1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
valvontarangaistuksen täytäntöönpanosta.
Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksistä säädetään
rikoslain (39/1889) 6 luvun 11 a §:ssä.
2 §
Valvontarangaistus
Valvontarangaistus on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta
tuomittava rangaistus, jonka suorittamista valvotaan teknisillä välineillä ja muilla
tässä laissa säädetyillä tavoilla.
Valvontarangaistuksen sisältönä on
tuomitun velvollisuus pysyä asunnossaan sekä osallistua hänelle
määrättyyn toimintaan. Valvontarangaistus
voidaan panna täytäntöön muussakin sopivassa
paikassa, jossa tuomittu on hoidettavana tai jossa hän
muutoin oleskelee.
3 §
Toimintavelvollisuus
Valvontarangaistukseen tuomitun on osallistuttava valvontatapaamisiin,
tehtävä työtä, osallistuttava
koulutukseen, kuntoutukseen, toimintaohjelmiin tai muuhun vastaavaan,
tuomitun toimintakykyä ja sosiaalisia valmiuksia ylläpitävään
tai edistävään toimintaan.
Työtä ja muuta toimintaa on oltava vähintään 10
ja enintään 40 tuntia viikossa siten kuin 9 §:ssä tarkoitetussa
toimeenpanosuunnitelmassa määrätään.
Velvollisuus osallistua työhön tai muuhun toimintaan
voidaan vahvistaa tätä suuremmaksi, mutta enintään
50 tunniksi viikossa, jos siihen on toiminnan sisällöstä,
matka-ajoista taikka muusta vastaavasta seikasta johtuva erityinen
syy.
Työ ja muu toiminta on ajoitettava muuksi kuin kello
21:n ja kello 6:n väliseksi ajaksi, jollei toimeenpanosuunnitelmassa
työstä tai toiminnasta aiheutuvasta syystä toisin
määrätä.
4 §
Poistuminen asunnosta
Tuomittu saa poistua asuntonsa ulkopuolelle ainoastaan 9 §:ssä tarkoitetussa
toimeenpanosuunnitelmassa ja viikoittaisessa aikataulussa määrätyllä tavalla,
jollei 17 §:stä muuta johdu.
5 §
Täytäntöönpanosta vastaavat
viranomaiset
Rikosseuraamuslaitos ja ulosottomies huolehtivat valvontarangaistuksen
täytäntöönpanosta.
6 §
Valvonta
Valvontarangaistukseen tuomittua valvotaan hänen asuntoonsa
asennettavilla, tuomitun haltuun annettavilla taikka tuomitun ylle
ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka
tällaisten välineiden yhdistelmällä.
Tässä tarkoitettu tekninen väline ei
saa mahdollistaa kotirauhan piiriin ulottuvaa, pakkokeinolain (450/1987)
5 a luvun 1 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua
eikä teknistä katselua.
Rikosseuraamuslaitoksen on pidettävä riittävästi
yhteyttä tuomittuun ja paikkaan, jossa tuomittu osallistuu
hänelle määrättyyn toimintaan,
sekä tehtävä valvontakäyntejä tuomitun asuntoon
ja paikkaan, jossa tuomittu osallistuu toimintaan. Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehellä ja hänen seurassaan olevalla 29 §:ssä tarkoitetulla
apuvalvojalla on oikeus asunnossa pysymisvelvollisuuden
ja päihteettömyyden valvomiseksi ennalta ilmoittamatta
päästä tuomitun asuntoon. Valvontakäynneillä on
vältettävä aiheettoman huomion
herättämistä. Valvonta on toteutettava
puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin
ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän
suorittamiseksi.
3 luku
Valvontarangaistuksen täytäntöönpano
9 §
Toimeenpanosuunnitelman täsmentäminen
Rikosseuraamuslaitos laatii ja vahvistaa täsmennetyn
valvontarangaistuksen toimeenpanosuunnitelman viipymättä,
kun rangaistus on 11 §:ssä tarkoitetulla
tavalla tullut täytäntöönpantavaksi.
