1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala ja määritelmiä
1 §
Soveltamisala
Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita-
tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun
tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen
sisältyvä:
1) velvoite raha- tai tavarasuoritukseen (maksuvelvoite);
2) velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta
tai määrätty irtain omaisuus;
3) velvoite luovuttaa toisen hallintaan kiinteää omaisuutta,
rakennus, huoneisto, muu tila tai sen osa taikka velvoite muuttaa
sieltä pois (häätö);
4) velvoite tehdä jotakin;
5) kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia,
että toinen tekee jotakin.
Tämän lain 7 luvun mukaisesti pannaan täytäntöön
oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitettu takavarikko
tai muu turvaamistoimi.
Hallintolainkäytössä ja hallintomenettelyssä asetettu
1 momentissa tarkoitettu velvoite pannaan täytäntöön
tämän lain mukaisesti, jos siitä on tässä laissa
tarkoitettu ulosottoperuste ja täytäntöönpano
edellyttää tämän lain mukaisia
toimia.
1 a §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Sen mukaan kuin siitä muussa laissa säädetään,
tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan
myös täytäntöönpanossa,
joka koskee:
1) veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia
tai niihin rinnastettavia rahasaamisia;
2) sakkoja sekä eräitä rikosoikeudellisia
seuraamuksia ja valtiolle tuomittuja korvauksia;
3) lapsen huoltoa tai luovuttamista huoltajalleen ja
tapaamisoikeutta;
4) ulkomailla annettua tuomiota, välitystuomiota
tai muuta ulosottoperustetta;
5) Euroopan unionin eräiden toimielinten tuomioita
ja päätöksiä;
6) osamaksukaupalla myytyä irtainta esinettä;
7) muuta kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa
tarkoitettua turvaamistointa.
1 b §
Asianosaiset ja sivullinen
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) hakijalla sitä, joka on hakenut
täytäntöönpanoa;
2) vastaajalla sitä, jota vastaan
täytäntöönpanoa on haettu;
3) velkojalla maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
hakijaa ja muuta henkilöä, jolla on oikeus saada
maksu ulosmitatusta omaisuudesta;
4) velallisella maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
vastaajaa;
5) asianosaisella 1—4 kohdassa tarkoitettua henkilöä;
6) sivullisella muuta kuin 1—5 kohdassa
tarkoitettua henkilöä.
Henkilöllä tarkoitetaan myös yhteisöä,
laitosta ja säätiötä. Henkilöstä,
joka vastaa hakijan saatavasta vain omistamansa esineen arvolla,
on soveltuvin osin voimassa, mitä velallisesta säädetään.
1 c §
Hakijan saatava
Hakijan saatavalla tarkoitetaan ulosottoperusteessa vahvistettua
pääomaa, pääomalle ulosottoperusteen
mukaan laskettavaa korkoa sekä ulosottoperusteessa maksettavaksi
määrättyjä kuluja korkoineen
taikka sitä osaa edellä mainituista, johon hakija
on rajoittanut hakemuksensa.
1 d §
Sähköinen viesti
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
sähköisestä viestistä on voimassa,
mitä sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään.
Jos sähköisen viestin lähettäjästä on
epäselvyyttä, ulosottomiehen tulee varmistaa viestin
oikeellisuus.
1 e §
Asiakirjan lähettäminen
Asiakirja saadaan lähettää ulosottomiehelle postitse
lähettäjän omalla vastuulla.
Asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan se päivä,
jona lähetys on saapunut ulosottomiehen toimipaikkaan tai
postilokeroon taikka kun ulosottomiehelle on toimitettu ilmoitus
lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.
Lähettäjän on huolehdittava siitä,
että asiakirja, jonka toimittamiselle on säädetty
tai asetettu määräaika, saapuu ulosottomiehelle
määräajassa.
Ulosottoviranomaiset
2 §
Ulosottomies
Ulosottoasiat käsittelee ulosottomies. Ulosottomiehenä toimii
kihlakunnanvouti. Ulosottomiehenä voi toimia myös
11 §:n 3 momentissa tarkoitettu nimismies.
2 a §
Tuomioistuin
Yleiset tuomioistuimet toimivat ulosottoasioissa muutoksenhakuviranomaisina
niin kuin 10 luvussa säädetään
sekä käsittelevät niiden tehtäväksi
erikseen säädetyt ulosottoasiat.
5 §
Ulosottomiehen yksinomainen toimivalta
Ulosottomiehen tulee itse:
1) päättää 2 luvun
8 §:ssä tarkoitetun lainvoimaa vailla
olevan ulosottoperusteen täytäntöönpanosta,
15 §:ssä tarkoitetuista peruuttamistoimista
sekä 22 ja 23 §:ssä tarkoitetusta
kuittauksesta, 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta
saamistodisteen puuttuessa, 43 §:ssä tarkoitetun
vakuuden hyväksymisestä, 92 §:ssä tarkoitetun
suorituskiellon antamisesta ja 108 §:ssä tarkoitetun
asiantuntijan käyttämisestä, 4 luvun
6 b §:n 3 momentissa ja 9 §:n
4 momentissa tarkoitetusta menettelystä sekä 6
a luvun 12—17 §:ssä tarkoitetusta
täytäntöönpanosta;
2) antaa asianosaiselle 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettu
ohjaus;
3) päättää 3 luvun
59 §:n 1 momentissa tarkoitetun noutouhan asettamisesta
ja noutamista koskevan pyynnön tekemisestä poliisille;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) asettaa maksu- tai palautusvelvollisuus 2 luvun
16 §:n, 3 luvun 46 §:n, 4 luvun
9 b §:n, 5 luvun 9 §:n
3 momentin, 11 §:n 4 momentin tai 45 §:n
3 momentin taikka 8 luvun 4 tai 7 §:n nojalla;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Esteellisyys ja asianmukaisuuden vaatimus
15 §
Esteellisyysperusteet
Ulosottomies on esteellinen, jos:
1) ulosottomies tai hänen läheisensä on
ulosottoasiassa asianosainen taikka asiassa väitteen tai
vaatimuksen esittänyt sivullinen;
2) ulosottomies toimii hallituksen, hallintoneuvoston
tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka
toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa
yhteisössä, säätiössä tai
julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on
asianosainen taikka asiassa väitteen tai vaatimuksen esittänyt
sivullinen;
3) ulosottomiehellä tai hänen läheisellään
on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
4) ulosottomies on oikeudenkäynnissä tai
viranomaisen käsiteltävänä olevassa
asiassa asianosaisen vastapuoli, paitsi jos kysymys on ulosottomiehelle
kuuluvasta virka-asiasta tai jos asianosainen on pannut asian vireille
aiheuttaakseen esteellisyyden tai muuten selvästi perusteetta;
5) ulosottomies on toiminut asiassa asianosaisen asiamiehenä;
6) ulosottomiehen ja asianosaisen välillä on ulosottomiehen
virkasuhteen ulkopuolinen palvelus- tai toimeksiantosuhde taikka
muu sellainen suhde, joka asian laatu ja olosuhteet kokonaisuutena
huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä ulosottomiehen
puolueettomuutta asiassa.
Ulosottomies on esteellinen myös, jos jokin muu 1 momentissa
tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen
epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
16 §
Läheiset
Läheisellä tarkoitetaan 15 §:ssä ulosottomiehen:
1) puolisoa ja entistä puolisoa;
2) lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa,
ulosottomiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä ja
edellä mainitun henkilön puolisoa sekä ulosottomiehen
sisaruksen lasta ja vanhemman sisarusta;
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa
ja isovanhempaa.
Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa
olosuhteissa eläviä. Läheisiä ovat
myös vastaavat puolisukulaiset.
17 §
Esteellisyyden vaikutus
Ulosottomies ei saa ryhtyä täytäntöönpanoon,
jos hän on esteellinen, eikä jatkaa täytäntöönpanoa,
jos hän myöhemmin tulee tai havaitsee itsensä esteelliseksi.
Ulosottomies ei ole velvollinen erikseen selvittämään
15 §:n 2 momentissa tarkoitettua esteellisyyttä yksinkertaisessa asiassa,
jossa menettely on kaavamainen.
18 §
Esteellisyysväite
Väite ulosottomiehen esteellisyydestä on esitettävä heti,
kun esteellisyysperuste on tullut väitteen esittäjän
tietoon. Väitteen esittäjän on perusteltava
väitteensä.
Selvästi perusteettoman esteellisyysväitteen ulosottomies
saa itse ratkaista. Muun väitteen ratkaisee se ulosottoviranomainen,
joka määrää ulosottomiehelle
sijaisen. Jos esteellisyysväite hyväksytään,
esteettömän ulosottomiehen tulee jatkaa asian
käsittelyä sekä tarkastaa siihen mennessä tehdyt
toimet ja suorittaa mahdollinen itseoikaisu.
Ulosottoviranomaisen päätökseen,
jolla esteellisyysväite on hylätty, voidaan hakea
muutosta vain samalla, kun valitetaan suoritetusta täytäntöönpanotoimesta.
Sen jälkeen kun ulosottomies on suorittanut täytäntöönpanotoimen,
sen toimen osalta ei voida ilman pätevää syytä vedota
aiemmin tiedossa olleeseen 15 §:n 2 momentissa
tarkoitettuun seikkaan.
19 §
Asianmukaisuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee toimia virkatehtävissään
asianmukaisesti ja puolueettomasti. Täytäntöönpanotehtävät
tulee suorittaa joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
aiheuttamatta vastaajalle tai sivulliselle suurempaa haittaa kuin
täytäntöönpanon tarkoitus vaatii.
Ulosottomiehen tulee edistää vastaajan omatoimisuutta
ja asianosaisten välistä sovinnollisuutta ulosottoasiassa
sopivalla tavalla.
20 §
Avoimuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee tiedustelun johdosta ja havaitessaan tilanteen
niin vaativan omatoimisesti ilmoittaa velalliselle tämän
oikeudesta pyytää ulosoton määrän
rajoittamista sekä antaa asianosaisille tarvittaessa
muuta ohjausta ulosottoasiassa ja tietoja täytäntöönpanon
vaiheesta samoin kuin muista asianosaisille merkityksellisistä seikoista.
21 §
Hyödyn tavoittelun ja sopimattoman menettelyn kielto
Ulosottomies tai hänen alaisensa ulosottoasioita
käsittelevä virkamies ei saa asemaansa tai siinä saatuja
tietoja hyväksi käyttäen toimia omaksi
tai toisen hyödyksi eikä muutoinkaan sopimattomasti
tavalla, joka on vastoin asianosaisen etua tai joka on omiaan horjuttamaan
luottamusta ulosottotoimen asianmukaisuuteen tai puolueettomuuteen.
22 §
Elinkeinotoimintaa koskevat rajoitukset
Ulosottomies tai hänen alaisensa ulosottoasioita
käsittelevä virkamies ei saa itse tai välikäsien
kautta:
1) periä yksityisesti saatavia toisen lukuun, jollei
kysymyksessä ole 16 §:ssä tarkoitetun
läheisen saatava;
2) hankkia perintätarkoituksessa itselleen
tai läheiselleen saatavia;
3) eri korvausta vastaan suorittaa sellaisia ulosottotoimituksiin
liittyviä tehtäviä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisesti
antaa ulkopuolisten hoidettaviksi;
4) hankkia itselleen tai läheiselleen taloudellista
etua toisen harjoittamasta 1—3 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta.
23 §
Oikeus hankkia ulosmitattua omaisuutta
Ulosottomies ei saa siinä asiassa, jossa hän
on suorittanut täytäntöönpanotoimia,
itse tai välikäsien kautta hankkia itselleen tai
toiselle omaisuutta, joka on ulosmitattu tai muuten täytäntöönpanon
kohteena. Ulosottomies tai hänen alaisensa ulosottoasioita
käsittelevä virkamies ei saa hankkia täytäntöönpanon
kohteena olevaa omaisuutta muussakaan tapauksessa, jos sitä voidaan
pitää 21 §:ssä tarkoitetulla
tavalla sopimattomana.
Ulosottorekisteri
24 §
Ulosoton tietojärjestelmä ja ulosottorekisteri
Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille
kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu ja ulosottoviranomaisten
valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu
automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä.
Oikeusministeriö huolehtii tietojärjestelmän
ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu
ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään
ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten.
Rekisteri koostuu valtakunnallisesta hakemisto-osasta ja paikallisesti
ylläpidetyistä rekisterin osista.
Tietojärjestelmän ja ulosottorekisterin tarkoitus
on edistää ulosottoasioiden tarkoituksenmukaista
ja velalliskohtaista käsittelyä sekä sähköistä asiointia
samoin kuin ulosoton hallinnon johto-, ohjaus-, tarkastus- ja valvontatehtävien sekä
tilastoinnin
suorittamista.
25 §
Rekisterinpitäjät
Ulosottorekisteriä pitävät paikalliset
ulosottoviranomaiset yhdessä. Tiedot tallettanut viranomainen
vastaa tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tallettamisen
ja käytön laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa.
Oikeusministeriö huolehtii rekisterin yleisestä ylläpidosta sekä antaa
määräyksiä tietojen teknisestä tallettamis-
ja käsittelytavasta.
26 §
Rekisterin tietosisältö
Ulosottorekisteriä varten saadaan paikallisiin rekisterin
osiin kerätä ja niihin tallettaa:
1) ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten
ja heidän edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja
sekä tietoja tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon
tai saamisen laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista
täytäntöönpanotoimista ja niiden
ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä,
täytäntöönpanon esteistä,
passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia
ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia
koskevia tietoja (asianhallintatiedot);
2) viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten
tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen
olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot);
3) asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen
muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja,
ei kuitenkaan henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettuja
arkaluonteisia henkilötietoja, lukuun ottamatta ulosmittaukseen
vaikuttavia tietoja velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista
(erityistiedot).
Rekisterin hakemisto-osaan saadaan tallettaa sellaisia asianhallintatietoja,
jotka ovat tarpeen asian löytämiseksi paikallisista
rekisterin osista.
27 §
Oikeus käsitellä tietoja
Ulosottorekisteriä varten kerättyjen ja siihen talletettujen
henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia,
jollei jäljempänä toisin säädetä.
Ulosottomies ja hänen alaisensa sekä oikeusministeriö,
lääninhallituksen oikeushallintopäällikkö ja
hänen alaisensa saavat ulosottoasiassa tai ulosoton hallintoasiassa
käsitellä salassapitosäännösten
estämättä 26 §:ssä tarkoitettuja
tietoja, erityistietoja kuitenkin vain asiassa välttämättömin
osin.
28 §
Rekisteröidyn tarkastusoikeus
Jos henkilötietolain mukainen rekisteröidyn tarkastusoikeus
tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa,
tarkastusoikeutta voidaan tarpeellisin osin lykätä,
kunnes tarvittavat ulosmittaukset tai muut täytäntöönpanotoimet
on suoritettu ja omaisuus on otettu ulosottomiehen haltuun, enintään
kuitenkin kuusi kuukautta tarkastusoikeutta koskevan pyynnön
esittämisestä.
Jos tarkastusoikeutta on lykätty, tietosuojavaltuutettu
voi sen lisäksi, mitä muualla säädetään,
rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa rekisterissä olevien
rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.
29 §
Tietojen poistaminen
Ulosottorekisteristä on poistettava:
1) asianhallintatiedot 30 vuoden kuluttua asian
vireilletulosta;
2) yhteistoimintatiedot, kun niitä ei enää tarvita,
kuitenkin viimeistään, kun asian vireilläolo
tai passiivirekisteröinnin aika päättyy;
3) erityistiedot 10 vuoden kuluttua merkinnän
tekemisestä tai tätä aikaisemmin, jollei
tietoja ilmeisesti enää tarvita.
