sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 5 ja 6
kohta laissa 287/2000, 27 § osaksi laissa 250/2002,
83 §:n 1, 6 ja 7 momentti laissa 1777/1995, 83 §:n
3 ja 5 momentti sekä 99 § osaksi laissa 84/1999,
83 §:n 4 momentti ja 83 b § viimeksi
mainitussa laissa, 83 c § laissa 1322/1997, 83
g §:n 1 momentti laissa 383/2005, 84 a § laissa
420/2003 sekä 97 § osaksi mainitussa
laissa 84/1999 ja laissa 1324/2004 ja 172 a §:n
2 momentti osaksi laissa 287/2000, sekä
1 luku
Yleisiä säännöksiä
2 §
Vakuutuskassaan, joka harjoittaa työntekijäin
eläkelain (395/1961), yrittäjien eläkelain (468/1969),
sairausvakuutuslain (1224/2004) tai kuntoutusrahalain (611/1991)
mukaista toimintaa, sovelletaan tämän lain säännöksiä,
jos mainituista laeista ei muuta johdu. Sama kassa ei saa harjoittaa
sairausvakuutuslain mukaista toimintaa ja eläkevakuutustoimintaa.
Mikä tämän lain nojalla koskee eläkekassan lisäeläketoimintaa,
sovelletaan vastaavasti ETA-lisäeläkekassaan,
jollei 14 a luvussa toisin säädetä.
3 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 a) lisäeläketoiminnalla yksinomaan
vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita
etuuksia myöntävää eläkekassaa
tai eläkekassan vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja
muita etuuksia myöntävää osastoa;
1 b) ETA-lisäeläkekassalla 14
a luvussa tarkoitettua eläkekassaa, joka myöntää yksinomaan
vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita etuuksia;
1 c) ulkomaisella ETA-lisäeläkelaitoksella ammatillista
lisäeläketoimintaa harjoittavaa lisäeläkelaitosta,
joka harjoittaa ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien
laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY
tarkoitettua lisäeläketoimintaa ja joka on toisessa
ETA-valtiossa asianmukaisesti hyväksytty ja rekisteröity;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) osakkaalla jatkuvan kannatusmaksun suorittajaa;
6) palveluyrityksellä yhteisöä,
joka tuottaa vakuutuskassalle sen toimintaan liittyviä palveluita;
7) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa
valtiota;
8) säännellyillä markkinoilla ETA-valtiossa sijaitsevaa,
ETA-valtion viranomaisen valvonnan alaista arvopaperipörssiä ja
muuta ETA-valtiossa toimivaa vaihdantajärjestelmää,
joka Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten mukaan
rinnastetaan tällaiseen arvopaperipörssiin;
9) vastuuvelan bruttomäärällä vastuuvelan kokonaismäärää ennen
83 §:n 3 momentissa säädettyjen erien
vähentämistä; lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa
harjoittavan eläkekassan osalta vastuuvelan bruttomäärään
luetaan myös 83 §:n 7 momentissa tarkoitetut erät;
10) velkasitoumuksella velkasitoumukseen perustuvaa
laina- ja muuta saamista, velkasitoumukselle kertynyttä korkoa
sekä joukkovelkakirjalainaa ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä,
ei kuitenkaan osaketta, osuutta, johdannaissopimusta eikä sellaista
sitoumusta, jolla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla sitoumuksilla;
11) kiinteistöyhteisöllä yhteisöä,
jonka pääasiallisena tarkoituksena on omistaa
83 j §:n 1 momentin 1—3
kohdassa mainittuja varoja;
12) konsernilla osakeyhtiölaissa
(734/1978) tarkoitettua konsernia; sekä
13) takauksella velkasitoumuksen takaajan antamaa
omavelkaista takausta.
7 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että se
on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa maksuvalmiutensa
hoitamiseen tarvittavia lyhytaikaisia luottoja, omien toimitilojen
tarkoituksenmukaiseen hankkimiseen tarvittavia luottoja sekä Vakuutusvalvontaviraston
luvalla muita erityisen painavista syistä tarvittavia luottoja.
Lisäeläketoiminnan osalta eläkekassa
saa kuitenkin ottaa vain tilapäisesti lyhytaikaisia luottoja
maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi. Kassa ei saa
antaa takausta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Poiketen 7 §:n 3 momentin ja 182 §:n säännöksistä,
eläkekassa saa sijoittaa kassan osakkaana olevaan yritykseen
enintään viisi prosenttia lisäeläketoimintaan
liittyvistä varoista. Jos osakkaana on konserniin kuuluva
yritys, eläkekassa saa sijoittaa samaan konserniin kuuluviin yrityksiin
enintään 10 prosenttia lisäeläketoimintaan
liittyvistä varoista. Edellä mainittu ei koske
sellaista eläkekassan lisäeläketoimintaan liittyvistä varoista
osakkaana olevalle yritykselle antamaa lainaa, jolle on asetettu
osakkaana olevasta yrityksestä riippumaton katekelpoinen vakuus.
9 a §
Eläkekassalla on lisäeläketoimintaa
koskevien varojen osalta oikeus käyttää varojensa
hoitajina Euroopan talousalueelle sijoittautuneita omaisuudenhoitajia,
jotka on hyväksytty arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa
harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien
lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten
yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY,
sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla annetun neuvoston direktiivin
93/22/ETY, luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta
ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2000/12/EY tai henkivakuutuksesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY
mukaisesti. Eläkekassalla on lisäeläketoimintaa
koskevien varojen osalta myös oikeus käyttää varojensa
säilyttäjinä Euroopan talousalueelle
sijoittautuneita säilytysyhteisöjä, jotka
on hyväksytty arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa
harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien
lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten
yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin, sijoituspalveluista
arvopaperimarkkinoilla annetun neuvoston direktiivin tai luottolaitosten liiketoiminnan
aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin mukaisesti.
