1 §
Lain soveltamisala
Sijaisavun järjestämistä poronhoitajille
kokeillaan siten kuin tässä laissa säädetään.
Kokeilun aikana poronhoitajalle voidaan korvata sijaisavusta aiheutuneita
kustannuksia valtion talousarviossa osoitetun määrärahan
rajoissa.
2 §
Poronhoitaja
Tässä laissa poronhoitajalla tarkoitetaan
henkilöä, joka on velvollinen ottamaan ja jolla
on voimassa maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006)
10 §:ssä tarkoitettu vakuutus tai vireillä hakemus
sen saamiseksi.
Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on
omistuksessaan vähintään 50 poronhoitolain (848/1990)
5 §:ssä tarkoitettua lukuporoa. Porojen
omistusoikeus ja määrä perustuvat sijaisavun
suorittamisajankohtana käytettävissä olevaan
viimeksi vahvistettuun poronhoitolain 30 §:ssä tarkoitettuun
poroluetteloon. Poroluettelon vahvistamisen jälkeen tapahtuneet
muutokset otetaan huomioon vain, jos paliskunnan hallitus on ennen
sijaisavun suorittamisajankohtaa vahvistanut muutoksen.
3 §
Muut määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) poronhoitotyöllä maatalousyrittäjän
eläkelain mukaan vakuutettavaa poronhoitotyötä;
2) perheenjäsenellä puolisoa ja alle
18-vuotiasta henkilöä, joka elää vakinaisesti
poronhoitajan taloudessa ja on poronhoitajalle tai tämän puolisolle
sukua suoraan alenevassa polvessa; ja
3) puolisolla aviopuolisoa ja henkilöä,
jonka kanssa poronhoitaja jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa.
4 §
Korvauksen maksamisen edellytykset
Poronhoitajalle voidaan korvata kustannuksia, jotka hänelle
aiheutuvat siitä, että hän hankkii itselleen
sijaisen poronhoitotöihin, kun sijaisavun tarve johtuu
hänen sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.
Seitsemän yhdenjaksoisen sijaisapupäivän
jälkeen kustannusten korvaaminen edellyttää lääkärintodistuksella
osoitettua työkyvyttömyyttä. Kustannuksia
ei kuitenkaan korvata poronhoitajalle, joka sijaisavun suorittamisajankohtana
saa toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä,
täyden työkyvyttömyyseläkkeen
suuruista kuntoutustukea tai työttömyyseläkettä.
Kustannuksia voidaan korvata, jos ne ovat aiheutuneet sellaisten
sijaisavun suorittamisajankohtana välttämättömien
poronhoitotöiden hoitamisesta, jotka poronhoitajan on ollut
tarkoitus itse suorittaa omaan, perheenjäsenensä tai
paliskunnan lukuun.
Korvausta ei makseta, jos:
1) sijaisena on toiminut poronhoitajan perheenjäsen;
2) poronhoitajan olisi ollut mahdollista teettää sijaisen
tekemä työ perheenjäsenellään;
3) työtä varten on myönnetty muuta
julkista rahoitustukea;
4) työ kuuluu poronhoitajan tehtäviin hänen ollessaan
työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa paliskuntaan;
5) työ kuuluu poronhoitajan hoitamaan luottamus- tai
hallintotehtävään tai vastaavaan tehtävään;
tai
6) työ muodostuu sellaisesta porotuotteen jalostustyöstä,
joka ei ole tuotteen säilyvyyden kannalta välttämätöntä.
5 §
Korvauksen määrä
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kalenterivuoden
aikana korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärän
poronhoitajaa kohden edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Korvaus on samansuuruinen kuin poronhoitajalle sijaisavun järjestämisestä aiheutuneet
kustannukset, kuitenkin enintään 17 euroa tunnilta.
Sijaisavun järjestämisestä aiheutuneina
kustannuksina pidetään:
1) poronhoitajaan työsuhteessa olevalle työntekijälle
maksettua palkkaa sosiaaliturvakuluineen; ja
2) työkorvausta, joka on maksettu ennakkoperintärekisteriin
merkitylle palvelun tuottajalle.
