Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me olemme säätämässä jatkoaikaa, vuoden mittaista, kokeilulaille, jossa Kansaneläkelaitos voi korvata Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle niitä kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä YTHS-mallin mukaisesti. Meillä on voimassa oleva laki, joka jatkuisi ilman tätä vuoden lisäystä vuoden 2014 heinäkuuhun. Nyt sitä jatketaan vuoden 2015 heinäkuun loppuun saakka.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tuottanut opiskelijaterveydenhuollon palveluja Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille syyslukukauden 2011 alusta alkaen määräaikaisena kokeiluna. Kokeilun tavoitteena on selvittää ja arvioida YTHS:n toimintamallin soveltuvuutta ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveydenhuoltoon.

YTHS-mallin kokeilussa terveydenhoitomaksun maksaminen on vapaaehtoista kokeilun piiriin kuuluville opiskelijoille. Lappeenrannan yksikössä noin puolet ja Seinäjoen yksikössä reilu kolmannes opiskelijoista on maksanut terveydenhoitomaksun. Kolmivuotisessa kokeilussa ei näin ollen täysimääräisesti toteudu YTHS-mallin vakuutusluonteisuuden periaate, jonka mukaan terveydenhoitomaksu maksetaan riippumatta siitä, käytetäänkö palveluita vai ei. Myöskään palveluiden rahoitusosuudet eivät muodostu vastaaviksi kuin mitkä ne ovat yliopisto-opiskelijoiden ter-veydenhuollossa. Maksun vapaaehtoisuus mahdollistaa osaoptimoinnin palvelujen käytössä ja vaikeuttaa kävijämäärien ennakoitavuutta. Lisäksi kokeilupaikkakuntien kunnat joutuvat varautumaan opiskelijoiden terveydenhoitopalvelujen tarjoamiseen niille opiskelijoille, jotka eivät maksa terveydenhoitomaksua YTHS:lle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitopalveluja pyritään parantamaan, koska palvelujen saatavuudessa on puutteita ja oppilaitosten sijaintipaikkakuntien palvelujen taso vaihtelee. Kokeilun ohjaus- ja seurantaryhmän väliarvioinnin mukaan malli soveltuu sekä opiskelijoiden, kuntien että YTHS:n näkökulmasta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon toteuttamismalliksi. Kokeilu on tähän mennessä saatujen tulosten mukaan osoittanut, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden ottaminen YTHS:n palvelujen piiriin parantaisi palvelujen saatavuutta, vähentäisi paikkakuntakohtaisia eroja ja parantaisi yhdenvertaisuutta suhteessa yliopisto-opiskelijoihin.

Valiokunta kannattaa kokeilun jatkamista hallituksen esityksen mukaisesti vuodella, koska YTHS-mallin mahdollinen laajentaminen valtakunnalliseksi ja sen vakinaistaminen edellyttävät rahoituksen selvittämistä sekä lainsäädäntömuutosten valmistelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden pakollisesta terveydenhuoltomaksusta säätämiseksi. Valiokunta toteaa samalla, että mikäli lähivuosina ryhdytään valmistelemaan terveydenhuollon rahoituksen laajempaa uudistusta, tulee YTHS:n asema samoin kuin opiskelijoiden palvelujen järjestäminen ja rahoittaminen arvioitavaksi uudistuksen yhteydessä.

Valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja esitämme, että lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena muuttamattomana.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on nyt noin kahden vuoden ajan tuottanut kokeilun puitteissa opiskeluterveydenhuollon palveluja Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kokeilun tavoitteena on selvittää ja arvioida YTHS:n toimintamallin soveltuvuutta ammattikorkeakouluissa opiskelevien terveydenhuoltoon.

