin pohdinnassa. Yhtäältä pitää miettiä, että valtio tarvitsee verotuloja, miten me saamme kulutusta hillittyä, miten me saamme alkoholituontia hillittyä. On tämä melkoinen palapeli. Mutta yhtä lailla on jaksettava tehdä myös valistustyötä, ja pyrkimyksenä on muuttaa alkoholin käyttökulttuuria. Sinänsä toiveikkaita merkkejä on siinä, että alkoholinkäyttö nuorten keskuudessa on tilastojen mukaan vähentynyt. Toki edelleen humalatiheys on tiivis, ja meillä on vanhusväestön keskuudessa runsas alkoholinkäyttö lisääntynyt. Myös anniskelukulttuurissa tarvittaisiin muutoksia. Ei joka kylän kulmapubin tarvitse olla pikkutunneille auki. Ei minun nuoruudessani ollut sellaista tapaa, että tultiin töihin kapakasta. Silloin mentiin työpäivän päälle kapakkaan. Se oli kuitenkin jollain tavalla terveempää kuin nykymeno.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten salissa on tänään jo useaan otteeseen kuultu, alkoholiveroa ollaan nostamassa ensi vuoden alusta jo viidennen kerran vuoden 2008 jälkeen. Jokainen veronkorotus lisää yksityistä maahantuontia.

Matkustajatuonnin takia Viroon jää jo nyt vuosittain yli 300 miljoonaa mahdollisia verotuottoja, mutta kaikki alkoholin aiheuttamat haitat hoidetaan kuitenkin täysimääräisesti kotimaassa. Elokuussa hallitukselle siis selvisi, että viime vuoden aikana suomalaiset ovat tuoneet maahan lähes 12 prosenttia enemmän alkoholia verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Kokonaislitroissa tuonti oli 75,1 miljoonaa litraa ja 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 8,8 miljoonaa litraa. Runsaasti kasvaneen maahantuonnin ja pienentyneen veropohjan vuoksi hallitus onkin nyt päättänyt puolittaa alkoholiveroon alun perin suunnitellun korotuksen. Perinteisesti hallituksen linja on ollut tiukkoina aikoina korottaa alkoholiveroa niin paljon kuin mahdollista ilman, että maahantuonti merkittävästi kasvaa. Tämä raja on kuitenkin mielestäni ylitetty jo aikaa sitten. Veronkorotus alkoholin osalta ei enää toimi Suomen tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 prosenttia väestöstä juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista. Puuttumalla nimenomaan alkoholin ongelmakäyttöön tehokkaasti saadaan myös valtiontaloudellisia säästöjä. Suurkäyttäjät ovat ikääntyneiden ikäluokkien joukossa. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on sen sijaan vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Enää alle puolet 16-vuotiaista juo kuukausittain alkoholia, kun 1990-luvun lopussa näin teki noin 60 prosenttia nuorista. Täysin raittiita on jo runsas neljännes 16-vuotiaista. Tämä on erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku, jota tuskin on saavutettu luomalla yhä uusia rajoituksia alkoholinkäyttöön.

Alkoholin demonisoinnin sijaan tulisikin pyrkiä kohti eurooppalaisia juomatapoja vaikuttamalla ensisijaisesti alkoholikulttuuriin. Suomessa nautitaan keskimäärin saman verran alkoholia vuodessa kuin Länsi-Euroopassakin. Tutkimusten mukaan suomalainen juomatapa on kuitenkin humalahakuisempaa ja vähemmän ruokasidonnaista. Matkustajatuonti johtaa hallitsemattomaan alkoholin hamstraukseen, eikä se koskaan voi olla alkoholinkulutuksen kannalta hillitsevä tekijä. Suomalaisen juomakulttuurin kehittyminen entistä fiksumman nuoren sukupolven mukana vaarantuu kuluttajien hamstratessa alkoholia kohtuuttomia määriä niin sanottuun omaan käyttöön. Alaikäisten alkoholinkulutusta hillitään valistuksen lisäksi tehokkaasti myös valvotulla ikärajoituksella. Päivittäistavarakauppa onkin tämän vuoden alusta aloittanut vastuullisen ja kannatettavan kampanjan tarkastamalla kaikkien alle 30-vuotiailta näyttävien asiakkaiden henkilöllisyyspaperit. Valitettavasti samaan aikaan matkustajatuonti rehottaa ja alaikäisten on yhä helpompi päästä käsiksi trokarien eteenpäin välittämään alkoholiin. Trokarithan eivät henkkareita kysele.

Arvoisa puhemies! Suomalainen alkoholipolitiikka on ottanut aimo harppauksen kieltolain jälkeen, mutta valitettavasti rajoitusten runsas määrä on edelleen alkoholipolitiikallemme tunnusomaista. Meillä on monopolisoitu alkoholinmyynti kaikkein miedoimpia juomia lukuun ottamatta ja huomattava määrä lisäkustannuksia aiheuttavia rasitteita ravintoloille sekä muun muassa EU-maiden korkein olutvero. Alkoholipolitiikkaa, verotusta sen merkittävänä osana, olisi käsiteltävä kokonaisuutena. Hallituksen toimet toisaalta kokonaisuudistukseen liittyvien esitysten osalta ja toisaalta veronkorotusten painotusten osalta ovat ristiriidassa keskenään. Lisärajoitukset kohdennetaan mietoihin alkoholijuomiin, ja veronkiristykset suosivat väkeviä juomia.

