1 §
Harmaan talouden selvitysyksikkö ja sen tehtävät
Verohallinnossa on Harmaan talouden selvitysyksikkö,
jäljempänä selvitysyksikkö.
Selvitysyksikön tehtävänä on:
1) edistää harmaan talouden torjuntaa
tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja
sen torjunnasta;
2) laatia viranomaiselle velvoitteidenhoitoselvityksiä organisaatioista
ja organisaatiohenkilöistä 6 §:ssä säädettyihin
käyttötarkoituksiin.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) organisaatiolla yritys- ja yhteisötietolain (244/2001)
3 §:ssä mainittuja rekisteröitäviä yksiköitä;
2) organisaatiohenkilöllä liiketoimintakiellosta
annetun lain (1059/1985) 2 §:ssä tarkoitettua
henkilöä tai sellaista omistajaa, joka yksin tai
yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa
olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa
toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön
kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia
yhteisön pääomasta tai heillä on
vastaava osuus yhteisön äänimäärästä;
3) harmaalla taloudella organisaation sellaista
toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita
laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-,
tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka
tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi
tai perusteettoman palautuksen saamiseksi;
4) viranomaisella viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain (621/1999) 4 §:n 1 momentin
1—7 kohdassa tarkoitettua viranomaista.
3 §
Ilmiöselvitys
Selvitysyksikkö laatii ilmiöselvityksiä 1 §:n 2 momentin
1 kohdassa säädetyn tehtävänsä tueksi.
Ilmiöselvityksessä kuvataan harmaan talouden
ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden
vaikutuksia yksilöimättä organisaatiota tai
organisaatiohenkilöä.
4 §
Selvitysyksikön oikeus saada tietoja ilmiöselvitystä varten
Selvitysyksiköllä on oikeus saada
pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä viranomaiselta
ilmiöselvityksen laatimiseksi välttämättömät
tiedot henkilöstä ja organisaatiosta seuraavasti:
1) nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus
taikka muut yksilöintitiedot sekä yhteystiedot;
2) organisaatiohenkilön asemaa sekä organisaation
omistus- ja hallintasuhteita kuvaavat tiedot;
3) taloudellista toimintaa ja taloudellista asemaa
kuvaavat tiedot;
4) veroihin, lakisääteisiin eläke-,
tapaturma- ja työttömyysvakuutus- sekä tullin
perimiin maksuihin liittyviä velvoitteita sekä niiden
hoitamista ja valvontaa kuvaavat tiedot;
5) maksuhäiriöitä kuvaavat
tiedot;
6) 1 kohdassa tarkoitetut tiedot henkilöön
tai organisaatioon takaisinsaannista konkurssipesään
annetun lain (758/1991) 3 §:ssä tarkoitetussa
suhteessa olevista henkilöistä;
7) esitutkintaviranomaiselta esitutkintaa koskevat
muutkin kuin 1—6 kohdassa tarkoitetut tiedot, kun tieto
liittyy rikokseen, jonka epäillään tapahtuneen
organisaation toiminnassa taikka organisaatiota hyväksi
käyttäen;
8) lukuun ottamatta oikeudenkäynnin julkisuudesta
yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007)
9 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä oikeudenkäyntiasiakirjoja
ja 10 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviksi
määrättyjä tietoja, tiedot oikeushallinnon
rekistereissä olevista syyteharkinnassa, syytteessä tai
tuomioistuinkäsittelyssä olevista ja
olleista asioista sekä rikosasioita koskevista
tuomioista, kun syyteharkinta, syyte tai tuomioistuinkäsittely
liittyy rikokseen, jonka epäillään tapahtuneen
organisaation toiminnassa taikka organisaatiota hyväksi
käyttäen.
Selvitysyksiköllä on kuitenkin oikeus saada tiedot
esitutkintaviranomaiselta ainoastaan esitutkintaviranomaisen
suostumuksella ja rikostorjuntaa varten saadut tiedustelutiedot vain
rekisterinpitäjän suostumuksella.
Ne henkilöt tai organisaatiot, joista selvitysyksikkö pyytää tietoja,
on yksilöitävä tietopyynnössä nimen
tai muun yksilöintitiedon taikka toimialan, sijainnin tai
muun ryhmäominaisuuden mukaan.
