sellaisena kuin niistä on 14 §:n 3 momentti
laissa 1288/1999, sekä
3 §
Opetuksen järjestämisen perusteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden
ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden
tervettä kasvua ja kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetushallitus päättää perusopetuksen
eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun
tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista
ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin
ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista
ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
Opetusministeriö valmistelee 1 momentissa tarkoitetun
tuntijakoa koskevan päätöksen esiopetusta
koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja
terveysministeriön kanssa. Opetushallitus valmistelee 2
momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen
esiopetusta, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta
osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.
15 §
Opetussuunnitelma
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista
säädetään 14 §:n 3
momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali-
ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien
viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän
tulee määrätä myös
kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman
perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Erityisopetus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennen päätöstä, jolla oppilas
otetaan tai siirretään 2 momentissa tarkoitettuun
erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä,
jos mahdollista, hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään
psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka
sosiaalinen selvitys.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Erityiset opetusjärjestelyt
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun
järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla
tai sen nojalla säädetyllä tavalla, on
huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa
on vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi.
20 §
Kokeilu
Koulutuksen tai opetuksen kehittämiseksi
järjestettävässä kokeilussa
voidaan poiketa 14 §:ssä tarkoitetusta
tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista sekä säännöksistä,
jotka koskevat:
1) oppilaalle annettavan opetuksen vuosittaista ja
viikoittaista määrää sekä oppilaan
päivittäistä työmäärää;
2) koulunkäynnin aloittamisajankohtaa; ja
3) vuosiluokalta toiselle siirtymistä.
Kokeiluluvan myöntää opetusministeriö.
Jos kokeilussa ei poiketa 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetuista
säännöksistä eikä tuntijaosta, kokeiluluvan
myöntää opetushallitus.
Kokeilulupa myönnetään opetuksen
järjestäjän hakemuksesta. Lupa tarpeelliseen
kokeiluun voidaan myöntää sellaiselle
opetuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset
toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja opetukseen
liittyviä oppilaiden oikeuksia vaarantamatta. Kun samaan
kokeiluun osallistuu useiden opetuksen järjestäjien
kouluja, koulut valitaan alueellisesti ja kieliryhmittäin
mahdollisimman edustavasti.
Kokeilulupa voidaan myöntää enintään
kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella
vuodella. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.
22 §
Oppilaan arviointi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan
jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen
koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla
kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
7 luku
Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet
26 §
Oppivelvollisuuden suorittaminen
Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti
järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla
perusopetuksen oppimäärää vastaavat
tiedot. Edellä 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua
oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään
esiopetukseen.
Opetuksen järjestäjän tulee seurata
perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista
poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on
huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee
suoritettua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
29 §
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetuksen järjestäjän tulee laatia
opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi
väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna
suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen
tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset
tämän suunnitelman laatimisesta.
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt
tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja
muissa järjestysmääräyksissä voidaan
antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta
tarpeellisia määräyksiä käytännön
järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.
Lisäksi määräyksiä voidaan
antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta
ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.
31 §
Opetuksen maksuttomuus
Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali
sekä työvälineet ja työaineet
ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea
tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta
opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis-
ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n
nojalla järjestettävät palvelut.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 a §
Oppilashuolto
Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen
edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla
tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen
ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja
ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän
hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto
sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa
(66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa
(683/1983) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.
Opetuksen järjestäjän on huolehdittava
siitä, että oppilaalle, jonka käyttäytyminen
on aiheuttanut jäljempänä 36 §:n
1 momentissa tarkoitetun kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus
on evätty jäljellä olevan työpäivän
ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään
tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman
valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden
jälkeen.