Syksyn mittaan esillä olleet ideat, kuten kauppojen aukioloaikojen muuttaminen, yökerhotuntien vähentäminen tai oluen laimentaminen, ovat toisarvoisia esityksiä matkustajatuontiongelman rinnalla. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa lisätä rajoille viinavalvontaa. Tästä syystä ilmoitusvelvollisuus ei ole toimiva ratkaisu maahantuonnin vähentämiseksi. Ainoa pysyvä ratkaisu olisi alkoholiveron asteittainen alentaminen riittävän kilpailukykyiselle tasolle. Maltillisella tasolla olevalla alkoholiverotuksella ja sääntelyllä on, totta kai, paikkansa, mutta niiden rinnalla tavoitteeksi tulisi asettaa vastuullisten juomatapojen omaksuminen. Jos ongelmat olisivat pelkillä rajoituksilla hoidettavissa, niin alkoholihaitat olisivat varmasti Suomessa minimissään.

Kristiina  Salonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu jo vuosi hallitusohjelmassakin olevaa alkoholilain uudistusta. Tässä hallituksen esityksessä on kysymys alkoholiveron nostamisesta.

Ministeriön mukaan edellisen lain uudistamisen jälkeen suomalaisten alkoholinkulutus on kasvanut merkittävästi, 8 litrasta 9,6 litraan, ja myös erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet. Alkoholin liikakäyttö on Suomessa yhä valtava ongelma. Vuosittain jopa 4 000 suomalaista kuolee alkoholin vuoksi. Alkoholinkäytön aiheuttamat haitat maksavat julkiselle sektorille arviolta 0,9—1,1 miljardia euroa vuosittain. Ei ole siis ihme, että asiaan halutaan muutos.

Keskustelu alkoholipolitiikasta herättää aina suuria tunteita. Kukkahattutädit ovat valmiita riistämään kokonaan työmieheltä perjantaipullon ilon, kun taas kohtuukäyttäjät närkästyvät liiallisesta valtion holhoamisesta, kohtuuden raja kun tuntuu jokaisella meistä olevan omanlaisensa. Alkoholipolitiikka onkin melkoista taiteilua. Rajoitusten ja hinnankorotusten tavoitteena on ohjata kulutusta kohtuullisuuteen ja sitä kautta myös ehkäistä alkoholista aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Näitä rajoituksia tehokkaampi ohjaus näyttää kuitenkin tulevan yhteiskunnassa vallitsevista asenteista alkoholinkäyttöä kohtaan. Sen voi havaita alkoholin maahantuonnin kasvuprosenteista alkoholiveron korotuksen jälkeen. Me suomalaiset tuomme ulkomailta Suomeen jopa 75,1 miljoonaa litraa alkoholia vuodessa. Alkoholin matkustajatuonti ulkomailta on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. THL:n mukaan tuonti kasvoi 11,5 prosenttia syyskuun 2012 ja elokuun 2013 välisenä aikana. Miedoissa viineissä kasvu oli noin 13 prosenttia, myös olutta tuotiin 9 prosenttia enemmän kuin aiemmin.

Kun alkoholiveroa korotetaan, ei juomakulttuurimme näytä muuttuvan, vaan me ainoastaan haemme alkoholimme halvemmalla muualta. Tällainen ulkomailta tuonti on omiaan lisäämään kotiin hankitun alkoholin määrää. Rullakollinen olut- ja viinilaatikoita on valitettavan tyypillinen näky nykyään laivaterminaaleissa. Vaikka alkoholia tällä tavoin hankitaankin tavallisimmin isoja juhlia varten, kertyy samalla kotiin ylimääräisiä olutlaatikoita, joita sitten juodaan tasaisesti pois nurkista. Tällä tavoin alkoholinkulutuksen määrä itse asiassa nousee kuin varkain, vaikka tavoitteena päinvastoin oli ohjata kulutusta kohtuullisuuteen.

Lainsäädäntöä ja hintasäätelyä on syytä kehittää siten, että se ohjaa kansalaisiamme oikeaan suuntaan. Sen ohjaava vaikutus on merkittävä, mutta samalla on varottava aliarvioimasta kansalaisiamme näillä rajoituksilla. Alkoholipolitiikkaa ei voi tehdä pelkästään suurkuluttajien näkökulmasta. Tällöin vaarana ovat kohtuukäyttäjien tekemät vääränlaiset muutokset käyttötapoihinsa, kuten alkoholin ulkomaantuontiprosentit nyt osoittavat. Erityisen tärkeää onkin tunnistaa suurkuluttajat ja kohdentaa ehkäiseviä päihdepalveluita heille. Sen lisäksi ratkaisevinta on asenneilmastoon vaikuttaminen. Positiivisia merkkejä tästä onkin jo ilmassa, sillä nuorten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet viime vuosina.

Arvoisa puhemies! Alkoholin haittoja on tärkeää yrittää torjua lainsäädäntöä uudistamalla, mutta toisaalta liian tiukka sääntely voi loppujen lopuksi kääntyä itseään vastaan. Maltilliset uudistukset ja korotukset voivat tässä tapauksessa toimia selvästi paremmin. Itse alkoholipolitiikkaakin on siis tehtävä kohtuudella.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Alkoholi aiheuttaa suunnattomasti pahaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suorien terveydellisten seuraamusten, kuten diabeteksen, ylipainon, sydänvaivojen ja muiden ennenaikaisiin kuolemiin johtavien fyysisten vaivojen, lisäksi alkoholin syntilistalla on väkivaltaa, perheiden pahoinvointia, avioeroja, lasten huostaanottoja, syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, liikennekuolemia ja suunnaton määrä hukattua työn tuottavuutta ja menetettyjä työtunteja. Alkoholipolitiikan ykköstavoitteena on näiden haittojen minimoiminen.

Suomalainen alkoholipolitiikka on ikävä kyllä purrut viime aikoina huonosti. 1970-luvun alusta suomalaisten alkoholinkulutus henkeä kohti on kaksinkertaistunut ja haitat sen mukana. Äärimmäinen keino alkoholinkulutuksen rajoittamiseen on ollut kieltolaki. Sitä Suomessa kokeiltiin mutta heikoin tuloksin. Seurauksena oli kova pirturalli.

