3 luku
Eläketurvan järjestäminen
10 §
Maatalousyrittäjän vakuuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 a §
Apurahansaajan vakuuttaminen
Apurahansaaja on velvollinen ottamaan 1 a §:ssä tarkoitetun
vakuutuksen, kun hänelle on myönnetty Suomesta
apuraha, jonka turvin hän työskentelee Suomessa
yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta
ja hänen saamansa apurahan määrä 21
a §:ssä säädetyllä tavalla
vuotuiseksi työtuloksi muunnettuna on vähintään 2 752,07
euroa vuodessa. Apurahansaaja liitetään myös
tämän lain mukaiseen ryhmähenkivakuutukseen.
Apurahansaaja on velvollinen ottamaan 1 momentissa tarkoitetun
vakuutuksen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta
kolmen kuukauden kuluessa apurahalla työskentelyn alkamisesta. Eläkelaitos
vahvistaa vakuutuksen apurahansaajan esittämän
apurahapäätöksen tai apurahan myöntäjän
141 b §:n nojalla tekemän ilmoituksen perusteella.
Apurahapäätöksestä tai sen lisäksi
esitettävästä muusta selvityksestä tai 141 b §:n
mukaisesta ilmoituksesta on ilmettävä apurahansaajan
saaman henkilökohtaisen apurahan määrä.
Apurahalla työskentelyn katsotaan alkavan ja päättyvän
apurahapäätöksessä tai 141 b §:ssä tarkoitetussa
ilmoituksessa mainitun työskentelyajan mukaisesti. Muussa
tapauksessa apurahalla työskentelyn katsotaan alkavan apurahansaajan
ilmoittamana alkamispäivänä ja jatkuvan hänen
ilmoittamaansa päättymispäivään.
Apurahalla työskentelyn voidaan kuitenkin katsoa alkaneen
aikaisintaan apurahan myöntämispäätöksestä lukien.
Vakuutus vahvistetaan edellä tarkoitetulle työskentelyajalle.
Vakuutusta ei voi vahvistaa takautuvasti pidemmältä ajalta
kuin kulumassa olevalta ja sitä välittömästi
edeltäneeltä kalenterivuodelta. Jos vakuuttamisvelvollisuus
on laiminlyöty edellä tarkoitettua aikaisemmalta
ajalta, oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen
on tältä osin menetetty.
10 b §
Apurahansaajan vakuutuksen voimassaolo ja sen päättyminen
Edellä 10 a §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutuksen
voimassaolo jatkuu apurahansaajan muussa maassa kuin EU- tai ETA-maassa
tai sosiaaliturvasopimusmaassa asumisesta ja työskentelystä huolimatta,
jos häneen sovelletaan edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) nojalla. Edellä tarkoitetun
vakuutuksen voimassaolo jatkuu myös apurahansaajan EU-
tai ETA-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa asumisesta ja työskentelystä huolimatta,
jos apurahansaajaan sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EY:n
sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen määräysten
nojalla.
Jos apurahansaajalle vahvistetussa vakuutuksessa huomioon otettu
työskentely keskeytyy vähintään
neljän kuukauden ajaksi apurahansaajan sairauden, kuntoutuksen,
lapsen syntymän tai alle kolmevuotiaan lapsen hoidon, asevelvollisuuden,
siviilipalveluksen tai näihin verrattavan syyn vuoksi ja
apurahansaaja on ilmoittanut työskentelynsä keskeytymisestä myös
apurahan myöntäjälle, vakuutus voidaan
apurahansaajan hakemuksesta keskeyttää sitä seuraavan
kalenterikuukauden alusta, jona apurahalla työskentely on
keskeytynyt. Kun apurahansaaja keskeytyksen jälkeen aloittaa
uudelleen apurahalla työskentelyn, vakuutuksen voimassaoloa
jatketaan apurahansaajan hakemuksesta alkuperäisen vakuutuspäätöksen
mukaan jäljellä olevalle, vähintään
neljän kuukauden työskentelyajalle.