Täsmennettyyn toimeenpanosuunnitelmaan on merkittävä rangaistuksen
arvioitu alkamispäivä. Täsmennetty suunnitelma
sisältää koko valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
aikaa koskevat, 7 §:ssä tarkoitettua
suunnitelmaa tarkemmat tiedot ja määräykset:
1) tuomitun asunnosta;
2) 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan
sisällöstä, viikoittaisesta tuntimäärästä ja
tarpeellisista matka-ajoista;
3) valvonnasta, sen edellyttämistä teknisistä valvontavälineistä ja
valvontatapaamisista;
4) ajasta, jonka tuomittu on velvollinen pysymään
asunnossaan, sekä siitä, miten tämä aika ajoittuu;
5) tuomitun oikeudesta liikkua asuntonsa ulkopuolella;
6) tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi
tarpeellisista tukitoimista;
7) tuomitun henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen
varattavasta ajasta;
8) muista vastaavista valvontarangaistuksen täytäntöönpanolle
välttämättömistä ehdoista.
Täsmennetty suunnitelma on laadittava yhteistyössä tuomitun
kanssa. Rikosseuraamuslaitos laatii lisäksi valvontarangaistuksen
suorittamisen viikoittaisen aikataulun.
10 §
Toimeenpanosuunnitelman muuttaminen
Olosuhteiden olennaisen muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan
hyväksyttävän syyn vuoksi Rikosseuraamuslaitos
voi muuttaa toimeenpanosuunnitelmaa. Suunnitelmaa muutettaessa noudatetaan,
mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään.
11 §
Valvontarangaistuksen suorittamisaika
Valvontarangaistuksen täytäntöönpano
on aloitettava viipymättä ja valvontarangaistus
on suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio
on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, jollei
3 momentista muuta johdu. Useaa valvontarangaistusta jäljempänä 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla täytäntöön pantaessa
määräaika on kuitenkin yksi vuosi ja
kuusi kuukautta luettuna viimeisenä täytäntöönpanokelpoiseksi
tulleesta tuomiosta.
Valvontarangaistuksen suorittaminen alkaa päivänä,
jona täsmennetyn toimeenpanosuunnitelman vahvistamisen
jälkeen rangaistuksen täytäntöönpanossa
tarpeelliset tekniset valvontavälineet on asennettu tai
annettu tuomitun haltuun. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus
päästä tuomitun asuntoon teknisten valvontavälineiden
asentamista, korjaamista ja poisottamista varten. Muutoin valvontarangaistuksen
pituuden laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä vankeuslain
(767/2005) 3 luvun 1 §:n 1
ja 2 momentissa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun enimmäisaikaan
ei lasketa aikaa, jonka valvontarangaistus on 19 §:ssä tarkoitetusta
syystä ollut keskeytettynä, eikä aikaa,
joksi valvontarangaistuksen suorittamisen aloittaminen on kielletty.
Enimmäisaikaan ei lasketa myöskään
aikaa, jonka valvontarangaistus on ollut väliaikaisesti
keskeytettynä 20 §:ssä tarkoitetusta
syystä tai tilapäisesti keskeytettynä 21 §:n
1 momentissa tarkoitetusta syystä taikka joksi valvontarangaistuksen
aloittaminen tai jatkaminen on kielletty 27 §:n
1 momentissa tarkoitetusta syystä. Jos valvontarangaistuksen
täytäntöönpanoa ei voida aloittaa
tämän pykälän 1 momentissa säädetyssä ajassa
sen vuoksi, että tuomittu on tutkintavankina,
suorittamassa muuta rangaistusta tai aikaisempi valvontarangaistus
on keskeytettynä, noudatetaan, mitä jäljempänä 21 §:n
2 ja 3 momentissa säädetään.
12 §
Täytäntöönpanon aloittaminen
käräjäoikeuden tuomion perusteella
Valvontarangaistuksen täytäntöönpano
voidaan käräjäoikeuden tuomion perusteella
aloittaa ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman, jos tuomittu kirjallisesti
suostuu täytäntöönpanoon ja
on tyytynyt tuomioon siltä osin kuin hänet on tuomittu
valvontarangaistukseen.