Kannatan lämpimästi edustaja Kaikkosen ehdottamaa tuontisääntöjen noudattamisen ja ylisuurten viinalastien maahantuonnin tiukempaa valvontaa. (Antti Kaikkonen: Hyvä!) Minusta on outoa, että esimerkiksi käytettyjen autojen tuonnin kohdalla Suomi soveltaa jatkuvasti ylikireitä tulkintoja, mutta alkoholin tuonnin kohdalla ainakin maallikosta näyttää, että tulkinnoissa olisi kiristämisen varaa. Mielestäni on joka tapauksessa hyvä, että veroa tarkistamalla etsitään sitä verotuksen tasoa ja rakennetta, jolla päästään alkoholihaittojen minimoinnin kannalta parhaaseen lopputulokseen. Jostain löytyy optimi, jolla juontimäärät minimoituvat.

Tuonnin valvonnan tiukentamisen ohella meidän tulisi Suomessa määrätietoisesti pyrkiä vaikuttamaan meikäläisen kulttuurin omituiseen humalamyönteisyyteen. Suomessa juopuneena esiintyminen on edelleen sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin yleensä Länsi-Euroopan maissa. Meillä ei vieläkään oikein tajuta, ettei päihtymisessä ole todellakaan mitään hauskaa. Humalatila on onnettomuus niin yksilön kuin tämän lähipiirin ja lopulta koko yhteisönkin kannalta. Alkoholimainonnan suitsimiseksi ja humalamyönteisyyden laimentamiseksi voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön velvoite liittää jokaiseen alkoholimainokseen selvästi näkyvä teksti, esimerkiksi 30 prosenttia mainoksen pinta-alasta, jossa muistutetaan alkoholin ja humalatilan vaaroista. Muistutuksissa voitaisiin todeta esimerkiksi, että "humala on myrkytystila", "humalassa ihminen on alisuoriutuja", "humala tuhoaa aivosoluja" ja niin edelleen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tiedämme, että erilaisten päihteiden ja etenkin alkoholin käyttö on yhteiskunnassamme vakava ongelma. Valitettava tosiasia on, että alkoholin ja kaikkien päihteiden käyttö on kasvanut ja arkipäiväistynyt yhteiskunnassamme. Alkoholin kokonaiskulutus oli vielä 60-luvulla vain hieman yli 2 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti. Kun keskiolut vapautettiin 45 vuotta sitten, alkoholinkulutus alkoi kasvaa huimaa vauhtia. 1990-luvun alkupuolella kulutus oli kasvanut jo 8 litraan, ja Euroopan unioniin liittyminen lisäsi kulutusta edelleen. Muun muassa alkoholin matkustajatuonnin vapauttaminen, keskioluen tuominen kioskimyyntiin, siidereiden ja lonkeroiden myynnin vapauttaminen ja alkoholimainonta ovat vauhdittaneet kulutuksen kasvua pahimmillaan jopa yli 10 litraan asukasta kohti. Viime vuosien alkoholiveron korotukset ovat taas kääntäneet tilastoidun kulutuksen lievään laskuun. Valitettava tosiasia edelleen kuitenkin on, että lievästä laskusta huolimatta kokonaiskulutus on edelleen ennätystasolla.

Reilun sukupolven aikana miesten alkoholinkulutus on kaksinkertaistunut ja naisten peräti kuusinkertaistunut. Suomalaiselle alkoholinkäytölle tyypillinen humalajuominen on edelleen lisääntynyt, vaikka viinit ovatkin löytäneet tiensä ruokapöytiin. Todella huolestuttavaa on, että naisten humalajuominen on lisääntynyt yhden sukupolven aikana peräti 13-kertaiseksi. Alkoholinkäyttö on siirtynyt myös aiempaa enemmän ravintoloista koteihin, ja käyttöaika on myöhentynyt aamusta yötunneille asti.

Käsi kädessä alkoholinkäytön lisääntymisen kanssa on kasvanut alkoholihaittojen lisääntyminen. Vielä 60-luvulla merkittävimmät haitat olivat järjestyshäiriöitä. Alkoholinkulutuksen kasvun myötä erilaiset terveyshaitat ja sairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Alkoholi aiheuttaa itsessään vakavia sairauksia ja myötävaikuttaa monien sairauksien etenemisessä. Alkoholi näkyy vahvasti sairaaloiden arjessa. 25 prosenttia päivystyspoliklinikan asiakkaista on ottanut alkoholia. Sairaaloissa potilaina olevista naisista 10 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Paljon puhutaan sydän- ja verisuonisairauksista, mutta tosiasiassa alkoholisairaudet ja -myrkytykset ohittivat kuolinsyynä sepelvaltimotaudin vuonna 2006. Alkoholikuolemasta onkin tullut työikäisten yleisin kuolinsyy. Kehitys on ollut hurjaa, sillä 45 vuodessa miesten alkoholikuolemat lisääntyivät noin 170 prosenttia ja naisten kuolemat lisääntyivät todella paljon eli 1 000 prosenttia.

Arvoisa herra puhemies! Alkoholinkäyttö ei kosketa vain käyttäjää itseään vaan myös hänen perhettään, puolisoaan, lapsiaan, vanhempiaan, lähipiiriään sekä työtovereita, ja aivan sivullisetkin ihmiset voivat kärsiä näistä haitoista. Perheväkivalta, järjestyshäiriöt ja rikollisuus, rattijuopumukset sekä työpaikkojen ongelmat saattavat aiheuttaa vakavia ongelmia. Valitettava tosiasia on myös se, että monen ongelman taustalla on alkoholi. Me tiedämme, että äidin tai isän tai molempien alkoholinkäytöllä on suuri vaikutus lasten kehitykseen ja kasvuun. Liiallinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa monella tapaa lasten ja nuorten elämään, kykyyn luoda ihmissuhteita, vuorovaikutukseen, oppimiseen, persoonallisuuden muodostumiseen, toiseen ihmiseen luottamiseen, elämän ja arjen hallintaan. Me tiedämme myös, että lastensuojelun ja huostaanottojen taustalla on usein vanhempien alkoholinkäyttöä, väkivaltaa, mielenterveysongelmia, parisuhdeongelmia ja niin edelleen. Kyse on laajoista elämänhallintaan liittyvistä kysymyksistä.

