sellaisina kuin niistä ovat 7 § osaksi laeissa
1122/1996 ja 505/1998, 8 §:n 1 momentti,
11 ja 59 §, 64 §:n 1 momentti ja 67 § viimeksi
mainitussa laissa, 10 § osaksi mainitussa laissa 505/1998,
16 §:n 3 momentti laissa 775/2004, 26 §:n
otsikko sekä 3 momentti ja 57 a § laissa 477/1998,
26 §:n 5 momentti ja 51 §:n
1 momentti laissa 1067/2003, 32 §:n 3 momentti
laissa 907/2001, 34 a § mainitussa laissa
1122/1996 ja 56 § osaksi mainitussa laissa
477/1998, sekä
7 §
Velvollisuus antaa veroilmoitus tai muu ilmoitus
Verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava veroviranomaiselle
veronalaiset tulonsa ja varansa, niistä tehtävät
vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot.
Veroviranomainen lähettää luonnolliselle henkilölle
ja kuolinpesälle, jolla voidaan olettaa olleen verovuonna
veronalaista tuloa tai varallisuutta, veroviranomaisella olevien
tietojen perusteella esitäytetyn veroilmoituksen.
Verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyssä veroilmoituksessa
olevat tiedot. Jos tiedoissa on puutteita tai virheitä,
verovelvollinen on velvollinen korjaamaan ja täydentämään
tiedot sekä palauttamaan veroilmoituksen. Jos tiedot ovat oikeat
eikä verovelvollisella ole muita veronalaisia tuloja, vähennyksiä,
varoja, velkoja tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja tai vaatimuksia,
veroilmoitusta ei palauteta, jollei veroviranomainen erikseen niin
vaadi. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoitus on kuitenkin
aina annettava. Metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen
on annettava metsätaloutta koskeva veroilmoitus. Metsätalouden
veroilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos verovelvollisella
ei ole verovuonna ollut metsätalouden tuloa,
vähennyksiä tai muita verotukseen vaikuttavia
tietoja.
Jos verovelvollinen ei palauta esitäytettyä veroilmoitusta,
hänen katsotaan antaneen veroilmoituksen esitäytetyssä veroilmoituksessa
olevien tietojen mukaisena.
Yhteisön, yhtymän ja jokaisen muun verovelvollisen,
joka ei ole saanut 2 momentissa tarkoitettua esitäytettyä veroilmoitusta
ja jolla on verovuonna ollut veronalaista tuloa tai varallisuutta
taikka muita verotukseen vaikuttavia tietoja, on verotusta varten
annettava kehotuksetta veroilmoitus. Velvollinen antamaan veroilmoituksen
on lisäksi jokainen, jolta veroviranomainen sitä erikseen
vaatii.
Verovelvollisen on verotusta varten annettava veroilmoituksen
lisäksi myös muita 1 momentissa tarkoitettuja
tietoja koskevia ilmoituksia. Verohallitus antaa tarkemmat määräykset
ilmoitusten antamisajankohdasta ja -tavasta sekä muusta
menettelystä ilmoitusten antamiseksi.
8 §
Veroilmoituksen tai muun ilmoituksen antaminen
Verohallitus antaa tarkemmat määräykset
veroilmoituksen antamisajankohdasta ja -tavasta sekä muusta
menettelystä veroilmoituksen antamiseksi. Verohallitus
voi verovelvollisen ilmoittamismahdollisuuteen taikka veroviranomaisen töiden
järjestelyyn tai asioiden lukumäärään
liittyvistä syistä määrätä,
että eri verovelvollisten on annettava veroilmoitus eri
aikaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Veroilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa annettavat
tiedot
Veroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa
on ilmoitettava 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja
niitä koskevat selvitykset. Verohallitus antaa tarkemmat
määräykset annettavista tiedoista ja
selvityksistä sekä niiden antamistavasta. Veroilmoitukseen
ei liitetä tositteita, jollei Verohallitus verovalvontaan
liittyvistä syistä toisin määrää.
11 §
Lisätietojen antaminen sekä tositteiden esittäminen
Verovelvollisen on Verohallituksen, veroviraston tai muutoksenhakuviranomaisen
kehotuksesta annettava veroilmoituksen lisäksi samoin velvoituksin
ne täydentävät tiedot ja selvitykset sekä esitettävä tositteet,
jotka saattavat olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen
verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.