YTHS:n malliin, sellaisena kuin se on käytössä yliopistoissa, kuuluu pakollinen terveydenhoitomaksu, joka peritään ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Sen sijaan tässä ammattikorkeakoulukokeilussa terveydenhoitomaksun maksaminen on vapaaehtoista. Kokeilussa ei näin ollen täysin toteudu YTHS:n mallin vakuutusluonteisuus eli se, että maksu maksetaan riippumatta siitä, käytetäänkö palvelua vai ei. Koska maksu on vapaaehtoinen, on Lappeenrannan yksikössä noin puolet ja Seinäjoen yksikössä reilu kolmannes opiskelijoista maksanut terveydenhoitomaksun. Maksun vapaaehtoisuus mahdollistaa osaoptimoinnin palvelujen käytössä ja vaikeuttaa käyttäjämäärien ennakointia. Näin myöskään palveluiden rahoitusosuudet eivät toteudu vastaavaksi kuin mitkä ne ovat yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollossa. Lisäksi kokeilupaikkakuntien kunnat joutuvat varautumaan opiskelijoiden terveydenhoitopalvelujen tarjoamiseen niille opiskelijoille, jotka eivät maksa terveydenhoitomaksua YTHS:lle.

Arvoisa puhemies! Kokeilun oli tarkoitus päättyä ensi vuoden heinäkuun lopussa, mutta nyt siis kokeilun jatkamista esitetään nykyisen laajuisena Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa vuoden 2015 heinäkuun loppuun asti. Tämä on erittäin perusteltua, sillä mallin testaaminen on kesken. Toiminnan lopettaminen kokeilupaikkakunnilla ei olisi järkevää ennen kuin tehdään ratkaisu siitä, otetaanko YTHS-malli käyttöön valtakunnallisesti. YTHS:n mallin laajentaminen valtakunnalliseksi ja sen vakinaistaminen edellyttävät rahoituksen selvittämistä sekä ennen kaikkea pakollisen terveydenhoitomaksun säätämisen edellytysten selvittämistä. Laajentamisen edellytyksenä ovat myös YTHS:n tila- ja henkilöstöresurssien muutokset sekä ammattikorkeakouluverkoston rakenteellisten muutosten ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen huomioon ottaminen. Mallin laajentamista ja vakinaistamista ei siten ole mahdollista toteuttaa kokeilun nykyisen määräajan päättymiseen mennessä.

Arvoisa herra puhemies! Kokeilun väliarviointi valmistui noin kuukausi sitten. Arvion mukaan malli soveltuisi sekä opiskelijoiden, kuntien että YTHS:n näkökulmasta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon toteuttamismalliksi. Kokeilu on tähän mennessä osoittanut, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden palveluiden saatavuutta voidaan parantaa ja paikka-kuntakohtaisia eroja vähentää. Samalla voidaan lisätä yhdenvertaisuutta suhteessa yliopisto-opiskelijoihin.

Lappeenrannassa opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kokeiluun. Opiskelijaterveydenhuolto on tullut tutuksi opiskelijoille niin henkilökohtaisten kokemusten kautta kuin myös siksi, että YTHS on ollut mukana kaikissa opiskelijoiden tapahtumissa ja näkynyt hyvin myös päivittäisessä arjessa. Myönteistä palautetta on tullut myös siitä, että henkilökunnalla on hyvä ja vahva asiantuntemus ennen kaikkea opiskelijoiden erilaisista kysymyksistä ja ongelmista. Opiskelijat ovat todenneet, että monessa mielessä he eivät olleet saaneet näin hyvää ja heille kohdennettua palvelua aikaisemmin. Työntekijät YTHS:ssä ovat helposti lähestyttävissä ja myös helposti saatavilla, koska toiminta on ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisellä kampuksella. Kaiken kaikkiaan opiskelijoilla ei ole muuta huomautettavaa kuin se, että he ovat pahoillaan kokeilun vapaaehtoisuuden myötä siitä, että kaikki eivät maksa terveydenhoitomaksua. Tämä ei ole heidän mielestään oikeudenmukaista, ja he olisivat toivoneet, että se olisi pakollinen jo kokeiluvaiheessa.

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa mietinnössään kokeilun jatkamista hallituksen esityksen mukaisesti vuodella, koska mallin laajentaminen ja vakinaistaminen edellyttävät rahoituksen selvittämistä sekä lainsäädäntömuutosten valmistelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden pakollisesta terveydenhoitomaksusta säätämiseksi. Katsoimme myös, että mikäli lähivuosina ryhdytään valmistelemaan terveydenhuollon rahoituksen laajempaa uudistusta, tulee YTHS:n asema samoin kuin opiskelijoiden palvelujen järjestäminen ja rahoittaminen arvioitavaksi uudistuksen yhteydessä.

