1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tämän lain tarkoituksena on normaalioloissa ja
niiden häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa varmistaa
valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta
tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan
edellyttämän viestinnän häiriöttömyys
ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa
ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys,
eheys ja luottamuksellisuus.
Tätä lakia sovelletaan julkisen hallinnon
turvallisuusverkkoon ja sen palvelujen käyttöön sekä muuhun
turvallisuusverkkotoimintaan. Turvallisuusverkko on valtion omistuksessa
ja hallinnassa oleva tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014)
tarkoitettu viranomaisverkko, joka täyttää korkean
varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset siten kuin siitä laissa
erikseen säädetään tai lain
nojalla määrätään.
Turvallisuusverkkoon kuuluu viestintäverkko ja siihen välittömästi
liittyvät laitetilat, laitteet ja muu infrastruktuuri sekä turvallisuusverkon
yhteiset palvelut.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
turvallisuusverkkoon sovelletaan tietoyhteiskuntakaaren viranomaisverkkoa
koskevia säännöksiä.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
turvallisuusverkkotoimintaan sovelletaan valtion yhteisten tieto-
ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun
lain (1226/2013) säännöksiä ja
julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011)
säännöksiä.
2 §
Turvallisuusverkon käyttövelvoite
Turvallisuusverkon käyttövelvoite koskee sellaista
valtion johtamiseen ja turvallisuuteen, maanpuolustukseen, yleiseen
järjestykseen ja turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen,
pelastustoimintaan, meripelastustoimintaan, hätäkeskustoimintaan,
maahanmuuttoon ja ensihoitopalveluun liittyvää viranomaisten
sisäistä, välistä ja ulkoista
yhteistoimintaa ja viestintää, joissa noudatetaan
korkean varautumisen tai turvallisuuden vaatimuksia.
Turvallisuusverkon käyttövelvoite edellyttää 2
luvussa tarkoitettujen yhteisten palvelujen sekä laitetilojen,
laitteiden ja muun infrastruktuurin käyttöä.
3 §
Turvallisuusverkon käyttöön velvoitetut
Seuraaviin käyttäjäryhmiin
kuuluvien on käytettävä turvallisuusverkkoa
silloin, kun ne hoitavat 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
toimintaan liittyviä tehtäviä:
1) tasavallan presidentin kanslia ja valtioneuvostosta
annetussa laissa (175/2003) tarkoitetut ministeriöt;
2) puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007)
tarkoitetut viranomaiset;
3) poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992)
tarkoitetut viranomaiset;
4) rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa
(577/2005) tarkoitetut viranomaiset;
5) pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetut pelastustoimen
viranomaiset;
6) hätäkeskustoiminnasta annetussa
laissa (692/2010) tarkoitettu Hätäkeskuslaitos;
7) meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitetut viranomaiset;
8) ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetut viranomaiset;
9) tullilaissa (1466/1994) tarkoitetut viranomaiset;
10) terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetut
ensihoitopalvelusta vastaavat viranomaiset.
4 §
Turvallisuusverkon muu käyttö
Turvallisuusverkkoa voi käyttää myös
muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu käyttäjä,
jos verkon käyttö koskee 2 §:n
1 momentissa tarkoitettuun toimintaan liittyvien tehtävien
hoitamista, käyttäjä kuuluu tietoyhteiskuntakaaren
mukaan määräytyvään
viranomaisverkon käyttäjäryhmään
ja valtiovarainministeriö on hyväksynyt käyttäjän turvallisuusverkon
käyttäjäksi.
Valtion kokonaan omistama Suomen Erillisverkot Oy -niminen osakeyhtiö ja
sen viranomaisradioverkkotoiminnan palveluja tuottavat tytäryhtiöt
saavat käyttää turvallisuusverkkoa niille
kuuluvien viranomaisradioverkkotoimintaan liittyvien tehtävien
hoitamisessa.
5 §
Turvallisuusverkon laitetilat, laitteet ja tietojärjestelmät
Turvallisuusverkkoon välittömästi
kuuluvat laitetilat ja laitteet omistaa tai niitä hallitsee Suomen
valtio. Valtion omistuksessa olevien laitetilojen ja laitteiden
omistus-, hallinta- tai käyttöoikeus voidaan kuitenkin
luovuttaa 6 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle
siten kuin siitä tässä tai muussa laissa
säädetään.