Erityistiedot saadaan säilyttää kauemmin kuin
10 vuotta, jos siihen on perusteltua aihetta, ei kuitenkaan yli
20 vuotta merkinnän tekemisestä.
Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen
30 §
Rekisteritietojen julkisuus
Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa
31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat
julkisia, ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä.
31 §
Todistus ulosottorekisteristä
Jokaisella on oikeus saada paikalliselta ulosottoviranomaiselta
nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian
vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen
merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden
kahden vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot:
1) hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika
ja kotikunta;
2) ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi
rekisteröinti;
3) hakijan saatavan määrä ja
hakijalle tilitetty määrä;
4) estetodistuksen laatu ja päivämäärä.
Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä.
Jollei 1 momentissa mainittuja rekisterimerkintöjä ole,
myös siitä annetaan todistus.
Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien neljän
vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto
on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen
etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.
Ennen todistuksen antamista todistuksen pyytäjän
nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä keskeinen 3 momentissa
tarkoitettu perustelu tulee tallettaa ulosoton tietojärjestelmään.
Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle
on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten kuuden
kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus
ulosottorekisteristä.
32 §
Luottotietotoiminnan harjoittajan oikeus tiedonsaantiin
Luottotietotoiminnan harjoittajalla on oikeus salassapitovelvollisuuden
estämättä saada asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien
kahden kuukauden ajalta sellaisista maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa
koskevista ulosottoasioista, joissa on annettu estetodistus.
Tiedot suppeaa ulosottoa koskevasta estetodistuksesta saadaan
antaa vain sillä ehdolla, että luottotietotoiminnan
harjoittaja poistaa ne kokonaan rekisteristä, jos velallinen
maksaa sen velan, jota perittiin suppeassa ulosotossa.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu saatava tulee kokonaan perityksi
ulosotossa tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen
tulee velallisen pyynnöstä ilmoittaa siitä luottotietotoiminnan
harjoittajalle. Jos ulosottoperuste kumotaan, ulosottomiehen on
pyynnöstä ilmoitettava siitä luottotietotoiminnan
harjoittajalle rekisterimerkintöjen poistamista varten.
Samoin on meneteltävä, jos käy ilmi,
että ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
33 §
Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään ulosottoviranomaisen
oikeudesta tai velvollisuudesta luovuttaa tietoja, viranomaisella
ja muulla julkista tehtävää hoitavalla
on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada
ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi
tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien
neljän vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja.
Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa,
jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa
koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa
ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei rajoita tietojen antamista 3 luvun 70 ja 71 §:n
nojalla. Mainituissa pykälissä tarkoitetuilla
tietojensaajilla on oikeus niissä mainittujen tehtäviensä hoitamiseksi
saada salassapitosäännösten estämättä teknisen
käyttöyhteyden avulla tiedot myös ulosoton
tietojärjestelmän valtakunnallisesta hakemisto-osasta.
Ulosottomiehen oikeudesta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja
ja kiellosta luovuttaa tietoja on ulosottorekisteriin talletettujen
tietojen osalta voimassa, mitä 3 luvun 72 ja 73 §:ssä säädetään.
34 §
Asianosaiselle annettava tuloste
Henkilölle, joka on tai on ollut vastaajana tai hakijana
ulosottoasiassa, tulee pyynnöstä antaa muut kuin
henkilötunnusta ja yhteystietoja sekä tilitysosoitetta
koskevat asianhallintatiedot sisältävä tietojärjestelmän
tuloste edeltävien neljän vuoden ajalta ja tarvittaessa
tätä pitemmältä ajalta. Takaajalla
ja muulla, jonka maksuvelvollisuuteen tietyn saatavan vanhentumisella
ja määrällä saattaa olla merkitystä,
on vastaava oikeus kyseisen saatavan osalta. Mitä tässä säädetään,
ei vaikuta asianosaisen oikeuteen saada tietoja viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla.
Jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, asianosaisille tulee määräajoin
antaa tietoja ulosoton tietojärjestelmästä ulosottoasiassa
kertyneistä ja perimättä olevista määristä sekä muista
vastaavista seikoista niin kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Tiedot voidaan antaa sähköisesti. Jos ulosottoviranomaisen
käytettävissä on siihen sopiva laitteisto,
asianosaisille tulee antaa mahdollisuus seurata tietojärjestelmästä 31 §:n 1
momentissa tarkoitettujen tietojen avulla asiansa käsittelyä.
35 §
Tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla
Oikeusministeriö voi päättää teknisen
käyttöyhteyden perustamisesta ja tietojen luovuttamisesta
sen avulla ulosottorekisteristä, jos tietojen vastaanottajalla
on lain mukaan oikeus saada tietoja ulosottoviranomaiselta sähköisessä muodossa.
Ennen käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan
on esitettävä selvitys siitä, että tietojen
suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
2 luku
Ulosottoperusteet
Ulosottoperuste täytäntöönpanon
edellytyksenä
1 §
Yleinen säännös
Ulosottoasian vireilletulo ja täytäntöönpano edellyttävät,
että hakijalla on 2 §:ssä tarkoitettu ulosottoperuste,
jossa vastaajalle on asetettu 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu
velvoite tai määrätty turvaamistoimi,
eikä siinä tarkoitettu oikeus ole lakannut maksun,
vanhentumisen tai muun syyn vuoksi. Ulosottomiehen on tarkistettava,
ettei saatava ole vanhentunut eikä 24 ja 25 §:ssä tarkoitettu
ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden
määräaika ole kulunut, sekä pyydettävä asianosaisilta
selvitystä, jos oikeuden lakkaamisesta tai mainitun määräajan
päättymisestä on epäselvyyttä.
Vakuusoikeuden haltijan oikeudesta saada maksu ilman ulosottoperustetta
säädetään 4 ja 5 luvussa. Ulosottomies
saa ilman eri ulosottoperustetta panna täytäntöön
ulosottomenettelystä johtuvia velvoitteita niin kuin tässä laissa
säädetään.
2 §
Ulosottoperusteiden luettelo
Ulosottoperusteita ovat seuraavat asiakirjat:
1) tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio;
2) tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös;
3) välitystuomio, joka on annettu välimiesmenettelystä annetussa
laissa (967/1992) tai muussa laissa säädetyssä välimiesmenettelyssä, ja
sellaisella välitystuomiolla vahvistettu sovinto;
4) osamaksukauppaa koskeva ulosottomiehen tilityspöytäkirja,
vahvistettu elatusapusopimus sekä sellainen sitoumus tai
saamistodiste, jonka täytäntöönpanosta
tämän lain mukaisessa järjestyksessä säädetään
muussa laissa;
5) hallintotuomioistuimen päätös
ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa;
6) valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon
kuuluvan viraston ja lääninhallituksen päätös
samoin kuin muu hallintopäätös, jonka
täytäntöönpanosta tämän
lain mukaisessa järjestyksessä säädetään
muussa laissa.
Mitä tässä laissa säädetään
tuomiosta, koskee soveltuvin osin myös tuomioistuimen riita-
tai rikosasiassa antamaa päätöstä,
määräystä ja väliaikaista
määräystä sekä tuomioistuimen
vahvistamaa sovintoa.
Tuomion lainvoimaisuus
3 §
Lainvoimainen tuomio
Lainvoimainen tuomio pannaan täytäntöön hakijalta
vakuutta vaatimatta. Vastaaja ei voi vakuudella estää täytäntöönpanoa.
Ylimääräinen muutoksenhaku ei estä lainvoimaisen
tuomion täytäntöönpanoa. Ylimääräistä muutoksenhakemusta
käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin kieltää tai
keskeyttää täytäntöönpanon
noudattaen soveltuvin osin, mitä 9 luvun 14—17 §:ssä säädetään.
4 §
Lainvoimaa vailla oleva tuomio
Jollei muualla toisin säädetä, lainvoimaa
vailla oleva tuomio pannaan muutoksenhaun estämättä täytäntöön
niin kuin 5—10 §:ssä säädetään.
Jos tuomioistuin on lain nojalla määrännyt antamansa
tuomion täytäntöönpanosta ennen
sen lainvoimaisuutta, on määräystä noudatettava.
5 §
Käräjäoikeuden maksutuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, jossa on asetettu maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön,
jollei velallinen aseta vakuutta hakijan saatavasta, ulosottomaksusta
ja mahdollisista täytäntöönpanokuluista.
Vakuus voidaan asettaa myös osaksi siten, että se
yhdessä ulosmitatun omaisuuden kanssa kattaa edellä mainitun
määrän.
Ulosmitattu omaisuus saadaan myydä ilman velallisen
suostumusta vain, jos omaisuus on arvossaan nopeasti alentuvaa tai
sen hoitokustannukset ovat korkeat ja hakija asettaa vakuuden myynnin
mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta ja kuluista. Jollei hakija
aseta vakuutta, ulosmittaus voidaan peruuttaa.
Kertyneet varat saadaan nostaa vakuutta vastaan.
6 §
Häätöä edellyttävä käräjäoikeuden
tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
häätötuomio saadaan panna täytäntöön,
jos hakija asettaa vakuuden tuomion kumoamisesta tai muuttamisesta
aiheutuvan korvausvelvollisuuden, kulujen ja täytäntöönpanon
peruuttamistointen varalta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös käräjäoikeuden lainvoimaa
vailla olevaa tuomiota, jossa vastaaja velvoitetaan luovuttamaan hakijalle
kiinteää omaisuutta taikka osakekirja tai muu
asiakirja, joka oikeuttaa asuin- tai muiden tilojen hallintaan,
jos täytäntöönpano edellyttää häätöä.
7 §
Irtaimen omaisuuden luovutusvelvoitetta koskeva käräjäoikeuden
tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, jossa vastaaja velvoitetaan luovuttamaan hakijalle määrätty
irtain omaisuus, saadaan panna täytäntöön,
jos hakija asettaa vakuuden omaisuuden takaisin antamisesta ja kuluista.
Muussa tapauksessa ulosottomiehen on hakijan pyynnöstä varmistettava
omaisuuden säilyminen, kunnes tuomio on lainvoimainen noudattaen
soveltuvin osin, mitä irtaimen omaisuuden takavarikosta
säädetään 7 luvussa.
8 §
Muuta velvoitetta koskeva käräjäoikeuden tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, joka koskee muuta kuin 5—7 §:ssä tarkoitettua
velvoitetta, saadaan panna täytäntöön, jollei
muutoksenhaku tule täytäntöönpanon vuoksi
hyödyttömäksi ja jos hakija asettaa vakuuden
tuomion kumoamisesta tai muuttamisesta aiheutuvan korvausvelvollisuuden,
kulujen ja täytäntöönpanon peruuttamistointen
varalta.
9 §
Yksipuolinen tuomio
Lainvoimaa vailla oleva yksipuolinen tuomio pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio.
10 §
Hovioikeuden tuomio
Lainvoimaa vailla oleva hovioikeuden tuomio, jonka osalta muutoksenhakuun
tarvitaan valituslupa, pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio. Kertyneet varat saadaan kuitenkin nostaa
vain vakuutta vastaan.
Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamasta
lainvoimaa vailla olevasta tuomiosta on voimassa, mitä 5—8 §:ssä säädetään.
11 §
Tuomioistuimen antama väliaikaismääräys
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettu
hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka muun
toimenpiteen tekemistä koskeva väliaikaismääräys
pannaan täytäntöön vaatimatta
hakijalta vakuutta. Vastaaja ei voi vakuudella estää täytäntöönpanoa.
12 §
Tuomioistuimen vahvistama sovinto
Sovinto, jonka tuomioistuin on vahvistanut, pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio.
Keskeytysmääräys ja täytäntöönpanon peruuttaminen
13 §
Keskeytysmääräys
Tuomioistuin voi käsittelemänsä valituksen tai
takaisinsaantihakemuksen johdosta kieltää lainvoimaa
vailla olevan tuomion tai yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi
(keskeytysmääräys). Tuomioistuin
voi samalla tarvittaessa määrätä,
että jo suoritettu täytäntöönpanotoimi
on peruutettava. Toimitettu häätö voidaan
määrätä peruutettavaksi vain
painavasta syystä. Keskeytysmääräyksen antamisesta
on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 9 luvun 14—17 §:ssä säädetään.
Saatuaan ilmoituksen keskeytysmääräyksestä ulosottomiehen
on noudatettava, mitä 9 luvun 18 §:ssä säädetään.
14 §
Asian palauttaminen
Muutoksenhakutuomioistuin voi palauttaessaan tai siirtäessään
asian alempaan tuomioistuimeen määrätä,
että jo toimitettu täytäntöönpano pysyy
voimassa, kunnes alempi tuomioistuin on ratkaissut asian ja uuden
ulosottoperusteen nojalla haetaan täytäntöönpanoa.
Tuomioistuin, johon asia on palautettu tai siirretty, voi erityisestä syystä ennen
asian ratkaisemista määrätä täytäntöönpanon
peruutettavaksi. Jos asia jää sillensä,
täytäntöönpano on määrättävä peruutettavaksi.
15 §
Peruuttamistoimet ulosottoperusteen kumoamisen johdosta
Jos ulosottoperusteena oleva tuomio kumotaan tai se raukeaa,
ulosottoasian vireilläolo päättyy. Ulosottomiehen
tulee tällöin suorittaa käytettävissään
olevat peruuttamistoimet, vaikka myöhemmästä tuomiosta
haetaan muutosta, jollei tuomioistuin ole kieltänyt peruuttamista tai
määrännyt sitä keskeytettäväksi.
Häätö peruuntuu kuitenkin vasta, kun
myöhempi tuomio on lainvoimainen.
Jos tuomiota muutetaan hakijan vahingoksi, ulosottomiehen tulee
ryhtyä asiassa tarpeellisiin peruuttamistoimiin.
16 §
Velkojan palautusvelvollisuus
Jos ulosottoperusteena oleva tuomio kumotaan tai sitä muutetaan,
hakijan tai velkojan, joka on nostanut varoja tai saanut omaisuutta
haltuunsa, on palautettava varat korkoineen ja omaisuus tuottoineen
ulosottomiehelle. Jollei varoja tai omaisuutta palauteta, ulosottomiehen tulee
vastaajan pyynnöstä periä varat ne nostaneelta
tai hänen asettamastaan vakuudesta tämän
lain mukaisesti taikka noutaa haltuun saatu omaisuus.
Nostetulle rahamäärälle on maksettava
korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin
mukaisesti. Korko lasketaan siitä päivästä,
jona varat tulivat ulosottomiehelle, siihen asti, kun kuukausi on
kulunut myöhemmän tuomion antopäivästä tai
varat on tätä ennen palautettu. Mainitun ajan
jälkeen korkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentin mukaisesti.
17 §
Hakijan korvausvelvollisuus ja korvausoikeudenkäynti
Jos täytäntöönpano peruutetaan
tuomion kumoamisen tai muuttamisen vuoksi, hakijan on korvattava
vastaajalle kaikenlainen täytäntöönpanosta
ja sen peruuttamisesta aiheutunut vahinko. Korvaus määrätään
noudattamalla soveltuvin osin, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974)
säädetään.
Korvausta koskeva kanne on nostettava siinä käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirin alueella täytäntöönpanotoimi
on suoritettu. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä,
kun ulosottoperustetta koskevassa asiassa annettu tuomio on saanut
lainvoiman ja täytäntöönpano
on peruutettu. Kantajan on viipymättä annettava
ulosottomiehelle tieto kanteen vireillepanosta.
Muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus
18 §
Turvaamistoimipäätös
Lainvoimaa vailla olevan turvaamistoimipäätöksen
täytäntöönpanosta säädetään
oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 14 §:ssä.
Mitä tämän lain 7 luvussa säädetään
vakuudesta, koskee turvaamistoimipäätöstä sen
lainvoimaisuudesta riippumatta.
Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon peruuttamisesta
on voimassa, mitä 13—15 §:ssä sekä 7
luvussa säädetään.
19 §
Välitystuomio
Välitystuomio, jonka käräjäoikeus
on määrännyt pantavaksi täytäntöön,
pannaan täytäntöön kuten tuomioistuimen
lainvoimainen tuomio. Ylempi viranomainen tai tuomioistuin, jossa
on vireillä kanne välitystuomion kumoamisesta
tai mitättömäksi julistamisesta, voi
painavasta syystä kieltää täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi
noudattaen soveltuvin osin, mitä 9 luvun 14—17 §:ssä säädetään.
Jos välitystuomio kumotaan tai julistetaan mitättömäksi,
noudatetaan, mitä tämän luvun 15—17 §:ssä säädetään.
20 §
Eräät muut asiakirjat
Edellä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa
tarkoitetun tilityspöytäkirjan, elatusapusopimuksen,
sitoumuksen ja saamistodisteen täytäntöönpanokelpoisuudesta
on voimassa, mitä muussa laissa erikseen säädetään.
21 §
Hallintolainkäyttöpäätös
ja hallintopäätös
Lainvoimaa vailla oleva 2 §:n 1 momentin 5 tai
6 kohdassa tarkoitettu hallintolainkäyttöpäätös
tai hallintopäätös, jossa on asetettu
maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön
noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään.
Jos päätöksessä on asetettu
muu velvoite, päätös saadaan panna täytäntöön
vasta, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Jos kuitenkin päätöksessä on
hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n
2 momentin nojalla määrätty, että päätös
voidaan panna täytäntöön lainvoimaa
vailla olevana, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 6—8 §:ssä säädetään.
Jos muussa laissa on lainvoimaisuutta koskeva eri säännös
määrätynlaisessa asiassa annetun hallintolainkäyttö-
tai hallintopäätöksen täytäntöönpanosta,
on sitä noudatettava.
Keskeytysmääräyksen ja muun vastaavan
täytäntöönpanoa koskevan määräyksen
antamisesta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain
32 ja 66 §:ssä säädetään.
Jos hallintopäätös tai hallintolainkäyttöpäätös
kumotaan tai sitä muutetaan, on voimassa, mitä tämän
luvun 15—17 §:ssä säädetään.
Kuittaus
22 §
Velallisen kuittausvaatimus
Täytäntöönpanoa ei saa toimittaa
siltä osin kuin velallinen vaatii hakijan saatavan kuittaamista
sellaisen vastasaatavansa perusteella, josta hänellä oli
ennen ulosmittausta lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste,
joka voidaan panna täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio. Lisäksi kuittauksen edellytysten
on tullut myös muutoin täyttyä ennen
ulosmittausta.
Kuittaus tulee voimaan, kun velallinen ilmoittaa kuittausvaatimuksensa
ulosottomiehelle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään
silloin, kun velallinen on saanut tiedon toimitetusta ulosmittauksesta.
Ulosottomiehen tulee antaa kuittausvaatimus hakijalle tiedoksi.
23 §
Sivullisen kuittausvaatimus
Jollei muualla laissa toisin säädetä,
sivullisella, jolle on annettu tiedoksi saatavan ulosmittausta
koskeva maksukielto, on oikeus kuitata velallisen saatava vastasaatavallaan,
josta hänellä tällöin oli lainvoimainen
tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio. Lisäksi kuittauksen edellytysten
on tullut myös muutoin täyttyä ennen
maksukiellon tiedoksisaantia. Kuittausta ei kuitenkaan saa suorittaa
paremmassa etuoikeusasemassa olevan velkojan vahingoksi.
Kuittaus tulee voimaan, kun sivullinen ilmoittaa kuittausvaatimuksensa
ulosottomiehelle. Ilmoitus on tehtävä viipymättä maksukiellon
tiedoksisaannin jälkeen. Ulosottomiehen tulee antaa kuittausvaatimus
velalliselle tiedoksi.
Jos saatava myydään ulosottotoimin, sivullisella
on kuittausoikeus ostajaan nähden vain, jos sivullinen
on ilmoittanut kuittausvaatimuksensa ulosottomiehelle ennen myyntiä.
Täytäntöönpanokelpoisuuden
määräaikaisuus
24 §
Määräaika
Tässä laissa tarkoitettu ulosottoperuste,
jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite,
on täytäntöönpanokelpoinen 15
vuoden ajan. Määräaika on 20 vuotta,
jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai
jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu
vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun.
Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen
antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin
toiselta luonnolliselta henkilöltä, 1 momentissa
tarkoitettu määräaika on 15 vuotta.
Jos 1 momentissa tarkoitetun määräajan
kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus
tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä,
määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun
saamista ulosmitatuista varoista.
25 §
Määräajan laskeminen
Edellä 24 §:ssä tarkoitettu
määräaika lasketaan siitä, kun
yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu
lopullinen ulosottoperuste on annettu.
Jos suoritusvelvollisuus alkaa vasta 1 momentissa tarkoitetun
ajankohdan jälkeen, määräaika
lasketaan velvollisuuden alkamisesta. Tuomioistuimen vahvistaman
maksuohjelman osalta noudatetaan kuitenkin, mitä 1 momentissa säädetään.
26 §
Määräajan jatkaminen
Velkoja voi nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista vastaan
ja vaatia 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräajan
jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan
jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan
päättymisestä, jos velallinen on alkuperäisen
määräajan kuluessa siirtänyt
tuntuvasti varojaan ulkomaille tai muutoin olennaisesti vaikeuttanut
velkojan maksunsaantia eikä määräajan
jatkamista voida pitää velallisen kannalta kohtuuttomana.
Kanne on nostettava viimeistään kahden vuoden
kuluessa alkuperäisen määräajan
päättymisestä. Tuomio, jolla määräaikaa
on jatkettu, on heti täytäntöönpanokelpoinen,
jollei muutoksenhakutuomioistuin kiellä tai keskeytä täytäntöönpanoa.
3 luku
Yleiset menettelysäännökset
Ulosottoasian vireillepano
1 §
Ulosoton hakeminen
Ulosottoa haetaan:
1) kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan vastaajan
asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle
ulosottoviranomaiselle;
2) sähköisellä viestillä,
joka toimitetaan sellaiselle paikalliselle ulosottoviranomaiselle,
jolla on käytössä sähköisen
viestin vastaanottamiseen soveltuva järjestelmä;
3) sähköisellä viestillä,
joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla
ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään,
jos oikeusministeriö tai sen määräämä on
myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija).
Kirjallinen hakemus on hakijan tai, jollei hän itse
ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava.
2 §
Ulosottohakemuksen sisältö
Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan nimi, henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus,
38 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto-osoite,
puhelinnumero ja maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
tilitysosoite;
2) asiamiehen nimi, osoite ja puhelinnumero, jos hakija
käyttää asiamiestä, sekä asiamiehen henkilö-
tai yritys- ja yhteisötunnus, jos asiamiehellä on
oikeus nostaa varoja tai ottaa omaisuutta haltuunsa;
3) vastaajan nimi ja hakijan tiedossa oleva vastaajan
henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus, osoite
ja puhelinnumero;
4) hakijan saatavan määrä sekä koron
laskemista varten ulosottoperusteen antamisen tai edellisen ulosottokerran
jälkeisten lyhennysten määrät
ja ajankohdat;
5) ulosottoperusteen tunnistetiedot, jos se 5 §:n
2 momentin nojalla jätetään liittämättä hakemukseen
tai jos ulosottoperuste toimitetaan 7 §:n mukaisesti
jälkikäteen.
Jos usea velallinen vastaa hakijan saatavasta tai sen osasta
ja saatavaa koskeva toinen ulosottoasia on jo vireillä tai
pannaan samalla kertaa vireille, hakemuksessa on ilmoitettava, kuka
on toisessa asiassa vastaavana avustavana ulosottomiehenä tai
missä asiaa käsitellään taikka
kuka on siinä velallisena.
Jos hakija haluaa tyytyä 104 §:ssä tarkoitettuun
suppeaan ulosottoon, sitä tulee pyytää nimenomaisesti
hakemuksessa. Muu kuin suppeaa ulosottoa hakenut voi hakemuksessaan
tai myöhemmin asian vireillä ollessa pyytää saatavansa 101 §:ssä tarkoitettua
passiivirekisteröintiä. Jos täytäntöönpantavaksi
pyydetään hallintopäätöstä,
hakemuksessa on ilmoitettava säännös,
johon täytäntöönpano perustuu.
Hakija voi ilmoittaa, että hänen yhteystietonsa
ovat salaisia.
Ilman ulosottohakemusta annettavasta velallisen varattomuutta
koskevasta todistuksesta säädetään
98 §:ssä.
3 §
Hakijan velvollisuus ilmoittaa muuttuneista tiedoista
Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto myöhemmin muuttuu,
hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.
Hakija on velvollinen ilmoittamaan ulosottomiehelle maksusuoritukset,
jotka hän on saanut muutoin kuin ulosoton kautta. Muussa
tapauksessa ulosotto voidaan keskeyttää tai peruuttaa.
4 §
Neuvonta ja hakemuksen täydentäminen
Ulosottoviranomaisen tulee tarvittaessa neuvoa hakijaa asian
vireillepanossa. Jos hakemus on puutteellinen, hakijaa on kehotettava
määräajassa täydentämään
hakemustaan, jos se on asian käsittelyn kannalta
tarpeellista.
5 §
Ulosottoperusteen liittäminen hakemukseen
Hakemukseen on liitettävä 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
ulosottoperuste alkuperäisenä tai viranomaisen
antamana jäljennöksenä, jos hakija on
saanut jäljennöksen toimituskirjana. Täytäntöönpano
voidaan toimittaa muun jäljennöksen tai telekopion
perusteella, jos ulosottomies katsoo, ettei useampikertaisen perinnän
vaaraa ole. Vastaajaa on tarvittaessa kuultava. Tietojärjestelmähakija
saa toimittaa ulosottoperustetta koskevat tiedot sähköisenä viestinä,
jos se sallitaan asianomaisessa luvassa.
Hakemukseen ei tarvitse liittää tuomiota,
jossa on siitä merkintä, eikä tuomiota,
jonka perusteella ulosottoasia on aiemmin ollut vireillä,
ellei ulosottomies toisin määrää.
Sama koskee tuomioistuimen antamaa turvaamistoimipäätöstä.
Sitä osaa tuomiosta, joka tuomioistuimen päätöksen
mukaan on pidettävä salassa, ei tarvitse liittää hakemukseen,
ellei ulosottomies toisin määrää.
6 §
Saamistodisteen liittäminen hakemukseen
Juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, johon ulosottoperusteessa
määrätty maksuvelvollisuus perustuu,
on liitettävä hakemukseen alkuperäisenä.
Jos täytäntöönpanon luotettavuus
sitä edellyttää tai jos velallinen sitä pyytää,
ulosottomiehen tulee ottaa haltuunsa myös tavallinen velkakirja.
Ulosottomies voi toimittaa täytäntöönpanon,
vaikka tavallinen velkakirja on kadonnut tai sitä ei ole
muusta syystä mahdollista liittää hakemukseen.
Velallista on tällöin kuultava ennen täytäntöönpanoa.
Kun maksuvelvollisuus on täytetty, ulosottomiehen hallussa
oleva saamistodiste jää ulosottomiehen haltuun,
jollei velallinen pyydä sitä itselleen. Jos tavallinen
velkakirja on jätetty hakijan haltuun, hakijan on toimitettava
se velalliselle, kun velkakirjan määrä on
suoritettu. Ulosottomies saa tarvittaessa lykätä tilitystä,
kunnes velkakirja on toimitettu.
7 §
Ulosottoperusteen ja saamistodisteen toimittaminen jälkikäteen
Jos hakemus on tehty sähköisessä muodossa, mutta
siihen tulee liittää kirjallinen ulosottoperuste
tai saamistodiste, puuttuva asiakirja voidaan toimittaa jälkikäteen.
Asiakirja tulee toimittaa vastaavalle ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle
ulosottoviranomaiselle kolmen viikon kuluessa asian vireilletulosta.
Samalla on ilmoitettava, mihin hakemukseen asiakirja liittyy.
Ennen kuin asiakirja on saapunut, asiassa ei saa suorittaa muita
kuin 18 ja 19 §:ssä tarkoitettuja väliaikaisia
toimia.
8 §
Vireilletulon ajankohta
Ulosottoasia tulee vireille, kun ulosottohakemus saapuu paikalliselle
ulosottoviranomaiselle tai ulosoton tietojärjestelmään,
jollei myöhemmin käy ilmi, ettei vireilletulon
edellytyksiä ollut.
Jos hakemukseen liitettävä asiakirja saapuu 7 §:ssä mainitun
määräajan jälkeen, mutta ennen
kuin hakemusasiakirjat on palautettu hakijalle, ulosottoasia tulee
vireille asiakirjan saapumispäivänä.
9 §
Ulosottoperusteen epäselvyys
Jos ulosottomies havaitsee täytäntöönpantavan
tuomion niin epäselväksi tai epätäydelliseksi,
ettei siitä käy selville, mihin vastaaja on velvoitettu,
asianosainen ohjataan kantelemaan tuomiosta. Muun ulosottoperusteen
osalta asianosainen ohjataan ulosottoperusteen antajan puoleen.
Jos ulosottoperuste sisältää kirjoitus-
tai laskuvirheen, asianosainen ohjataan pyytämään virheen
korjaamista ulosottoperusteen antajalta.
Ohjauksen antanut ulosottomies saa tarvittaessa määrätä hakijan
pyynnöstä turvaamistoimen 7 luvun 11 a §:n
mukaisesti.
Asiamies ja avustaja
10 §
Oikeus käyttää asiamiestä ja
avustajaa
Ulosottomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja
avustajaa, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä.
Jos toimitus pidetään kutsua antamatta, vastaajan
pyynnöstä hänelle on varattava tilaisuus
pyytää avustajansa paikalle, jos tämä voi saapua
viivytyksettä.
Asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia se, joka on
ulosottomiehen 1 luvun 16 §:ssä tarkoitettu
läheinen.
11 §
Asiamiehen valtakirja
Asianajaja, julkinen oikeusavustaja sekä tietojärjestelmähakijan
hakemuksessaan ilmoittama asiamies saavat edustaa päämiestään
ilman valtakirjaa, jollei ulosottomies toisin määrää. Muun
asiamiehen on esitettävä päämiehensä allekirjoittama
valtakirja, jollei oikeutta toimia asiamiehenä voida pitää epäilyksettömänä.
Varojen nostamiseen tai omaisuuden haltuun ottamiseen kaikilla asiamiehillä on
oltava siihen nimenomaisesti oikeuttava valtakirja tai tällaisesta
oikeudesta on ilmoitettava tietojärjestelmähakemuksessa.
Valtakirja voidaan antaa myös varmennetulla sähköisellä viestillä ja
muu kuin varojen nostamiseen tai omaisuuden haltuun ottamiseen oikeuttava
valtakirja myös telekopiona.