11 a §
Tositteiden säilyttäminen
Verovelvollisen, joka ei ole kirjanpitovelvollinen eikä muistiinpanovelvollinen,
on säilytettävä viisi vuotta verotuksen
päättymistä seuraavan vuoden alusta tositteet,
jotka kohdistuvat veroilmoituksessa ilmoitettuihin tuloihin, vähennyksiin,
varoihin, velkoihin tai muihin tietoihin.
Säilyttämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tositteita
niistä tiedoista, jotka veroviranomainen on merkinnyt esitäytettyyn
veroilmoitukseen, jollei Verohallitus verovalvontaan liittyvistä syistä toisin
määrää. Säilyttämisvelvollisuus
ei koske myöskään niitä tositteita,
jotka on toimitettu veroviranomaiselle.
Verohallitus voi rajoittaa tositteiden säilyttämisvelvollisuutta
silloin, kun tositteiden säilyttämisvelvollisuus
on ilmeisen tarpeetonta.
12 §
Muistiinpanovelvollisuus
Maatilataloutta, metsätaloutta, vuokraustoimintaa,
sijoitustoimintaa tai muuta sellaista muuna kuin elinkeinotoimintana
pidettävää tulonhankkimistoimintaa harjoittavan
verovelvollisen, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, on ilmoittamisvelvollisuuttaan
varten pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin
riittävästi eriteltyinä sisältyvät
verotuksessa tarvittavat tiedot.
Muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin. Verovelvollisen
on säilytettävä muistiinpanot ja tositteet
viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta. Verohallitus antaa muistiinpanojen ja tositteiden
säilyttämisvelvollisuutta koskevia tarkempia määräyksiä.
13 §
Tarkemmat ilmoittamisvelvollisuuteen liittyvät säännökset
ja määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Verohallitus voi antaa ilmoittamisvelvollisuutta rajoittavia
määräyksiä.
16 §
Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen
tiedonantovelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työnantajan tai muun suorituksenmaksajan on toimitettava
verohallinnolle tiedot perimistään työntekijän
eläkemaksuista, työttömyysvakuutusmaksusta
samoin kuin tuloverolain 96 ja 96 a §:ssä tarkoitetuista
maksuista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Viranomaisen yleinen tiedonantovelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003)
tarkoitetun rekisterinpitäjän on toimitettava
verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tieliikenteen tietojärjestelmään
sisältyvät tiedot.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 §
Verotuksessa noudatettavat yleiset periaatteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos verotusta toimitettaessa poiketaan olennaisesti verovelvollisen
antamasta veroilmoituksesta tai jos viranomainen oikaisee verotusta
verovelvollisen vahingoksi, verovelvolliselle on varattava tilaisuus
tulla asiassa kuulluksi. Verovelvolliselle on tarvittaessa asetettava
kohtuullinen määräaika vastineen tai
muun selvityksen antamiseen. Pyydettäessä verovelvolliselta
vastinetta tai muuta selvitystä mahdollisuuksien mukaan
on mainittava, mistä seikoista selvitystä erityisesti
tulisi esittää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Verotus toimitetaan verovelvollisen ilmoituksen, sivulliselta
tiedonantovelvolliselta 3 luvun säännösten
nojalla saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella.
Verotusta toimittaessaan veroviranomaisen on tutkittava saamansa
tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen
kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua.
30 §
Selvittämätön omaisuuden lisäys
Jos verovelvollisen omaisuusaseman havaitaan siitä tehtyjen
laskelmien mukaan verovuoden aikana muodostuneen hänelle
edullisemmaksi kuin hänen tulojensa ja menojensa väliseen
suhteeseen nähden, ottaen huomioon menoina myös
hänen elinolosuhteittensa mukaiset arvioidut yksityismenonsa,
olisi ollut mahdollista eikä verovelvollinen esitä luotettavaa
selvitystä siitä, että sen mukaisen omaisuuden
lisäyksen on katsottava muodostuneen aikaisemmin verotetusta
tai verovapaasta tulosta taikka tulosta, jota ei enää voida
oikaista verovelvollisen vahingoksi, pidetään
tätä lisäystä, jollei verotusta oikaista
verovelvollisen vahingoksi, hänen verovuodelta verotettavana
tulonaan.