13 §
Tuomitun yleiset velvollisuudet
Valvontarangaistukseen tuomittu on velvollinen:
1) osallistumaan 9 §:ssä tarkoitetun
täsmennetyn toimeenpanosuunnitelman laatimiseen;
2) osallistumaan 3 §:ssä tarkoitettuun
toimintaan ja pysymään asunnossaan täsmennetyssä toimeenpanosuunnitelmassa
määrätyllä tavalla;
3) noudattamaan täsmennettyä toimeenpanosuunnitelmaa
ja viikoittaista aikataulua;
4) osallistumaan valvontatapaamisiin valvojan
määrääminä ajankohtina;
5) pitämään yhteyttä valvojaansa
täsmennetyssä toimeenpanosuunnitelmassa
määrätyllä tavalla;
6) käsittelemään huolellisesti
6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valvontavälineitä sekä noudattamaan
niiden käytöstä annettuja ohjeita; sekä
7) päästämään
valvontatehtäväänsä suorittavan
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja hänen seurassaan
olevan apuvalvojan asuntoonsa.
14 §
Päihteettömyys
Tuomittu ei saa valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
aikana käyttää huumausainelain (373/2008)
3 §:n 1 momentissa tarkoitettua huumausainetta, alkoholia
eikä muuta päihdyttävää ainetta
eikä olla päihdyttävän aineen
vaikutuksen alainen.
15 §
Päihteettömyyden valvonta
Tuomittu on velvollinen päihteettömyytensä valvomiseksi
vaadittaessa antamaan virtsa- tai sylkinäytteen taikka
suorittamaan puhalluskokeen. Tuomittu voidaan myös
velvoittaa saapumaan soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön,
terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986)
mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista
varten.
Jos tuomittu valvontakäynnin tai muun valvontaan liittyvän
tilaisuuden yhteydessä taikka 3 §:ssä tarkoitettuun
toimintaan liittyvässä tilaisuudessa on ulkoisista
merkeistä päätellen todennäköisesti
alkoholin tai muun päihdyttävän
aineen vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen
on kirjattava päihtymystilaa koskevat havainnot. Tuomittu
voidaan myös velvoittaa 1 momentissa tarkoitettuun päihteettömyyden
valvontaan. Jos päihtymystila on ulkonaisista
merkeistä päätellen ilmeinen, koetta
tai näytettä ei tarvitse ottaa, ellei tuomittu
sitä vaadi. Tuomitulta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
puhalluskokeesta taikka virtsa- tai sylkinäytteen antamisesta,
voidaan määrätä otettavaksi
verinäyte.
Jos tuomitun todetaan puhalluskokeen perusteella olevan alkoholin
vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä 18
tai 19 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Jos tuomitun virtsa- tai sylkinäytteen perusteella todetaan
käyttäneen päihdyttävää ainetta,
tulos on varmistettava laboratoriossa, joka täyttää huumausainetestien
tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.
Samoin on meneteltävä, vaikka pikatestin
tulos on negatiivinen, jos on perusteltua syytä epäillä päihtymystilaa.
Jos varmistettu tulos osoittaa tuomitun käyttäneen
14 §:ssä tarkoitettua huumausainetta taikka lääkettä,
jonka käyttämiseen hänellä ei
ole oikeutta, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä 19 §:ssä tarkoitettuihin
toimenpiteisiin.
16 §
Turvatarkastus
Tuomittu saadaan tarkastaa valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
turvallisuudesta huolehtimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi.
Turvatarkastuksessa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on
oikeus metallinilmaisinta, muuta vastaavaa teknistä laitetta
tai koulutettua koiraa käyttäen taikka vaatteita
tunnustelemalla tarkastaa tuomittu sen varmistamiseksi, ettei tuomitulla
ole hallussaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa
vaaraa henkilön turvallisuudelle taikka jonka hallussapito
on muuten laissa tai lain nojalla kielletty.
Turvatarkastusta tekevällä Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehellä on oikeus ottaa pois turvatarkastuksessa
tai muuten löydetty 2 momentissa tarkoitettu esine ja aine.
Pois otetut esineet ja aineet on luovutettava poliisille tai, jos
siihen ei ole lain mukaan estettä, palautettava tuomitulle.
Turvatarkastuksessa on vältettävä aiheettoman
huomion herättämistä. Tarkastus on tehtävä puuttumatta
enempää kenenkään oikeuksiin
ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän
suorittamiseksi.
17 §
Tilapäinen poikkeaminen velvollisuudesta osallistua
toimintaan tai pysyä asunnossa
Tuomitulle voidaan yksittäistapauksessa antaa
lupa tilapäiseen poikkeamiseen 9 §:ssä tarkoitettuun
toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvästä velvollisuudesta,
jos se on välttämätöntä tuomitun
sairastumisen tai muun rangaistuksen täytäntöönpanoon
vaikuttavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi. Tuomittu on
velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan edellä tarkoitetusta
syystä Rikosseuraamuslaitokselle.