Arvoisa puhemies! Alkoholiverotuksen korotuksen tavoitteena tänä päivänä ja aikaisemminkin on ollut myös tulojen kasvattaminen, ei siis pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien kysymysten ennaltaehkäisy. Tavoitteena on ollut myös mitoittaa veronkorotukset siten, että alkoholijuomien hinnannousu ei johtaisi kotimaisen myynnin korvautumiseen matkustajatuonnilla. Tosiasia on, että 25 prosenttia maamme juotavista väkevistä juomista tulee Virosta. Tämän tulee näkyä siis myös siinä, että verotusta ei koroteta liian suureksi, jotta ihmiset eivät hakisi väkeviä juomia Virosta. Myös olutta on saatavilla helposti muun muassa kioskeilla, kaupoissa, marketeissa. Kansalaiset juovat olutta Virosta tuotuna 8 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Voidaan todeta, että humala haetaan pääasiassa nimenomaan oluesta, ja tästä syystä meidän on avoimesti keskusteltava jatkossa myös oluen saatavuudesta. Kyse ei ole aivan yksinkertaisesta asiasta vaan koko yhteiskuntamme perustavanlaatuisista kysymyksistä.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! — Otetaanpa nyt oikealla puheenvuorokerralla.

Edustaja Pelkonen mainitsi tuossa aikaisemmin verotulokertymästä. Täältä hallituksen esityksestä löytyy kyllä ihan selkeät tilastot siitä, että vuodesta 2008 lähtien vuoteen 2012 mennessä verotuotto on kasvanut 289 miljoonaa euroa, eli mistään verotuoton pienenemisestä ei voida puhua.

Sitten tässä on puhuttu panimoiden oikeudesta suoramyyntiin. Siinä on nyt semmoinen juttu, että tilaviinejä jonkin verran Suomessa saa myydä, ja se oli ilmeisesti EU-neuvotteluissa jonkinlainen tämmöinen mielenkiintoinen poikkeama. Jos tämä suoramyynti panimoilla olisi, niin se avaisi kyllä melkoiset portit sitten Euroopassa monella tapaa neuvotteluille. Minulla ei ole sitä vastaan sinänsä mitään, jos se on hallittua, mutta se ei ole ihan yksinkertainen asia.

Vastuullisuudesta vielä sen verran, että kun tässä Panimoliitto ja mainostajat ja monet muut tahot korostavat omavalvontaa ja vastuullisuutta, niin tietysti tätä samaa vastuullisuutta voisi olettaa ja odottaa olevan myös laivayhtiöillä, kun ne näitä erilaisia palvelujaan siellä satamissa tuntuvat mieluusti laajentavan.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on puhuttu matkustajatuonnin valvonnan vaikeudesta ja jälleen kerran syytetty Euroopan unionia monista, jos ei kaikista, ongelmista, mutta käsitykseni on, että Ruotsi noudattaa tässä asiassa hyvin erilaista linjaa kuin Suomi. Ruotsissa on käsitykseni mukaan käytäntö, jossa kunkin henkilön matkustajatuontia valvotaan. Eli se määrä, jonka henkilö ilmoittaa tuovansa omaan käyttöön, on jatkuvassa seurannassa. Tätä ei millään tavalla Euroopan unionikaan estä. Tarkoitus on tietenkin valvoa, että häitä ja hautajaisia sama henkilö ei vietä toistuvasti kovin taajaan, ja näin ollen päästään kiinni siihen, onko kyse henkilökohtaisesta kulutuksesta vai tästä viinan trokaamisesta.

Käsitykseni mukaan Suomessakin tämä olisi mahdollista — mahdollista, jos rajavalvonnan resursseja lisättäisiin. Saamani arvion perusteella tuo resurssilisäystarve olisi mielestäni, uskallan sanoa, vain 2 miljoonaa euroa. Eli tällä 2 miljoonan euron panostuksella pystyttäisiin rajoittamaan tuo matkustajatuonti todellisuudessa siihen, mitä lailla alun perin on tarkoitettu, eli henkilökohtainen tuonti on sallittua, mutta tämä trokaaminen pystyttäisiin estämään.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on hyviä ja huonoja piirteitä ja sitten mielipiteitä ja toisenlaisia mielipiteitä, niin kuin kuuluu ollakin, mutta minun on nyt, arvon edustaja Kataja, kyllä pakko sanoa, että kyllä tässä keskustelussa jo tuli tämä esille, että tämmöinen omaan käyttöön tuodun valvonnan järjestelmä, mikä nyt sosiaali- ja terveysministeriön omassa esityksessäkin on ollut, että ruvetaan näin menettelemään, on varmasti hyvä väline. Kyllä jossakin vaiheessa voidaan varmasti ihan tieteellisestikin todistaa, että yksi ihminen ei voi juoda niin paljon, että tuo trukkilavallisen viikossa viinaa. Se on varmasti täysin mahdotonta. Siinä vaiheessa varmasti pystytään puuttumaan asioihin.