Edellä 2 momentissa mainittu rahamäärä tarkistetaan
vuosittain tammikuun alusta työntekijän eläkelain
(395/2006) 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
palkkakertoimella. Tässä laissa mainittu rahamäärä vastaa
vuoden 2010 palkkakertoimen tasoa.
6 §
Korvauksen hakeminen
Korvausta haetaan maatalousyrittäjän eläkelaissa
tarkoitetulta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta
(Mela).
Korvausta on haettava kahden kuukauden kuluessa kustannusten
perusteena olevan sijaisapujakson päättymisestä,
kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta
2012. Hakemukseen on liitettävä sijaisena toimineen
henkilön antama selvitys sijaisavusta.
Hakemuksesta ja sen liitteistä on käytävä ilmi:
1) sijaisavun ajankohta;
2) sijaisavulla hoidetut tehtävät;
3) sijaisavun järjestämisestä aiheutuneet
kustannukset; sekä
4) muut kustannusten korvaamiseksi tarvittavat tiedot.
7 §
Lausunnot
Poronhoitolain 19 §:ssä tarkoitetun
poroisännän on annettava Melalle lausuntonsa,
josta ilmenee tarvittavassa laajuudessa hänen arvionsa siitä,
täyttyvätkö kustannusten korvaamisen edellytykset.
Lausunnon antaa sen paliskunnan poroisäntä, jonka
osakas sijaisapua käyttänyt poronhoitaja on. Poronhoitajan
on ilmoitettava poroisännälle sijaisavun järjestämisestä välittömästi
sijaisaputarpeen ilmaannuttua.
Mela voi pyytää paliskunnan hallitukselta lausunnon,
jos kustannusten korvausta koskeva hakemus on ristiriidassa poroisännän
lausunnon kanssa tai jos se on muutoin asian selvittämiseksi
tarpeellista.
8 §
Päätöksenteko ja korvauksen maksaminen
Melan on ratkaistava hakemus viivytyksettä saatuaan
tarpeelliset selvitykset ja lausunnot.
Päätös voidaan antaa automaattisessa
tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain
painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna
asiakirjana. Tällöin allekirjoitus voidaan merkitä päätökseen
koneellisesti. Päätös annetaan tiedoksi
asianosaiselle hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetyllä tavalla.
Mela maksaa korvauksen korvauksensaajan ilmoittamalle tilille
Suomessa toimivaan rahalaitokseen.
9 §
Perusteettomasti maksetun korvauksen palauttaminen
Jos korvausta on maksettu perusteettomasti, korvauksen saaja
on velvollinen palauttamaan liikaa saamansa korvauksen Melalle.
Mela voi luopua takaisinperinnästä osittain tai
kokonaan, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä perusteettomasti
maksetun korvauksen maksamisen ole katsottava johtuneen korvauksen
saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.
Mela voi luopua takaisinperinnästä myös
silloin, kun takaisin perittävä määrä on
vähäinen. Päätös takaisinperinnästä on
tehtävä viiden vuoden kuluessa perusteettoman
korvauksen maksamisesta.
Jos takaisinperintäpäätöksellä vahvistettua saatavaa
ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa säädetyin
perustein. Viivästyskoron maksamisen perusteena oleva eräpäivä voi
olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua takaisinperintäpäätöksen
antamisesta.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu
saatava saadaan viivästyskorkoineen ulosottaa ilman tuomiota
tai päätöstä siten kuin verojen
ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007) säädetään.
10 §
Muutoksenhaku
Melan päätöksestä saa valittaa
Rovaniemen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakuajassa Melalle.
Melan on oikaistava päätöksensä,
jos se hyväksyy valituksen kaikilta osin. Muussa tapauksessa
Melan on toimitettava valituskirjelmä, lausuntonsa sekä asiassa
kertyneet asiakirjat viipymättä ja viimeistään
30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä Rovaniemen
hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden päätöksestä saa
valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
11 §
Yleinen johto, ohjaus ja valvonta sekä toimeenpano
Sijaisapukokeilun yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat
sosiaali- ja terveysministeriölle. Mela vastaa kokeilun
toimeenpanosta.