Ilmiöselvitystä varten saatua tietoa ei saa käyttää muuhun
tarkoitukseen kuin ilmiöselvitykseen ja velvoitteidenhoitoselvitykseen 5 §:n
3 momentissa säädettyä tarkoitusta varten.
Jos selvitysyksikkö toteaa, ettei henkilö ole organisaatiohenkilön
asemassa, häntä koskevat tiedot on hävitettävä välittömästi.
5 §
Velvoitteidenhoitoselvitys
Selvitysyksikkö laatii pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksen
6 §:ssä säädettyihin
käyttötarkoituksiin.
Velvoitteidenhoitoselvitystä koskevassa pyynnössä on
yksilöitävä organisaatio tai henkilö,
josta selvitystä pyydetään, ja selvityksen käyttötarkoitus
siten, että velvoitteidenhoitoselvitys tulee
laadituksi tarpeellisilla tiedoilla.
Velvoitteidenhoitoselvityksen voi myös pyytää ilmiöselvityksessä kuvatun
ryhmän perusteella.
Selvitysyksikkö kuvaa velvoitteidenhoitoselvityksessä organisaation
tai organisaatiohenkilön sekä näihin
välittömästi tai välillisesti
kytkeytyvän organisaation ja organisaatiohenkilön toimintaa
ja taloutta sekä veroihin, lakisääteisiin
eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin
taikka tullin perimiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista.
Jos selvitysyksikkö toteaa, ettei henkilö ole organisaatiohenkilön
asemassa, velvoitteidenhoitoselvitys on lopetettava hänen
osaltaan ja häntä koskevat tiedot on hävitettävä välittömästi.
6 §
Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus
Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan:
1) Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 §:n
1 momentissa säädettyä tehtävää;
2) tullilain (1466/1994) 3 §:n
1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun tullitoimenpiteen
suorittamista sekä tullin suorittamaa verotusta, verovalvontaa
ja verojen perintää;
3) Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006)
2 §:n 2 momentin 1 kohdassa
säädettyä työeläkevakuuttamisvelvoitteiden
valvontaa;
4) työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun
lain (555/1998) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua
työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn
toimeenpanon valvontaa;
5) alkoholilain (1143/1994) 41 ja 42 §:ssä säädettyjen
tehtävien hoitamista;
6) valtionavustuslain (688/2001) perusteella organisaation
toimintaa varten annettavan rahoituksen myöntämistä ja
valvontaa;
7) rakennerahastolain (1401/2006) 28 §:ssä tarkoitetun
tehtävän hoitamista;
8) ulosottokaaressa (705/2007) tarkoitettua täytäntöönpanoa;
9) konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetussa
laissa (109/1995) tarkoitettua konkurssipesien hallinnon
valvontaa;
10) liiketoimintakiellosta annetun lain 19 a §:ssä tarkoitettua
liiketoimintakiellon määräämisen
edellytysten tutkintaa ja 21 a §:ssä tarkoitettua
liiketoimintakiellon valvontaa;
11) poliisin tai rajavartiolaitoksen suorittamaa
rikosten ennalta estämistä ja selvittämistä tai
tullin suorittamaa esitutkintaa, jos rikoksesta säädetty
enimmäisrangaistus on vähintään
yksi vuosi vankeutta ja rikoksen epäillään
tapahtuneen organisaation toiminnassa taikka organisaatiota
hyväksi käyttäen;
12) esitutkintalain (449/1987) 5 §:ssä tarkoitetun
rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen
selvittämistä sekä rikoslain (39/1889)
10 luvussa tarkoitetun menettämisseuraamuksen määrittämistä;
13) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja
selvittämisestä annetun lain (503/2008)
35 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettua rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja
selvittämistä.
Aikaisemmin laadittua velvoitteidenhoitoselvitystä voidaan
käyttää samasta organisaatiosta
tai organisaatiohenkilöstä saman pyytäjän samaa
käyttötarkoitusta varten laadittavan uuden
velvoitteidenhoitoselvityksen laadinnassa.
7 §
Selvitysyksikön oikeus saada tietoja velvoitteidenhoitoselvitystä varten
Selvitysyksiköllä on oikeus saada salassapitovelvollisuuden
estämättä viranomaiselta ne velvoitteidenhoitoselvityksen
laatimiseksi välttämättömät
tiedot, jotka velvoitteidenhoitoselvitystä pyytävä viranomainen
on oikeutettu saamaan selvityspyynnössä kuvattua
käyttötarkoitusta varten.