Turvallisuusverkkoon välittömästi
kuuluvien laitetilojen ja laitteiden on sijaittava ja palvelut on
tuotettava Suomessa. Turvallisuusverkon laitetilojen, laitteiden
ja palvelutuotannon hallinta ja valvonta on hoidettava Suomessa.
Turvallisuusverkkoon välittömästi kuuluvia
laitteita ja palveluja voidaan sijoittaa myös Suomen ulkopuolelle,
jos se on toiminnallisista syistä välttämätöntä.
Sellaisten välittömästi 2 §:n
1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa käytettävien
laitteiden ja tietojärjestelmien, joita koskevat korkean varautumisen
tai turvallisuuden vaatimukset, on oltava turvallisuusverkon laitetiloissa,
ellei niiden sijoittaminen kokonaan tai osittain muuhun laitetilaan
ole teknisistä tai toiminnallisista syistä välttämätöntä.
2 luku
Turvallisuusverkon palvelutuotanto
6 §
Verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottaja
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajana
toimii valtion kokonaan omistama Suomen Erillisverkot Oy -niminen osakeyhtiö.
Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa liiketaloudellista
voittoa sille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien
hoitamisessa. Yhtiön on erotettava tässä laissa
tarkoitettu toiminta hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti
muusta toiminnastaan.
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajana
voi toimia myös Suomen Erillisverkot Oy:n tätä tarkoitusta
varten erikseen perustama ja kokonaan omistama tytäryhtiö.
Tytäryhtiöllä ei saa olla muita tehtäviä tai toimintoja
eikä sen tarkoituksena saa olla liiketaloudellisen voiton
tuottaminen.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
sovelletaan yhtiöön osakeyhtiölain (624/2006)
säännöksiä.
7 §
Verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajan tehtävät
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen
tuottajan tehtävänä on:
1) yksinoikeudella tuottaa, ylläpitää ja
kehittää turvallisuusverkon verkkopalvelut;
2) yksinoikeudella hallinnoida turvallisuusverkon laitetiloja
ja laitteita sekä tuottaa, ylläpitää ja
kehittää turvallisuusverkon muita yhteisiä infrastruktuuripalveluja;
3) vastata tehtäväalueellaan turvallisuusverkkoa
koskevien turvallisuus-, valmius-, varautumis- ja jatkuvuusvaatimusten
toteutumisesta normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa
sekä poikkeusoloissa.
Verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajan alihankkijana
turvallisuusverkon merikaapeliverkon rakentamisessa ja ylläpidossa
voi toimia puolustusvoimat ja turvallisuusverkon laitetilojen rakentamisessa,
rakennuttamisessa ja ylläpidossa Puolustushallinnon rakennuslaitos. Verkko-
ja infrastruktuuripalvelujen tuottaja voi 1 momentissa tarkoitettujen
tehtävien hoitamiseksi sopia Suomessa toimivan teleyrityksen kanssa
turvallisuusverkon kuitukapasiteetin, siirtoyhteyksien ja antenni-
ja laitepaikan käyttöoikeuksien hankkimisesta
tai luovuttamisesta.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä verkko-
ja infrastruktuuripalvelujen tuottajan tehtävistä,
palveluista ja niiden käytöstä, laitetiloista
ja laitteista sekä niiden tuottamista tukevista menettelytavoista
ja tietojärjestelmistä.
8 §
Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottaja
Turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
tuottajana toimii valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen järjestämisestä annetun lain
5 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelukeskus.
Palveluntuottajan on erotettava tässä laissa tarkoitettu
toiminta hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti muusta
kuin tämän lain mukaisesta toiminnastaan.
9 §
Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottajan tehtävät
Turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen tuottajan tehtävänä on:
1) yksinoikeudella tuottaa, ylläpitää ja
kehittää turvallisuusverkon yhteiset tieto- ja
viestintätekniset palvelut;
2) vastata tehtäväalueellaan turvallisuusverkkoa
koskevien turvallisuus-, valmius-, varautumis- ja jatkuvuusvaatimusten
toteutumisesta normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa
sekä poikkeusoloissa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tieto-
ja viestintäteknisten palvelujen tuottajan tehtävistä,
palveluista ja niiden käytöstä sekä niiden
tuottamista tukevista menettelytavoista ja tietojärjestelmistä.