Oikeusministeriö tai sen määräämä voi
velkojan pyynnöstä päättää,
että valtakirja talletetaan ulosoton tietojärjestelmään
asiamiehen edustusvallan osoittamiseksi, jos on ilmeistä,
ettei täytäntöönpanon luotettavuus
siitä kärsi. Asiamiehen ei tällöin
tarvitse esittää muuta valtakirjaa, ellei ulosottomies
toisin määrää. Valtakirjan antajan
pyynnöstä oikeusministeriön tai sen määräämän
on välittömästi peruutettava tietojärjestelmään
talletettu valtakirja.
12 §
Muualla kuin Suomessa asuvan hakijan asiamies
Jos hakija asuu ulkomailla eikä hän ole ilmoittanut
tiedoksianto-osoitetta Suomessa tai ulkomailla, hakijalla tulee
olla Suomessa asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan
ottaa vastaan täytäntöönpanoa
koskevat tiedoksiannot.
Velalliskohtainen ulosottoasioiden käsittely
13 §
Vastaava ulosottomies
Sama ulosottomies käsittelee kaikki samaa vastaajaa
koskevat ulosottoasiat (vastaava ulosottomies). Hänen
alaisenaan vastaajan asioita käsittelee vastaava avustava
ulosottomies. Heillä on toimivalta koko maassa.
Saapunut ulosottohakemus on mahdollisimman pian tarpeellisten
alkutointen jälkeen ohjattava vastaavalle ulosottomiehelle.
14 §
Vastaavan ulosottomiehen määräytyminen
Perusteista, joiden mukaisesti vastaava ulosottomies määräytyy,
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Perusteissa tulee ottaa huomioon vastaajan asuin- tai kotipaikka
tai vastaajan muu tosiasiallinen mahdollisuus valvoa etuaan. Jos on
useita mainitut edellytykset täyttäviä vaihtoehtoja,
vastaava ulosottomies määräytyy sen mukaan,
missä täytäntöönpano
voidaan tarkoituksenmukaisimmin toimittaa. Erityistoimia edellyttävät
ulosottoasiat voidaan keskittää tietyille ulosottomiehille,
jotka toimivat silloin vastaavina ulosottomiehinä.
Vastaavan ulosottomiehen tai avustavan ulosottomiehen määräytymiseen
ei saa hakea muutosta.
15 §
Vastaavan ulosottomiehen vaihtuminen
Vastaavan ulosottomiehen on siirrettävä asia uudelle
vastaavalle ulosottomiehelle, jos valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu
olosuhde, jonka perusteella vastaava ulosottomies määräytyy, muuttuu.
Keskeneräinen toimitus tai muutoin pian päättyvä täytäntöönpano
voidaan kuitenkin saattaa virka-apuna loppuun, jollei sitä ole
tarkoituksenmukaisempaa siirtää uudelle vastaavalle
ulosottomiehelle.
Jos vastaaja tai hakija esittää perustellun pyynnön
vastaavan avustavan ulosottomiehen vaihtamisesta, ulosottomies voi
siirtää vastaajaa koskevat asiat toiselle avustavalle
ulosottomiehelle tai käsitellä asian itse.
Ulosottomiesten yhteistoiminta
16 §
Keskinäinen virka-apu
Vastaavan ulosottomiehen pyynnöstä muiden ulosottomiesten
tulee antaa hänelle virka-apua ja tarvittavia tietoja.
Vastaava ulosottomies voi pyytää virka-apua, jos
se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon ulosoton tuloksellisuus, paikkakuntien
väliset etäisyydet ja muut vastaavat seikat. Kertyneitä varoja
ei kuitenkaan saa tilittää virka-aputoimin. Virka-avun
pyytäjän tulee valvoa, ettei peritty määrä ylitä velallisen maksuvelvoitetta,
ja antaa sitä varten muita sitovat ohjeet.
17 §
Samanaikainen ulosotto
Jos ulosottoperuste tai saamistodiste koskee useaa velallista,
sen ulosottomiehen, jolle yhteinen ulosottoperuste ensin saapuu
täytäntöönpantavaksi tai jolla
on hallussaan saamistodiste, tulee valvoa, ettei peritty määrä ylitä velallisten maksuvelvoitetta,
ja antaa sitä varten muita sitovat ohjeet. Kunkin ulosottomiehen
tulee itse tilittää perimänsä varat.
Väliaikaistoimi
18 §
Väliaikaistoimen edellytykset
Jollei ulosmittausta voida heti toimittaa esteellisyyden, kuulemisen,
asiakirjan puuttumisen, omistusta koskevan epäselvyyden
tai muun seikan johdosta, ulosottomies saa suorittaa väliaikaisen
toimen, jos se on tarpeen täytäntöönpanon
jatkumisen turvaamiseksi. Väliaikaistointa ei saa suorittaa,
jos on todennäköistä, että velallisen
maksuvelvollisuus on lakannut. Väliaikaistoimi voidaan
suorittaa vireillä olevassa tai passiivirekisteriin merkityssä asiassa.
Väliaikaistoimi voidaan määrätä myös
ehdollisena etsittäessä velalliselle kuuluvaa
omaisuutta, jos toimeen on perusteltua aihetta.
Väliaikaistoimella ei saa tarpeettomasti vaikeuttaa
velallisen tai sivullisen elinkeinoa tai toimeentuloa. Suoritetusta
toimesta ja sen peruuttamisesta on ilmoitettava sille, jota toimi koskee.
19 §
Väliaikaistoimen suorittaminen
Väliaikaistoimena ulosottomies voi ottaa omaisuutta
haltuunsa, antaa velalliselle tai sivulliselle kiellon luovuttaa
omaisuutta, maksukiellon tai muun vastaavan kiellon, pyytää tarvittavan
merkinnän tekemistä rekisteriin, järjestää omaisuuden
vartioinnin taikka suorittaa muun vastaavan toimen.
Väliaikaistoimen saa suorittaa muukin kuin vastaava
ulosottomies tai avustava ulosottomies ja myös avustava
ulosottomies ulosottomiehen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa.
Toimella on sama vaikutus kuin ulosmittauksella. Väliaikaistoimeen
ei saa hakea muutosta.
20 §
Väliaikaistoimen peruuttaminen
Väliaikaistoimi on peruutettava välittömästi, kun
toimeen ei ole enää aihetta ja viimeistään kolmen
viikon kuluttua sen tekemisestä. Jos toimi on määrätty
ehdollisena, toimi on peruutettava viimeistään
viikon kuluttua siitä, kun ulosottomies sai tiedon velalliselle
kuuluvasta saatavasta tai muusta omaisuudesta. Jos väliaikaistoimen
kohteena oleva omaisuus ulosmitataan, toimi katsotaan peruutetuksi
ulosmittauspäätöksellä.
Täytäntöönpanotoimitus
21 §
Toimituksen pitäminen
Täytäntöönpanotoimitus on
pidettävä ilman aiheetonta viivytystä.
Täytäntöönpanoa saadaan kuitenkin
lykätä, jos sitä voidaan pitää vastaajan edun
mukaisena eikä lykkääminen aiheuta hakijalle
vähäistä suurempaa haittaa. Jos toimitukselle
on säädetty määräaika,
sitä on noudatettava.
Toimitukseen kutsutun poisjäänti ei estä toimitusta.
22 §
Toimituspaikka
Jollei toisin säädetä, täytäntöönpanotoimitus pidetään
ulosottomiehen virkahuoneessa, omaisuuden sijaintipaikalla, toimituksen
kohteena olevassa paikassa taikka ulosottomiehen sopivaksi katsomassa
muussa tilassa tai paikassa. Ulosmittaustoimitus voidaan pitää ja
väliaikaistoimi suorittaa vastaajan tai sivullisen suostumuksetta
tämän asunnossa sen mukaan kuin 49 ja
51 §:ssä säädetään
ja muu tässä laissa tarkoitettu toimitus, jos
se on välttämätöntä täytäntöönpanon
toimittamiseksi.
Toimituspaikkana pidetään 1 momentissa tarkoitettua
tilaa tai paikkaa siihen välittömästi
liittyvine alueineen täytäntöönpanon
asianmukaisen toimittamisen edellyttämässä laajuudessa.
23 §
Julkisuus, läsnäolo ja järjestyksenpito
Täytäntöönpanotoimitus ei
ole julkinen, ellei toisin säädetä.
Vastaajalla, toimitukseen kutsutulla ja sivullisella, jonka
oikeutta toimitus saattaa koskea, on oikeus olla läsnä toimituksessa.
Jos toimituksessa läsnä oleva estää täytäntöönpanon
asianmukaisen toimittamisen, ulosottomies saa kehottaa häntä poistumaan
toimituspaikalta, ei kuitenkaan ketään häätöä lukuun
ottamatta vakituisesta asunnostaan. Jollei kehotusta noudateta,
ulosottomies voi pyytää poliisilta virka-apua
tai ohjata itse henkilön pois paikalta. Voimakeinoista
säädetään 83 §:ssä.
24 §
Henkilötietojen ilmoittamisvelvollisuus
Jos se on täytäntöönpanon
toimittamiseksi tarpeen, ulosottomies saa selvittää toisen
henkilöllisyyden. Jokainen, joka on toimituspaikalla, on
ulosottomiehen sitä tiedustellessa velvollinen ilmoittamaan
nimensä ja osoitteensa. Jollei mainittuja tietoja ilmoiteta,
ulosottomies voi pyytää poliisilta virka-apua
henkilöllisyyden selvittämiseksi.
25 §
Pöytäkirja
Toimituksesta tulee pitää pöytäkirjaa,
jos toimituksessa esitetään väitteitä tai
vaatimuksia taikka jos siihen muutoin ilmenee aihetta. Muissa tapauksissa
toimituksesta tulee tehdä tarpeellisia muistiinpanoja.
Pöytäkirjaan merkitään väitteet,
vaatimukset, vastapuolen lausunto ja vastaanotettu selvitys siten,
että keskeiset asianosaisten ja sivullisen oikeuksiin vaikuttavat
seikat käyvät siitä ilmi. Muilta osin
tehdään asian laatu huomioon ottaen tarpeellisina
pidettävät merkinnät. Pöytäkirjan sijasta
lausumat voidaan äänittää. Äänittämisestä on
ilmoitettava asianomaiselle ennen sen aloittamista. Yksinkertaisessa
asiassa pöytäkirjamerkinnät voidaan tehdä ulosmittauspäätökseen
tai muuhun asiakirjaan.
26 §
Toimitustodistaja
Ulosottomies voi kutsua toimitukseen todistajan, jos katsoo
sen tarpeelliseksi. Muussa tapauksessa toimitus saadaan
pitää ilman todistajaa, jollei läsnä oleva
vastaaja pyydä, että todistaja kutsutaan paikalle.
Vastaajan poissa ollessa ulosottomies ei saa mennä vastaajan
asuntoon ilman todistajaa. Mitä tässä säädetään
vastaajasta, koskee myös sivullista, jonka oikeutta toimitus
saattaa koskea.
Todistajan tulee olla esteetön. Hänen nimensä on
merkittävä pöytäkirjaan tai
muuhun asiakirjaan.
27 §
Asiakirjan allekirjoittaminen
Ulosottomiehen tulee allekirjoittaa laatimansa pöytäkirja
sekä antamansa päätökset, kehotukset
ja ilmoitukset. Allekirjoitus voi olla koneellinen, jolloin automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla valmistettuun asiakirjaan merkitään asianomaisen
virkamiehen nimi, virka-asema ja yhteystiedot.
Ulosottomiehen päätös
28 §
Velvollisuus tehdä kirjallinen ja perusteltu päätös
Ulosottomiehen tulee tehdä asiassa kirjallinen päätös,
jos niin erikseen säädetään.
Sen lisäksi ulosottomiehen tulee tehdä kirjallinen
päätös, kun hän asettaa jollekin
maksu- tai palautusvelvoitteen tai uhan, hyväksyy vakuuden
taikka jos asian luonne sitä muutoin edellyttää.
Jos asia on epäselvä tai tulkinnanvarainen, päätöksen
tulee olla 29 §:n mukaisesti perusteltu.
Perusteltu kirjallinen päätös on
tehtävä myös silloin, kun esitetty väite
tai vaatimus hylätään ja asia on epäselvä tai
tulkinnanvarainen. Muussa tapauksessa päätöksestä on
ilmoitettava suullisesti väitteen tai vaatimuksen esittäjälle.
Jos kuitenkin väite tai vaatimus esitetään
kirjallisesti ja ulosottomieheltä pyydetään
siihen päätöstä, ulosottomiehen
tulee tehdä asiassa perusteltu kirjallinen päätös.
Kirjallinen päätös on merkittävä erilliseen päätösasiakirjaan
taikka yksinkertaisessa asiassa pöytäkirjaan tai
muuhun täytäntöönpanossa laadittavaan
asiakirjaan.
29 §
Perustellun päätöksen sisältö
Perustellun päätöksen tulee sisältää asiassa hankitut
ja saadut lausumat ja selvitykset, päätöksen
perusteena olevat tosiseikat ja säännökset,
riittävä perustelu ottaen huomioon asian laatu
ja merkitys asianosaisille sekä lopputulos.
30 §
Päätöksen tekemisen ajankohta
Väitteen tai vaatimuksen johdosta tehtävä päätös
tulee tehdä viipymättä sen jälkeen,
kun väite tai vaatimus on esitetty. Jos väite
tai vaatimus koskee tiettyä täytäntöönpanotointa
tai toimitusta, ulosottomies voi lykätä päätöksen
antamisen sen yhteyteen. Jos päätös annetaan
ennakolta, siihen ei saa erikseen hakea muutosta.
Väitteestä tai vaatimuksesta, joka koskee
jo tehtyä päätöstä,
tointa tai toimitusta, on edellä säädetyn
perusteluvelvollisuuden lisäksi voimassa, mitä itseoikaisupyynnön
ratkaisemisesta säädetään 9
luvussa.
31 §
Selvityksen hankkiminen ja päätöksen
voimassaolo
Ulosottomiehen on hankittava viran puolesta päätöksen
tekemistä varten ulosottomenettelyssä kohtuudella
saatavissa olevaa selvitystä asian edellyttämässä laajuudessa.
Väitteen tai vaatimuksen esittäjän tulee
esittää ne asiakirjat ja muut todisteet, joihin
hän vetoaa perusteinaan.
Ulosottomiehen päätös on voimassa
siinä ulosottoasiassa, jossa se on annettu. Päätöstä voidaan
oikaista niin kuin 9 luvussa säädetään.
Kuuleminen ja ilmoitukset
32 §
Kuuleminen
Ulosottomiehen tulee muissakin kuin erikseen säädetyissä tilanteissa
varata asianosaiselle tai sivulliselle tilaisuus tulla ennakolta
sopivalla tavalla kuulluksi, jos asialla arvioidaan olevan tälle
huomattava merkitys eikä kuulemiselle ole estettä.
Asianomaiselle on varattava tilaisuus tulla uudelleen kuulluksi,
jos asiassa saadaan olennaista uutta selvitystä.
33 §
Vireilletuloilmoitus
Kun hakemus on saapunut vastaavalle ulosottomiehelle,
vastaajalle on viipymättä annettava vireilletuloilmoitus.
Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos vastaajan olinpaikkaa ei ole saatu
selville tai on aihetta olettaa, että ilmoitus tuntuvasti
vaikeuttaa täytäntöönpanoa.