Vakuutuksen voimassaolo päättyy 10 a §:n
3 momentissa tarkoitettua päättymispäivää aikaisemmin,
jos apurahansaajan ilmoituksen tai muun selvityksen perusteella
käy ilmi, että apurahansaaja on lopettanut 10
a §:ssä tarkoitetun työskentelyn tai
jos hän ei enää muuten ole vakuuttamisvelvollinen.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi selvityksen
saatuaan tarkistaa 10 a §:n 3 momentin
nojalla annettua päätöstä siten,
että vakuutus päätetään
takautuvasti siihen päivään, jolloin
vakuuttamisen edellytykset eivät täyty.
10 c §
Maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavan apurahansaajan
vakuuttaminen
Jos maatalousyrittäjä tekee myös
tämän lain piiriin kuuluvaa työtä apurahansaajana,
vakuutus maatalousyrittäjätoiminnasta ja työskentelystä apurahansaajana
vahvistetaan erikseen.
11 §
Ryhmähenkivakuutuksen vakuutusehdot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja ryhmähenkivakuutuksen
ehtoja sovelletaan myös 10 a §:n mukaan vakuutettuun
apurahansaajaan. Mitä mainituissa ehdoissa määrätään
maatalousyrittäjästä, koskee vastaavasti
myös apurahansaajaa.
12 §
Eläkelaitoksen valvontavelvollisuus ja maatalousyrittäjän
pakkovakuuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 a §
Eläkelaitoksen valvontavelvollisuus ja apurahansaajan
pakkovakuuttaminen
Maatalousyrittäjien eläkelaitos valvoo, että apurahansaaja
täyttää tämän lain
mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Apurahansaaja on velvollinen
antamaan eläkelaitokselle tietoja siten kuin 141 a §:ssä säädetään.
Jos apurahansaaja on laiminlyönyt tämän
lain mukaisen vakuutuksen ottamisen, eläkelaitoksen on
kehotettava apurahansaajaa korjaamaan laiminlyöntinsä.
Jos apurahansaaja ei eläkelaitoksen asettamassa määräajassa
korjaa laiminlyöntiään, eläkelaitos
vakuuttaa apurahansaajan tämän lain mukaisesti
(pakkovakuuttaminen).
Kun apurahansaaja pakkovakuutetaan, vakuutuksen alkamiseen ja
eläkeoikeuteen takautuvalta ajalta sovelletaan, mitä 10
a §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
Pakkovakuuttamisen yhteydessä eläkelaitos vahvistaa
apurahansaajalle työtulon hankitun selvityksen tai sen
puuttuessa arvion perusteella sekä perii työeläkevakuutusmaksun.
12 b §
Vakuuttamisvelvollisuuden kiertäminen
Jos tämän lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden
kiertämiseksi tai muusta vastaavasta syystä oikeustoimelle
on annettu sellainen sisältö, joka ei vastaa asian
todellista luonnetta tai tarkoitusta, vakuutusmaksua määrättäessä tai asiaa
käsiteltäessä on meneteltävä asian
todellisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.
14 §
Maatalousyrittäjän työtulon vahvistaminen
ja tarkistaminen
Maatalousyrittäjien eläkelaitos vahvistaa
vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjälle vuotuisen
työtulon. Maatalousyrittäjälle vahvistetaan se
työtulo, jonka voidaan kohtuudella arvioida jatkuvasti
vastaavan hänen työpanostaan tämän lain
piiriin kuuluvassa maatalousyrittäjätoiminnassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 a §
Apurahansaajan työtulon vahvistaminen
Maatalousyrittäjien eläkelaitos vahvistaa 10 a §:ssä tarkoitetun
työskentelyn alkamisesta lukien apurahansaajalle vuotuisen
työtulon mainitun pykälän 3 momentissa
tarkoitetulle työskentelyajalle. Apurahansaajan vuotuinen
työtulo määritetään
siten, että hänelle työtä varten myönnetty
apuraha jaetaan apurahalla työskentelyaikaan sisältyvien
päivien lukumäärällä ja näin
saatu rahamäärä kerrotaan kolmellasadallakuudellakymmenellä.
Jos apurahan myöntöpäätöksestä tai
141 b §:n mukaisesta ilmoituksesta ilmenee,
että osa apurahasta on myönnetty apurahalla työskentelystä aiheutuvien
materiaali- ja muiden kulujen korvaamiseen, apurahansaajan on esitettävä Maatalousyrittäjien
eläkelaitokselle laskelma kuluja vastaavasta osuudesta.