10 §
Integraatiopalvelujen tuottaja
Turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajana toimii valtion
yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun
lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelukeskus.
Turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajan on erotettava
tässä laissa tarkoitettu toiminta hallinnollisesti,
toiminnallisesti ja taloudellisesti muusta kuin tämän
lain mukaisesta tai siihen liittyvästä toiminnastaan.
11 §
Integraatiopalvelujen tuottajan tehtävät
Turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajan
tehtävänä on:
1) yksinoikeudella yhdistää turvallisuusverkon
palvelut käyttäjien muihin tieto- ja viestintäteknisiin
palveluihin ja vastata tämän palvelukokonaisuuden
välittämisestä ja tarjoamisesta käyttäjille;
2) vastata tehtäväalueellaan turvallisuusverkkoa
koskevien turvallisuus-, valmius-, varautumis- ja jatkuvuusvaatimusten
toteutumisesta normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa
sekä poikkeusoloissa.
Integraatiopalvelujen tuottajalla ja sen alihankkijalla on oikeus
käyttää turvallisuusverkkoa siinä määrin
kuin se on näille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi
välttämätöntä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä integraatiopalvelujen
tuottajan
tehtävistä, palveluista ja niiden käytöstä sekä niiden
tuottamista tukevista menettelytavoista ja tietojärjestelmistä.
12 §
Varautumisvelvollisuus
Edellä 6 §:ssä tarkoitetun palvelutuottajan
on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa
tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin
sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä,
että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi
normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
Edellä 6 §:ssä tarkoitetun palvelutuottajan
on osallistuttava maanpuolustukseen liittyvään
varautumisen suunnitteluun sekä yhteiskunnan varautumista
ja valmiuden kohottamista koskeviin, normaaliolojen häiriötilanteiden
tai poikkeusolojen toimintavalmiutta edistäviin harjoituksiin yhteiskunnan turvallisuudesta
vastaavien
viranomaisten ohjauksessa.
13 §
Palvelutuotannon alihankkijat
Turvallisuusverkon palvelutuottajat voivat käyttää tehtävässään
alihankkijaa siinä laajuudessa ja niillä edellytyksillä kuin
valtiovarainministeriö tämän lain nojalla
päättää. Alihankinnan laajuuden
tulee rajoittua vain välttämättömään.
Alihankkijaa voidaan käyttää muutoinkin vain
siinä laajuudessa, että palvelutuotannon hallinta,
ohjaus ja valvonta säilyvät palvelutuottajalla
ja että turvallisuusverkon turvallisuus tai palvelutuotannon
jatkuvuus ei vaarannu.
Palvelutuottajan on ennen hankintamenettelyn aloittamista pyydettävä asiasta
valtiovarainministeriön lausunto. Alihankkijan toimeksiantosopimuksessa
on erityisesti varmistettava normaaliolojen häiriötilanteiden
ja poikkeustilanteiden hallintamenettelyt.
Palvelutuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin
omastaan. Alihankkijalla on oltava riittävät rahoitukselliset
ja taloudelliset edellytykset sekä tekninen suorituskyky
ja ammatillinen pätevyys alihankinnan toteuttamiseen. Alihankkijan
on täytettävä turvallisuusverkon turvallisuutta,
valmiutta, varautumista ja jatkuvuutta koskevat vaatimukset.
3 luku
Ohjaus ja valvonta
14 §
Yleinen ohjaus ja valvonta
Valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan
yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto-
ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta
ja valvonnasta.
Turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjauksesta ja valvonnasta
vastaa valtiovarainministeriö.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 7,
9, 11 ja 12 §:ssä tarkoitetuista turvallisuutta,
varautumista, valmiutta ja jatkuvuutta koskevista vaatimuksista
sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ja käytön
ensisijaisuus-, kiireellisyys- ja tärkeysmäärittelystä sekä turvallisuusverkkotoiminnan
ohjauksen ja valvonnan menettelyistä. Säännökset
voivat koskea myös turvallisuusverkkotoiminnan järjestelyjä sekä toimintaa
koskevia teknisiä vaatimuksia ja menettelytapoja.