Mutta todettakoon, että vaikka nyt veroa laskettaisiin tästä hetkestä, niin en usko alkoholihaittojen vähenevän sen kautta, että tuonti loppuisi. Suomalaiset tuovat Virosta alkoholia. Meillä on se täysin laillista. Se on halpaa. Sillä on hyvä tehdä bisnestä. Ja totta kai, varmasti, haetaan sukujuhliin, hautajaisiin ja häihinkin sieltä, kun se on niin paljon edullisempaa. Eli siihen, että tässä hetkessä verotuksella pystyttäisiin hintoja laskemaan niin paljon, että sillä tyrehdytettäisiin tuonti, minä en henkilökohtaisesti usko, mutta nyt on tärkeä paikka tarkastella juuri sitä, että paljonko nousua tehdään, mihinkä tuotteisiin se kohdistuu.

Mutta kaiken kaikkiaan suomalaisen alkoholiverotuksen suuntaa tulisi muuttaa radikaalisti ja vaikkapa tehdä toimenpide, jolla ravintoloiden alkoholiverotus voitaisiin puolittaa. Uskon vakaasti, että tällä olisi vaikutusta siihen, että meillä ennen ravintolaan menoa ei tarvitsisi ottaa niitä tukevia pohjia, jotka on tuotu sieltä halvemmalla, ja mennä sitten keskiyön jälkeen ravintolaan, kun on pikkuisen jo hyvässä kunnossa. Voitaisiin muuttaa tätä meidän juomatottumusta niin, että meillä mentäisiin ravintolaan ruokailemaan, viihtymään. Samalla tietysti tulisi mietittäväksi, tarvitsisiko meidän myös ravintolaruuan arvonlisäveroa samassa yhteydessä laskea, jotta meidän palvelutyöpaikkoja voitaisiin lisätä. Meidän juomatottumukset muuttuisivat. Juominen tehtäisiin valvotummissa olosuhteissa. En tarkoita kyttäämisolosuhteissa, vaan hyvän palvelun vallitessa me voisimme nauttia alkoholista, ettei meidän tarvitsisi juoda sitä kotona.

Olen varma, ettei yksikään artisti olisi pahoillaan, jos keikka voisi alkaa yhdeksältä eikä ensimmäinen puoli yhden aikaan. Kun on selvää, että ravintolat aktivoituvat tähän jatkoaikamenettelyyn aktiivisesti juuri sen vuoksi, että asiakkaat ovat siirtäneet ravintolaan tuloaikaansa myöhäisemmäksi, niin jotta se liiketoiminta voi elää, on pakko päästä sen asiakkaan rahapussille ja sitä kautta pystyä pitämään yritystä pystyssä.

Paljon uudistuksia — nyt tarvitaan sitä hyvää tarkastelua. Ihan tässä kohtaa puhutaan vain verosta, mutta on hyvää keskustelua, koska meillä tullaan mielikuvamainonnankin osalta vielä erilaisiin pohdintoihin, missä saa mainostaa, missä ei. Omasta mielestäni lapsille ja nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa alkoholimainonta tulisi kategorisesti kieltää. Mutta mitä on mielikuvamainonta, kun puhutaan oluesta? Onko se mielikuvamainontaa, että lammilainen sahtialan yrittäjä sanoo, että sahti on tehty suomalaisesta ohrasta ja rukiista perinteitä kunnioittaen? Jos se on mielikuvamainontaa, niin minun on vaikea osallistua tähän keskusteluun. Mielikuvamainonnassa luodaan sen alkoholin haittapuolien korostamisella mielikuvia. Jos se olisi, että lammilaisella sahdilla saat paremmin seuraa ja kunnon krapulan, niin se olisi jo sitten mielikuvamainontaa. No, ehkä se krapulakin olisi vain informaatiota.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Alkoholin hinta suomalaisessa yhteiskunnassa on valtava. Meidän kestävyysvaje olisi minimaalinen, jos meillä ei olisi näitä alkoholin aiheuttamia kustannuksia liittyen ihmisten terveyteen ja kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin, joita alkoholi aiheuttaa. Alkoholin hinta on tällä hetkellä melkein ainoa tapa, jolla me voimme tätä kotimaista kysyntää säädellä. Onkin ihan hyvä, että alkoholinkäyttöä pyritään rajoittamaan niillä keinoilla, joita meillä on käytettävissä, ja näitä keinoja todella ei ole kovin paljoa.

Kun mietin sitä, että eurooppalaiset juovat alkoholia eniten maailmassa ja suomalaiset ovat kyllä siinä joukossa reippaasti monien muiden maiden kansalaisten edellä, niin tämä on hyvin valitettavaa. Euroopan parlamenttiin on perustettu jopa maksan ystävien ryhmä, kun on tiedostettu se, kuinka paljon maksasairauksia alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnassa. Suomessa pelkästään maksasairauksiin kuolee noin 3 000 henkilöä vuodessa. Se on paljon, ja nämä kaikki kuolemat ovat aivan turhia. Meillä on nykyisin jopa alle 25-vuotiaita, jotka ovat kuolleet alkoholisairauksiin, mutta myös 25—29-vuotiaitten joukossa kuolleisuus on huomattavasti kasvanut.

Itse peräänkuulutan ennen kaikkea sitä, että nuoret saataisiin ymmärtämään terveellisten elämäntapojen merkitys. Siitä, että kännissä on kivaa, pitäisi päästä asennepuolella irti, ja sitä kivaa ja hyvää fiilistä pitäisi saada terveellisistä elämäntavoista, kuten hyvistä liikuntaharrastuksista, jotka tuottavat hyvää mieltä, hyvää fiilistä, paljon pitempivaikutteisesti kuin alkoholi. Eli peräänkuulutan ennen kaikkea lasten ja nuorten koulutusta ja kasvatusta siihen, että he vapaaehtoisesti luopuvat tästä haitallisesta myrkystä ja sitten suuntautuvat terveellisiin elämäntapoihin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholiverotus ja saatavuuden rajoittaminen ovat tehokkaimpia alkoholipolitiikan keinoja. Neljän viime vuosina toteutetun alkoholiveron korotuksen jälkeenkin alkoholijuomien hintataso on poikkeuksellisen alhainen. Esimerkiksi oluen tarjoushinnat alkavat noin 70 sentistä tölkki. Mielestäni alkoholiveroa voidaan korottaa maltillisesti, mutta samalla tulee luonnollisesti seurata matkustajatuontia ja siihen liittyviä negatiivisia ilmiöitä.