12 §
Vakuutuskassan säännöissä on
mainittava:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 a) säilyttääkö ja missä määrin
lisäeläketoimintaa harjoittavan eläkekassan
jäsen, jonka jäsenyys on päättynyt
ennen eläkkeeseen tai muuhun etuuteen oikeuttavan tapahtuman
sattumista, itse tai hänen edunsaajansa oikeuden eläkkeeseen
tai muuhun etuuteen (vapaakirjaoikeus);
11 b) tieto siitä, että lisäeläketoimintaa
harjoittavan eläkekassan jäsenillä ja
heidän edunsaajillansa on oikeus lisäeläkkeeseen
tai muuhun etuuteen työsopimuslain (55/2001) 1
luvun 10 §:ssä tarkoitetussa liikkeen luovutustilanteessa;
11 c) mitkä tiedot eläkekassa toimittaa
muun kuin lakisääteisen toiminnan osalta jäsenille,
vapaakirjan saaneille henkilöille sekä eläkkeensaajille
pyynnöstä tai eläkekassan omasta toimesta 84
a ja 84 b §:ssä edellytetyllä tavalla
sekä tieto siitä, miten ja milloin tiedot toimitetaan;
11 d) tiedot muun kuin lakisääteisen
toiminnan osalta jäsenten, vapaakirjan saaneiden henkilöiden,
eläkkeensaajien ja edunsaajien käytettävissä olevista
oikeusturvakeinoista;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Vakuutuskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään
kolme jäsentä. Hallituksessa voi lisäksi
olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin
on jäseniä. Sairausvakuutuslain mukaisen työpaikkakassan
hallituksessa tulee kuitenkin olla vähintään
viisi jäsentä, joilla on oltava henkilökohtaiset
varajäsenet.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 §
Toimitusjohtajan asuinpaikan on oltava Euroopan talousalueella.
Lisäksi vähintään yhdellä hallituksen
jäsenistä ja varajäsenistä on
oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Vakuutusvalvontavirasto
myönnä vakuutuskassalle lupaa poiketa tästä.
Vakuutuskassan johtoon kuuluvien on oltava hyvämaineisia.
Heillä on oltava sellainen yleinen vakuutuskassatoiminnan
tuntemus kuin vakuutuskassan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen
on tarpeen tai heidän palveluksessaan on oltava riittävän
päteviä ja kokeneita neuvonantajia.
Vakuutuskassan johdon tulee hoitaa kassaa ammattitaitoisesti
ottaen huomioon jäsenten ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden
sekä eläkkeensaajien edut.
Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon
määrätty ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana.
33 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallituksen on huolehdittava, että eläkekassalla
on kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen
valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä luotettavaa
hallintoa koskevista vaatimuksista.
7 luku
Vakuutusmaksut, vastuuvelka ja toimintapääoma
81 a §
Lisäeläketoiminnan osalta eläkekassan
vastuuvelan laskuperusteet on laadittava ottaen huomioon ensisijaisesti
jäsenten, vapaakirjan saaneiden henkilöiden ja
eläkkeensaajien etuuksien turvaaminen. Vastuuvelan laskennassa
käytettävät muuttujat, kuten kuolemaan,
eliniänodotukseen ja työkyvyttömyyteen
liittyvät oletukset ja taloudelliset oletukset on valittava
varovaisuutta noudattaen. Vakuutusmatemaattisten menetelmien tulee
olla samoja tilikaudesta toiseen, ellei muuttamiseen ole perusteltua
syytä.
Jos eläkekassan vastuuvelan perusteita lisäeläketoiminnan
osalta muutetaan, perusteita on sovellettava myös ennen
muutosta jäseniksi tulleisiin, jollei heitä varten
laadita eri perusteita. Jos vastuuvelan perusteita muutetaan lainsäädännön,
väestörakenteen tai taloudellisen tilanteen muuttumisen
johdosta siten, että uusien perusteiden mukainen vastuuvelka
on vanhojen perusteiden mukaista vastuuvelkaa suurempi ja eläkekassan
lisäeläketoimintaa koskevat varat eivät
riittäisi suuremman vastuuvelan kattamiseen, voidaan vastuuvelkojen
erotus merkitä Vakuutusvalvontaviraston luvalla taseeseen
vastaavien puolelle vastuuvajauksena (vakuutustekninen katevajaus).
Vakuutusvalvontaviraston luvan myöntämisen
edellytyksenä on, että eläkekassa laatii
toteuttamiskelpoisen suunnitelman vakuutusteknisen katevajauksen
kuolettamiseksi määräajassa, kuitenkin
enintään kymmenen vuoden kuluessa. Luvan myöntämisen
ja edellä tarkoitetun määräajan
pituuden tulee perustua eläkekassan arvioituun vakuutusteknisen
katevajauksen kuolettamisesta aiheutuvaan keskimääräiseen
maksutason korotukseen. Suunnitelman on oltava jäsenten,
vapaakirjan saaneiden henkilöiden ja eläkkeensaajien
saatavilla.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
lisäeläketoimintaa harjoittavan eläkekassan
vastuuvelan laskemisessa käytettävien laskuperusteiden
sisällöstä. Vakuutusvalvontavirasto voi
antaa tarkempia määräyksiä turvaavuuden
ja varovaisuuden noudattamisesta laskuperusteissa ja vastuuvelan
laskennassa käytettävien muuttujien valinnasta
ja oletuksista.
82 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei sovelleta eläkekassojen lisäeläketoimintaan.
82 a §
Lisäeläketoiminnan osalta eläkekassan
vastuuvelan laskemisessa käytettävä korko
tulee valita varovaisuutta noudattaen.
Enimmäiskoron asettamisessa 4 momentin mukaisesti on
otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten tai valtion
pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto.
Sen estämättä, mitä 4 momentissa
säädetään, lisäeläketoiminnan
vastuuvelan laskemisessa käytettävä korko
voidaan eläkekassan hakemuksesta Vakuutusvalvontaviraston
luvalla valita 4 momentissa tarkoitettua enimmäiskorkoa
suuremmaksi vastuuvelkaa kattavan omaisuuden tuottotason mukaan
tekemällä siitä turvaavuuden kannalta
riittävä vähennys. Tällöin
on otettava huomioon myös tulevien maksujen sijoittamisesta
saatavien tuottojen taso. Tuottotasoa korjataan tulevien sijoitusten
tuottoa vastaavaksi siltä osin kuin vastuuvelkaa kattavien
sijoitusten kesto on lyhyempi kuin vastuuvelan kesto. Vakuutusvalvontavirasto
antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä momentissa
tarkoitetusta hakemuksesta.