Tuomittu voi poiketa 9 §:ssä säädetystä velvollisuudesta
ilman etukäteen saatua lupaa, jos poikkeaminen on 1 momentissa
tarkoitetussa tilanteessa välttämätöntä pakottavista
syistä. Tuomittu on velvollinen ilmoittamaan asiasta viivytyksettä Rikosseuraamuslaitokselle.
18 §
Velvollisuuksien rikkominen
Jos tuomitun epäillään muutoin kuin
jäljempänä 19 §:ssä tarkoitetulla
tavalla rikkoneen 13—15 tai 17 §:ssä tarkoitettuja
velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta
selvitys. Selvitystä tehtäessä tuomitulle
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos tuomitun todetaan menetelleen
tässä laissa säädettyjen velvollisuuksiensa
vastaisesti, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle
kirjallinen varoitus.
Varoituksen antamisen yhteydessä tuomitulle on ilmoitettava,
että varoituksen noudattamatta jättäminen
johtaa asian saattamiseen käsiteltäväksi
tuomioistuimessa ja mahdollisesti valvontarangaistuksen suorittamatta
olevan osan muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.
19 §
Törkeä velvollisuuksien rikkominen
Jos tuomittu ei aloita rangaistuksen suorittamista
tai jättää suorittamisen kesken eikä hänellä ole
menettelyynsä hyväksyttävää syytä, syyllistyy
rikokseen, josta on seuraamuksena ankarampi rangaistus
kuin sakkoa, taikka hänelle annetusta
kirjallisesta varoituksesta huolimatta uudelleen menettelee tässä laissa
säädettyjen velvollisuuksiensa vastaisesti
tai muutoin tahallisesti ja törkeästi rikkoo tässä laissa
säädettyjä velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen
on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi
tuomioistuimen käsiteltäväksi. Samalla
on kiellettävä valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
aloittaminen tai keskeytettävä rangaistuksen täytäntöönpano,
jos se on jo aloitettu.
20 §
Väliaikainen keskeytys
Rikosseuraamuslaitos voi väliaikaisesti keskeyttää valvontarangaistuksen
tai sen jäljellä olevan osan täytäntöönpanon,
jos tuomitun epäillään rikkoneen tässä laissa
säädettyjä velvollisuuksiaan eikä asiaa
saada selvitetyksi välittömästi. Keskeytys
saa olla enintään yhden kuukauden pituinen. Rangaistusaika
ei kulu keskeytyksen aikana.
21 §
Este valvontarangaistuksen suorittamiselle
Rikosseuraamuslaitos voi tilapäisesti keskeyttää valvontarangaistuksen
täytäntöönpanon yhteensä enintään
yhdeksi vuodeksi, jos valvontarangaistuksen suorittamiselle loppuun
rangaistusaikana on sairaudesta, tapaturmasta tai muusta vastaavasta
hyväksyttävästä syystä aiheutuva este.
Rangaistusaika ei kulu keskeytyksen aikana.
Jos este kestää pitempään
kuin vuoden, Rikosseuraamuslaitoksen on ilmoitettava asiasta
syyttäjälle. Syyttäjä saattaa
asian 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tuomioistuin voi pidentää valvontarangaistuksen
täytäntöönpanoaikaa tai muuntaa
valvontarangaistuksen suorittamatta olevan osan ehdottomaksi
vankeusrangaistukseksi. Suorittamatta olevan ajan lyhyyden,
tuomitun vakavan sairauden, tapaturman tai muun vastaavan
syyn vuoksi, jota ei voida lukea tuomitun syyksi, voidaan jo suoritettu
valvontarangaistus katsoa rangaistuksen täydeksi suoritukseksi.
22 §
Usean valvontarangaistuksen täytäntöönpano
Samaan aikaan täytäntöön
pantavina olevat valvontarangaistukset lasketaan niitä täytäntöön pantaessa
yhteen. Valvontarangaistusten 24 §:ssä tarkoitettujen
määräosien yhteenlaskettu kesto rikoslain
6 luvun 13 §:n vähennykset huomioon ottaen
on enintään yksi vuosi. Rikosseuraamuslaitoksen
on tarvittaessa tarkistettava toimeenpanosuunnitelma rangaistuksen
pitenemisen edellyttämällä tavalla.