Ilmoitukseen merkitään:
1) vireilletulopäivä ja tarpeelliset
asianhallintatiedot;
2) vastaava avustava ulosottomies ja hänen yhteystietonsa;
3) velallisen lain mukainen oikeus estää vakuuden
asettamisella täytäntöönpano;
4) maksukehotus, muuttokehotus tai muu ulosottoperusteessa
asetettua velvoitetta koskeva noudattamiskehotus;
5) yhteydenottokehotus ja tilaisuus tulla kuulluksi;
6) ilmoitus siitä, että muu kuin
toistuvaistulon ulosmittaus voidaan toimittaa ennakkoilmoitusta
antamatta, ja velallisen oikeus osoittaa omaisuuttaan ulosmitattavaksi
taikka mahdollinen ulosmittauksen ennakkoilmoitus ja kutsu toimitukseen;
7) muut tarpeelliseksi katsotut tiedot ja ilmoitukset.
Edellä 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot
sisältävä vireilletuloilmoitus annetaan
myös hakijalle, jos asia käsitellään
muussa kuin siinä paikallisessa ulosottoviranomaisessa, jonne
hän on hakemuksensa toimittanut. Tietojärjestelmähakijalle
annetaan vireilletuloilmoitus tai muu vastaava ilmoitus asianomaisen
luvan mukaisesti.
34 §
Ulosmittauksen ennakkoilmoitus ja kutsu toimitukseen
Ulosmittausta ei saa toimittaa antamatta velalliselle ennakkoilmoitusta.
Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos vireilletuloilmoitus on annettu
eikä kysymys ole toistuvaistulon ulosmittauksesta tai jos
velallinen on ulosmittaustoimituksessa läsnä.
Ilmoitusta ei myöskään tarvitse antaa,
jos velallisen olinpaikkaa ei ole saatu selville tai on aihetta
olettaa, että ilmoitus tuntuvasti vaikeuttaa täytäntöönpanoa.
Ennakkoilmoituksen sisällöstä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Ennakkoilmoituksessa velallinen on
samalla kutsuttava toimitukseen, paitsi jos toimitus pidetään
ulosottomiehen virkahuoneessa tai toimituksen aikaa tai paikkaa
ei voida ennakolta määrätä.
Hakija kutsutaan ulosmittaustoimitukseen, jos se on tietojen
saamiseksi tai muusta syystä tarpeen, vastaajan asuntoon
kuitenkin vain, jos se on täytäntöönpanon
toimittamiseksi välttämätöntä.
Jollei estettä ole, toimitukseen tulee kutsua myös
sivullinen, joka on esittänyt väitteen tai vaatimuksen
tai jonka oikeutta toimituksen muutoin havaitaan koskevan.
Kutsusta muuhun kuin ulosmittausta koskevaan toimitukseen säädetään
erikseen.
35 §
Pöytäkirjan toimittaminen
Jäljennös pöytäkirjasta
on annettava toimituksessa tai jälkikäteen, jos
asianosainen tai sivullinen, jonka oikeutta toimitus saattaa koskea, sitä pyytää.
Jos jäljennös annetaan jälkikäteen, se
on toimitettava viipymättä ja hyvissä ajoin
ennen valitusajan päättymistä. Jollei
toimituksesta ole tarvinnut laatia pöytäkirjaa,
ulosottomiehen tulee antaa sitä vastaavat tiedot. Pöytäkirja
on toimitettava ilman pyyntöäkin sivulliselle,
jonka oikeutta toimituksen havaitaan koskevan.
36 §
Jälki-ilmoitus
Ulosmittauksesta ja muusta toimituksessa tehdystä päätöksestä on
toimitettava päätösasiakirjan jäljennös
tai sitä vastaavat tiedot sisältävä jälki-ilmoitus
asianosaiselle ja sivulliselle, jonka oikeutta päätöksen
havaitaan koskevan, jollei päätösasiakirjan
jäljennöstä ole annettu toimituksessa.
Muusta kuin toimituksessa tehdystä päätöksestä tai
toimesta annetaan jälkikäteinen ilmoitus, jos
niin erikseen säädetään tai
kun kirjallinen perusteltu päätös on
tehty väitteen tai vaatimuksen johdosta taikka jos ulosottomies
muutoin pitää sellaista ilmoitusta tarpeellisena.
Jollei velalliselle ole annettu vireilletuloilmoitusta eikä ennakkoilmoitusta,
hänelle on jälki-ilmoituksen yhteydessä tai
muuten jälkikäteen varattava tilaisuus osoittaa
muuta omaisuutta ulosmitattavaksi tai asettaa mahdollinen vakuus.
Jälki-ilmoitus tulee toimittaa viipymättä siten,
että asianosainen tai sivullinen saa tilaisuuden mahdollisimman
varhaisessa täytäntöönpanon
vaiheessa pyytää tuomioistuimelta keskeytysmääräystä tai
hakea muutosta.
Asiakirjan antaminen tiedoksi
37 §
Yleinen säännös
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
tiedoksiannon vastaanottajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolain
( / ) 56—58 ja 68 §:ssä säädetään.
Tiedoksiannossa tulee pyrkiä huolehtimaan siitä,
että salassa pidettävä tieto pysyy salassa.
Asiakirja tulee antaa tiedoksi suullisesti tai muulla sopivalla
tavalla, jos tiedetään, että vastaanottaja
ei näkövamman tai muun vamman vuoksi kykene vastaanottamaan
muuta tiedoksiantoa.
Tiedoksianto toimitetaan ulkomaille tämän lain
tai asianomaisen vieraan valtion lainsäädännön
mukaan, jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista
ja velvoitteista muuta johdu.
38 §
Tiedoksianto-osoite
Hakija, vakuuden antaja sekä väitteen tai
vaatimuksen esittänyt sivullinen ovat velvollisia ilmoittamaan
ulosottomiehelle sen kotimaassa tai ulkomailla olevan postiosoitteen
sekä halutessaan mahdollisen sähköposti-
tai muun osoitteen, johon kaikki ulosottoasiaa ja ulosottovalitusasiaa
koskevat asiakirjat saa hänelle lähettää (tiedoksianto-osoite).
Jos tämä osoite muuttuu, on siitäkin
ilmoitettava. Vastaajan ilmoittamaa osoitetta voidaan käyttää tiedoksianto-osoitteena
hänen suostumuksellaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön ulosottomiehelle
toimittamassa kirjoituksessa olevaa merkintää postiosoitteesta
ja tietojärjestelmähakijaa koskevassa luvassa
tarkoitettua teknistä käyttöyhteyttä pidetään
tiedoksianto-osoitteena.
39 §
Tavallinen tiedoksianto
Asiakirja annetaan tiedoksi antamalla se vastaanottajalle tai
lähettämällä tiedoksianto-osoitteeseen.
Jollei tiedoksianto-osoitetta ole, asiakirja lähetetään
väestötietojärjestelmään
merkittyyn osoitteeseen, paitsi jos on tiedossa, ettei tiedoksiannon
vastaanottaja asu siinä osoitteessa. Viimeksi mainitussa
tapauksessa tai, jollei väestötietojärjestelmässä ole
vastaanottajan osoitetta, asiakirja lähetetään
mahdolliseen muuhun 48 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
tavalla selvitettyyn tai tiedossa olevaan osoitteeseen kotimaassa
tai ulkomailla. Lähettämisen sijasta asiakirja
voidaan jättää postilähetyksille
varattuun paikkaan. Jollei tiedoksianto muulla tavoin onnistu, asiakirja
voidaan antaa tiedoksi suullisesti.
Jollei muuta näytetä, tiedoksisaannin katsotaan
tapahtuneen silloin, kun sähköinen viesti on lähetetty,
tai seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai
jätetty postilähetyksille varattuun paikkaan. Lähettämis-
tai jättämispäivä on merkittävä asiakirjaan.
40 §
Todisteellinen tiedoksianto
Tiedoksiannossa on käytettävä 41 §:n
mukaista tiedoksiantotapaa, jos muualla tässä laissa
niin säädetään ja tiedoksiannon
vastaanottaja tiettävästi asuu Suomessa. Todisteellinen
tiedoksianto voidaan harkinnan mukaan toimittaa muissakin tilanteissa,
jos täytäntöönpanon myöhempien
vaiheiden tai asianosaisen kannalta on merkityksellistä,
että päätöksen tai toimituksen lainvoimaisuus
on riidaton tai ratkeaa nopeasti.
Jollei 41 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto
onnistu asia huomioon ottaen kohtuullisena pidettävässä ajassa,
asiakirja annetaan tiedoksi sijaistiedoksiantona noudattaen soveltuvin
osin, mitä hallintolain 61 §:ssä säädetään.
Jollei tiedoksianto onnistu myöskään
2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jäljennös
tiedoksi annettavasta asiakirjasta lähetetään
vastaanottajan osoitteeseen, jos sellainen tunnetaan. Muuhun tiedoksiantoon
ei tarvitse ryhtyä. Asiakirjat säilytetään
tämän jälkeen vastaavan ulosottomiehen
kansliassa vastaanottajan saatavilla.
41 §
Todisteelliset tiedoksiantotavat
Todisteellisesti tiedoksi annettava asiakirja:
1) toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan;
2) lähetetään kirjeenä,
jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta
ja määräpäivään
mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta;
3) annetaan vastaanottajalle tai hänen lähetilleen
henkilökohtaisesti vastaanottamista koskevaa allekirjoitusta
vastaan;
4) annetaan vastaanottajalle henkilökohtaisesti
tiedoksi haastetiedoksiantona; taikka
5) toimitetaan vastaanottajan suostumuksella varmennetulla
sähköisellä viestillä.
Postille on ilmoitettava, milloin tiedoksi antamisen saantitodistusta
vastaan on viimeistään tapahduttava. Tiedoksianto
vastaanottotodistusta vastaan voidaan vastaanottajan suostumuksella toimittaa
myös telekopiona. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
silloin, kun vastaanottotodistus on palautettu telekopiona tai muulla
tavoin.
Toimituksesta, jossa asianosainen tai sivullinen on ollut läsnä,
hänen katsotaan tuolloin saaneen todisteellisesti tiedon.
42 §
Yksipuolisen tuomion tiedoksianto
Jos täytäntöönpanon yhteydessä käy
sopivasti päinsä, ulosottomiehen tulee hakijan
pyynnöstä antaa vastaajalle tiedoksi hakemukseen
liitetty, lainvoimaa vailla olevan yksipuolisen tuomion
jäljennös tai sellainen yksipuolinen tuomio, jossa
olevan merkinnän mukaan sitä ei tarvitse liittää ulosottohakemukseen.
Vakuus
43 §
Vakuuden hyväksyminen
Jos jonkun on tämän lain mukaan asetettava vakuus
eikä vastapuoli ole sitä hyväksynyt,
ulosottomiehen on tehtävä päätös
vakuuden hyväksymisestä.
Vakuus voi olla pantti tai takaus. Takauksen on oltava omavelkainen
ja, jos takaajia on useita, yhteisvastuullinen. Ulosottomiehelle
asetettu pantti on samassa asemassa kuin vastapuolelle annettu pantti.
44 §
Poikkeukset vakuuden asettamisvelvollisuudesta
Vakuutta ei vaadita hakijalta tai velkojalta, joka on julkisyhteisö tai
julkisoikeudellinen laitos, valtion vakuusrahastosta annetussa laissa (379/1992)
tarkoitettu omaisuudenhoitoyhtiö taikka sellainen luotto-
tai vakuutuslaitos, jonka vakavaraisuus on Suomessa tai muussa Euroopan
talousalueeseen kuuluvassa valtiossa julkisen valvonnan alainen,
eikä myöskään Eläketurvakeskukselta.
Ulosottomiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaessa vaatia
vakuus luotto- tai vakuutuslaitokselta.
45 §
Vakuuden säilyttäminen ja palauttaminen
Pantti on luovutettava ulosottomiehelle tai talletettava hänen
määräyksestään luottolaitokseen
tai luotettavan henkilön säilytettäväksi
ja hoidettavaksi. Talletuksesta annettu todistus ja takaussitoumus
on luovutettava ulosottomiehen säilytettäväksi.
Pantti tai takaussitoumus on palautettava sen antajalle, kun se
oikeus tai vaatimus, jonka turvaamiseksi vakuus on annettu, on toteutettu
taikka tuomiolla hylätty tai muuten lakannut.
46 §
Suorituksen ottaminen vakuudesta
Jos
1) velkoja, joka on asettanut vakuuden nostamiensa
varojen tai haltuunsa saaman omaisuuden palauttamisesta,
2) velallinen, joka on asettanut vakuuden lainvoimaa
vailla olevan maksuvelvoitteen täyttämisestä,
3) ostaja, joka on asettanut vakuuden kauppahinnasta
taikka
4) muu, joka on asettanut tässä laissa
säädetyn vakuuden,
tulee tämän lain tai lainvoimaisen tuomion mukaan
palautus- tai maksuvelvolliseksi, ulosottomiehen on tehtävä palautus-
tai maksuvelvoitteesta päätös. Päätös
on annettava tiedoksi velvoitetulle sekä hänen
puolestaan vakuuden antaneelle. Ennen päätöksen
tekemistä heille on tarvittaessa varattava tilaisuus tulla
kuulluiksi.
Ulosottomiehen on kehotettava 1 momentissa tarkoitettua henkilöä täyttämään
palautus- tai maksuvelvollisuutensa. Jollei velvoitetta täytetä,
ulosottomies saa myydä pantin 5 luvun mukaisesti ja maksuun
oikeutetun pyynnöstä periä saatavan takaajalta
tämän lain mukaisesti.
47 §
Tuomitun vahingonkorvauksen ottaminen pantista
Jos joku on asettanut pantin täytäntöönpanosta
vastapuolelle aiheutuneesta kulusta ja vahingosta ja hänet
on tuomiolla velvoitettu maksamaan niistä korvausta, korvaus
voidaan korvauksensaajan pyynnöstä ottaa asetetusta
pantista noudattaen, mitä 46 §:ssä säädetään.
Omaisuuden ja selvitysaineiston etsiminen
48 §
Omaisuuden etsimisvelvollisuus ja velallisen olinpaikan selvittäminen
Ulosottomiehen tulee olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa
etsiä velalliselle kuuluvaa omaisuutta suorituksen saamiseksi
hakijalle.
Omaisuuden etsimistä ja vastaajan olinpaikan selvittämistä koskevista
vähimmäistoimista säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Ulosottomiehen velvollisuudesta toimittaa
ulosottoselvitys säädetään 57 §:ssä.
Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
täytäntöönpanon kohdetta tulee
etsiä siinä laajuudessa kuin sitä asia
kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää kohtuullisena
ja noudattaen soveltuvin osin, mitä maksuvelvoitteen
täytäntöönpanosta jäljempänä säädetään.
49 §
Paikkaan kohdistuva etsiminen
Omaisuutta saadaan ulosmittauksen toimittamiseksi etsiä velalliselle
kuuluvassa tai hänen käytössään
olevassa rakennuksessa, säilytyspaikassa, kulkuneuvossa
taikka muussa sisä- tai ulkotilassa. Mitä tässä säädetään
velallisesta, koskee myös sivullista, jos on aihetta olettaa,
että hänelle kuuluvissa tai hänen käytössään
olevissa tiloissa on velalliselle kuuluvaa omaisuutta. Voimakeinoista
säädetään 82 §:ssä.