Ohjauksen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö voi
antaa palvelutuottajille määräyksiä. Määräykset
voivat koskea 7, 9, 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja
turvallisuutta, varautumista, valmiutta ja jatkuvuutta koskevia
vaatimuksia sekä turvallisuusverkon palvelutuotannon ja
käytön ensisijaisuus-, kiireellisyys- ja muuta
tärkeysmäärittelyä tai muita
turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksen kannalta välttämättömiä toimenpiteitä.
Palvelutuottajien alihankkijoiden on noudatettava määräyksiä niiden
suorittaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä.
Valvonnan toteuttamiseksi valtiovarainministeriö voi
suorittaa palvelutuotannon varautumista, turvallisuutta ja laatua
koskevia ennakollisia tarkastuksia ja arviointeja. Turvallisuusverkon palvelutuottajien
tämän lain mukaisessa toiminnassaan käyttämien
tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen
tietoturvallisuus voidaan arvioida siten kuin viranomaisten tietojärjestelmien
ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista
annetussa laissa (1406/2011) säädetään.
Palvelutuottajien ja niiden alihankkijoiden
on toimitettava valtiovarainministeriölle
tarvittavat tiedot palvelutuotannon turvallisuuden, valmiuden, varautumisen,
jatkuvuuden ja laadun seuraamiseksi siten kuin valtiovarainministeriö siitä tarkemmin
määrää.
Valvonta voidaan kohdistaa myös palvelutuottajien alihankkijoihin.
15 §
Palvelutuotannon tärkeysmäärittely poikkeusoloissa
Valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa
noudatetaan turvallisuusverkon palvelutuotannon ja käytön
ensisijaisuus-, kiireellisyys- ja muuta tärkeysmäärittelyä koskevassa
päätöksenteossa valmiuslain säännöksiä.
Puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitetun puolustustilan
aikana puolustusvoimat päättää turvallisuusverkon
palvelutuotannon ja käytön ensisijaisuus-, kiireellisyys-
ja muusta tärkeysmäärittelystä.
16 §
Omistajaohjaus
Valtioneuvoston kanslia vastaa 6 §:n 1 momentissa
tarkoitetun turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja
tuottavan yhtiön omistajaohjauksesta siten kuin siitä säädetään valtion
yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa
(1368/2007), jollei tästä laista muuta
johdu.
Suomen Erillisverkot Oy:n ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun
yhtiön hallituksessa on oltava riittävä edustus
17 §:ssä tarkoitetuista turvallisuusverkkotoimintaa
ohjaavista viranomaisista.
17 §
Turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunta
Valtiovarainministeriön tukena 14 §:ssä tarkoitetussa
ohjauksessa ja valvonnassa toimii turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunta,
jonka valtioneuvosto asettaa määräajaksi.
Neuvottelukuntaa johtaa valtiovarainministeriö ja sen lisäksi
siinä ovat edustettuina ainakin valtioneuvoston kanslia,
ulkoasiainministeriö, sisäministeriö,
puolustusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö,
sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus
sekä Suomen Kuntaliitto ry. Neuvottelukunnan tehtävänä on
osallistua tämän lain säännösten
perusteella annettavien asetusten, määräysten
ja tehtävien päätösten sekä muiden
turvallisuusverkkotoiminnan 14 §:ssä tarkoitettua
ohjausta ja valvontaa koskevien asioiden valmisteluun. Valtioneuvoston
asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan
kokoonpanosta ja toimikaudesta sekä tehtävistä.
4 luku
Erinäiset säännökset
18 §
Palvelujen maksullisuus
Turvallisuusverkon 2 luvussa tarkoitetut palveluntuottajat voivat
periä tämän lain perusteella tuottamistaan
suoritteista ja palveluista maksuja. Maksujen suuruus ei saa ylittää suoritteen tai
palvelun tuottamisesta palveluntuottajalle aiheutuvien kokonaiskustannusten
määrää.