23 §
Suostumuksen peruuttaminen ja olosuhteiden muutos
Jos valvontarangaistukseen tuomitun kanssa samassa asunnossa
asuva perustellusta syystä kirjallisesti peruuttaa 8 §:n
3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, Rikosseuraamuslaitoksen
on selvitettävä, voidaanko valvontarangaistus
panna täytäntöön muussa asunnossa,
vai onko asia saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Samoin on meneteltävä, jos tuomitun asunto vaihtuu
tai olosuhteet hänen asunnossaan muuttuvat siten, ettei
valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa
voida jatkaa.
Selvityksen tekemiseksi valvontarangaistuksen suorittaminen
voidaan väliaikaisesti keskeyttää 20 §:ssä tarkoitetulla
tavalla.
Selvitystä tehtäessä tuomittua ja
samassa asunnossa asuvaa henkilöä on kuultava.
24 §
Ehdonalainen vapaus ja koeaika
Valvontarangaistukseen tuomittu päästetään ehdonalaiseen
vapauteen noudattaen rikoslain 2 c luvun 5—7 §:n
säännöksiä ja ottaen huomioon
mahdollinen rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys.
Samalla kertaa täytäntöönpantavia
valvontarangaistuksia suorittava päästetään
ehdonalaiseen vapauteen, kun valvontarangaistuksista on pantu täytäntöön
aika, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin valvontarangaistuksesta
siihen sovellettava rikoslain 2 c luvun 5 §:ssä tarkoitettu
määräosa. Määräosaa
laskettaessa päivän osaa ei oteta huomioon. Kun
tuomittu päästetään ehdonalaiseen
vapauteen, alkaa koeaika, joka on jäljellä olevan
jäännösrangaistuksen pituinen.
Valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
viimeisenä päivänä Rikosseuraamuslaitos
poistaa käytöstä ja ottaa haltuunsa valvontarangaistuksen
täytäntöönpanossa käytetyt
tekniset valvontalaitteet.
Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, sovelletaan, mitä rikoslain
2 c luvun 14 §:ssä säädetään
jäännösrangaistuksen määräämisestä täytäntöön
pantavaksi.
4 luku
Vankeudeksi muuntaminen
25 §
Menettely vankeudeksi muuntamisessa
Rikosseuraamuslaitoksen on 19 §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa viipymättä laadittava asiasta selvitys
syyttäjälle. Selvitystä laadittaessa tuomitulle
on annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos syyttäjä katsoo
valvontarangaistukseen tuomitun menetelleen mainitussa lainkohdassa
tarkoitetulla tavalla, hänen on viipymättä saatettava
asia käsiteltäväksi siinä tuomioistuimessa, joka
on ratkaissut valvontarangaistukseen johtaneen rikosasian
ensimmäisenä oikeusasteena taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu
asuu tai vakinaisesti oleskelee.
Tuomioistuimen on ennen asian ratkaisemista annettava valvontarangaistukseen
tuomitulle tilaisuus tulla kuulluksi. Myös Rikosseuraamuslaitoksen
edustajalle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa, jollei tämä ole
asian käsittelyn kannalta selvästi tarpeetonta.
Asia voidaan ratkaista valvontarangaistukseen tuomitun poissaolosta huolimatta.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun
siinä on yksin puheenjohtaja. Muutoin noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
säädetään.
Valitus, jolla haetaan muutosta tuomioistuimen tämän
pykälän nojalla tekemään ratkaisuun,
on käsiteltävä kiireellisenä.
26 §
Valvontarangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus
Jos tuomioistuin toteaa valvontarangaistukseen tuomitun menetelleen
19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sen on muunnettava
valvontarangaistuksesta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi,
jonka vähimmäisaika on neljä päivää.
Jos tuomitun suoritettavana on ollut useita valvontarangaistuksia,
yhteenlaskettujen valvontarangaistusten suorittamatta oleva osa
on muunnettava ehdottomaksi vankeudeksi. Jos muunnettu vankeusrangaistus
johtaisi eri määräosien soveltamiseen,
täytäntöönpanossa noudatetaan,
mitä rikoslain 2 c luvun 6 §:ssä säädetään
ehdonalaisesta vapauttamisesta yhteisestä rangaistuksesta.