Vastuuvelan laskemisessa käytettävän
koron enimmäismäärä säädetään
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
83 §
Vakuutuskassan on katettava 79 §:ssä ja 80 §:n
2 momentissa tarkoitettu vastuuvelka. Lisäeläketoimintaa
harjoittavan eläkekassan lisäeläketoiminnan
vastuuvelasta voidaan tällöin vähentää 81
a §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusteknisen katevajauksen
kuolettamatta oleva määrä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuutuskassan on katettava vastuuvelka jäljempänä tässä pykälässä säädettyihin
omaisuuslajeihin kuuluvin sellaisin varoin, jotka käypään arvoon
Vakuutusvalvontaviraston määräämien perusteiden
mukaan arvostettuina riittävät kattamaan vastuuvelan,
josta ensin on vähennetty seuraavat erät:
1) jälleenvakuuttajan osuus enintään
Vakuutusvalvontaviraston hyväksymään
määrään;
2) takautumisoikeuteen perustuvat saamiset; sekä
3) sosiaali- ja terveysministeriön määräämissä tapauksissa
erityisistä syistä vähennettävät muut
erät.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä määrätä,
että tietyt katteeseen kuuluvat varat arvostetaan niiden
käyvästä arvosta poikkeavasti.
Vastuuvelan katteen on, sen mukaan kuin 83 h—83
r §:ssä säädetään,
oltava:
1) joukkovelkakirjalainoja ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä;
2) velkasitoumuksiin perustuvia laina- ja muita saamisia;
3) osakkeita ja muita tuotoltaan vaihtelevia omistusosuuksia;
4) osuuksia sijoitusrahastoissa ja muissa niihin rinnastettavissa
yhteissijoitusyrityksissä;
5) kiinteistöjä, rakennuksia ja kiinteään
omaisuuteen kohdistuvia oikeuksia, kuten nautinta- ja käyttöoikeuksia
ja tontinvuokraoikeuksia; osakkeita ja osuuksia kiinteistöyhteisöissä;
oikeuksia vesivoimalaitoksen käytössä olevaan vesivoimaan
edellyttäen, että vesivoiman käyttöoikeuden
vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys; rakennusaikaisia saamisia sellaiselta
kiinteistöyhteisöltä, joka omistaa tässä kohdassa
tarkoitettuja varoja ja jossa vakuutuskassalla on määräämisvalta;
6) vakuutusmaksusaamisia osakkailta ja jäseniltä sekä muita
saamisia jälleenvakuuttajalta kuin 3 momentin 1 kohdassa
mainittuja jälleenvakuuttajan osuuksia;
7) verosaamisia ja muita saamisia valtioilta ja muilta julkisyhteisöiltä;
8) muita kuin 5 kohdassa tarkoitettuja aineellisiin hyödykkeisiin
luettavia varoja;
9) rahaa ja pankkisaamisia, talletuksia luottolaitoksissa ja
muissa laitoksissa, joilla on oikeus vastaanottaa talletuksia;
10) siirtosaamisia, kuten kertyneitä korkoja, kertyneitä vuokria
ja muita tulojäämiä sekä menoennakoita;
tai
11) lakisääteisen eläkevakuutuksen
osalta sosiaali- ja terveysministeriön tämän
vakuutuslajin erityisluonteen johdosta hyväksymiä muita eriä.
Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutuskassan hakemuksesta hyväksyä vastuuvelan
katteeksi määräajaksi muitakin kuin 5
momentissa tarkoitettuja varoja ja sitoumuksia, jotka niiden laatuun
ja varmuuteen nähden voidaan rinnastaa 5 momentissa
tarkoitettuihin varoihin.
Säännöksiä kiinteistöistä,
rakennuksista ja tämän pykälän
5 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista oikeuksista sovelletaan 83
h—83 r §:n osalta myös sellaisen kiinteistöyhteisön,
jonka kotipaikka on ETA-valtiossa ja jossa vakuutuskassalla on määräämisvalta,
omistamiin tällaisiin varoihin samalla tavoin kuin jos
nämä varat olisivat vakuutuskassan suorassa omistuksessa.
Lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa
harjoittavan eläkekassan on vastuuvelan lisäksi
katettava sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut
vastuuvelkaan rinnastettavat erät noudattaen
soveltuvin osin tämän pykälän
säännöksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
83 b §
Eläkekassan työntekijäin eläkelain
mukaista toimintaa koskevalla toimintapääomalla
tarkoitetaan sitä määrää,
jolla eläkekassan tämän toiminnan varat
ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset ja vakuudet ylittävät
eläkekassan sanotusta vakuutustoiminnasta johtuvat velat
ja muut näihin rinnastettavat sitoumukset, siten kuin siitä 2—10
momentissa säädetään ja 10 momentin nojalla
tarkemmin määrätään.
Vastuuvelkaa laskettaessa ei oteta huomioon 79 §:n 2 momentissa
tarkoitettua lisävakuutusvastuuta.
Toimintapääomaan luetaan seuraavat
erät:
1) rahana maksettu takuupääoma tai pohjarahasto;
2) vararahasto ja muut oman pääoman rahastot;
3) tilikauden ja edellisten tilikausien ylijäämistä kertynyt
oma pääoma;
4) kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 15 §:ssä tarkoitetut
vapaaehtoiset varaukset;
5) edellä 79 §:n 2 momentissa tarkoitettu
lisävakuutusvastuu;
6) omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen
positiivinen erotus siltä osin kuin sitä ei voida
pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;
7) takaukset ja vakuudet, jotka 83 h—83 r §:n mukaan
voidaan hyväksyä vakuutuskassan velkasitoumusten
yhteydessä vastuuvelan katteeksi;
8) eläkekassan hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella enintään viisi prosenttia osakkaiden
palkkasummasta, joka on työntekijäin eläkelain
12 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla ministeriön
antamien perusteiden mukaisen vuosimaksun perusteena;
9) eläkekassan hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston
suostumuksella muut 1—8 kohdassa mainittuihin eriin rinnastettavat
erät.
Sellaisessa eläkekassassa, jossa on järjestetty sekä lakisääteinen
eläketurva että sitä täydentävä vapaaehtoinen
lisäeläketurva, voidaan 1 momentin 1—4,
6 ja 7 kohdan mukaiset erät lukea toimintapääomaan
siltä osin kuin ne kuuluvat lakisääteistä eläketurvaa
harjoittavalle osastolle tai ovat kyseisen osaston omaisuutta.