Toivon, että tämän alkoholiveron korotuksen seurauksena olisi alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun taittuminen. Matkustajatuonnin määrää tulee seurata jokaisen veronkorotuksen jälkeen, ja säännösten vastaista alkoholijuomien tuontia kaupallisiin tarkoituksiin ja erityisesti harmaan talouden piiriin kuuluvia alkoholijuomien välitystoimia tulisi lisäksi valvoa tehokkaasti. Niitä voitaisiin myös ehkäistä ennakolta säätämällä ilmoitusvelvollisuus suurten alkoholimäärien tuojille.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Viimeisen vuoden aikana Viron viinaralli on niin sanotusti lähtenyt lapasesta. Jopa neljännes kaikesta Suomessa juotavasta väkevästä viinasta tulee ulkomailta, pääosin Virosta. Enää kyse ei ole siitä, että matkustaja vetää mukanaan olutlaatikkoa, vaan viinalasteja tuodaan jopa pakettiautoilla. On varmaan rekkojakin nähty. Palvelu on kehittynyt niin, että etukäteen tilattuun lastiin ei tarvitse juuri itse edes koskea. Tuontimäärät ovat nousseet myös volyymiltään hurjasti: siiderin tuonti on 50 prosentin nousussa ja oluenkin yli 15 prosentin. Virosta tuodulla viinalla juhlitut häät, syntymäpäivät ja saunaillat ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Jotkut ovat tehneet viinan tuonnin jälleenmyynnistä jo bisnestäkin. Näin ainakin Pirkanmaalla, jossa isoja lasteja välittäneet jälleenmyyjät ovat kärähtäneet ainakin Mänttä—Vilppulassa ja Akaassa. Tuskin ovat ainoita.

Alkoholipoliittisesti Viron tuontiviina on Suomelle vaikea asia. Viron EU-jäsenyyden myötä — olin silloin itse sitä päätöstä myöskin tekemässä — alkoholituotteiden verotusta Suomessa leikattiin 33 prosenttia vuonna 2004, jotta veroero Viroon ei olisi kohtuuton. Veronalennus johti alkoholinkäytön lisääntymisen ja alkoholihaittojen huomattavaan kasvuun. Sen jälkeen alkoholin verotusta on vuosittain vähitellen kiristetty, ja nyt verotuksen taso on jo lähes Viron EU-jäsenyyttä edeltävällä tasolla. Myös Viro on hieman kiristänyt verotustaan ja kiristää myös jatkossa, mutta ero on edelleen huomattava. Jos sadan hengen juhliin hakee Virosta viinat, niin säästö on helposti satoja, mahdollisesti jopa toistatuhatta euroa.

Suomelle tässä on kyse isosta asiasta. Laskennallinen veromenetys valtiolle, jos siis arvioidaan, että vastaava alkoholimäärä ostettaisiin Suomesta Alkosta, on 300 miljoonaa euroa vuodessa. Summan mittaluokkaa kuvaa se, että täsmälleen saman summan valtionosuuksilla käytämme Suomen kaikkien kirjastojen toiminnan tukemiseen valtion taholta. Lisäksi Viron-tuonti lisää alkoholin kotikulutusta ja sitä myötä alkoholihaittoja sekä heikentää ravintoloiden toimintaedellytyksiä, kuten täällä on jo monessa yhteydessä kerrottu. On oikein, että hallitus on tarttunut tähän asiaan ja suitsii nyt Viron viinarallia monin tavoin. Suunnitellut alkoholiveron korotukset on puolitettu ja korotukset painottuvat väkeviin juomiin, jotta uudet korotukset eivät kannustaisi lisääntyvään tuontiin.

Tulli puolestaan ryhtyy tosissaan valvomaan. Kuten täällä jo aiemmin edustaja Kataja totesi, ne panostukset, jotka voidaan tehdä lisävirkavaltaan, varmasti tulevat tässä rallissa takaisin. On Tullin ja poliisin tehtävä pyrkiä valvomaan sitä, että viinat todellakin päätyvät omaan käyttöön. Ison-Britannian mallin mukaan voidaan myös velvoittaa alkoholin tuoja osoittamaan, että jos tuo enemmän kuin 10 litraa väkeviä tai 110 litraa olutta, niin pitää pystyä selittämään, että ne tuodut viinat todellakin tulevat omaan käyttöön, ja syyksi ei kelpaa se, että joka kuukausi on perhejuhlat tulossa. On myöskin hyvin tärkeää se, että poliisi pystyy jatkossa kiristämään jälleenmyynnin valvontaa ja ottaa yhdeksi painopisteeksi Viron viinarallin kuriin saattamisen.

Nyt oli todellakin viimeinen hetki tähän puuttua. Jos nyt tehdyt toimenpiteet eivät riitä, toivon, että niitä tehdään jatkossa vielä lisää.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholinkulutusta tulee ohjata ravintoloihin: pois kodeista, pois kaduilta. Anniskeluala on erittäin työllistävää ja verotuloja tuottavaa. Anniskelupaikassa alkoholin nauttiminen tapahtuu valvotuissa tiloissa. Anniskelupaikoissa tapahtuva alkoholin nauttiminen suojaa lapsia altistumasta alkoholin haittavaikutuksille. Nykyinen massiivinen, matkustajatuontiin perustuva, kotona ja julkisilla paikoilla tapahtuva alkoholin nauttiminen on puolestaan omiaan altistamaan lapset haitallisille vaikutuksille.