Ennen vuotuisen työtulon vahvistamista eläkelaitoksen
arvioima kuluja vastaava osuus vähennetään
myönnetystä apurahasta.
Jos samalle tai osittain samalle työskentelyajalle
on myönnetty useampia apurahoja, joista kukin täyttää 10
a §:n 1 momentissa säädetyt ehdot, vuotuinen
työtulo vahvistetaan kullakin apurahalla työskentelyn
osalta erikseen 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla.
21 b §
Työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan apurahansaajan
työtulo
Työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetun
apurahansaajan työtuloksi vahvistetaan eläketapahtumasta
alkaen työtulo, joka vastaa hänen jäljellä olevaa
työkykyään apurahalla tehtävään
työhön.
Osa-aikaeläkettä saavan apurahansaajan työtulo
on puolet tämän lain 36 §:n 4 momentin
1 kohdassa tarkoitetusta vakiintuneesta työtulosta, jos
apurahansaaja tämän lain mukaisella osa-aikaeläkkeellä ollessaan
jatkaa työtään apurahansaajana.
21 c §
Maatalousyrittäjätoimintaa harjoittavan apurahansaajan
työtulon vahvistaminen
Jos maatalousyrittäjä tekee myös
tämän lain piiriin kuuluvaa työtä apurahansaajana,
työtulo 3 §:n mukaisesta maatalousyrittäjätoiminnasta vahvistetaan
erikseen noudattaen, mitä 14—21 §:ssä säädetään
ja erikseen työtulo työskentelystä apurahansaajana,
noudattaen, mitä 21 a ja 21 b §:ssä säädetään.
22 §
Työeläkevakuutusmaksu
Tämän lain mukaisen eläketurvan kustantamiseksi
maatalousyrittäjä ja apurahansaaja on velvollinen
suorittamaan työtulon perusteella lasketun työeläkevakuutusmaksun.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan 53 ikävuoden
täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta
lukien työeläkevakuutusmaksun perusprosentiksi
vahvistetaan kuitenkin 3 momentissa tarkoitettu perusprosentti
lisättynä yhtä monella prosenttiyksiköllä kuin
työntekijän eläkelain 153 §:ssä tarkoitettu
53 vuotta täyttäneiden eläkemaksu ylittää sitä nuorempien
eläkemaksun.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 §
Ryhmähenkivakuutusmaksu
Tämän lain 10 §:n mukaan vakuutettava
maatalousyrittäjä ja 10 a §:n mukaan
vakuutettava apurahansaaja on velvollinen ryhmähenkivakuutusta
varten suorittamaan vakuutusmaksun, jonka perusteet sosiaali- ja
terveysministeriö vahvistaa Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen hakemuksesta. Maatalousyrittäjien
ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksu lasketaan vuotuisena tasamaksuna
siten, että maksujen yhteismäärän tulee
kattaa kaksi kolmannesta maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutuksen
korvausmenoista. Myös apurahansaajien ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksu
lasketaan vuotuisena tasamaksuna siten, että maksujen yhteismäärän
tulee kattaa kaksi kolmannesta apurahansaajien ryhmähenkivakuutuksen
korvausmenoista.
Tämän lain 10 §:n mukaan vakuutettu
maatalousyrittäjä, joka on vakuutettu myös
10 a §:n mukaisesti apurahansaajana,
on velvollinen suorittamaan vain maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutuksen
vakuutusmaksun siltä ajalta, jona 10 ja 10 a §:n
mukaiset vakuutukset ovat samanaikaisesti voimassa.
Tässä pykälässä tarkoitettuun
vakuutusmaksuun sovelletaan myös, mitä 22 §:n
mukaisesta työeläkevakuutusmaksusta säädetään
24—30 §:ssä. Apurahansaajien
ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksuun ei kuitenkaan sovelleta
24 §:ää.
25 §
Työeläkevakuutusmaksun viivästyskorko
Jos maatalousyrittäjä tai apurahansaaja on
laiminlyönyt työeläkevakuutusmaksun suorittamisen,
eläkelaitoksella on oikeus periä sille suorituksen
viivästymisen ajalta korkolain (633/1982) 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko.