Etsimistoimia saadaan suorittaa myös velallisen asunnossa
tämän suostumuksetta, jos on perusteltua aihetta
olettaa, että siellä on ulosmittauskelpoista omaisuutta
eikä ulosottomies ole saanut selville riittävästi
velalliselle riidattomasti kuuluvaa muuta omaisuutta. Mitä tässä säädetään
velallisesta, koskee myös sivullista, jos on erittäin
painava peruste olettaa, että sivullisen asunnossa on velalliselle
kuuluvaa omaisuutta. Sivulliselle on ensin varattava tilaisuus luovuttaa
tällainen omaisuus, jollei välittömiä etsimistoimia
voida pitää välttämättöminä.
50 §
Henkilöön kohdistuva etsiminen
Ulosottomies saa kehottaa velallista luovuttamaan yllään
tai vaatteissaan olevan vähäistä arvokkaamman
omaisuuden. Jollei kehotusta noudateta, ulosottomies saa ottaa omaisuuden
haltuunsa, jos hän tietää tai on perusteltua
aihetta olettaa, että velallisella on sellaista omaisuutta yllään
tai vaatteissaan, ja haltuun ottaminen voi tapahtua puuttumatta
loukkaavalla tavalla velallisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, eikä ulosottomiehen
tiedossa ole riittävästi velalliselle riidattomasti
kuuluvaa muuta omaisuutta. Ulosottomies saa velvoittaa velallisen luovuttamaan
tässä tarkoitetun omaisuuden myös sakon
uhalla. Voimakeinoista säädetään 83 §:ssä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös velalliselle kuuluvaa omaisuutta, jonka ulosottomies
tietää olevan sivullisen yllä tai vaatteissa.
51 §
Selvitysaineiston etsiminen ja haltuun ottaminen
Mitä 49 §:ssä säädetään,
koskee soveltuvin osin myös ulosottoasiassa välttämättömän
selvitysaineiston etsimistä.
Ulosottomies saa ottaa löytämänsä aineiston haltuunsa
noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosmittauksesta säädetään.
Aineisto on palautettava heti, kun sitä ei enää tarvita
ulosottoasiassa. Aineiston haltuun ottamisella ei saa tarpeettomasti
vaikeuttaa velallisen tai sivullisen elinkeinoa tai toimeentuloa.
Velallisen tietojenantovelvollisuus
52 §
Ulosottomiehelle annettavat tiedot
Velallinen on velvollinen ulosottoasiassa totuudenmukaisesti
ilmoittamaan ulosottomiehelle, kun tämä sitä täytäntöönpanossa
tarpeellisten tietojen saamiseksi kysyy:
1) henkilö- ja yhteystietonsa sekä ulosottoasiassa
tarpeelliset tiedot perhesuhteistaan sekä elatuksensa varassa
olevista henkilöistä;
2) tiedot omaisuudestaan ja muusta varallisuudestaan,
tuloistaan ja veloistaan sekä osakkuudestaan yhtiössä tai
jäsenyydestään muussa hänen
varallisuusasemaansa vaikuttavassa yhteisössä;
3) tiedot muutoksista, joita seuraavan vuoden aikana
on todennäköisesti odotettavissa 2 kohdassa tarkoitetuissa
seikoissa;
4) tiedon siitä, miten palkka- tai muu toistuvaistulo
määräytyy, sekä tiedon työpaikastaan
ja työnantajan tai muun tulon maksajan yhteystiedot;
5) tiedon siitä, missä luovutusvelvoitteen kohteena
oleva tai ulosottomiehelle lain mukaan annettava esine tai asiakirja
on;
6) tiedot varallisuusasemaansa vaikuttavista sopimuksista
ja sitoumuksista sekä omaisuudesta, joka on hänen
määräysvallassaan tai käytössään
valtuutuksen tai muun vastaavan perusteen, järjestelyn
tai sopimuksen nojalla;
7) tiedot vastikkeellisesti tai vastikkeetta luovuttamastaan
omaisuudesta, suorittamistaan maksuista ja tekemistään
oikeustoimista, jos tiedot ovat tarpeen sen selvittämiseksi,
voidaanko omaisuutta peräyttää ulosottoon
takaisinsaantikantein, samoin kuin menettelystä, järjestelystä tai
muusta toimenpiteestä, joka on vaikutukseltaan tällaiseen
oikeustoimeen rinnastettava;
8) muut vastaavat tiedot, jotka koskevat hänen
taloudellista asemaansa ja toimintaansa.
53 §
Tietojenantovelvollinen luonnollinen henkilö
Velallisena oleva luonnollinen henkilö on itse tietojenantovelvollinen.
Jos velallisella on holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999)
tarkoitettu edunvalvoja, tämä on velvollinen antamaan
tiedot siltä osin kuin velallisen omaisuutta on hänen
hoidossaan. Tietojenantovelvollinen on myös se, joka tosiasiassa
johtaa tai on johtanut velallisen elinkeinotoimintaa taikka hoitaa tai
on hoitanut velallisen omaisuutta.
Kuolinpesän osalta tietojenantovelvollinen on se, jolla
on pesä hallussaan. Jos pesä on osakkaiden yhteishallinnossa,
jokainen pesänosakas on tietojenantovelvollinen.
54 §
Tietojenantovelvollinen yhteisön puolesta
Velallisena olevan yhteisön tai säätiön
puolesta tiedot on velvollinen antamaan:
1) henkilö, joka toimii hallituksen tai sitä vastaavan
toimielimen jäsenenä taikka on toimitusjohtaja
tai sitä vastaavassa asemassa;
2) henkilö, joka on henkilökohtaisesti
vastuussa yhteisön velvoitteista;
3) henkilö, jolla on oikeus kirjoittaa yksin
tai yhdessä toisen kanssa yhteisön tai säätiön
toiminimi;
4) henkilö, joka olosuhteista päätellen
tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön
toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa tai omaisuutta.
Tietojenantovelvollinen on myös se, joka on ollut 1
momentissa tarkoitetussa asemassa tietojen pyytämistä edeltäneen
vuoden aikana.
Jollei 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä ole,
tietojenantovelvollinen on henkilö, joka on viimeksi ollut
vastaavassa asemassa.
55 §
Velallisen palveluksessa oleva ja tilintarkastaja
Velallisen palveluksessa oleva sekä yhteisön tai
säätiön tilintarkastaja ovat velvollisia
kysyttäessä antamaan tehtävänsä alaan
kuuluvia 52 §:ssä tarkoitettuja tietoja,
jos ulosottomies katsoo, että tiedot ovat välttämättömiä täytäntöönpanoa
varten eikä tietoja ole muulla tavoin saatavissa.
56 §
Tietojen hankkimistapa
Ulosottomies saa hankkia edellä mainitulta tietojenantovelvolliselta
tietoja vapaamuotoisesti tai toimittamalla ulosottoselvityksen.
Ulosottoselvitys saadaan toimittaa 55 §:ssä tarkoitetun
henkilön osalta vain erityisestä syystä.
Jos viimeksi mainittu kieltäytyy antamasta tietoja, ulosottomies
saa velvoittaa hänet siihen heti tai määräajassa
sakon uhalla.
Tietojenantovelvollista on ulosottoselvityksessä ja
tarvittaessa myös vapaamuotoisesti tietoja hankittaessa
muistutettava totuusvelvollisuudesta ja ilmoitettava, että väärän
tiedon antamisesta tai tiedon salaamisesta saattaa seurata rangaistus.
Ulosottoselvitys
57 §
Velvollisuus toimittaa ulosottoselvitys
Ulosottomiehen tulee toimittaa ulosottoselvitys,
jollei velkojan saatava kerry täyteen määrään
eikä velallisen taloudellista tilannetta ole muulla tavoin
luotettavasti selvitetty. Jos edellisestä ulosottoselvityksestä on
ennen asian vireilletuloa kulunut:
1) enintään kuusi kuukautta, ulosottoselvitystä ei
tarvitse toimittaa, ellei tiedossa ole, että olosuhteet
ovat muuttuneet;
2) yli kuusi kuukautta, mutta enintään
vuosi, ulosottoselvitys tulee toimittaa, jos sitä olosuhteet
huomioon ottaen voidaan pitää aiheellisena;
3) yli vuosi, ulosottoselvitys tulee toimittaa, jollei
se ole ilmeisen aiheetonta.
Jos velallisen palkka tai muu toistuvaistulo on ulosmitattu,
ulosottoselvitys tulee toimittaa, jos siihen on uusien hakemusten
tai muun syyn vuoksi aihetta. Ulosottomiehen tulee vähintään kerran
vuodessa tarkistaa velalliselle maksettavan toistuvaistulon määrä,
jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
58 §
Kutsu ulosottoselvitykseen
Ulosottomiehen on annettava tietojenantovelvolliselle kutsu
ulosottoselvitykseen viimeistään kaksi päivää ennen
selvitystä. Tietojenantovelvollisen on saavuttava henkilökohtaisesti.
Selvitys voidaan toimittaa kutsua antamatta tietojenantovelvollisen
suostumuksella tai jos siihen on perusteltu syy. Tietojenantovelvolliselle
on tällöinkin varattava tilaisuus asianmukaisesti
varmistautua annettavien tietojen oikeellisuudesta.
59 §
Pakkokeinot saapumisen varmistamiseksi
Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei
tietojenantovelvollinen muuten noudata kutsua ja ulosottoselvityksen
toimittaminen on täytäntöönpanon
tarkoituksen kannalta välttämätöntä, ulosottomies
saa velvoittaa tietojenantovelvollisen saapumaan selvitykseen noutamisen
uhalla. Tätä koskeva päätös
on annettava tietojenantovelvolliselle tiedoksi niin kuin 40 ja
41 §:ssä säädetään.
Jollei se onnistu, tiedoksianto saadaan toimittaa asiamiehelle,
jos tämä on käyttänyt siinä asiassa
puhevaltaa.
Jollei tietojenantovelvollinen saavu ulosottoselvitykseen, poliisin
on ulosottomiehen kirjallisesta pyynnöstä noudettava
hänet paikalle.
Ulosottomies saa noutamisen sijasta velvoittaa tietojenantovelvollisen
saapumaan ulosottoselvitykseen sakon uhalla.
60 §
Ulosottoselvityksen toimittamistapa
Ulosottoselvitys toimitetaan laatimalla pöytäkirja
vastauksista, jotka tietojenantovelvollinen antaa ulosottomiehen
kysymyksiin. Lisäksi tietojenantovelvollinen voidaan velvoittaa
laatimaan luettelo velallisen omaisuudesta ja varallisuudesta, tuloista
ja veloista tai antamaan sellaista luetteloa varten tarpeelliset
tiedot. Avustajan läsnäolo voidaan kieltää tai
asettaa sille ehtoja, jos hänen läsnäolonsa
tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa.
Pöytäkirja tai luettelo on annettava tietojenantovelvollisen
tarkastettavaksi, ja siihen on merkittävä hänen
pyytämänsä korjaukset ja lisäykset.
Tietojenantovelvollisen tulee allekirjoittaa pöytäkirjaan
ja luetteloon otettava lausuma antamiensa tietojen oikeellisuudesta.
Yksinkertaisessa asiassa ulosottoselvitys voidaan toimittaa
esittämällä tietojenantovelvollisen vastattavaksi
kysymyksiä puhelimitse tai muulla sopivalla tavalla. Ulosottoselvityksestä tulee
tällöin tehdä tarpeelliset merkinnät
asiakirjaan.
61 §
Ulosottoselvityksen kesto ja lykkääminen
Ulosottoselvitys ei saa kestää pitempään
kuin on välttämätöntä tarpeellisten
tietojen saamiseksi eikä ilman tietojenantovelvollisen
suostumusta yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia.
Ulosottoselvitykseen noudetun tai noudon uhalla saapuneen poistuminen
ulosottoselvityksestä saadaan estää,
jos ulosottoselvityksen toimittaminen on täytäntöönpanon
kannalta välttämätöntä.
Myös muun tietojenantovelvollisen poistuminen saadaan estää,
jos siihen on täytäntöönpanon
toimittamiseen liittyvä erittäin painava syy eikä poistumisen
estämistä voida pitää olosuhteet
huomioon ottaen kohtuuttomana.
Jos ulosottomies arvioi, ettei tietojenantovelvollinen sairauden
tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene kohtuudella täyttämään
tietojenantovelvollisuuttaan, toimitus on siirrettävä osittain
tai kokonaan myöhempään ajankohtaan.
62 §
Velvollisuus luovuttaa kirjanpitoaineistoa
Kirjanpitovelvolliselle velalliselle kuuluvaa aineistoa
hallussaan pitävä tai siitä määräämään oikeutettu
on velvollinen ulosottoselvityksen toimittamista varten ulosottomiehen
kehotuksesta luovuttamaan:
1) kirjanpitokirjat, tositteet ja muun kirjanpitoaineiston;
2) yhteisön tai säätiön
hallintoa ja sopimuksia koskevat asiakirjat ja muut tallenteet;
3) muut velallisen liike- tai ammattitoimintaan liittyvät
asiakirjat ja tallenteet.
63 §
Uhkasakko ulosottoselvityksessä
Jos tietojenantovelvollinen kieltäytyy ulosottoselvityksessä antamasta
tietoja tai 62 §:ssä tarkoitettu henkilö kieltäytyy
luovuttamasta siinä tarkoitettua aineistoa, ulosottomies
saa velvoittaa hänet siihen heti tai määräajassa
sakon uhalla.
Sivullisen ja viranomaisen tietojenantovelvollisuus
64 §
Yleinen säännös
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on
oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta
saada jäljempänä säädetyt
tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa
välttämättömiä täytäntöönpanoa
varten. Välttämättömyyden
arvioi ulosottomies. Tiedot voidaan antaa teknisen käyttöyhteyden
avulla. Oikeusministeriö voi maksaa korvausta käyttöyhteyden
perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
65 §
Arkaluonteiset henkilötiedot ja ulkopuolista koskevat
tiedot
Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä,
että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia
henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja
arkaluonteisia henkilötietoja, lukuun ottamatta tietoja
velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista.
Ulosottomiehellä on oikeus saada säädetyt tiedot,
vaikka samalla paljastuu tietoja myös ulkopuolisen taloudellisesta
asemasta, jollei tietoja ole muulla tavoin saatavissa.
66 §
Sivullisen tietojenantovelvollisuus
Sivullisen on kysyttäessä ilmoitettava
ulosottomiehelle:
1) onko hänellä velalliselle kuuluvaa
omaisuutta hallussaan tai muutoin määräysvallassaan
ja omaisuuden laatu;
2) onko velallisella häneltä tai
hänellä velalliselta saatavia ja saatavien peruste
ja määrä sekä saatavia koskevien
tilien maksuliike ja velallisella olevat tilin käyttöoikeudet;
3) onko hän tehnyt velallisen kanssa tai tämän
hyväksi sellaisen oikeustoimen, jolla saattaa olla merkitystä etsittäessä velallisen
omaisuutta, ja oikeustoimen sisältö;
4) velallisen saamaa tuloa ja luontoisetuja koskevat
tiedot, työaikaa koskevat tiedot, tulon maksamisen perusteet
sekä velallisen yhteystiedot, jotka hänellä on
tiedossaan työnantajana tai tulon maksajana;
5) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin
muut yhteystiedot, jotka hänellä on tele- tai postitoiminnan
harjoittajana.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään,
koskee myös vastaisuudessa erääntyvää saatavaa, jos
sitä koskeva sitoumus on annettu tai muu oikeusperuste
syntynyt, samoin kuin saatavaa, jonka peruste tai määrä on
epäselvä tai ehdollinen. Mitä 1 momentin
3 kohdassa säädetään, koskee
myös menettelyä, järjestelyä tai
muuta toimenpidettä, joka on vaikutukseltaan oikeustoimeen
rinnastettava.