Arvoisa herra puhemies! On ehdottoman tärkeää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitopalveluja parannetaan, koska palveluissa on paljon puutetta ja taso vaihtelee kunnittain suuresti. On jo aika saada ammattikorkeakouluopiskelijat tasa-arvoiseen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa. On myös tärkeää, että toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoa parannetaan ja heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä on erittäin tärkeä opiskelija- ja oppilashuoltolaki, joka vahvistaa heidän asemaansa. Ylipäätään meidän on satsattava sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen ja terveyden tasa-arvoon. Terveys ja hyvinvointi eivät saa olla kiinni siitä, onko ihminen opiskelijaterveydenhuollon tai työterveydenhuollon piirissä, vaan kaikissa väestöryhmissä tulee pyrkiä parempaan terveyteen ja terveydenhuollon palveluihin. Eli vaikka osa ihmisistä on tällä hetkellä erilaisien systeemien piirissä, perustana tulee kuitenkin olla hyvin resursoitu ja organisoitu, verovaroin rahoitettu perusterveydenhuolto.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on siis yksimielinen mietintö siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoitten niin sanotun YTHS-mallin mukaista kokeilua jatketaan Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Meillä on kauniisti muotoiltu, hyvin laadittu mietintö. Se, mitä tämä mietintö myös pitää sisällään rivien välissä, on se, että kokeilujakso, joka on takana, on ollut onnistunut. Palaute on ollut hyvää, ongelmat on tunnistettu. En näe mitään syytä, miksi tätä lainsäädäntöä ei voitaisi laatia niin, että ei tarvitsisi kokeilla, vaan tämän käytännön, niin sanotun YTHS-mallin, vieminen kaikille Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoille olisi mahdollista. Mutta vain yksi puuttuu ja sen mukana, voi sanoa, kaikki muukin: se on se raha, joka tässä puuttuu.

Oli mielenkiintoista kuunnella äsken valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Kiljusen puheenvuoroa, jossa hän totesi — jokseenkin suora lainaus — "On jo aika saada ammattikorkeakouluopiskelijat samaan asemaan yliopistojen opiskelijoiden kanssa, mikä liittyy tähän terveydenhuoltoon." Aivan. Mitä puuttuu? Puuttuu rahaa.

Toisekseen, viime viikolla eräs uutisista oli se, että sosiaali- ja terveysministeri Risikko omassa kotimaakunnassaan, jos nyt maakunnan oikein muistan, totesi, että on aika saada tämä kokeilu vakinaistettua ja levitettyä ympäri maan. Ministeritason ihminen sanoi, että on aika saada. Mistä rahat, ministeri Risikko?

Jos haluaisi olla ilkeä, voisi sanoa, että puheet ja teot eivät kohtaa, mutta en nyt halua olla ilkeä, muuta kuin ihmetellä sitä, että näinhän tämä homma toimii. Saman puolueen ihmiset puhuvat normien karsimisesta ja menojen leikkaamisesta, toisaalla puhutaan sitten siitä, millä tavalla palveluja — sinänsä tässäkin erittäin hyvää asiaa — tulisi ja olisi välttämätöntä viedä eteenpäin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Siltä osin olen ihan samaa mieltä valiokunnan puheenjohtajan kanssa, että kyse on myös rahasta. Mutta kyse on myös siitä, että kunnissa suhtaudutaan hyvin eri lailla ammattikorkeakouluopiskelijoihin, mikä on heidän asemansa meidän perusterveydenhuollossa, ja siltä osin meillä on opiskelijoita, jotka eivät saa ammattikorkeakoulupaikkakunnalla terveydenhuoltoa, vaikka heidän pitäisi sitä saada.

Toisaalta meillä on myös valitettava puute kunnissa siitä, mitenkä huomioidaan ja hankitaan riittävää osaamista nimenomaan nuorten ja opiskelijoiden erityiskysymyksiin. Siltä osin ovat esimerkiksi Lappeenrannan kokemukset meidän opiskelijoitten terveydenhuollon osalta: on huomioitu opiskelijoitten stressi, mielenter-veysongelmat ja muut sellaiset vakavat asiat, joiden osalta ennalta ehkäisevästi on pystytty jo käynnistämään, että vakavampia terveydenhuollon ongelmia, hyvinvointiongelmia ei synny.