12 §
Valtion korvaus sijaisavun kustannuksiin
Valtion varoista korvataan Melalle tämän lain 4 §:ssä tarkoitettujen
korvauksien maksamisesta aiheutuneet kustannukset valtion talousarviossa
osoitetun määrärahan rajoissa. Korvaus maksetaan
vuosittain ennakkoina kahtena yhtä suurena eränä tammi-
ja heinäkuussa siten, että ennakko on Melan käytettävissä kuukauden
ensimmäisenä pankkipäivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä maksaa
ennakkoa edellä säädetystä poiketen,
jos Melan valmius maksaa tässä laissa tarkoitetut
korvaukset muutoin vaarantuisi.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään
kunkin vuoden kesäkuun 25 päivänä valtion
korvauksen lopullisen määrän edelliseltä kalenterivuodelta.
Tätä varten Melan on toimitettava ministeriölle
selvitys edellisen vuoden kustannuksista viimeistään
vahvistamista edeltävän kuukauden 20 päivänä.
Jos Melalle edellisen kalenterivuoden aikana maksetut ennakot
ylittävät valtion korvauksen lopullisen määrän,
ylittävä määrä käytetään
kuluvan vuoden kustannuksiin. Jos vuoden 2012 ennakot yhdessä edelliseltä vuodelta
mahdollisesti siirtyneen määrärahan kanssa
ylittävät valtion korvauksen lopullisen määrän,
Melan on palautettava liikaa saamansa määrä valtiolle.
13 §
Valtion korvaus hallintokustannuksiin
Valtion varoista suoritetaan Melalle vuosittain kohtuullinen
korvaus tämän lain mukaisten tehtävien
hoitamisesta Melalle aiheutuviin hallintokustannuksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuosittain
Melan esityksestä 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen
korvauksen määrän ja suorittaa korvauksen
Melalle maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996)
31 §:ssä tarkoitetun korvauksen yhteydessä.
14 §
Poronhoitajan ilmoitusvelvollisuus
Poronhoitajan on ilmoitettava Melalle itseään,
perhettään ja poronhoitotyötään
koskevista seikoista, jotka voivat vaikuttaa tämän
lain mukaisen korvauksen saamiseen tai maksettavan korvauksen määrään.
15 §
Tietojen luovuttaminen ja salassapito
Melan toimintaan tämän lain toimeenpanoon liittyvissä asioissa
sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999)
siltä osin kuin Mela käyttää mainitun
lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkista valtaa.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa
säädetään, salassa pidettäviä ovat myös
sellaiset tämän lain toimeenpanoon liittyvät
asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, jotka koskevat
poronhoitajan taloudellista asemaa.
Melalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään,
salassapitosäännösten ja muiden tiedon
saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset, tämän
lain toimeenpanoon perustuvat hallussaan olevat tiedot maksamistaan
korvauksista, korvauksen saajista ja korvauksen perusteena olevista
kustannuksista.
16 §
Oikeus tietojen saamiseen
Paliskunta ja poroisäntä sekä veroviranomainen,
Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, eläkesäätiö ja
muu eläkelaitos ovat velvollisia antamaan Melalle sen pyynnöstä maksutta
ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan
olevat tiedot, jotka koskevat poronhoitajan yritystoimintaa ja hänelle
myönnettyjä eläkkeitä, sekä muut tiedot,
jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan
asian ratkaisemiseksi tai siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi
taikka Melalle tämän lain toimeenpanoa varten
annettujen tietojen tarkistamiseksi.
17 §
Melan oikeus käyttää muissa asioissa
annettuja tietoja
Melalla on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän
lain mukaista asiaa käsitellessään muiden
sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten
saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että nämä tiedot
vaikuttavat tämän lain mukaiseen korvaukseen ja
tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa
ja Melalla olisi oikeus saada nämä tiedot muutenkin
erikseen. Korvauksen hakijalle tulee ilmoittaa etukäteen
mahdollisesta tietojen käytöstä.
18 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Lakia sovelletaan sijaisapuun, joka on suoritettu vuosina 2010—2012.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Sen estämättä, mitä 5 §:n
1 momentissa säädetään
sijaisaputuntien enimmäismäärän
vahvistamisesta, sijaisaputuntien enimmäismäärä vuonna
2010 on 40 tuntia poronhoitajaa kohden.