Sivullinen on velvollinen ulosottomiehen kehotuksesta esittämään
1 momentissa tarkoitettua seikkaa koskevan sopimus- tai muun asiakirjan
sekä siihen välittömästi liittyvän
muun aineiston. Ulosottomiehellä on oikeus ottaa asiakirjasta
ja aineistosta jäljennös. Luotto-, rahoitus- tai
vakuutuslaitos ei saa muulle kuin viranomaiselle ilmaista, onko
ulosottomies tehnyt tässä pykälässä tarkoitetun
tiedustelun.
67 §
Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan
tietojenantovelvollisuus
Viranomaisen ja sen, joka hoitaa julkista tehtävää,
on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle
kaikki tiedossaan olevat:
1) velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja,
velkoja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat
tiedot;
2) velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja
taloudellista toimintaa koskevat tiedot;
3) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin
muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.
Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen 66 §:ssä tarkoitetussa
suhteessa, hän on velvollinen antamaan tietoja myös
mainitun pykälän mukaisesti.
68 §
Sivulliselle asetettava uhkasakko
Jos 66 §:ssä tarkoitettu sivullinen
kieltäytyy antamasta tietoja, ulosottomies saa velvoittaa hänet
antamaan tiedot heti tai määräajassa
sakon uhalla. Jollei tietoja saada sivulliselta muulla tavalla,
ulosottomies saa velvoittaa hänet sakon uhalla saapumaan
ulosottomiehen virkahuoneeseen tai muuhun sopivaan paikkaan antamaan
tiedot.
Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja
69 §
Yleinen säännös
Ulosottoviranomaisen asiakirjan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Sen lisäksi, mitä mainitussa tai muussa laissa
säädetään ulosottoviranomaisen
oikeudesta tai velvollisuudesta luovuttaa tietoja, ulosottoviranomaisella
on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa
salassa pidettäviä tietoja niin kuin 70—73 §:ssä säädetään.
Tietoja voidaan luovuttaa myös toiselle ulosottoviranomaiselle
ulosottoasian hoitamista varten sekä oikeusministeriölle,
lääninhallituksen oikeushallintopäällikölle
ja hänen alaiselleen hallintotehtävien hoitamista
varten. Ulosottorekisteriin talletettujen tietojen julkisuudesta
ja luovuttamisesta säädetään
1 luvussa.
70 §
Esitutkinta- ja eräät muut viranomaiset sekä tuomioistuimet
Ulosottoviranomainen saa yksittäistapauksessa
antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta
vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista
asemaa ja toimintaa koskevia tietoja:
1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa
ja tuomioistuinkäsittelyä varten sekä törkeiden
rikosten ennalta estämistä varten;
2) rahanpesun selvittelykeskukselle laissa säädettyjen
tehtävien hoitamista varten;
3) syyttäjäviranomaiselle sakon muuntorangaistuksen
harkintaa varten;
4) suojelupoliisille ja pääesikunnalle
turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) säädetyn
laajan turvallisuusselvityksen tekemistä varten;
5) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
liiketoimintakiellon määräämistä tai
pidentämistä koskevaa tutkintaa varten ja poliisille
liiketoimintakiellon noudattamisen valvontaa varten;
6) tulliviranomaiselle tullilaissa (1466/1994) säädetyn
tehtävän hoitamista varten;
7) konkurssiasiamiehelle laissa säädettyjen tehtävien
hoitamista varten.
Ulosottomies saa ilmaista tuomioistuimelle 1 momentissa
tarkoitetun asian, ulosottovalituksen, täytäntöönpanoriidan
ja takaisinsaantiasian käsittelyä varten tarpeelliset
ulosottoasiaan liittyvät tiedot. Mitä 73 §:ssä säädetään,
ei estä ulosottomiestä ilmaisemasta tarpeellisia
tietoja tuomioistuimelle ulosottovalituksen ja täytäntöönpanoriidan
käsittelyä varten, vaikka tietojen antaja käyttää oikeuttaan
kieltäytyä todistamasta.
Törkeällä rikoksella tarkoitetaan
tässä pykälässä rikosta,
josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta
kuin neljä kuukautta vankeutta.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
71 §
Veroviranomaiset ja julkisia tukia myöntävät
Ulosottoviranomainen saa yksittäistapauksessa
antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta
vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista
asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat tarpeen:
1) veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten;
taikka
2) työttömyyspäivärahaa
tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai
valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle
yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian
käsittelyä varten.
Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos
asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut
yli neljä vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti
1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä.
Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
72 §
Oma-aloitteinen tietojen antaminen
Jos on syytä epäillä, että vastaaja
tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen alaiseen
ulosottomenettelyssä tehtyyn tai täytäntöönpanon
tuloksen muutoin olennaisesti vaarantavaan rikokseen, kirjanpitorikokseen
taikka sellaiseen muuhun rikokseen, josta ei ole säädetty
lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta,
ulosottomies saa omasta aloitteestaan luovuttaa tietoja 70 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua
tarkoitusta varten.
Ulosottomies saa omasta aloitteestaan antaa tietoja myös
70 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa tarkoitetulle
viranomaiselle siinä mainittua tarkoitusta varten, jos
on syytä epäillä, että vastaaja
tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen
alaiseen rikokseen. Epäilyttävistä liiketoimista
ulosottomies saa ilmoittaa rahanpesun selvittelykeskukselle.
Tietoja voidaan omasta aloitteesta antaa 71 §:ssä tarkoitetulle
viranomaiselle, yhteisölle tai säätiölle,
jos on syytä epäillä, että vastaaja
tai sivullinen on saattanut syyllistyä rikoslain (39/1889)
29 luvun 1—4 §:ssä tarkoitettuun
tekoon tai julkisen etuuden väärinkäyttöön.
Tietojen saajan tulee hävittää 2
ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot heti, kun niitä ei tarvita, jollei
niiden säilyttämiseen ole perusteltua aihetta.
73 §
Kielto luovuttaa eräitä tietoja
Ulosottomies ei saa luovuttaa tietoa, joka on olennaisin
osin saatu:
1) henkilöltä, joka on siinä menettelyssä todistajana
velvollinen tai oikeutettu kieltäytymään
todistamasta siitä seikasta, jollei kieltäytymään
oikeutettu anna luovuttamiseen suostumustaan;
2) velalliselta kysyttäessä 52 §:n
6—8 kohdassa tarkoitetusta seikasta, jos vastauksesta käy ilmi,
että velallinen on saattanut syyllistyä muuhun
kuin ulosottomenettelyssä tehtyyn rikokseen, ja tiedon
luovuttaminen saattaa hänet siinä menettelyssä syytteen
vaaraan; tai
3) sivulliselta, jos tieto koskee sivullisen väärinkäytöksiä.
Ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja hakijalle säädetään
91 §:ssä. Mitä edellä säädetään,
koskee tietoja siitä riippumatta, ovatko ne muutoin salassa
pidettäviä.
Uhkasakko
74 §
Uhkasakon asettaminen
Uhkasakko, jonka ulosottomies tämän lain nojalla
asettaa, asetetaan rahamäärältään
kiinteänä tai siten, että uhkasakon suuruus
määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva
uhkasakko). Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle
kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista
sellaista päätöksessä ilmoitettavaa
ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa ulosottoperustetta
tai ulosottomiehen päätöstä ei
ole noudatettu. Jos juokseva uhkasakko asetetaan kiellon rikkomisen
varalta, lisäerä voidaan määrätä ajan
kulumisen sijasta jokaisesta rikkomiskerrasta.
Jollei tästä laista tai täytäntöönpantavana
olevasta ulosottoperusteesta muuta ilmene, uhkasakkoa asetettaessa
noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä uhkasakkolain
(1113/1990) 6 §:n 3 momentissa sekä 7
ja 8 §:ssä säädetään.
75 §
Kuuleminen ja tiedoksianto
Ennen uhkasakon asettamista ulosottomiehen on varattava velvoitetulle
tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa.
Asiakirja, jossa jollekin asetetaan uhkasakko, on annettava
hänelle tiedoksi niin kuin 38 §:ssä tai
40 ja 41 §:ssä säädetään.
Jollei se onnistu, asiakirja saadaan lähettää muuhun
selville saatuun osoitteeseen tai antaa tiedoksi asiamiehelle, jos
tämä on käyttänyt siinä asiassa
puhevaltaa. Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa tuomita maksettavaksi siltä osin
kuin henkilökohtaisesta tiedoksisaannista on epäselvyyttä.
76 §
Uuden uhkasakon asettaminen
Ulosottomies saa asettaa uuden uhkasakon, vaikka aikaisemmin
asetettua uhkasakkoa ei ole tuomittu maksettavaksi. Aikaisemmin
asetettu uhkasakko kuitenkin raukeaa, jollei ulosottomies uutta
uhkasakkoa koskevassa tiedoksiannossa samalla ilmoita päätöksestään
hakea käräjäoikeudelta aikaisemman uhkasakon
tuomitsemista.
77 §
Muutoksenhaku
Ulosottomiehen päätökseen, joka koskee
uhkasakon asettamista, saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhaku
ei kuitenkaan lykkää asianomaisen velvollisuutta
noudattaa ulosottomiehen asettamaa velvoitetta. Ulosottomies voi oikaista
päätöstään noudattaen,
mitä 9 luvun 1—3 §:ssä säädetään.
78 §
Hakemus uhkasakon tuomitsemisesta
Tämän lain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
käräjäoikeus tuomitsee ulosottomiehen
hakemuksesta maksettavaksi ulosottomiehen asettaman uhkasakon. Jos
uhkasakko on asetettu täytäntöönpantavana
olevassa ulosottoperusteessa, ulosottomies voi hakea tuomitsemista
myös uhkasakon asettaneelta tuomioistuimelta.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekemistä ulosottomiehen
on varattava velvoitetulle tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on
tarpeellista. Ulosottomiehen on ilmoitettava hakemuksen tekemistä koskevasta
päätöksestään velvoitetulle.
79 §
Maksettavaksi tuomitsemisen edellytykset
Tuomioistuimen, jolta ulosottomies hakee uhkasakon maksettavaksi
tuomitsemista, tulee omasta aloitteestaan tutkia ulosottomiehen
tekemän uhkasakon asettamispäätöksen
oikeellisuus. Uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, jos velvoitetta
ei ole täytetty tai sitä on rikottu ilman pätevää syytä.
Uhkasakon tuomitsemisessa noudatetaan lisäksi soveltuvin
osin, mitä uhkasakkolain 10 §:n 2 momentissa
ja 11 §:ssä säädetään.
Jos juokseva uhkasakko on asetettu määräämällä lisäerä jokaisesta
rikkomiskerrasta, lisäerät raukeavat uhkasakon
peruserän kolme kertaa ylittäviltä osin
niiltä rikkomiskerroilta, jotka on tehty ennen kuin päätös
uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.
Uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, vaikka uhkasakon asettamista
koskeva ulosottoperuste tai ulosottomiehen päätös
ei ole lainvoimainen.
80 §
Uhkasakkoasian käsittely tuomioistuimessa
Uhkasakon tuomitsemista koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa
noudatetaan soveltuvin osin, mitä 10 luvun 13 §:n
1 ja 2 momentissa sekä 17 §:ssä säädetään.
Myös käräjäoikeus voi määrätä ulosottomiehen
antaman uhkasakkopäätöksen täytäntöönpanon
keskeytettäväksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 9
luvussa säädetään. Jos ulosottomiehen
hakemus hylätään, valtio voidaan velvoitetun
vaatimuksesta määrätä korvaamaan
tämän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Ennen kuin uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, velvoitetulle
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
81 §
Tuomitsemispäätöksen täytäntöönpano
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
päätös, jolla uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, voidaan
panna heti täytäntöön, jollei
muutoksenhakutuomioistuin noudattaen soveltuvin osin, mitä 9
luvun 14—17 §:ssä säädetään,
toisin määrää. Ulosmitattu omaisuus
saadaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta
kuitenkin myydä ainoastaan 2 luvun 5 §:n 2 momentissa
tarkoitetuissa tapauksissa. Hovioikeuden päätöksestä, jolla
uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, on voimassa, mitä 2
luvun 10 §:ssä säädetään.
Voimakeinot
82 §
Voimakeinot täytäntöönpanon
toimittamiseksi
Ulosottomiehellä on oikeus etsiessään
ulosmittauskelpoista omaisuutta, muuta täytäntöönpanon
kohdetta tai asiassa selvitystä taikka päästäkseen
täytäntöönpanon edellyttämiin
tiloihin tarvittaessa avata tai avauttaa lukkoja ja ovia sekä täytäntöönpanon
toimittamiseksi käyttää muita vastaavia
voimakeinoja siinä määrin kuin niitä voidaan
olosuhteet huomioon ottaen pitää perusteltuina
sekä saada poliisilta virka-apua. Asianomaiselle on kuitenkin
varattava tilaisuus toimia itse, jollei täytäntöönpano
sen johdosta vaarannu.
83 §
Henkilöön kohdistuvat voimakeinot
Jos ulosottomies kohtaa vastarintaa, jolla pyritään
estämään täytäntöönpano
tai sitä tuntuvasti vaikeuttamaan, ulosottomiehellä on
oikeus saada poliisilta virka-apua. Ulosottomies saa vastarintaa
kohdatessaan itsekin käyttää sellaisia
vastarinnan murtamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita täytäntöönpanotehtävän
laatu, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutoinkin huomioon
ottaen voidaan pitää puolustettavina.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Takaisinsaanti
84 §
Takaisinsaantiperusteet ja takaisinsaantikanne
Ulosottoa hakeneen velkojan oikeutta loukkaava oikeustoimi tai
siihen vaikutukseltaan rinnastettava menettely, järjestely
tai muu toimenpide voidaan hakijan kanteen johdosta tuomioistuimen
päätöksellä peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään
annetussa laissa (758/1991) säädetyillä perusteilla.
Mainitussa laissa tarkoitettuna määräpäivänä on
tällöin ulosottoasian vireilletulopäivä.
Ulosoton hakija ja sivullinen voivat lisäksi vaatia mainitussa
laissa tarkoitettua korvausta, tuottoa ja korkoa sekä vastikkeen palauttamista
tai sitä koskevan velvollisuuden poistamista. Jollei jäljempänä toisin
säädetä, takaisinsaannista on muutoin
soveltuvin osin voimassa, mitä mainitussa laissa säädetään.
85 §
Takaisinsaantiväite
Ulosoton hakija voi vaatia oikeustoimen peräyttämistä ja
vastikkeen palauttamisvelvollisuuden poistamista myös takaisinsaantiperustetta
koskevalla väitteellä täytäntöönpanoriidassa tai
muussa oikeudenkäynnissä, jossa sivullinen vaatii
oikeutta ulosmittauksen kohteeseen. Hakija voi esittää sellaisen
takaisinsaantiväitteen myös ulosottovalitusasiassa,
jossa vaaditaan täytäntöönpanotoimen
kumoamista sivullisen oikeuden perusteella.
Mitä tässä laissa säädetään
takaisinsaantikanteesta, koskee soveltuvin osin myös takaisinsaantiväitettä.
86 §
Takaisinsaantikanne ulosottoasian vireillä ollessa
Takaisinsaantikanne voidaan nostaa, kun ulosottoasia on tullut
vireille.