Toisaalta myös oli mielenkiintoista kuulla se, että YTHS:n työntekijät ovat osana opiskelijayhteisöä, minkä takia he myös tulevat lähemmäksi opiskelijoita ja tulevat tutuiksi, ja sitä kautta opiskelijat myös tulevat terveydenhuollon piiriin helpommin, koska he kokevat, että nämä ihmiset, jotka siellä heidän kampuksellaan tätä työtä tekevät, ovat osa tätä yhteisöä eikä ole erillinen paikka esimerkiksi terveyskeskuksessa, jonneka asiakkaat ohjautuvat. Tämä kokonaisuus tekee sen, minkä takia tätä YTHS:ää kannattaa lähteä viemään eteenpäin ja sitä kautta vahvistaa meidän kaikille ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille yhdenvertainen terveydenhuolto.

Mutta kuten sanoin aikaisemmassa puheenvuorossa, me emme saa unohtaa toisen asteen opiskelijoita emmekä myöskään muita oppilashuollon oppilastarpeita, joihin tarvitaan myös monialaista ja vahvaa terveydenhuollon osaamista hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Juha Rehula /kesk:

Herra puhemies! Mehän olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa ammattikorkeakouluopiskelijat ovat erilaisessa asemassa tämän terveydenhuollon osalta riippuen siitä, mikä on kyseisen oppilaitoksen sijainti ja kunnan, kaupungin perusterveydenhuollon tilanne.

Siksihän tämä kokeilu on käynnistetty, että olisiko tämän niin sanotun YTHS-mallin, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintatavan, joka yliopistoissa toimii, kautta löydettävissä ensinnäkin osaamisen tason nostoa, ja toisekseen on olennainen asia varmistaa se, että eri paikkakunnilla opiskelevien opiskelijoiden tilanne olisi yhdenvertainen riippumatta siis siitä, mikä tuo opiskelupaikka on ja mikä on tuon opiskelupaikkakunnan perusterveydenhuollon ja myös erikoissairaanhoidon tilanne.

Meillä on olemassa ratkaisu ongelmaan — ongelmaan, joka on palvelujen eriarvoisuus eri puolilla Suomea. Tässä on kyse rahasta. Tässä ei ole kyse edes tahdosta, vaan on kyse rahasta. Tahtoa varmasti löytyy, kun tuo riittävä euromäärä löytyisi siihen, että tämä toiminta voitaisiin vakinaistaa ja levittää koko maahan.

Oma kysymyksensä on sitten se, että yliopistoissahan, joissa on pakkojäsenyys, osana tuota pakkojäsenyyttä maksetaan YTHS-maksu ja jotta voi kirjautua yliopistoon kirjoille, niin myös tuon YTHS-maksun maksaa. Tämä kokeiluhan on osoittanut sen, että ihan vapaaehtoisuuteen perustuen tai siihen palvelujen kysyntään perustuvana maksuna tämä malli, joka käytössä on, hieman ontuu, mutta voisi kuvitella, että tuo opiskelijoiden omavastuun herättäminen ja yhteisvastuun aikaansaaminen on tässä asia, joka on helpommin ratkaistavissa kuin se, mistä löytyy riittävä määrä julkisia varoja.

Anneli Kiljunen /sd:

Juuri tästä asiasta meinasin sanoa, mitä valiokunnan puheenjohtaja sanoi tuossa lopussa, elikkä henkilökohtaisesti harmittelen sitä, että tämän kokeilun yhteydessä ei ollut valmiutta lähteä siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat osallistuneet, voisiko sanoa, pakollisesti tämän terveydenhoitomaksun suorittamiseen, mikä olisi sitä kautta tuonut tämän kokonaisvaltaisen rahoitusjärjestelmänkin vahvemmin myös tämän kokeilun piiriin. Nyt tämä on oikeastaan perustunut siihen, että ne opiskelijat, jotka ovat kokeneet, että he tarvitsevat terveydenhuoltoa, siinä yhteydessä maksavat tämän maksun mutta sitten muilta osin jättävät tämän maksamatta, ja tämmöinen kokonaisvaltainen rahoitusjärjestelmän arviointi jää nyt tästä tekemättä. Mutta toivon, että kun varsinainen lainsäädäntö tulee valmisteluun, niin tämä asia korjautuu myös siltä osin silloin.