26 §
Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan vastuu työeläkevakuutusmaksusta
Maatalousyrittäjä ja apurahansaaja vastaa henkilökohtaisesti
tässä laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusmaksusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 §
Työeläkevakuutusmaksun perinnän keskeyttäminen
Jos maatalousyrittäjä ja apurahansaaja hakee muutosta
tämän lain perusteella annettuun päätökseen,
eläkelaitos voi keskeyttää työeläkevakuutusmaksun
perinnän, kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos
muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
Jos maatalousyrittäjä tai apurahansaaja hakee
eläkettä, eläkelaitos voi niin ikään
keskeyttää työeläkevakuutusmaksun
perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos
ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
29 §
Työeläkevakuutusmaksun vanhentuminen
Työeläkevakuutusmaksu on perittävä maatalousyrittäjältä,
apurahansaajalta tai 26 §:ssä tarkoitetulta muulta
maksuvelvolliselta viimeistään maksuunpanovuotta
välittömästi seuraavien viiden kalenterivuoden
kuluessa. Jos työeläkevakuutusmaksua ei ole sanotun
ajan kuluessa maksettu, työeläkevakuutusmaksu
on vanhentunut.
114 §
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävät
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi käyttää nimestään
lyhennettä Mela.
125 §
Vastuuvelka ja vastuuvelan kate
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen on kirjattava
sosiaali- ja terveysministeriön eläkelaitoksen
hakemuksesta vahvistamien perusteiden mukaisesti vastuuvelkana maatalousyrittäjille
tämän lain mukaisen eläketurvan järjestämisestä johtuvien
tulevien menojen peittämiseen tarvittavat varat siihen
määrään asti, johon eläkelaitoksen
ne tulot, joita ei ole käytettävä muihin tarkoituksiin,
riittävät mainittujen menojen peittämiseen.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen on kirjattava
sosiaali- ja terveysministeriön eläkelaitoksen
hakemuksesta vahvistamien perusteiden mukaisesti vastuuvelkana apurahansaajille
tämän lain mukaisen eläketurvan järjestämisestä johtuvien
tulevien menojen peittämiseen tarvittavat varat siihen
määrään asti, johon eläkelaitoksen ne
tulot, joita ei ole käytettävä muihin
tarkoituksiin, riittävät mainittujen menojen peittämiseen.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastuuvelka
muodostuu edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen vastuuvelkojen
yhteismäärästä. Apurahansaajien
tämän lain mukaisen eläketurvan järjestämisestä johtuvat
tulot ja menot on pidettävä erillään
eläkelaitoksen muista tuloista ja menoista.
Eläkelaitoksen on 3 momentissa tarkoitettua vastuuvelkaa
sekä muita vastuuvelkaan rinnastettavia eriä katettaessa
noudatettava eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta
ja vastuuvelan kattamisesta annettua lakia (1114/2006)
ottaen lisäksi soveltuvin osin huomioon, mitä vakuutusyhtiölain
(521/2008) 10 luvun 3 §:n 2 ja 3 kohdassa
sekä 25 §:n 3 kohdassa säädetään.
Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista
ja vähennettävistä eristä annetaan
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
135 §
Eläkelaitoksen ja valtion vastuu maatalousyrittäjien
eläkkeistä ja muista etuuksista
Tämän lain mukaisten maatalousyrittäjien eläkkeiden,
136 §:n 1 momentin mukaisten palkattomilta ajoilta karttuneiden
eläkkeiden osien sekä maatalousyrittäjien
muiden etuuksien kustannuksista vastaavat Maatalousyrittäjien
eläkelaitos ja valtio. Eläkelaitoksen kustannettava osuus
muodostuu eläkelaitoksen saamista maatalousyrittäjien
vakuutusmaksuista, joista on vähennetty eläkelaitoksen
kohtuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista. Valtio vastaa
edellä tässä momentissa tarkoitetuista
kustannuksista muilta osin. Ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista
valtion vastuulla on kuitenkin yksi kolmannes. Vakuutusmaksuina
ei oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä vakuutusmaksuja,
jotka on jätetty ulosottotoimin perittäviksi tai
valvottu konkurssissa. Vakuutusmaksuina ei myöskään
oteta huomioon sellaisia maksamatta olevia vakuutusmaksuja, jotka
sisältyvät yrityksen saneerauksesta annetussa
laissa (47/1993) tarkoitettuun saneerausohjelmaan tai yksityishenkilön
velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)
tarkoitettuun maksuohjelmaan taikka sellaiseen vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn, joka
sisällöltään vastaa mainituissa
laeissa säädettyjä periaatteita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen hakemuksesta ne perusteet, joiden mukaan
lasketaan 1 momentissa tarkoitetut kohtuulliset hoitokulut sekä 1
ja 2 momentissa tarkoitettu sijoitusten tuotto.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
135 a §
Eläkelaitoksen ja valtion vastuu apurahansaajien
eläkkeistä ja muista etuuksista
Tämän lain mukaisten apurahansaajille myönnettyjen
eläkkeiden, 136 §:n 1 momentin mukaisten palkattomilta
ajoilta karttuneiden eläkkeiden osien sekä apurahansaajien
muiden etuuksien kustannuksista vastaavat Maatalousyrittäjien
eläkelaitos ja valtio. Eläkelaitoksen kustannettava
osuus muodostuu eläkelaitoksen saamista apurahansaajien
vakuutusmaksuista, joista on vähennetty eläkelaitoksen
kohtuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista. Valtio vastaa edellä tässä momentissa
tarkoitetuista kustannuksista muilta osin. Apurahansaajien ryhmähenkivakuutuksen
korvausmenoista valtion vastuulla on kuitenkin yksi kolmannes. Vakuutusmaksuina
ei oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä vakuutusmaksuja,
jotka on jätetty ulosottotoimin perittäviksi tai
valvottu konkurssissa. Apurahansaajien vakuutusmaksuina ei myöskään
oteta huomioon sellaisia maksamatta olevia vakuutusmaksuja, jotka
sisältyvät yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa
laissa tarkoitettuun maksuohjelmaan taikka sellaiseen vapaaehtoiseen
velkajärjestelyyn, joka sisällöltään
vastaa mainitussa laissa säädettyjä periaatteita.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen hakemuksesta ne perusteet, joiden mukaan
lasketaan 1 momentissa tarkoitetut kohtuulliset hoitokulut sekä 1
momentissa tarkoitettu sijoitusten tuotto.
Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna valtion osuuden ennakkona
määrä, joka vastaa valtion 1 momentin
mukaisena osuutena suoritettavaksi arvioitua määrää.
Valtion osuuden ja ennakon suorittamisesta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
141 a §
Apurahansaajan velvollisuus antaa tietoja
Apurahansaaja on velvollinen viipymättä antamaan
Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tiedot vähintään
neljän kuukauden työskentelyajalle myönnetyn,
vähintään 917,36 euron suuruisen apurahan
turvin aloittamastaan työskentelystä ja tämän
lain mukaisesti vakuutetun apurahalla työskentelyn päättymisestä.
Apurahansaajan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta
riippumatta eläkelaitos voi vaatia apurahansaajalta selvityksen
1 momentissa tarkoitetuista sekä muista vastaavista seikoista,
jotka voivat vaikuttaa apurahansaajan tämän lain
mukaiseen vakuuttamisvelvollisuuteen, työeläkevakuutusmaksuun,
vakuutuksen hoitoon ja työtuloon.
Jos kysymyksessä on apuraha, joka on myönnetty
tieteellistä tutkimusta tekevälle tai taiteellista
toimintaa harjoittavalle henkilölle ja hänen työryhmälleen,
apurahapäätöksessä mainittu henkilö on
velvollinen ilmoittamaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle
hänen työryhmässään työskentelevien
henkilöiden nimet ja yhteystiedot tämän
lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden selvittämistä varten.
141 b §
Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa
tietoja
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tämän
lain 12 a §:ssä säädetyn valvontavelvollisuuden
toteuttamiseksi 8 a §:ssä tarkoitetun apurahan myöntäjän
on kirjallisesti ilmoitettava Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle,
kun se on myöntänyt 8 a §:ssä tarkoitetulle
apurahansaajalle vähintään neljän
kuukauden työskentelyajalle apurahan, joka on vähintään
917,36 euroa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on
mainittava apurahansaajan nimi, henkilötunnus, myönnetyn
apurahan määrä ja käyttötarkoitus
sekä se, sisältyykö apurahaan myös 21 a §:n
2 momentissa tarkoitettuja kuluja. Jos apuraha on myönnetty
tietylle työskentelyajalle, ilmoituksessa on lisäksi
mainittava työskentelyaika, jolle apuraha on myönnetty.