19 §
Tietojen julkisuus ja salassapito
Mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa (621/1999) säädetään
viranomaisista, sovelletaan tämän lain 2 luvussa
tarkoitettuihin palvelutuottajiin ja näiden käyttämiin
alihankkijoihin silloin, kun ne hoitavat tässä laissa
niille säädettyjä tehtäviä.
Henkilön, joka toimii 2 luvussa tarkoitetun palveluntuottajan
tai tämän käyttämän
alihankkijan palveluksessa ja käsittelee turvallisuusverkkotoimintaan
liittyviä salassa pidettäviä tietoja,
vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta
säädetään viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa.
Valtiovarainministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada turvallisuusverkkotoimintaan
osallistuvilta viranomaisilta ja muilta tässä laissa
tarkoitetuilta toimijoilta ministeriölle
tämän lain mukaan kuuluvan tehtävän
hoitamisessa välittömästi tarvittavat
tiedot.
Turvallisuusverkon 6 ja 8 §:ssä tarkoitetuilla palveluntuottajilla
on salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada toisiltaan, julkisen hallinnon viranomaiselta ja turvallisuusverkon integraatiopalvelujen
tuottajalta edellä tarkoitetuille palveluntuottajille tämän
lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisessa välittömästi
tarvittavat tiedot.
20 §
Virkavastuu ja henkilöstöturvallisuus
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja tuottavan
yhtiön palveluksessa olevaan henkilöön
ja turvallisuusverkon 6, 8 ja 10 §:ssä tarkoitettujen
palvelutuottajien alihankkijoiden palveluksessa oleviin henkilöihin
ja 8 ja 10 §:ssä tarkoitetun
palvelutuottajan muussa kuin virkasuhteessa tai siihen rinnastettavassa
palvelussuhteessa oleviin sovelletaan rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän
suorittaessaan turvallisuusverkkotoimintaan liittyviä tehtäviä.
Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan
myös 6 §:ssä tarkoitettujen
yhtiöiden hallituksen jäseniin ja muihin palvelutuottajien
päättävissä toimielimissä oleviin
sekä alihankkijoiden päättävissä elimissä oleviin
heidän tehdessään turvallisuusverkkotoimintaan
liittyviä tehtäviä.
Turvallisuusverkon tehtäviä hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan
tehtävien edellyttämää nuhteettomuutta
ja luotettavuutta, joka voidaan tarvittaessa selvittää siten
kuin turvallisuusselvityslaissa (726/2014) säädetään.
21 §
Turvallisuusverkkoon liittyvä rakentaminen
Välittömästi turvallisuusverkkoon
liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita saadaan
rakentaa valtion taikka 7 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä vastaavan
yhtiön hallinnassa olevilla alueilla
ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999)
säädettyä lupaa. Mitä rakennustyön viranomaisvalvonnasta
säädetään, ei koske rakentamista
turvallisuusverkkotoimintaa varten.
22 §
Turvallisuusverkkoon liittyvien tilojen ja laitteiden tarkastukset
Turvallisuusverkkoon välittömästi
liittyvien rakennusten, rakennelmien ja laitetilojen palotarkastuksissa
noudatetaan, mitä pelastuslain 83 §:ssä säädetään
puolustusvoimien hallinnassa olevien tilojen palotarkastuksista.
Sähköturvallisuuslain (410/1996)
säännöksiä, jotka koskevat varmennus-
ja määräaikaistarkastuksen suorittajaa,
ilmoituksia ja tietojen antamista, ei sovelleta turvallisuusverkkoon
välittömästi liittyvien sähkölaitteiden
ja -laitteistojen tarkastuksiin. Puolustusministeriö valvoo näiden
laitteiden ja laitteistojen sähköturvallisuutta
siten kuin siitä sähköturvallisuuslaissa säädetään.
23 §
Virka-apu
Puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos ja Viestintävirasto
ovat valtiovarainministeriön pyynnöstä velvollisia
mahdollisuuksiensa mukaan antamaan 2 luvussa tarkoitetuille palveluntuottajille
virka-apua turvallisuusverkon palvelutuotannon häiriöttömän
toiminnan takaamiseksi.