27 §
Uusi vankeusrangaistus
Jos syyttäjä päättää syyttää valvontarangaistusta
suorittavaa tai siihen tuomittua rikoksesta, josta voi syyttäjän
arvion mukaan olla seuraamuksena ehdotonta vankeutta, syyttäjä voi
valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
kieltämiseksi ilmoittaa asiasta Rikosseuraamuslaitokselle.
Rikosseuraamuslaitoksen on ilmoituksen saatuaan kiellettävä valvontarangaistuksen
täytäntöönpanon aloittaminen
tai jatkaminen.
Tuomitessaan aiemmin valvontarangaistukseen tuomitun henkilön
ehdottomaan vankeusrangaistukseen sellaisen rikoksen johdosta, jonka
tuomittu on tehnyt ennen hänen päästämistään
ehdonalaiseen vapauteen, tuomioistuin voi kieltää aloittamasta
tai jatkamasta valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa.
Kieltäessään aiemmin tuomitun
valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
tuomioistuimen on määrättävä, että suorittamatta
oleva osa valvontarangaistuksesta on suoritettava vankeutena.
Päätöstä aiemmin tuomitun
valvontarangaistuksen täytäntöönpanon
kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta
huolimatta.
28 §
Suoritetun valvontarangaistuksen huomioon ottaminen
Kun valvontarangaistukseen tuomittu tuomitaan uuteen
rangaistukseen 21 §:n 3 momentissa, 26 §:ssä tai
27 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa,
muuntamisessa yksi päivä tai päivän
osa suoritettua valvontarangaistusta vastaa yhtä päivää vankeutta.
Muuntamisessa noudatetaan tuomitulle edullisinta laskutapaa.
Jos tuomittu 12 §:ssä tarkoitetussa
tapauksessa muutoksenhaun johdosta tuomitaan vankeusrangaistukseen,
Rikosseuraamuslaitoksen on vähennettävä täytäntöönpantavasta
vankeusrangaistuksesta määrä, joka vastaa
valvontarangaistuksesta suoritettua osaa. Vastaava vähennys
on tehtävä, kun tuomioistuin on kieltänyt
valvontarangaistuksen täytäntöönpanon, muttei
ole määrännyt vankeusrangaistuksena täytäntöönpantavaksi
jäävän rangaistuksen pituutta. Jos tuomittu
on päässyt valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen
vapauteen, noudatetaan vastaavasti, mitä vankeuslain 3
luvun 6 §:ssä säädetään
erotuksen täytäntöönpanosta.
Vähentämisessä noudatetaan muutoin, mitä 1
momentissa säädetään.
5 luku
Valvoja, apuvalvoja ja päätöksenteko
29 §
Valvoja ja hänen apunaan toimiva henkilö
Yksittäisen valvontarangaistuksen täytäntöönpanosta
vastaa tehtävään nimetty Rikosseuraamuslaitoksen
virkamies (valvoja). Valvontarangaistuksen tarkoituksenmukaisen
täytäntöönpanon edistämiseksi
valvojan avuksi voidaan määrätä tehtävään
suostunut henkilö (apuvalvoja), jolla
on tehtävän hoitamiseen soveltuva rikosseuraamusalan,
sosiaalialan, terveysalan tai kasvatusalan koulutus sekä työkokemus.
Apuvalvojan tehtävään voidaan määrätä muukin
siihen sopiva henkilö, jos se on tarpeellista valvonnan
turvaamiseksi.
Rikosseuraamuslaitos tekee apuvalvojan kanssa sopimuksen tehtävän
hoitamisesta sekä päättää hänelle
valtion varoista maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Rikosseuraamuslaitoksen
ja apuvalvojan välille ei synny virka- eikä työsopimussuhdetta.
Apuvalvojaan sovelletaan tehtävässään
kielilakia (423/2003) ja rikosoikeudellista virkavastuuta
koskevia säännöksiä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään
vahingonkorvauslaissa (412/1974).