Anniskelualan toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää myös osana koko sen matkailu- ja ravitsemusalan kehitystä, josta on tullut Suomelle aivan keskeinen strateginen kasvuala ja uusien työpaikkojen luoja.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti voimme viedä politiikkaa siihen suuntaan, että alkoholin matkustajatuonti vähenisi ja — kun alkoholia joka tapauksessa juodaan — se tapahtuisi työpaikkoja ja verotuloja tuottaen valvotussa anniskelutilassa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikka on monella tavoin haastavaa taiteilua sääntelyn, rajoitusten ja kieltojen sekä niiden väistelyn viidakossa. Tämän nyt käsillä olevan lain osalta olen erittäin tyytyväinen siihen, että alkoholin tuonnin vaikutuksiin havahduttiin ajoissa ja esitystä muutettiin. Kuten edustaja Satonen totesi, niin Virosta haetaan tilastojen mukaan tällä hetkellä alkoholia enemmän kuin Suomessa ravintoloissa myydään.

Edelleen on tärkeää, että nyt tämän lain yhteydessä tehtäviä muutoksia tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten tuonti ja tuonnin erilaiset muodot ja ilmiöt kehittyvät, ja tämä edustaja Kaikkosen ajatus siitä, että tuonnin valvontaa tehostetaan, on kannatettava. Samalla, kun kiinnitetään huomiota ulkomailta tuotavaan alkoholiin, on syytä kuitenkin pitää huolta siitä, että suomalainen alkoholituotanto säilyy ja pääsee kehittymään. Esimerkiksi tilamyynnin ja pienpanimoiden osalta on syytä pohtia rajoitusten järkevöittämistä siten, että toiminta voi tukea esimerkiksi matkailuelinkeinoa ja sen kehitystä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Autto kiinnitti huomion erittäin tärkeään ja, täytyy sanoa, ikävä kyllä ajankohtaiseen teemaan nimittäin ravintolatoiminnan ja ravitsemus- ja matkailuliikkeiden toimintaedellytysten turvaamiseen.

Ikävä kyllä täytyy tässä yhteydessä todeta, että tämä muuten erinomainen hallitus on päättänyt tuoda eduskuntaan esityksen edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisesta kokonaan, ja tämä kyllä sotii vastoin tuota Auton esille tuomaa tärkeää näkökohtaa, että ravintolapalveluita tulisi suosia sekä työllistämisnäkökulmasta että tämän päivän teeman ympärillä olevista näkökohdista.

Toisaalta tuo hallituksen esitys perustuu ilmeisesti fiskaalisiin lähtökohtiin, ja kun tuota esitystä valmisteltiin, arvioitiin valtiovarainministeriössä, että verotuotto tuolle edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamiselle olisi 40 miljoonaa, mutta tarkempi tutkimus on osoittanut, että verotuotto olisi tuosta ehkä vain noin neljäsosan, ja kun kaikki välilliset vaikutukset otetaan huomioon, niin pahaa pelkään, että nyt ollaan menossa täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mitä edustaja Auttokin tässä peräänkuulutti.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on useammissa puheenvuoroissa iltapäivän aikana tullut esille ajatus valistuksesta ja kasvatuksesta ja opetuksesta, ja ihan hyvä. Kaikki keinot kannattaa pitää työkalupakissa.

Pienellä varauksella kuitenkin suhtaudun näidenkin mahdollisuuksiin vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Jos me katsomme, mikä oli alkoholin kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina vuonna 1994, se oli 8 litraa ja viime vuonna 2012 se oli 9,6 litraa. Voisiko tästä nyt sitten päätellä suoraan, että valistus on vuodesta 94 vuoteen 2012 vähentynyt, koska kulutus on lisääntynyt? Minä uskaltaisin väittää, että valistus on lisääntynyt ja samaan aikaan kulutus on myös lisääntynyt. En tiedä, mikä olisi oikea määrä valistusta, että tämä asia saataisiin pelkästään valistuksen keinoin ratkaistua.

Sitten aivan rakentava ehdotus, erinomainen ehdotus, kustannusvaikutuksiltaan varmasti selvittämisen arvoinen ja yleisen lainkuuliaisuudenkin kannalta oikeansuuntainen oli se, mitä edustaja Kataja esitti, että muutaman miljoonan, ehkä parin kolmen miljoonan, euron lisäresursseilla Tullin toimintaan voitaisiin saada tätä tilastoimatonta tuontia naapurimaista rajattua sillä tavalla, että pysyttäisiin aidosti omassa käytössä eikä tämmöisessä kaappiautotuonnissa, joka sitten johtaa harmaan talouden lisääntymiseen.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto käytti täällä hetki sitten erittäin hyvän puheenvuoron liittyen siihen, että alkoholinkulutusta tulisi pystyä ohjaamaan valvomattomista kotioloista yhä enemmän ravintoloihin ja keinotkin tähän olisivat tiedossa, mikäli vain tahtoa ja tarmoa, halua tähän riittäisi. Eli ravintoloissa kulutetun alkoholin alv tulisi laskea ravintoloissa nautitun ruuan tasolle ja myöskin happy hour -mainonta olisi syytä ottaa takaisin käyttöön, jotta ihmisiä saataisiin ohjattua aikaisemmin valvottuihin ravintolaolosuhteisiin.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä muun muassa edustajat Kataja ja juuri äsken Pelkonen ja ennen sitä Mäkelä ja Satonen ja Kiuru ovat käyttäneet kaikki erittäin hyviä puheenvuoroja tähän teemaan liittyen. Pureutuisin vielä tarkemmin tähän edustaja Katajan ja edustaja Pelkosen esiin nostamaan asiaan ravintola-alan tilastojen valossa.