5 luku
Voimaantulo
24 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
25 §
Tehtävien järjestämistä koskeva
siirtymäsäännös
Puolustusvoimat ja valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen järjestämisestä annetun lain
5 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelukeskus toimivat 6 §:ssä tarkoitettuina
turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajina
enintään 31 päivään
joulukuuta 2016 saakka.
Hallinnon tietotekniikkakeskus toimii 8 §:ssä tarkoitettuna
turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
ja 10 §:ssä tarkoitettuna turvallisuusverkon
integraatiopalvelujen tuottajana enintään 31 päivään
joulukuuta 2016 saakka.
Valtioneuvosto päättää tarkemmin
1 ja 2 momentissa säädetyn määräajan
puitteissa 6, 8 ja 10 §:ssä tarkoitetuille
palveluntuottajille siirrettävistä tehtävistä ja
toiminnoista sekä aikataulusta.
26 §
Käyttövelvoitteen voimaantuloa koskeva siirtymäsäännös
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun viranomaisen
ja turvallisuusverkon muun käyttäjän
on otettava turvallisuusverkon palvelut käyttöönsä viimeistään
silloin, kun 7, 9 ja 11 §:ssä tarkoitetut palvelut
ovat käytettävissä ja kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti
hankitun palvelun palvelusopimus on päättynyt.
27 §
Turvallisuusverkon tietojärjestelmiä koskeva siirtymäsäännös
Edellä 5 §:ssä tarkoitettu tietojärjestelmien
sijoittamisvelvollisuus koskee vain lain voimaantulon jälkeen
käyttöönotettavia tai uudistettavia tietojärjestelmiä.
28 §
Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös
Henkilöstön aseman järjestämiseen
sovelletaan työsopimuslain (55/2001) ja valtion
virkamieslain (750/1994) liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.
29 §
Omaisuuden, muiden oikeuksien ja verkkotoiminnan luovuttamista
koskeva siirtymäsäännös
Valtioneuvosto voi luovuttaa turvallisuusverkkotoiminnan hoitamiseen
välittömästi liittyvän valtion
kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja
käyttöä koskevat oikeudet, immateriaaliset
oikeudet sekä verkko- ja infrastruktuuritoiminnan ja sitä koskevat
tiedot 6 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle.
Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön
esittelystä luovutuksen kohteet, niiden arvon ja ehdot,
joilla luovutus tapahtuu, sekä muut luovuttamiseen liittyvät
järjestelyt. Valtioneuvosto päättää, mikä osa
omaisuudesta luovutetaan osakeyhtiöön osakkeita
vastaan. Valtioneuvosto voi päättää omaisuuden
omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevien
oikeuksien, immateriaalisten oikeuksien sekä verkko- ja
infrastruktuuritoiminnan ja sitä koskevien tietojen luovuttamisesta ennen
tämän lain voimaantuloa.
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajan
7 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa käyttämien
tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen
tietoturvallisuus on arvioitava kolmen vuoden kuluessa tämän
lain voimaan tulosta noudattaen, mitä viranomaisten tietojärjestelmien
ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista
annetussa laissa ja kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista
annetussa laissa (588/2004) säädetään.
30 §
Sopimuksia ja muita sitoumuksia koskeva siirtymäsäännös
Puolustusvoimien, Hallinnon tietotekniikkakeskuksen, rajavartiolaitoksen,
Valtiokonttorin valtion IT-palvelukeskuksen ja valtion yhteisten tieto-
ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun
lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen
ennen tämän lain voimaantuloa tekemät
välittömästi turvallisuusverkon verkko-
ja infrastruktuuripalveluja koskevat voimassa olevat sopimukset
ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja
velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan
tullessa 6 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle,
jollei 25 §:stä muuta johdu.
31 §
Vireillä olevia asioita koskeva siirtymäsäännös
Puolustusvoimissa, Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa ja valtion
yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain
5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa palvelukeskuksessa
tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
asiat, jotka koskevat välittömästi turvallisuusverkon
verkko- ja infrastruktuuripalveluja, siirtyvät tämän
lain voimaan tullessa 6 §:ssä tarkoitetulle
yhtiölle, jollei 25 §:stä muuta johdu.