Ilmoitus on tehtävä viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa apurahan maksamisen alkamisesta. Tiedot
voidaan luovuttaa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle
myös sähköisessä muodossa noudattaen, mitä sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on myös oikeus
salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia
koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta
apurahan myöntäjältä käsiteltävänä olevan
asian ratkaisemiseksi välttämättömät
tiedot myönnetystä apurahasta sekä sen
perusteena olevasta hakemuksesta.
154 §
Ajanjaksojen pituuksien laskeminen
Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia kalenterikuukauteen
katsotaan sisältyvän 30 päivää,
kun:
1) arvioidaan, sovelletaanko maatalousyrittäjään
tai apurahansaajaan tätä lakia;
2) määrätään
tämän lain 21 a §:n mukaista työtuloa;
3) määrätään
tämän lain mukaista työeläkevakuutusmaksua;
4) lasketaan tämän lain mukaista
eläkettä; ja
5) maksetaan kuntoutusrahaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2009.
Lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen myönnetyllä apurahalla
työskentelyyn.
Apurahansaaja, jolle on ennen tämän lain voimaantuloa
myönnetty apuraha, voi kuitenkin ottaa tämän
lain 10 a §:ssä tarkoitetun eläkevakuutuksen
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, jos hänen
apurahalla työskentelynsä alkaa tai jatkuu lain
voimaantulon jälkeen kestäen yhdenjaksoisesti
vähintään neljä kuukautta ja
apurahan määrä vuotuiseksi työtuloksi
muutettuna on tämän lain voimaantulon jälkeiseltä työskentelyajalta vähintään
2 752,70 euroa ja apurahansaajan työskentely tämän
lain voimaantulon jälkeen täyttää muutenkin
tässä laissa säädetyt apurahansaajan
vakuuttamisen edellytykset. Tällöin vakuutuksen
voi ottaa kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta tai, jos
apurahalla työskentely alkaa lain voimaantulon jälkeen,
kuuden kuukauden kuluessa työskentelyn alkamisesta. Vakuutus
voidaan vahvistaa aikaisintaan lain voimaantulosta lukien eikä sitä voida
vahvistaa takautuvasti pidemmältä ajalta kuin
edellä tarkoitetulta kuuden kuukauden ajalta. Jos apurahansaaja
ottaa edellä tarkoitetun vakuutuksen edellä säädetyssä kuuden
kuukauden määräajassa, apurahansaajan
työskentelyyn sovelletaan tätä lakia,
jollei edellä olevasta muuta johdu. Mitä lain
141 b §:ssä säädetään
apurahan myöntäjän velvollisuudesta antaa
tietoja, ei kuitenkaan koske ennen lain voimaantuloa myönnettyjä apurahoja.
Tämän momentin perusteella vakuutuksen ottanutta
apurahansaajaa on pidettävä tämän
lain 10 a §:n mukaisena vakuuttamisvelvollisena apurahansaajana
muuta sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa.
Mitä 3 momentissa säädetään,
ei kuitenkaan koske ennen lain voimaantuloa myönnetyllä taitelijaprofessorin
viroista ja valtion taitelija-apurahoista annetun lain (734/1969)
mukaisella viisivuotisella apurahalla työskentelyyn, johon
liittyy mainitun lain 3 b—3 e §:n, sellaisina
kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan tullessa,
mukainen eläketurva. Mainittua 3 momenttia ei myöskään
sovelleta ennen lain voimaantuloa myönnetyllä yli
viisivuotisella valtion taiteilija-apurahalla työskentelyyn.
Tämän lain 10 a §:n 4 momenttia sovelletaan siten,
että vakuutus vahvistetaan takautuvasti, kuitenkin aikaisintaan
1 päivästä tammikuuta 2009.
Tässä laissa tarkoitetut rahamäärät
ja rajamäärät vastaavat työntekijän
eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetun
palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.