30 §
Valvojan ja apuvalvojan tehtävät
Valvojan tehtävänä on:
1) valvoa tuomitulle tässä laissa
säädettyjen velvollisuuksien noudattamista;
2) olla yhteydessä tuomittuun ja riittävässä määrin
tehdä sekä ennalta ilmoitettuja että ennalta
ilmoittamattomia valvontakäyntejä tuomitun asuntoon;
3) olla yhteydessä paikkaan, jossa tuomittu osallistuu
3 §:ssä tarkoitettuun toimintaan ja tarvittaessa
tehdä sinne valvontakäyntejä;
4) olla tarvittaessa yhteydessä tuomitun kanssa
samassa asunnossa asuviin ja alle 18-vuotiaan tuomitun
huoltajaan, edunvalvojaan tai muuhun lailliseen edustajaan;
5) tukea ja ohjata tuomittua;
6) ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle tässä laissa
säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta sekä laatia
selvitys asiasta;
7) huolehtia muista valvontarangaistuksen vaatimista
toimenpiteistä.
Apuvalvojan tehtävänä on toimia valvojan apuna
1 momentissa säädetyissä tehtävissä. Apuvalvojalla
on oikeus tehdä valvontakäyntejä tuomitun
asuntoon ainoastaan valvojan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen
seurassa. Apuvalvojan on lisäksi noudatettava Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehen hänelle valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa
varten antamia määräyksiä sekä ilmoitettava
tälle, jos tuomittu ei täytä velvollisuuksiaan.
Valvojan ja apuvalvojan on kohdeltava tuomittua asianmukaisesti
sekä niin, ettei tuomitulle ja hänen kanssaan
samassa asunnossa asuville aiheudu tarpeettomasti haittaa.
31 §
Päätösvalta
Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja
päättää 19 §:ssä tarkoitetusta
täytäntöönpanon aloittamisen
kieltämisestä ja keskeyttämisestä sekä toimenpiteistä, joita
19 §:ssä tarkoitetusta törkeästä velvollisuuksien
rikkomisesta aiheutuu.
Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja, työjärjestyksessä määrätty
apulaisjohtaja tai rikosseuraamusesimies päättää 18 §:ssä tarkoitetun varoituksen
antamisesta, 20 §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta
keskeytyksestä, 21 §:ssä tarkoitetusta
rangaistuksen tilapäisestä keskeytyksestä esteen
vuoksi, 23 §:ssä tarkoitetun suostumuksen
peruuttamisen aiheuttamista seurauksista ja 15 §:ssä tarkoitetun
verinäytteen ottamisesta. Täytäntöönpanopäällikkö tai
työjärjestyksessä määrätty
muu virkamies vastaa rangaistusajan laskemisesta ja päättää ehdonalaiseen vapauteen
päästämisestä.
Valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävään määrätty
Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta
15 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden
valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta, 16 §:ssä tarkoitetusta
turvatarkastuksesta, turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden
ja aineiden pois ottamisesta ja 17 §:ssä tarkoitetusta
tilapäisestä oikeudesta poiketa velvollisuudesta
osallistua toimintaan tai pysyä asunnossaan.
6 luku
Erinäiset säännökset
32 §
Matkakustannukset
Rikoksesta epäillylle maksetaan valvontarangaistuksen
edellytysten selvittämisestä ja toimeenpanosuunnitelman
laatimisesta aiheutuneet ja tuomitulle täytäntöönpanon
valvontaan liittyvät tarpeelliset matkakustannukset valtion
varoista.
Myös muut 3 §:ssä tarkoitettuun toimintaan osallistumiseen
liittyvät matkakustannukset voidaan korvata valtion varoista,
jos se on tuomitun varattomuus taikka matkakustannusten peruste tai
määrä huomioon ottaen yksittäistapauksessa perusteltua.
Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden
kustannusten mukaan.
33 §
Keskusvalvonnan järjestäminen
Rikosseuraamuslaitos järjestää valvontarangaistuksen
täytäntöönpanon keskusvalvonnan
valtakunnallisesti ja alueellisesti. Rikosseuraamuslaitos
voi myös hankkia ja tehdä sopimuksia
keskusvalvonnan tietojärjestelmistä, niiden ylläpidosta
sekä tietojärjestelmän teknisestä valvonnasta
ja hälytysten lähetys-, vastaanottamis- ja välityspalveluista
yksityiseltä palvelun tuottajalta, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi
hoitamiseksi. Sopimuksessa tulee määritellä valvonnassa
käytettävät tietojärjestelmät,
ohjelmistot, keskusvalvonnassa suoritettavat tehtävät,
tehtäviä hoitava henkilöstö ja
muut vastaavat keskusvalvonnan asianmukaisen hoitamisen kannalta
tarpeelliset seikat. Rikosseuraamuslaitoksen on huolehdittava, että työntekijöillä
on
tehtävässä tarvittava koulutus ja kokemus.