Jos ulosottoasia on kannetta nostettaessa vireillä,
kannetta ajavan ulosoton hakijan on toimitettava tuomioistuimelle
sille osoitettu ulosottomiehen antama ilmoitus vireilletulopäivästä ja lausunto
siitä, tuleeko kantajan saatava todennäköisesti
kertymään sellaisesta velalliselle riidattomasti
kuuluvasta omaisuudesta tai tulosta, joka voidaan ulosmitata seuraavan
kuuden kuukauden aikana. Jos täysi kertymä on
mainitussa ajassa odotettavissa, kannetta ei voida tutkia.
87 §
Takaisinsaantikanne ulosottoasian vireilläolon jälkeen
Takaisinsaantikanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa
95 §:n 1 momentissa tarkoitetun estetodistuksen päivämäärästä.
Palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksessa mainittu määräaika
lasketaan siitä, kun kaksi vuotta on kulunut asian vireilletulosta,
jollei estetodistusta ole annettu sitä ennen. Jos ulosmittauksesta
on valitettu, takaisinsaantikanne on nostettava kuuden kuukauden
kuluessa siitä, kun ulosmittauksen kumoamista koskeva ratkaisu
on tullut lainvoimaiseksi.
Jos kysymys on osituksesta eikä siitä ole
annettu maistraattiin osituskirjaa, takaisinsaantikanteen saa nostaa
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun osituskirja annetaan
maistraattiin.
88 §
Takaisinsaanti ja rauennut maksukyvyttömyysmenettely
Jos velkoja hakee ulosottoa kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun konkurssi-, yrityssaneeraus- tai yksityishenkilön velkajärjestelymenettely
on ennen konkurssituomion antamista taikka saneeraus- tai maksuohjelman
vahvistamista rauennut tai velkojasta johtumattomasta syystä päättynyt,
takaisinsaannin määräpäivä määräytyy
mainitun menettelyn mukaisesti.
89 §
Peräytyneen omaisuuden ulosmittaus
Sivullinen on velvollinen luovuttamaan peräytyneeksi
määrätyn oikeustoimen kohteena olevan
omaisuuden sekä tuomitun korvauksen, tuoton ja koron ulosottomiehelle.
Edellä tarkoitetuista varoista on ensin vähennettävä määrä, joka
tuomioistuimen päätöksen mukaan on maksettava
sivulliselle. Jäljelle jäävistä varoista ulosmitataan
määrä, joka vastaa hakijan niitä saatavia,
joista hänellä oli ulosottoperuste takaisinsaantikannetta
nostettaessa, sekä hakijalle takaisinsaantioikeudenkäynnissä tuomittuja
oikeudenkäyntikuluja. Rahaksi muuttamista edellyttävä omaisuus
on myytävä niin kuin 5 luvussa säädetään.
Mahdollinen ylijäämä tulee palauttaa
sivulliselle.
90 §
Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Tuomioistuin, joka käsittelee takaisinsaantikannetta,
voi kieltää kanteessa tarkoitettuun omaisuuteen
kohdistuvan täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi.
Määräyksestä on soveltuvin osin
voimassa, mitä 9 luvun 14—17 §:ssä säädetään.
91 §
Tietojen antaminen hakijalle
Ulosottomiehen tulee viipymättä ilmoittaa hakijalle,
jonka saatavan suuruus huomioon ottaen sillä ilmeisesti
on merkitystä, havaitsemistaan seikoista, jotka saattavat
antaa aiheen takaisinsaantikanteen nostamiseen, hakemukseen konkurssiin
asettamiseksi tai muuhun vastaavaan erityiseen toimeen hänen
saatavansa perimiseksi. Hakijalle tulee antaa myös mahdollinen
ulosottoselvityspöytäkirja ja muut tarpeelliset
asiakirjat. Ulosottomies saa antaa hakijalle myös 73 §:n
1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Hakija
ei saa käyttää näitä tietoja
oikeudenkäymiskaaren todistamista koskevien rajoitusten
kiertämiseksi eikä velallisen syytteeseen saattamiseksi.
Ulosottomiehen tulee muistuttaa hakijaa mainituista rajoituksista.
Suorituskielto luotonannossa
92 §
Kiellon edellytykset
Jos havaitaan, että velallinen ilmeisesti ulosoton
välttämiseksi luotollista tiliä tai muuta vastaavaa
luotonottoa hyväksikäyttäen nostaa luottoa
tai lisäluottoa ja ohjaa saataviaan tai tuloaan tällaiselle
tilille, ulosottomies saa kieltää velallista ulosottovelkojan
vahingoksi maksamasta takaisin tai muutoin suorittamasta kiellon antamisen
jälkeen nostamaansa luottoa. Kielto on annettava välittömästi
tiedoksi myös luotonantajalle. Velalliselle annettu suorituskielto
koskee sellaista luottoa tai lisäluottoa, jonka luotonantaja
on kiellon tiedoksi saatuaan luotollisen tilin tai vastaavan luoton
puitteissa tai muodossa velalliselle myöntänyt.
Velallista ja luotonantajaa on kuultava ennen 1 momentissa tarkoitetun
kiellon antamista, jos se täytäntöönpanoa
haittaamatta käy päinsä.
93 §
Kiellon oikeusvaikutukset
Edellä 92 §:ssä tarkoitetun
kiellon vastainen suoritus on tehoton. Luotonantaja ei saa käyttää kiellossa
tarkoitetun luoton takaisinmaksuksi tehtyjä suorituksia
myöskään kuittaukseen siltä osin
kuin suoritukset vastaavat kiellon tiedoksisaannin jälkeen
myönnettyä luottoa tai lisäluottoa.
Luotonantaja on velvollinen tilittämään
ulosottomiehelle tehottomalla toimella suoritetut varat uhalla,
että tilittämättä jätetty
määrä voidaan ulosmitata luotonantajalta
ulosottomiehen kieltopäätöksen nojalla.
Vireilläolon päättyminen lopputilitykseen
tai täytäntöönpanon esteeseen
94 §
Vireilläolon päättyminen lopputilitykseen
Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet
varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat
vireilläolon tilitetyn määrän
osalta. Jos varat on nostettu vakuutta vastaan, asian vireilläolo päättyy
vasta, kun oikeus niihin on lopullisesti ratkaistu. Sama koskee
asiaa, jossa velkoja on vapautettu vakuuden asettamisesta.
Lopputilityksen määrästä on
annettava velkojalle ulosottomiehen allekirjoittama todistus erikseen
tai estetodistuksen yhteydessä. Todistus voidaan antaa
sähköisesti.
95 §
Vireilläolon päättyminen estetodistukseen
Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste)
tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta
ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle
on annettava sitä koskeva todistus.
Myös silloin, kun maksuvelvoitteen täytäntöönpano
päättyy muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
esteeseen, hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.
Ulosottoasian vireilläolo päättyy
estetodistuksen antamispäivänä.
96 §
Muu kuin maksuvelvoite
Muuta kuin maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy silloin, kun ulosottomies on suorittanut
täytäntöönpanotoimet loppuun
tai antanut todistuksen täytäntöönpanoa kohdanneesta
esteestä.
97 §
Estetodistuksen sisältö
Estetodistuksesta tulee käydä ilmi asiassa suoritetut
keskeiset toimenpiteet. Ulosottomiehen on allekirjoitettava estetodistus.
Todistus voidaan antaa sähköisesti.
98 §
Varattomuustodistus ilman vireillepanoa
Velkojalla, joka saattaa todennäköiseksi,
että hänellä on saatava velalliselta,
on oikeus ilman ulosottohakemusta saada todistus siitä,
että kyseistä velallista koskeva 95 §:n
1 momentissa tarkoitettu estetodistus on annettu pyyntöä edeltävän
kuuden kuukauden aikana eikä ulosmittausta ole
tämän jälkeen toimitettu. Todistus voidaan
antaa sähköisesti. Todistuksen pyytäjän nimi
sekä saatava ja sen peruste tulee tallettaa ulosoton tietojärjestelmään.
99 §
Vireilläolon päättymistä koskeva
todistus
Vastaajalle on pyynnöstä annettava ulosottomiehen
allekirjoittama todistus siitä, että ulosottoasian
vireilläolo on päättynyt. Maksuvelvoitetta
koskevaan todistukseen on merkittävä peritty ja
perimättä jäänyt määrä sekä se,
onko saatava rekisteröity passiiviasiaksi. Muuta ulosottoasiaa
koskevaan todistukseen tulee merkitä vireilläolon
päättymisen syy.
100 §
Pieni jäännössaatava
Jos hakijan saatavasta on tilityksen jälkeen jäljellä enintään
valtioneuvoston asetuksella säädetty vähäinen
rahamäärä, ulosottomies saa jättää sen
perimättä ja tehdä lopputilityksen. Mitä tässä säädetään,
ei koske lapselle tulevaa elatusapua tai sille kertyvää viivästyskorkoa.
Passiivisaatava
101 §
Passiivisaatavaksi rekisteröinti
Jos maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy 95 §:n 1 momentissa
tarkoitettuun esteeseen, asia merkitään hakijan
pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi.
Tätä koskeva pyyntö tulee esittää ulosottohakemuksessa
tai myöhemmin asian vireilläolon aikana. Passiivisaatavaksi
merkitseminen ei jatka ulosottoasian vireilläoloa.
Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta
estetodistuksen päivämäärästä. Voimassaolon
päättymisestä ilmoitetaan hakijalle,
jollei tämä ole muuta pyytänyt.
Rekisteröintipyynnön katsotaan koskevan kaikkia
samanaikaisessa ulosotossa olevia saatavia, jollei hakija peruuta
pyyntöä jonkin saatavan osalta. Rekisteröinnin
voimassaoloaika lasketaan samanaikaisessa ulosotossa viimeisestä estetodistuksesta.
102 §
Ulosmittaus passiivisaatavan perimiseksi
Ulosottomies ei ole velvollinen etsimään velalliselle
kuuluvaa omaisuutta tai selvittämään velallisen
olinpaikkaa passiivisaatavan perimiseksi. Jos kuitenkin ulosmittauskelpoista
omaisuutta löytyy, se tulee ulosmitata passiivisaatavan
suorittamiseksi, jollei siihen ole estettä. Passiivisaatavaa
koskeva ulosottoasia tulee vireille ulosmittauspäätöksellä tai
väliaikaistoimella. Vireilläolon päättymisen
jälkeen saatava merkitään tarvittaessa
uudelleen passiivirekisteriin, jos rekisteröintiaikaa on
jäljellä.
Omaisuutta, joka on ulosmitattu yksin passiivisaatavan suorittamiseksi,
ei saa myydä eikä varoja muussakaan tapauksessa
tilittää passiivisaatavan suorittamiseksi ennen
kuin sen määrä on tarkistettu.
103 §
Velkojan ilmoitusvelvollisuus
Velkojan tulee passiivisaatavan suorittamiseksi toimitetun ulosmittauksen
jälkeen ilmoittaa ulosottomiehen asettamassa määräajassa
ja 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla saatavansa
määrä. Muussa tapauksessa ulosmittaus
voidaan peruuttaa. Velkojan tulee muulloinkin ulosottomiehen pyynnöstä ilmoittaa
saatavansa määrä. Muussa tapauksessa
saatava voidaan poistaa passiivirekisteristä. Velkoja on
velvollinen omasta aloitteestaan ilmoittamaan ulosottomiehelle,
jos passiivisaatava tulee kokonaan suoritetuksi.
Suppea ulosotto
104 §
Hakeminen ja kohde
Jos hakija haluaa tyytyä suppeaan ulosottoon, sitä tulee
pyytää nimenomaisesti ulosottohakemuksessa. Jos
usea velallinen vastaa samasta velasta, suppeaan ulosottoon ei voida
ryhtyä.
Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo tai veroennakon
palautus sekä muu valtioneuvoston asetuksella säädettävä omaisuus,
jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosottomiehen tulee etsiä tällaista
omaisuutta tarkastamalla velallisen varallisuustietoja rekistereistä ja
suorittamalla muita vastaavia toimia niin kuin valtioneuvoston asetuksella
säädetään.
Velallisen olinpaikkaa tulee selvittää ja
muulta kuin 2 momentissa tarkoitetulta osin menetellä kuten
tavallisessa ulosottoasiassa.
105 §
Pyynnön peruuttaminen
Hakija voi peruuttaa suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen
hakemuksestaan, jolloin velalliselle kuuluvaa omaisuutta tulee etsiä kuten
tavallisessa ulosottoasiassa.
Jos muussa asiassa on ulosmitattu omaisuutta, joka on myytävä,
ja ulosottomies arvioi, että suppeassa ulosotossa perittävänä oleva
saatava kertyisi kokonaan tai sille etuoikeussäännökset huomioon
ottaen kertyisi valtioneuvoston asetuksella säädettyä suurempi
määrä, hakijalta tulee tiedustella, peruuttako
hän suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen.
106 §
Oikeusvaikutukset
Suppeaa ulosottoa koskevan asian vireilletulolla on sama oikeusvaikutus
kuin tavallisella ulosottoasialla. Varattomuusestetodistuksen sijasta
annetaan estetodistus, jonka mukaan velalliselta ei ole löydetty
riittävästi omaisuutta, joka voi olla suppean
ulosoton kohteena. Jollei myöskään velallisen
olinpaikasta ole tietoa, annetaan lisäksi todistus tuntemattomuusesteestä.
Suppean ulosoton jälkeen saatavaa ei voida merkitä passiivisaatavaksi
eikä takaisinsaantikannetta voida nostaa.
Täydentäviä säännöksiä
107 §
Virka-apu muulta viranomaiselta
Poliisi ja muu viranomainen ovat velvollisia antamaan ulosottomiehelle
täytäntöönpanossa tarpeellista
virka-apua.
Avustava ulosottomies saa pyytää virka-apua muulta
viranomaiselta, jos asia on kiireellinen.
108 §
Asiantuntija
Ulosottomies saa käyttää asiantuntijaa,
jos tässä laissa niin säädetään
tai jos siihen on erityistä tarvetta kirjanpitoaineiston
selvittämiseksi tai muun vastaavan tehtävän
suorittamiseksi.
Asiantuntijana ei saa toimia henkilö, joka on asiaan
tai ulosottoasian asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen
puolueettomuutensa tai luotettavuutensa voidaan katsoa vaarantuvan. Ulosottomiehen
on tarvittaessa muistutettava asiantuntijaa lain mukaisesta vaitiolovelvollisuudesta.
Asiantuntijan käyttämisestä aiheutuneista
kuluista on voimassa, mitä 8 luvussa säädetään. Kulut
voidaan kuitenkin erityisestä syystä osaksi tai
kokonaan jättää valtion vastattaviksi.
109 §
Vahingonkorvaus valtion varoista
Oikeusministeriö tai sen määräämä voi
harkintansa mukaan ilman oikeudenkäyntiä maksaa vahingonkorvausta
asianosaiselle tai sivulliselle, jos valtion korvausvastuuta voidaan
pitää selvänä tai korvauksen
maksamista kohtuullisena. Jos valtiolta korvausta saanut olisi voinut
hakea korvausta toiselta, valtiolla on oikeus vaatia maksamansa
määrä viimeksi mainitulta.
110 §
Tulkkaus
Sen lisäksi, mitä oikeudesta tulkkaukseen muualla
säädetään, ulosottoviranomaisen
tulee käytettävissä olevien mahdollisuuksien
mukaan huolehtia tulkkauksesta, jos asianosainen tai muu henkilö,
jota tulee tämän lain mukaan kuulla, käyttämänsä kielen
taikka aisti- tai puhevian takia ei voi tulla ymmärretyksi
ja tulkkaus on tarpeen asian selvittämiseksi tai asianomaisen oikeuksien
turvaamiseksi. Tulkkauksesta aiheutuneet kulut jäävät
valtion vastattaviksi.