32 §
Veronkorotus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta
antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen
tai muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi
annettavan ilmoituksen taikka muun säädetyn tiedon
tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, lisätyn
tulon osalta määrätään
veronkorotukseksi enintään 30 prosenttia lisätystä tulosta
ja lisätyn varallisuuden osalta enintään
1 prosentti lisätyistä varoista. Lisättynä tulona
pidetään myös määrää,
jolla verotusta on muutettu verotettavaa tuloa myöhempänä verovuonna
lisäävällä tavalla. Veronkorotus
määrätään tämän
momentin mukaan myös silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut
tieten tai törkeästä huolimattomuudesta
tulon vääränä tulolajina.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 §
Verotuksessa hyväksi luettavat ennakot
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennakon täydennysmaksu luetaan verovuoden verojen hyväksi,
jos täydennysmaksu on maksettu viimeistään
kuukautta ennen verovelvollisen verotuksen päättymistä.
Täydennysmaksu kohdistetaan ensisijaisesti verovuodelta maksamatta
oleville ennakoille ja niiden viivekoroille.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 a §
Maksamatta jätetyn ennakonpidätyksen jättäminen
käyttämättä
Maksamatta jätetty ennakonpidätys voidaan jättää käyttämättä verovelvollisen
verojen suoritukseksi, vaikka se on ilmoitettu suorituksen maksajan
vuosi-ilmoituksella, jos on ilmeistä, että suorituksen
saaja ja ennakonpidätysvelvollinen ovat yhdessä toimineet
siten, että maksamatta jätetyltä verolta
vältyttäisiin. Suorituksen saajan verotusta voidaan
tällöin oikaista 56 §:ssä tarkoitetulla
tavalla verovelvollisen vahingoksi kahden vuoden kuluessa sen vuoden
lopusta lukien, jonka aikana pidätyksen maksamatta jättäminen
on todettu. Suorituksen saajan suoritettavaksi on tällöin
määrättävä myös
veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain
mukainen veronlisäys ja veronkorotus.
44 §
Jäännösveron koron ja palautuskoron
laskeminen
Korko lasketaan verovuotta seuraavan vuoden helmikuun 1 päivästä jäännösveron
ensimmäisen erän eräpäivään
tai ennakonpalautuksen palautuskuukautta edeltävän
kuukauden loppuun.
Jos verovelvollinen suorittaa ennakkoa tai ennakon täydennysmaksua
verovuotta seuraavan vuoden tammikuun 31 päivän
jälkeen, korko lasketaan ennakon tai täydennysmaksun
suorittamispäivää seuraavasta päivästä lukien
1 momentissa tarkoitettuun päivään siten,
että suoritettu ennakko tai täydennysmaksu otetaan
huomioon. Ennakon tai täydennysmaksun suoritusta edeltäneeltä ajalta
korko lasketaan 1 momentin mukaisesti ennakon tai täydennysmaksun
suorituspäivään. Ennakon täydennysmaksuun
rinnastetaan jäännösverona suoritettu
määrä, jonka verovelvollinen suorittaa
viimeistään kuukautta ennen verovelvollisen verotuksen
päättymistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
51 §
Verotuspäätös ja verotustodistus
Verovelvolliselle lähetetään verotuksesta
verotuspäätös selvityksineen verotuksen
perusteista ja ohjeet siitä, miten verotukseen voidaan
hakea muutosta. Selvitykseen merkitään tiedot
verovelvollisen tuloista ja varoista, veroista ja maksuista, veronpalautuksesta
ja jäännösverosta sekä verovelvollisen
yksilöintitiedot ja verotuksen toimittanut viranomainen
yhteystietoineen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
55 §
Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi
Jos verotuksessa on virhe, jonka johdosta verovelvolliselle
on pantu liikaa veroa, verovirasto oikaisee verotusta verovelvollisen
hyväksi.
Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan
tehdä viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen
päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Verotusta ei voida oikaista, jos asia on valitukseen annetulla
päätöksellä ratkaistu.
56 §
Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi
Jos verovelvollinen on jäänyt osaksi tai kokonaan
verottamatta tai hänelle on muuten jäänyt panematta
säädetty vero, verovirasto voi oikaista verotusta
verovelvollisen vahingoksi.
Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä vuoden
kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta. Verotusta ei tällöin voida kuitenkaan
oikaista, jos asia on 26 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä.
Siltä osin kuin kysymys on veroviranomaisen kirjoitusvirheestä,
laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä taikka
verotus on perustunut sivullisilta saatuihin virheellisiin tai puutteellisiin
tietoihin, verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä kahden
vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta.
Siltä osin kuin verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta
tai hän on antanut puutteellisen, erehdyttävän
tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon
tai asiakirjan taikka muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa,
verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä viiden vuoden
kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta.
Verotusta ei voida oikaista, jos asia on valitukseen annetulla
päätöksellä ratkaistu.
57 §
Verotuksen oikaisua koskevia erityisiä säännöksiä
Jos verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai hän
on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän
veroilmoituksen tai muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa,
verotusta oikaistaessa verovelvollisen suoritettavaksi on määrättävä myös
veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain
mukainen veronlisäys ja veronkorotus.
Verotuksen oikaisun katsotaan tapahtuneen määräajassa,
jos veroviraston päätös oikaisusta on
tehty ennen määräajan päättymistä.
57 a §
Verotuksen oikaisun johdosta lisättävän
tulon siirto
Jos verotuksen oikaisun yhteydessä lisättävän
tulon yhteismäärä on pienempi kuin 4 000 euroa,
lisäys voidaan tehdä sen verovuoden tuloon, jolta
toimitettava verotus ei ole päättynyt. Lisätyn
tulon johdosta ei peritä veronlisäystä.
58 §
Verotuksen oikaisun jättäminen toimittamatta
Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan jättää toimittamatta,
jos verottamatta jäänyt tulo tai varallisuus on
vähäinen eikä verotuksen tasapuolisuus
tai muu syy edellytä verotuksen oikaisun toimittamista.
59 §
Verotuksen oikaisun kohdistaminen kuolinpesään
Verovelvollisen kuoltua toimitettava verotuksen oikaisu kohdistetaan
kuolinpesään. Verotus on tällöin
oikaistava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jona perukirja on annettu verovirastolle.
64 §
Oikaisuvaatimuksen määräaika
Verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun on tehtävä oikaisuvaatimus
viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta. Veroasiamiehen, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen
on kuitenkin tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa
verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
67 §
Valitusaika
Verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun on tehtävä valitus
viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
vuoden alusta. Veroasiamiehen, kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen
on kuitenkin tehtävä valitus vuoden kuluessa verovelvollisen
verotuksen päättymistä seuraavan vuoden
alusta. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan
tämän määräajan estämättä valittaa
60 päivän aikana sen päivän
jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon.
Päätös voidaan antaa tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä,
jolloin se katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun päätös on annettu
postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä.
Edellä mainittujen viranomaisten valitusaika lasketaan
päätöksen tekemisestä.
75 §
Seurannaismuutos
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Verovirasto voi muuttaa verovelvollisen verotusta myös
silloin, kun verovelvollisen muuta kuin tämän
lain mukaan toimitettua verotusta on muutettu tämän
lain mukaan toimitettavaan verotukseen vaikuttavalla tavalla.
77 §
Korkojen laskeminen muutostilanteessa
Verovuoden jäännösveron korko lasketaan verotuksen
muutoksesta johtuvalle verolle verovuotta seuraavan vuoden helmikuun
1 päivästä verolle määrättävään
eräpäivään. Palautuskorko lasketaan
verotuksen muutoksen johdosta palautettavalle verolle ja veronkorotukselle
mainitusta päivästä tai, jos vero on
suoritettu myöhemmin, maksupäivästä palautuspäivään.
Jos verotusta oikaistaessa verovelvollisen suoritettavaksi määrätään
veronlisäys, jäännösveron korko lasketaan
mainitusta päivästä verovelvollisen verotuksen
päättymistä seuraavan toisen kuukauden
loppuun.
Verovuodelta maksettava yhteisökorko lasketaan verotuksen
muutoksesta johtuvalle verolle verovuoden veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta
päivästä verolle määrättävään eräpäivään.
Palautettava yhteisökorko lasketaan verotuksen muutoksen
johdosta palautettavalle verolle ja veronkorotukselle mainituista
päivistä tai, jos vero on suoritettu myöhemmin,
maksupäivästä palautuspäivään.