36 §
Kurinpito
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo
koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti,
voidaan määrätä jälki-istuntoon
enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle
voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos
oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista
käyttäytymistä jälki-istunnon
tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään
kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen
erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan
jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta
tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään
jäljellä olevan työpäivän
ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka
koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän
henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen
tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus
tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan
häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Kotitehtävänsä laiminlyönyt
oppilas voidaan määrätä työpäivän
päätyttyä enintään
tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
36 a §
Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen
varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista
erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen
johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava
muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista
on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista
36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on
ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa
koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle
viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta
ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös,
ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee
kirjata.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka
estää määräajaksi erotetun
oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa
ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle
oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen
suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Määräaikaista erottamista koskevan
päätöksen täytäntöönpanosta
on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain
(586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään,
ja lisäksi, mitä jäljempänä 4
momentissa säädetään.
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti
tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa
opetustilassa työskentelevän henkilön
turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja
on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen
tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen
erottaminen voidaan panna täytäntöön
sen estämättä, ettei päätös
ole lainvoimainen.
Määräaikaista erottamista koskevan
päätöksen täytäntöönpanosta
lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon
alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla
kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.
Rehtorin ja opettajan päätösvallasta
jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n
2—4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
36 b §
Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan
poistaminen
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta
tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka
ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä.
Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun
alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n
3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen,
rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia
oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja,
joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja
tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen
kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan
poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.
Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan
tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen
järjestäjälle.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
36 c §
Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja
tuomioistuimen ratkaisuun
Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte
yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan
samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä,
ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta
syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota
ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle
saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta.
Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi,
jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien
seikkojen perusteella on perusteltua.
42 §
Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitettuun opetuksen järjestäjän
päätökseen, joka koskee 13 §:ssä tarkoitettua
uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppilaalle
annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista
erottamista, 31, 31 a, 32, 33 §:ssä ja 34 §:n
1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta,
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa
mainittuun 36 §:ssä tarkoitettuun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Sen estämättä, mitä 1
momentissa säädetään, päätökseen
haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukselta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään,
jos päätös koskee:
1) oppilaaksi ottamista;
2) oppilaan ottamista tai siirtämistä 17 §:n
2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa
tai samassa momentissa tarkoitettua henkilökohtaista opetuksen
järjestämistä koskevaa suunnitelmaa;
3) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;
sekä
4) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen
poikkeavaa aloittamisajankohtaa.
Päätökseen, jonka lääninhallitus
on antanut 2 momentin 1—3 kohdassa tarkoitettua
asiaa koskevasta valituksesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Päätökseen, jonka lääninhallitus
on antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja
päätöksestä, jolla oppilaalle
on annettu kirjallinen varoitus tai hänet on erotettu määräajaksi,
tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun
päätös on annettu oppilaan huoltajalle
tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla
on ratkaistu 3 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta
valittamalla.
Edellä 22 §:ssä tarkoitettuun oppilaan
arviointia koskevaan päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja voi pyytää rehtorilta
opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan
päätöksen tai päättöarvioinnin
uusimista. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön
pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin
tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän
voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.
Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään
tarkemmin asetuksella.
Kun opetusta järjestetään ulkomailla,
toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen
lääninhallitus on Etelä-Suomen lääninhallitus.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 200
.
Tämän lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut kodin
ja koulun välisen yhteistyön ja oppilashuollon
keskeiset periaatteet ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteet
sekä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut määräykset
sisällytetään opetussuunnitelman perusteisiin,
joiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön
kullakin vuosiluokalla opetushallituksen määrääminä ajankohtina,
viimeistenkin vuosiluokkien osalta viimeistään
1.8.2006. Kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon
järjestämistavasta sekä 29 §:n
2 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta päätetään
niin, että päätökset tulevat
voimaan samanaikaisesti kuin mainittujen opetussuunnitelman perusteiden
mukaan laadittu opetussuunnitelma otetaan käyttöön
kullakin vuosiluokalla.
Tämän lain 29 §:n 3 momentin mukaiset
järjestyssäännöt tai muut koulussa
sovellettavat järjestysmääräykset
tulee ottaa käyttöön viimeistään
1 päivänä elokuuta 2003.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin
toimenpiteisiin.