Toimintapääomasta vähennetään:
1) tilikauden ja edellisten tilikausien tappio;
2) taseen kirjanpitoarvojen ja omaisuuden käypien
arvojen positiivinen erotus;
3) kaikki sellaiset taseeseen merkitsemättömät
velkoihin rinnastettavat erät, joiden suoritusvelvollisuutta
on pidettävä todennäköisenä.
Sellaisessa eläkekassassa, jossa on järjestetty sekä lakisääteinen
eläketurva että sitä täydentävä vapaaehtoinen
lisäeläketurva, 1 momentissa luetellut erät
vähennetään toimintapääomasta siltä osin
kuin ne kuuluvat lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa
harjoittavalle osastolle tai ovat kyseisen osaston velvoitteita.
Toimintapääoman vähimmäismäärää vastaavan
määrän on muodostuttava 2 momentin 1—5 kohdassa
tarkoitetuista eristä, joista on vähennetty 4
momentissa tarkoitetut erät.
Toimintapääomasta 83 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
vakavaraisuusrajaa vastaavan määrän on
muodostuttava tämän pykälän
2 momentin 1—7 kohdassa tarkoitetuista eristä.
Edellä 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetuista
takauksista ja vakuuksista saadaan tällöin kuitenkin
lukea hyväksi ainoastaan vakuutuskassan 83 h §:ssä lueteltujen
yhteisöjen antamat takaukset.
Toimintapääomasta saa olla muita 2 momentissa
lueteltuja eriä määrä, joka
on enintään puolet toimintapääoman
ja vakavaraisuusrajan välisestä erotuksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
säätää, että edellä 2
momentin 6 kohdassa ja 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetut joukkovelkakirjat
ja vastaavat muut raha- ja pääomamarkkinavälineet
voidaan arvostaa eläkekassan toimintapääomassa
niiden käyvästä arvosta poikkeavasti.
Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimintapääomaan
luettavista ja siitä vähennettävistä eristä.
83 c §
Eläkekassan työntekijäin eläkelain
mukaista toimintaa koskeva vakavaraisuusraja määritellään
riskiteoreettisesti vastaamaan yhden vuoden toimintapääoman
tarvetta ottaen huomioon kyseistä toimintaa koskevien sijoitusten
jakautuminen eri omaisuuslajeihin. Vakavaraisuusrajan laskemisesta
ja siihen luettavista eristä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Edellä 83 b §:ssä tarkoitetun toimintapääoman
vähimmäismäärä on yksi
kolmasosa vakavaraisuusrajasta, kuitenkin vähintään
yksi prosentti eläkekassan 79 §:n 2 momentissa
tarkoitetusta työntekijäin eläkelain
mukaisesta vastuuvelasta. Toimintapääoman vähimmäismäärää vastaavan
määrän on muodostuttava 83 b §:n 6 momentissa
säädettävistä eristä.
83 f §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisäeläketoiminnan osalta eläkekassan
sijoitussuunnitelman on sisällettävä sijoituspolitiikan
periaatteita koskeva selvitys. Selvitystä on tarkistettava
ilman viivytystä kaikkien merkittävien sijoituspolitiikkaa
koskevien muutosten jälkeen ja vähintään
joka kolmas vuosi. Sijoituspolitiikan periaatteita koskevan selvityksen
tulee sisältää selostus käytetyistä sijoitusriskien
mittaamis- ja hallintamenetelmistä sekä strategiasta,
jota noudattaen kassa on jakanut sijoittamansa varat ottaen huomioon
vastuuvelan luonteen ja keston.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
83 g §
Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon
rinnastetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön
(OECD) muut jäsenvaltiot:
1) 83 h §:n 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa;
2) 83 h §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa, 83 i §:n 1—3
kohtaa sekä 83 j §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa
sovellettaessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
83 h §
Vastuuvelan koko bruttomäärän
katteena saa olla:
1) velkasitoumuksia, joissa velallisena tai takaajana on ETA-valtio,
Ahvenanmaan maakunta tai sellainen kansainvälinen yhteisö,
jonka jäsenistä ainakin yksi on ETA-valtio;
2) velkasitoumuksia, joissa velallisena tai takaajana on ETA-valtiossa
sijaitseva sellainen kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta
tai muu sellainen niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö,
jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus;
3) velkasitoumuksia, joissa velallisena tai takaajana on ETA-valtiossa
toimiluvan saanut julkisen valvonnan alainen talletuspankki tai
vakuutusyhtiö tai muu sellainen yhteisö, jonka
Vakuutusvalvontavirasto rinnastaa edellä tarkoitettuun
talletuspankkiin tai vakuutusyhtiöön;
4) rahasto-osuuksia sijoitusrahastoissa, jotka sääntöjensä mukaan
sijoittavat varansa tässä pykälässä tarkoitettuihin
omaisuuslajeihin ja jotka on perustanut ETA-valtiossa toimiluvan
saanut julkisen valvonnan alainen rahastoyhtiö, jonka kotipaikka
on ETA-valtiossa;
5) rahasto-osuuksia muissa sijoitusrahastoihin rinnastettavissa
ETA-valtiossa julkisen valvonnan alaisissa yhteissijoitusyrityksissä,
joiden kotipaikka on ETA-valtiossa ja jotka sääntöjensä mukaan
sijoittavat varansa tässä pykälässä tarkoitettuihin
omaisuuslajeihin; ja
6) velkasitoumuksia, joiden vakuutena on 1—5 kohdassa
tarkoitettuja velkasitoumuksia tai rahasto-osuuksia.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen rahasto-osuuksien lukemisesta
vastuuvelan bruttomäärän katteeseen.
83 i §
Enintään 50 prosenttia vastuuvelan
bruttomäärän katteena olevista varoista
ja sitoumuksista saa olla:
1) velkasitoumuksia, joissa velallisena tai takaajana on ETA-valtiossa
toimiluvan saanut julkisen valvonnan alainen muu luottolaitos kuin 83
h §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu talletuspankki
tai siihen saman kohdan nojalla rinnastettu muu yhteisö;
2) velkasitoumuksia, joissa velallisena on yhteisö,
jonka kotipaikka on ETA-valtiossa ja jonka osakkeilla tai osuuksilla
käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla
ETA-valtiossa;
3) velkasitoumuksia, joilla käydään
kauppaa säännellyillä markkinoilla ETA-valtiossa
ja joissa velallisena on muu kuin 1 tai 2 kohdassa taikka 83 h §:n
1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitettu yhteisö; ja
4) velkasitoumuksia, joiden vakuutena on 1—3 kohdassa
tarkoitettuja velkasitoumuksia.