Jos verotusta oikaistaessa verovelvollisen suoritettavaksi määrätään
veronlisäys, maksettava yhteisökorko lasketaan
verovuoden veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta
päivästä verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan
toisen kuukauden loppuun.
Uudelleen toimitettavan verotuksen yhteydessä jäännösveron
korko lasketaan uudelleen toimitettavassa verotuksessa määrättävän
veron ja kumotun verotuksen perusteella kertyneen veron maksettavalle
erotukselle verovuotta seuraavan vuoden helmikuun 1 päivästä uudelleen
toimitettavan verotuksen yhteydessä määrättävään eräpäivään.
Palautuskorko lasketaan uudelleen toimitettavassa verotuksessa määrättävän
veron ja kumotun verotuksen perusteella kertyneen veron palautettavalle
erotukselle mainitusta päivästä tai,
jos maksu on tapahtunut myöhemmin, maksupäivästä palautuspäivään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jäännösveron korko on muutostilanteessa 43 §:n
2 momentissa säädetyn suuruinen verovelvollisen
verotuksen päättymistä seuraavan toisen
kuukauden loppuun. Sen jälkeiseltä ajalta jäännösveron
korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden
korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä.
Maksettava yhteisökorko on muutostilanteessa 40 §:n
1 momentissa säädetyn suuruinen verovelvollisen
verotuksen päättymistä seuraavan toisen
kuukauden loppuun. Sen jälkeiseltä ajalta yhteisökorko
on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain
12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella
prosenttiyksiköllä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
78 §
Muutosten toteuttaminen
Seurannaismuutos ja muutoksenhaun johdosta tehtävät
muutokset verotukseen toteutetaan noudattaen soveltuvin osin, mitä verotuksen
oikaisusta 55 ja 56 §:ssä säädetään.
Tehtyihin päätöksiin haetaan muutosta
sen mukaan, mitä muutoksen hakemista verotuksen oikaisua
koskevaan päätökseen 62—65 §:ssä säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitetut
muutokset verotukseen tehdään, vaikka verotuksen
oikaisun edellytykset puuttuvat.
93 a §
Sähköinen asiointi ja allekirjoittaminen
Tämän lain mukaan käsiteltäviin
asioihin sovelletaan sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003).
Ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle
sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on
varmennettava sähköisistä allekirjoituksista
annetun lain (14/2003) 18 §:ssä tarkoitetulla
tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Verohallitus antaa tarkemmat määräykset
siitä, millä tavoin varmennettuina ilmoituksia
ja muita asiakirjoja voidaan toimittaa sähköisesti.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005
toimitettavassa verotuksessa. Lain 16 §:n 3 momenttia
sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 annettaviin
tietoihin. Lain 30, 34 a, 55—57 a ja 59 §:ää,
64 §:n 1 momenttia sekä 67, 75, 77 ja 78 §:ää sovelletaan
kuitenkin ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa
verotuksessa.
Lain 77 §:ssä tarkoitettu jäännösveron
korko ja palautuskorko lasketaan kuitenkin verovuotta seuraavan
vuoden helmikuun 1 päivästä ensimmäisen
kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.
Poiketen siitä, mitä 49 §:ssä säädetään,
valtiovarainministeriö voi määrätä,
että vuodelta 2005 toimitettava verotus päättyy
viimeistään 30 päivänä marraskuuta
2006.
Jos muualla lainsäädännössä viitataan
verotusmenettelystä annetun lain veronoikaisua verovelvollisen
vahingoksi koskeviin säännöksiin, sovelletaan
56 §:n 3 momentin säännöstä verotuksen
oikaisusta. Jos muualla lainsäädännössä viitataan
verotusmenettelystä annetun lain säännöksiin
jälkiverotuksesta, sovelletaan 56 §:n 4 momentin
säännöstä verotuksen oikaisusta.
Verotusmenettelystä annetun lain säännöksiä,
joita sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa
verotuksessa ja joita sovelletaan myös kiinteistöverotuksessa,
sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa
kiinteistöverotuksessa. Verotusmenettelystä annetun
lain säännöksiä, joita sovelletaan
ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa
ja joita sovelletaan myös kiinteistöverotuksessa,
sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.