Selvitysyksiköllä on kuitenkin oikeus saada tiedot
esitutkintaviranomaiselta ainoastaan esitutkintaviranomaisen suostumuksella
ja rikostorjuntaa varten saadut tiedustelutiedot vain rekisterinpitäjän
suostumuksella.
8 §
Tietojen maksuttomuus ja tekninen käyttöyhteys
Selvitysyksiköllä on oikeus saada tiedot maksutta.
Jos luovutuksesta aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia,
kustannukset on kuitenkin korvattava.
Tiedot voidaan luovuttaa selvitysyksikölle myös
teknisen käyttöyhteyden avulla ilman sen suostumusta,
jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
9 §
Selvitystietojärjestelmä
Selvitystietojärjestelmä on selvitysyksikön käyttöön
tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla ylläpidettävä henkilörekisteri.
Selvitystietojärjestelmä voi sisältää sellaisia
tietoja, joita on tarpeen käsitellä 1 §:ssä säädettyjen
tehtävien suorittamisessa. Rekisterinpitäjä on
Verohallinto.
Selvitystietojärjestelmän osarekistereitä ovat velvoitteidenhoitoselvitysrekisteri
ja ilmiöselvitysrekisteri. Velvoitteidenhoitoselvitysrekisteriin
saa tallentaa velvoitteidenhoitoselvityksen laatimiseksi saatuja
tietoja sekä näiden tietojen perusteella laadittuja
velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ilmiöselvitysrekisteriin
saa tallentaa ilmiöselvitysten laatimiseksi saatuja
tietoja sekä näiden tietojen perusteella laadittuja
ilmiöselvityksiä.
10 §
Tietojen poistaminen selvitystietojärjestelmästä
Selvitystietojärjestelmään tallennetut
selvitysten laatimiseksi hankitut tiedot on poistettava,
jos ne eivät ole tarpeen kyseisen selvityksen laatimiseksi.
Selvitystietojärjestelmään tallennetut
muut kuin 1 momentissa tarkoitetut tiedot on poistettava viiden
vuoden kuluttua selvityksen valmistumisesta, jollei selvityksen
edelleen säilyttäminen ole 1 §:ssä säädetyn
tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä.
Selvityksen edelleen säilyttämisen välttämättömyys
tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkastamisesta.
Tietojen uudelleen tarkastamisesta tehdään merkintä.
Arkistotoimen tehtävistä ja arkistoon siirrettävistä asiakirjoista
säädetään arkistolaissa (831/1994).
11 §
Velvoitteidenhoitoselvityksen luovutus ja käyttäminen
Selvitysyksikkö saa luovuttaa velvoitteidenhoitoselvityksen
vain selvitystä pyytäneelle viranomaiselle
pyynnössä esitettyyn käyttöön.
Selvitysyksikkö laatii ja luovuttaa velvoitteidenhoitoselvityksen
maksutta.
Tiedon antamisesta selvityksestä muuhun tarkoitukseen
päättää selvitystä pyytänyt
viranomainen.
12 §
Henkilötietojen käsittely ja tarkastusoikeus
Henkilötietoja käsiteltäessä noudatetaan
henkilötietolakia (523/1999).
Rekisteröidyllä ei ole kuitenkaan tarkastusoikeutta
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain (761/2003) 45 §:ssä ja
henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun
lain (579/2005) 42 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin
tietoihin eikä tullilain 22 §:n 3 momentissa
mainituissa rekistereissä oleviin tietoihin.
Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa
2 momentissa tarkoitettujen rekisteröityä koskevien
tietojen lainmukaisuuden.
13 §
Asiakirjojen ja tietojen julkisuus
Asiakirjojen ja tietojen julkisuudesta säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
Ilmiöselvitysten laatimiseksi saadut tiedot, velvoitteidenhoitoselvitykset
ja niiden laatimiseksi saadut tiedot sekä ilmiöselvityksiä ja velvoitteidenhoitoselvityksiä
koskevat
pyynnöt ovat selvitysyksikössä salassa
pidettäviä.
14 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain velvoitteidenhoitoselvityksiä koskevia
säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta
2011.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.