83 j §
Enintään 50 prosenttia vastuuvelan
bruttomäärän katteena olevista varoista
ja sitoumuksista saa olla:
1) osakkeita ja osuuksia yhteisöissä, joiden kotipaikka
on ETA-valtiossa ja joiden osakkeilla tai osuuksilla käydään
kauppaa säännellyillä markkinoilla ETA-valtiossa,
lukuun ottamatta osakkeita ja osuuksia kiinteistöyhteisöissä;
2) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen
laskemia sitoumuksia, joilla on huonompi etuoikeus kuin yhteisön
muilla sitoumuksilla;
3) rahasto-osuuksia sijoitusrahastoissa, jotka sääntöjensä mukaan
sijoittavat varansa 83 h tai 83 i §:ssä tai
tässä pykälässä tarkoitettuihin omaisuuslajeihin
ja jotka on perustanut ETA-valtiossa toimiluvan saanut julkisen
valvonnan alainen rahastoyhtiö, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa;
4) rahasto-osuuksia muissa sijoitusrahastoihin rinnastettavissa
ETA-valtiossa julkisen valvonnan alaisissa yhteissijoitusyrityksissä,
joiden kotipaikka on ETA-valtiossa ja jotka sääntöjensä mukaan
sijoittavat varansa 83 h tai 83 i §:ssä tai
tässä pykälässä tarkoitettuihin omaisuuslajeihin;
ja
5) velkasitoumuksia, joiden vakuutena on 1—4 kohdassa
tarkoitettuja osakkeita, osuuksia, sitoumuksia tai rahasto-osuuksia.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset
1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen rahasto-osuuksien lukemisesta
vastuuvelan bruttomäärän katteeseen.
83 k §
Enintään 40 prosenttia vastuuvelan
bruttomäärän katteena olevista varoista
ja sitoumuksista saa olla:
1) ETA-valtiossa olevia kiinteistöjä ja rakennuksia;
2) vakuutuskassalain 83 §:n 5 momentin 5 kohdassa
tarkoitettuja ETA-valtiossa olevaan kiinteään
omaisuuteen tai vesivoimaan kohdistuvia oikeuksia;
3) osakkeita ja osuuksia kiinteistöyhteisöissä,
joiden kotipaikka on ETA-valtiossa; ja
4) velkasitoumuksia ja rakennusaikaisia saamisia 3 kohdan mukaisilta
kiinteistöyhteisöiltä, joissa vakuutuskassalla
on määräämisvalta.
Yhdessä 1 momentissa mainittujen omaisuuslajien kanssa
saadaan yhteensä enintään 70 prosenttia
vastuuvelan bruttomäärästä kattaa
sellaisilla velkasitoumuksilla, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys
1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun omaisuuslajiin taikka
joiden vakuutena on 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja osakkeita
tai osuuksia.
83 l §
Enintään 25 prosenttia vastuuvelan
bruttomäärästä saadaan kattaa
varoilla ja sitoumuksilla, jotka on sijoitettu yhteen kohteeseen,
jos kysymyksessä on sijoitus:
1) velkasitoumuksiin, joissa velallisena tai takaajana on 83
h §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö tai
83 i §:n 1 kohdassa tarkoitettu luottolaitos; tai
2) 83 h §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tai 83 j §:n
1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun sijoitusrahastoon tai
siihen rinnastettavaan yhteissijoitusyritykseen.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin
rinnastetaan velkasitoumukset, joiden vakuutena on mainittuja velkasitoumuksia.
Jos 1 momentissa tarkoitetun yhteisön osakkeet tai
osuudet noteerataan säännellyillä markkinoilla,
enimmäisrajaa sovellettaessa lasketaan yhteen yhteisön
osakkeet ja osuudet sekä sitoumukset, joilla on huonompi
etuoikeus kuin yhteisön muilla sitoumuksilla.
83 m §
Enintään 15 prosenttia vastuuvelan
bruttomäärästä saadaan kattaa
varoilla ja sitoumuksilla, jotka on sijoitettu yhteen kohteeseen,
jos kysymyksessä on sijoitus:
1) 83 k §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitettuun
kiinteistöön, rakennukseen, oikeuteen tai kiinteistöyhteisöön;
2) velkasitoumuksiin, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys
yhteen 1 kohdassa tarkoitettuun kohteeseen tai joiden vakuutena
on osakkeita ja osuuksia samassa kiinteistöyhteisössä; tai
3) velkasitoumuksiin ja rakennusaikaisiin saamisiin
83 k §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulta kiinteistöyhteisöltä,
jossa vakuutuskassalla on määräämisvalta.
Jos kiinteistö, rakennus, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun
oikeuden kohde tai velkasitoumuksen vakuudeksi vahvistetun kiinnityksen kohde
ovat yksi ja sama tai ne sijaitsevat niin lähekkäin
toisiaan, että niitä voidaan pitää yhtenä sijoituksena,
kaikki tähän kohteeseen liittyvät 1 momentissa
tarkoitetut sijoitukset on laskettava yhteen mainitussa momentissa
säädettyä enimmäisrajaa sovellettaessa.
83 n §
Enintään 5 prosenttia vastuuvelan bruttomäärästä saadaan
kattaa varoilla ja sitoumuksilla, jotka on sijoitettu yhteen kohteeseen
83 j §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun
saman yhteisön osakkeisiin ja osuuksiin sekä sellaisiin sitoumuksiin,
joilla on huonompi etuoikeus kuin yhteisön muilla sitoumuksilla.
Yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen omaisuuslajien
kanssa saa yhteensä enintään 10 prosenttia
vastuuvelan bruttomäärää vastaava
osa katteesta olla:
1) saman yhteisön velkasitoumuksia, joilla ei ole vakuutta
tai joiden vakuutena on 1 momentissa tarkoitettuja varoja; ja
2) muiden velallisten antamia velkasitoumuksia, joiden vakuutena
on 1 momentissa tai edellä 1 kohdassa tarkoitettuja saman
yhteisön varoja.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn
lisäksi katteena olevista varoista saa olla sijoitettuna
yhteensä enintään 10 prosenttia saman
yhteisön 83 i §:n 3 kohdassa tarkoitettuihin
velkasitoumuksiin.