Rikosseuraamuslaitos valvoo toiminnan asianmukaisuutta ja vastaa
siitä, että keskusvalvontaa hoidetaan luotettavasti
ja ammattitaitoisesti.
Jos keskusvalvontaa hoidetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
sopimuksen perusteella, oikeudesta päättää keskusvalvonnassa
syntyvien asiakirjojen luovuttamisesta säädetään viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999)
14 §:n 1 momentissa ja keskusvalvontatoimintaa hoitavan
yrityksen työntekijän vaitiolovelvollisuudesta
saman lain 23 §:ssä. Keskusvalvontatoimintaa
hoitavan yrityksen työntekijällä ei ole
oikeutta päästä Rikosseuraamuslaitoksen
rekistereihin. Työntekijään sovelletaan
tehtävässään kielilakia ja rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä.
34 §
Etsintäkuulutus
Jos valvontarangaistukseen tuomittua ei tavata eikä hänen
oleskelupaikkaansa saada selville, Rikosseuraamuslaitos antaa tuomitusta
etsintäkuulutuksen. Tuomittua kehotetaan etsintäkuulutuksessa
viimeistään määräpäivänä ottamaan
valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa
varten yhteys ulosottomieheen. Etsintäkuulutuksessa on
ilmoitettava, että muussa tapauksessa pannaan
vireille menettely valvontarangaistuksen muuntamiseksi ehdottomaksi
vankeudeksi.
35 §
Virka-apu
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada
virkatehtävänsä suorittamiseksi poliisilta
poliisilain (493/1995) mukaista virka-apua.
36 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset täytäntöönpanon aloittamisesta,
täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä,
täytäntöönpanomääräyksestä,
täytäntöönpanomenettelystä,
apuvalvojan määräämiseen
liittyvästä menettelystä, valvontarangaistukseen
liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja
sisällöstä, turvatarkastuksesta ja sen
kirjaamisesta, valvontarangaistukseen tuomitun epäillyn
päihtymystilan toteamisesta ja kirjaamisesta, valvontarangaistukseen
tuomitun velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta,
valvontarangaistuksen keskeytyksen kirjaamisesta, menettelystä velvollisuuksien
rikkomistapauksissa, 3 §:ssä tarkoitetuksi toiminnaksi
hyväksyttävästä toiminnasta, menettelystä ehdonalaiseen
vapauteen päästämisessä sekä epäillylle
tai tuomitulle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi
antaa tarkemmat määräykset rangaistusajan
laskemisesta sekä menettelystä 3 §:ssä tarkoitettuun
toimintaan osallistumisvelvollisuuden noudattamisen ja päihteettömyyden valvonnassa.
37 §
Korvaus valvontarangaistukseen tuomitun aiheuttamasta
vahingosta
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun toimintavelvollisuuden
suorittamispaikalle ja sen henkilökuntaan kuuluvalle sekä sivulliselle
korvataan valtion varoista esine- ja henkilövahinko, jonka tuomittu
on aiheuttanut huolimattomuudellaan valvontarangaistukseen kuuluvaa
palkatonta työtä tehdessään.
Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä selvitys 1
momentissa tarkoitetusta teosta. Korvauksen suorittaa Rikosseuraamuslaitos.
Rikosseuraamuslaitos voi maksaa korvauksena samasta esine-
tai henkilövahingosta enintään 5 000
euroa.
38 §
Viittaussäännös
Siviilipalveluslain (1446/2007)
74 tai 75 §:n taikka asevelvollisuuslain (1438/2007)
118 §:n nojalla tuomittavan vankeusrangaistuksen
sijasta voidaan tuomita valvontarangaistus, jos rikoslain 6 luvun
11 a §:ssä säädetyt
edellytykset täyttyvät. Tällaisen valvontarangaistuksen
täytäntöönpanoon sovelletaan,
mitä siviilipalveluslain 74 ja 75 §:ssä,
81 §:n 2—4 momentissa ja 82—85 §:ssä sekä asevelvollisuuslain
118 §:ssä säädetään
vankeusrangaistuksesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta. Muilta
osin valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon
sovelletaan tätä lakia.