Kun tiedämme, kuinka tärkeä työllistäjä ravintola-ala on, niin todella kun katsomme vuodesta 2011 vuoteen 2012 ravintola-alan pk-yrityksiä — ja pk-yrityksethän ovat tietysti sen alan merkittävin yritysten osuus — niin yritysten nettotulokset ovat romahtaneet yli 80 prosenttia. Tämä romahdus noin 42 000 eurosta alle 8 000 euroon kertoo siitä hankalasta suhdannetilanteesta, jonka kotimainen ravintola-ala tällä hetkellä kohtaa. Juuri tässä suhdannetilanteessa kaikki ne toimet, joita esimerkiksi edustaja Pelkonen otti esille, ovat tärkeitä, jotta todella alkoholinkulutusta saadaan ohjattua anniskelutiloihin, joissa se käyttö on varmasti valvotuissa olosuhteissa hallitumpaa, ja se vähentää näitä alkoholin haittavaikutuksia, mutta myös siksi, kun edustaja Kataja otti esille tässä tämän matkailualan laajemmin, että näitä matkailualan työpaikkoja saadaan Suomeen lisää. Tässä suhdannetilanteessa todella tämä edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen on, valitettavasti, virhe ja se lyö korville esimerkiksi hallituksen erittäin hyvää tavoitetta nuorisotakuusta, jotta jokainen suomalainen nuori pääsisi työn syrjään, pääsisi mukaan yhteiskuntaan.

Muistutan vielä, että Matkailun edistämiskeskus arvioi siis, että tällaiseen vientiteollisuuteen vertautuvan matkailu- ja ravitsemusalan liiketoiminnan arvo eli ulkomailta Suomeen tuotavan rahan määrä on jo 4,5 miljardia euroa vuosittain, eli kysymys ei ole pienestä asiasta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on ikään kuin ikiliikkuja, tämä alkoholiveroprosentti. Vähän väliä sitä nostetaan, jolloin huomataan, että ulkomaanmatkailu lisääntyy, ja sitä kautta sitten Tulli saisi töitä, niin kuin edustaja Kataja sanoi. Sitten taas seuraavana vuonna veroa lasketaan, että se ulkomaanmatkailu ei ole niin suosittua.

Tämä on ikiliikkuja, mihin ei tällä keinolla saada ikinä kunnon ratkaisua. Minä olen kirjoittanut aiheesta blogimerkinnän, joka on leikkimielisesti nimetty "Alko", ja se käsittelee tätä kuviota, ja siinä pohdin sitä, että pitäisikö tulla selkeästi kaksi eri veroprosenttia: toinen olisi se, mikä on kauppojen hyllyllä myytävän alkoholin, ja toinen sitten sille, mikä on ravintoloissa. Tällä ravintoloissa paljon pienemmällä veroprosentilla saadaan tosiaan ne kodin haittavaikutukset pienenemään, niin kuin edustaja Autto sanoi, ja myös sillä saadaan työllisyyttä tähän maahan. Siinä on tietysti omat riskinsä, mutta uskon, että työllistävä vaikutus on isompi, ja jos tätä Suomen kansaa, mikä ei koskaan tule olemaan täysin raitis, saadaan hieman muuttamaan tätä juomakulttuuria mannereurooppalaisempaan suuntaan, niin tämä on yksi keino, millä se saadaan nimenomaan sinne suuntaan, ravintoloihin, pois kotisohvilta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Voimme varmasti kaikki yhteisesti todeta, että kansainvälinen vapaa liikkuvuus on lisännyt myös alkoholin vapaampaa tuontia muun muassa Virosta. Täällä on todettu useammassa puheenvuorossa myös se, että Virosta haetaan tällä hetkellä enemmän alkoholia kuin sitä juodaan ravintoloissa, mikä sinällään kertoo kyllä meidän alkoholikulttuurinkin muutoksista.

Tällä hetkellä 25 prosenttia meidän kansalaisista juo väkeviä viinoja, jotka tuodaan Virosta, ja sekin kertoo meidän kulttuurin muutoksista. Me juomme väkevää alkoholia, me juomme kotona tai kotioloissa tai sitten muissa tilaisuuksissa emmekä juo sitä esimerkiksi ravintoloissa, niin kuin aikaisemmin on tehty.

Mielestäni täällä on tuotu hyviä näkökantoja myös siihen, että meidän on tärkeä hakea nykyistä vahvempia ja parempia valvontajärjestelmiä rajalle, jotta tämä systemaattinen viinaralli voitaisiin hallita paremmin kuin mitä se tällä hetkellä tehdään. Toisaalta meidän on myös haettava kotimaisesti Suomessa parempia valvontajärjestelmiä ja toimintamalleja siihen, että meidän kotimainen alkoholinkulutus toimintatavoiltaan muuttuu.

Me tiedämme sen, että näiden vuosien aikana alkoholilainsäädännön muutoksilla on vapautettu myös alkoholinkulutusta ja alkoholin saatavuutta, mikä sitten on sitä kautta nostanut myös alkoholinkäytön kasvua, ja tähän meidän on myös puututtava. Yhtenä esimerkkinä siihen voisi olla muun muassa alkoholin saatavuuden rajaaminen esimerkiksi sunnuntaimyynnin aikojen rajoittamisella elikkä se, että meillä ei automaattisesti haeta aamulla niin sanottua korvaavaa pulloa, krapulapulloa, tai muuta sunnuntaisin kaupoista vaan rajattaisiin sen saatavuutta sekä me ajaisimme myös erilaisten tapahtumien anniskelulupien tiukentamista ja niitten tilaisuuksien, jotka on kohdistettu ennen kaikkea lapsille ja lapsiperheille.

Tässä on muutama esimerkki, joilla me pystyisimme sitten vaikuttamaan myös siihen yleiseen alkoholinkäyttöön ja alkoholin saatavuuteen.