83 o §
Vastuuvelan bruttomäärän katteena
olevista varoista saa olla sijoitettuna 83 h—83 k §:ssä tarkoitettuun
sellaiseen omaisuuteen, jonka arvo perustuu pääosin
vakuutuskassan osakkaan toimintaan, enintään 25
prosenttia bruttomäärästä. Yhden
toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaan kohteeseen saa tällöin
kuitenkin olla sijoitettuna enintään 15 prosenttia
vastuuvelan bruttomäärästä.
Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä myöntää määräajaksi
poikkeuksia 1 momentin säännöksistä.
83 p §
Edellä 83 i, 83 j, 83 l, 83 n ja 83 o §:ssä säädettyjä enimmäisrajoja
sovellettaessa on laskettava yhteen myös sijoitukset, jotka
kohdistuvat tai liittyvät yhteisön kanssa samaan
konserniin kuuluvaan muuhun yhteisöön.
83 q §
Enintään 20 prosenttia vastuuvelan bruttomäärän
katteena olevista varoista saa olla muun valuutan kuin euron määräisiä taikka
sellaisia varoja, joita ei ole täysin suojattu valuuttakurssien
muutoksilta. Eläkekassan lisäeläketoiminnan
osalta enintään 30 prosenttia vastuuvelan bruttomäärän
katteena olevista varoista saa olla muun valuutan kuin euron määräisiä tai
sellaisia varoja, joita ei ole täysin suojattu valuuttakurssien
muutoksilta.
83 r §
Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutuskassan hakemuksesta antaa
määräajaksi luvan 83 i—83 n §:ssä säädetyn
enimmäisrajan ylitykseen.
8 luku
Tiedonantosäännökset, vakuutuskassan
vastuun rajoittaminen ja etuuden maksaminen
84 a §
Eläkekassan on kohtuullisin väliajoin saatettava
lisäeläke-etuihin oikeutetuille kassan jäsenille
ja vapaakirjan saaneille henkilöille sekä tarvittaessa
heidän edustajilleen tiedoksi voimassa olevat eläkekassan
säännöt, joista käy ilmi heidän
lisäetujensa laajuus, lisäetujen saamiseen liittyvät
edellytykset ja valintamahdollisuudet sekä kohtuullisen
ajan kuluessa olennaiset tiedot eläkejärjestelmän
sääntöihin tehdyistä muutoksista.
Eläkekassan on annettava jäsenille ja vapaakirjan
saaneille henkilöille vuosittain selvitys taloudellisesta
tilanteestaan lisäeläketoiminnan osalta.
Kunkin eläkkeensaajan on saatava eläkkeelle jäädessään
tai muiden etuuksien erääntyessä yksityiskohtaiset
tiedot niistä eläke- ja muista etuuksista, joihin
hän on oikeutettu. Lisäksi kunkin eläkkeensaajan
sekä tarvittaessa hänen edustajansa on saatava
kohtuullisen ajan kuluessa tieto eläkejärjestelmän
sääntöihin tehdyistä olennaisista
muutoksista.
84 b §
Eläkekassan jäsenten, vapaakirjan
saaneiden henkilöiden ja eläkkeensaajien sekä tarvittaessa heidän
edustajiensa on saatava pyynnöstä:
1) tilinpäätös ja vuosikertomus ja,
jos lisäeläkekassa vastaa useammasta kuin yhdestä lisäeläkejärjestelmästä,
kunkin lisäeläkejärjestelmän tilinpäätös
ja vuosikertomus; ja
2) sijoituspolitiikan periaatteita koskeva selvitys.
Eläkekassan jäsenten ja vapaakirjan
saaneiden henkilöiden on saatava pyynnöstä yksityiskohtaiset
tiedot:
1) eläke-etuuksien tavoitetasosta;
2) etuuksien tasosta jäsenyyden päättyessä; sekä
3) säännöistä,
jotka koskevat eläkeoikeuksien siirtämistä toiseen
eläkelaitokseen siinä tapauksessa, että työsuhteen
päättymisestä johtuen jäsenyys
päättyy.
Liikkeen luovutuksen kohteena olevien jäsenten on saatava
pyynnöstä yksityiskohtaiset tiedot karttuneen
lisäeläke-etuuden määrästä, etuuksien
siirtymisestä ja heidän oikeuksistaan liikkeen
luovutustilanteessa.
96 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että työntekijäin
eläkelain ja yrittäjien eläkelain mukaista
toimintaa harjoittavien eläkekassojen valvontatehtäviä siirretään
eläketurvakeskukselle.
97 §
Vakuutuskassan on vuosittain kuukauden kuluessa siitä kassankokouksesta,
jossa tilinpäätös ja toimintakertomus
on vahvistettu, toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle tilinpäätös,
toimintakertomus, tilintarkastajien lausunto ja sanotun kassankokouksen
pöytäkirja sekä samalla tai viraston
määräämänä ajankohtana
vahvistetun kaavan mukainen kertomus toiminnastaan.
Kassan on annettava Vakuutusvalvontavirastolle ja sosiaali-
ja terveysministeriölle niiden määräämässä kohtuullisessa
ajassa toiminnastaan muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja tietoja,
jos ne ovat tarpeellisia tässä laissa säädettyjen
tehtävien suorittamiseksi.
Eläkekassan ja yritysten tai laitosten, joille on siirretty
eläkekassan toimintoja, on annettava Vakuutusvalvontavirastolle
pyynnöstä tietoja eläkekassan ja yritysten
tai laitosten välisistä sellaisista seikoista,
joilla on vaikutusta eläkekassan taloudelliseen asemaan
tai jotka ovat keskeisiä tehokkaan valvonnan kannalta.
Kassan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat
ja tiedot myös eläketurvakeskukselle, jos sosiaali-
ja terveysministeriö on siirtänyt sille valvontaan
liittyviä tehtäviä. Sairausvakuutuslain
mukaisen työpaikkakassan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut
asiakirjat myös Kansaneläkelaitokselle.
99 §
Jollei vakuutuskassa noudata lakia, sääntöjään
tai vakuutusta varten vahvistettuja perusteita taikka sosiaali-
ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston tämän
lain nojalla antamia asetuksia tai määräyksiä tai
jolleivät sen toiminnan perusteet enää ole
lain mukaiset, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa kassaa korjaamaan
asia määräajassa, joka ilman pakottavia
syitä ei saa olla kuutta kuukautta pitempi.
Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus kieltää kassankokouksen,
hallintoneuvoston tai hallituksen 1 momentissa mainittua asiaa koskevan päätöksen
täytäntöönpano. Jos päätös
on jo pantu täytäntöön, Vakuutusvalvontavirasto
voi velvoittaa kassan ryhtymään toimenpiteisiin
oikaisun aikaansaamiseksi.
Tässä pykälässä tarkoitetun
kehotuksen tai kiellon tehosteeksi Vakuutusvalvontavirasto voi asettaa
uhkasakon. Päätökseen, jolla uhkasakko on
asetettu, ei voida hakea muutosta valittamalla. Uhkasakon tuomitsee
maksettavaksi Etelä-Suomen lääninhallitus.
Jollei tässä pykälässä mainittua
kehotusta tai kieltoa noudateta, Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä kassan
toiminnan osittain lopetettavaksi tai kassan purettavaksi. Kassaa
purettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 11 luvussa säädetään.
100 §
Jollei vakuutuskassalla ole hallitusta tai jollei hallitus hoida
tehtäviään, Vakuutusvalvontavirasto voi
määrätä yhden tai useamman toimitsijan
hoitamaan kassan asioita, kunnes uusi hallitus on valittu tai aikaisempi
ryhtyy uudelleen hoitamaan tehtäviään.
Toimitsijoille maksetaan Vakuutusvalvontaviraston hyväksymä palkkio
ja kustannusten korvaus kassan varoista. Jolleivät kassan
varat riitä palkkion ja korvauksen maksuun, puuttuva osa
maksetaan niistä varoista, jotka kassoilta peritään
vakuutustarkastuksen kustannusten korvaamiseksi.
101 §
Milloin Vakuutusvalvontavirasto katsoo vakuutuskassan joutuneen
tai olevan joutumassa sellaiseen tilaan, että kassa on
purettava, Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää kassaa
luovuttamasta tai panttaamasta kassan omaisuutta.
Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää 9 a §:ssä tarkoitettujen
omaisuudenhoitajien tai säilytysyhteisöjen hallinnassa
olevien lisäeläkekassan varojen käyttämisen
1 momentissa mainituissa tilanteissa.
14 a luku
Rajat ylittävä toiminta
157 a §
ETA-lisäeläkekassan muussa ETA-valtiossa kuin
Suomessa harjoittamaan lisäeläketoimintaan sovelletaan
157 b—157 j §:n säännöksiä.
Lisäeläketoimintaa harjoittavalla ulkomaisella
ETA-lisäeläkelaitoksella on oikeus harjoittaa lisäeläketoimintaa
Suomessa. Ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen Suomessa
harjoitettavaan lisäeläketoimintaan sovelletaan
vastaavasti, mitä ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun
lain (398/1995) 1 §:n 4 momentissa säädetään
ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön lisäeläketoiminnasta
Suomessa kuitenkin siten, että 15 a—15 d §:ää ei
sovelleta.
157 b §
ETA-lisäeläkekassan, jonka tarkoituksena on hoitaa
toisen ETA-valtion alueella sijaitsevien yritysten tai itsenäisten
ammatinharjoittajien vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja
muita etuuksia, on haettava Vakuutusvalvontavirastolta lupa ennen toiminnan
aloittamista.
ETA-lisäeläkekassan on ilmoitettava
lupahakemuksen yhteydessä Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat
tiedot:
1) sen yrityksen nimi tai itsenäisten ammatinharjoittajien
nimet, joiden lisäeläkejärjestelmää ETA-lisäeläkekassa
alkaa hoitaa;
2) ETA-valtio, jonka ammatillisia lisäeläkkeitä koskevaa
sosiaali- ja työlainsäädäntöä sovelletaan
1 kohdassa tarkoitetun yrityksen ja jäsenten väliseen
suhteeseen tai itsenäisiin ammatinharjoittajiin; sekä
3) selvitys ETA-lisäeläkekassalle
hoidettavaksi tulevan eläkejärjestelmän
pääpiirteistä.
Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset
lupahakemuksen yhteydessä annettavista tiedoista.
157 c §
Jos Vakuutusvalvontavirastolla ei ole syytä epäillä,
että ETA-lisäeläkekassan hallinnollinen rakenne
tai taloudellinen tila taikka laitoksen johtajien maine tai ammatillinen
pätevyys ja kokemus ei ole yhteensopiva ehdotetun lisäeläketoiminnan
kanssa, Vakuutusvalvontaviraston on kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun se sai kaikki 157 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot, toimitettava
nämä tiedot 157 b §:n 2 momentin 2 kohdassa
tarkoitetun valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava
asiasta ETA-lisäeläkekassalle.
157 d §
Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava ETA-lisäeläkekassalle
niistä ammatillisiin lisäeläkkeisiin
sovellettavista sosiaali- ja työlainsäädännön
vaatimuksista ja sijoittamista koskevista säännöksistä,
joiden mukaisesti toisessa ETA-valtiossa sijaitsevaa yritystä tai
sijaitsevia itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevaa
lisäeläkejärjestelmää tulee
hoitaa. Vakuutusvalvontaviraston on lisäksi ilmoitettava
ETA-lisäeläkekassalle niistä tiedonantosäännöksistä,
joita on sovellettava 157 b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa
valtiossa jäsenten ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden
osalta.
Suomessa toimiva ETA-lisäeläkekassa voi aloittaa
toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan yrityksen tai sijaitsevien itsenäisten
ammatinharjoittajien lisäeläkejärjestelmien
hoitamisen, kun ETA-lisäeläkekassa on saanut Vakuutusvalvontavirastolta
tiedon 1 momentissa tarkoitetuista ehdoista, kuitenkin viimeistään
kahden kuukauden kuluessa siitä, kun 157 a §:n
2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun valtion toimivaltainen viranomainen
vastaanotti 157 c §:ssä mainitut
tiedot Vakuutusvalvontavirastolta.
Ennen ETA-lisäeläkekassan toiminnan aloittamista
Vakuutusvalvontaviraston on merkittävä ETA-lisäeläkekassa
vakuutuskassarekisteriin. Vakuutuskassarekisterissä on
mainittava lisäksi ne ETA-valtiot, joissa ETA-lisäeläkekassa toimii.
157 e §
ETA-lisäeläkekassan on noudatettava rajat ylittävässä toiminnassaan
157 b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa valtiossa
sovellettavaa sosiaali- ja työlainsäädäntöä.
Lisäksi 157 b §:n 2 momentin 2 kohdassa
mainitun valtion toimivaltaisten viranomaisten vaatimuksesta ETA-lisäeläkekassan
on sovellettava kyseisessä valtiossa noudatettavia sijoittamista
koskevia säännöksiä niiden varojen
osalta, jotka vastaavat kyseisessä valtiossa harjoitettavaa
toimintaa. ETA-lisäeläkekassan on myös
noudatettava kyseisessä valtiossa noudatettavia tiedonantosäännöksiä niiden
jäsenten ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden
osalta, jotka kuuluvat ETA-lisäeläkekassan kyseisessä valtiossa
hoitaman lisäeläkejärjestelmän
piiriin.
Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava ETA-lisäeläkekassalle
1 momentissa tarkoitettujen säännösten
merkittävistä muutoksista, jos ne voivat vaikuttaa
toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan yrityksen tai sijaitsevien itsenäisiä ammatinharjoittajia
koskevan lisäeläkejärjestelmän
hoitamiseen.
157 f §
Vapaaehtoisia lisäeläke-etuuksia myöntävä eläkekassa
voidaan muuttaa ETA-lisäeläkekassaksi. Hakemukseen
ja rajat ylittävän toiminnan aloittamiseen sovelletaan
157 b—157 d §:ää.
157 g §
ETA-lisäeläkekassan on katettava muissa ETA-valtioissa
kuin Suomessa harjoittamaansa lisäeläketoimintaan
liittyvä vastuuvelka kokonaisuudessaan.
157 h §
ETA-lisäeläkekassan on pidettävä rajat
ylittävään toimintaan liittyvät
varat ja mahdolliset velat sekä tuotot ja kulut erillään
Suomessa harjoittamaansa toimintaan liittyvistä vastaavista
eristä.
Jos ETA-lisäeläkekassa hoitaa lisäeläkejärjestelmiä usean
ETA-valtion alueella, sen on pidettävä eri ETA-valtioissa
hoidettavien lisäeläkejärjestelmien varat
erillään toisistaan, jos jonkin tässä tarkoitetun
valtion kansalliset sijoittamista koskevat vaatimukset sitä edellyttävät.
157 i §
ETA-lisäeläkekassan säännöissä on
mainittava ne ETA-valtiot, joissa ETA-lisäeläkekassa toimii.
ETA-lisäeläkekassan säännöissä on
lisäksi mainittava, miten ETA-lisäeläkekassan
omaisuus ositetaan ennen omaisuuden jakoa 122 §:n 2 momentin
mukaisesti rajat ylittävää toimintaa koskevan
vakuutuskannan ja muun vakuutuskannan kesken.
157 j §
Vakuutusvalvontavirasto voi rajoittaa ETA-lisäeläkekassan
toimintaa tai kieltää sen kokonaan, jos ETA-lisäeläkekassa
ei noudata rajat ylittävässä toiminnassa
157 b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun valtion
sosiaali- ja työlainsäädäntöä.
172 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuutusvalvontavirastoon ei sovelleta, mitä tämän
lain 65 §:ssä, 70 §:n 1 momentissa, 72 b §:ssä,
74 a §:n 1 momentin 3 kohdassa, 74 b §:n
1, 2, 4 ja 5 momentissa, 74 c §:n 3 momentissa, 77 §:ssä,
79 §:n 2 momentissa, 82 a §:n
2 momentissa, 83 §:n 3 momentin 3 kohdassa, 4
momentissa, 5 momentin 11 kohdassa ja 8 momentissa, 83 a §:n
1 ja 3 momentissa, 83 b §:n 2 momentin 8 kohdassa ja 9
momentissa, 83 d §:n 5 momentissa, 91 §:n
4 momentissa, 96 §:ssä, 97 §:n
2 ja 4 momentissa, 99 §:n 1 momentissa, 132 §:n
2 ja 3 momentissa, 134 §:n 2 momentissa, 165 §:n
2 momentissa, 165 b §:ssä, 165 c §:n
1 momentin 5 kohdassa ja 3 momentissa, 167—169 §:ssä ja
170 §:n 4 momentissa säädetään
sosiaali- ja terveysministeriöstä tai
asianomaisesta ministeriöstä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 200
.
Sen estämättä, mitä 7 §:n
2 momentissa säädetään, eläkekassa
saa pitää ennen tämän lain voimaantuloa
otetut lainat voimassa lainaehtosopimusten mukaisesti.
Sen estämättä, mitä 8 §:n
2 momentissa säädetään, lisäeläkekassa
saa säilyttää tämän
lain voimaan tullessa osakkaana olevaan yritykseen tehdyt sijoitukset
23 päivään syyskuuta 2010. Tämän
lain voimaantulon jälkeen osakkaana olevalle yritykselle
annettuihin uusiin lainoihin ja ennen tämän lain
voimaantuloa osakkaana olevalle yritykselle annettuihin lainoihin
tehtäviin muutoksiin sovelletaan, mitä 8 §:n
2 momentissa säädetään. Mitä tässä momentissa
säädetään, ei sovelleta ETA-lisäeläkekassojen
rajat ylittävään toimintaan.
Jos vakuutuskassan vastuuvelan bruttomäärän
katteena olevat 83 h—83 n §:ssä tarkoitetut varat
ylittivät 5 päivänä maaliskuuta
1999 mainituissa pykälissä säädetyt
enimmäisrajat, kassan on vuoden 2005 loppuun mennessä huolehdittava
ylityksen poistamisesta. Näiden varojen ja sitoumusten
määrä ei saa kasvaa tai suhteellinen
osuus katteena olevista kaikista varoista nousta sinä aikana,
kun enimmäisraja ylittyy. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä kassan
hakemuksesta jatkaa tässä momentissa säädettyä määräaikaa
83 j ja 83 l §:ssä tarkoitettujen varojen osalta
enintään viidellä vuodella.
Tällä lailla kumotaan vakuutuskassan vastuuvelan
katteesta 23 päivänä joulukuuta 1998
annettu asetus (1138/1998) ja työntekijäin
eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan
toimintapääomaan luettavista eristä 30
päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1324/1997)
niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.