Perustelut

Kuntatalous

Tilastokeskuksen julkaisemien, kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2 %:iin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi edeltävän vuoden 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon. Nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa.

Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen oletetaan kohenevan edellisvuodesta noin 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin noin 200 milj. euroa alijäämäiseksi, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrän arvioidaan kasvavan noin 1,6 mrd. eurolla.

Kuntatalouden painelaskelman mukaan näkymät heikkenevät edelleen vuosina 2014—2017, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Selvityksen mukaan vuosikate alenee vuosittain ilman kuntien sopeutumistoimia ja etääntyy sekä poistojen että nettoinvestointien tasosta. Myös paineet tuntuviin kunnallisveroprosenttien korotuksiin kasvavat.

Vuoden 2014 talousarvioesitys sisältää sekä kuntien taloutta vahvistavia toimia että toisaalta kuntatalouden kannalta vaikeita ratkaisuja. Valiokunta toteaa myönteisenä mm. sen, että kunnille kompensoidaan kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset. Jäteveron tuotto siirretään kunnille vuoden 2014 alusta. Määrä on 70 milj. euroa, joka maksetaan kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan kuntien veropohjaa. Tavoitteena on noin 100 milj. euron verokertymän lisäys kunnille vuodesta 2014 lukien. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta maksetaan kunnille myös vuonna 2014.

Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen ovat vuonna 2014 yhteensä noin 9,6 mrd. euroa. Valtionosuuksia lisäävät mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehty indeksikorotus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on vähennyksenä huomioitu kevään 2012 kehysriihessä päätetyt valtionosuuksien leikkaukset. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin kohdistettiin lisävähennys, joka vuonna 2014 on 237 milj. euroa. Nämä supistavat valtion menoja vuositasolla 362 milj. euroa vuonna 2014. Vähennykset on tarkoitus toteuttaa pienentämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96 %:sta 29,57 %:iin vuonna 2014 (HE 113/2013 vp). Osana opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästötoimenpiteitä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia vuonna 2014.

Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi. Kunnat ovat osa julkista taloutta ja valtion ohella keskeinen toimija julkisen talouden tasapainottamisessa. Siten on perusteltua, että myös kunnat osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen. Valiokunta pitää kuitenkin olennaisena, että kunnan peruspalveluiden valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset toteutetaan valtionosuusprosenttia muuttamalla, jolloin vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa.

Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen perusteella vuosikate (euroa/asukas) heikkeni kaikissa tarkasteltavissa kuntakokoryhmissä. Ero erikokoisten kuntien välillä pieneni edellisvuodesta. Valiokunta toteaa, että talouden kehitys kuitenkin vaihtelee eri kunnissa. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kunnan asukasmäärä, väestörakenne, etäisyydet, elinkeinorakenne ja työllisyyskehitys sekä kuntien välinen muuttoliike. Tilanne vaihtelee myös kuntakokoryhmien sisällä. Yksittäisten kuntien väliset erot sekä tulo- että menokehityksessä ovat suuria, ja eriytymiskehityksen on arvioitu jatkuvan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ryhdytään kiireellisesti etsimään erilaisia keinoja, joilla kuntien välisiä eroja voidaan tasata. Yksi tällainen on parhaillaan käynnissä oleva valtionosuusjärjestelmän uudistus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja että uudistuksessa kiinnitetään aikaisempaa painokkaammin huomiota kuntien välisten erojen tasaamiseen.

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kunnilla on suuria haasteita selviytyä kaikista nykyisistä tehtävistään. Tammikuussa 2013 valmistuneen kartoituksen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Valiokunta pitää merkittävänä kehysriihen päätöstä vuosina 2014—2017 toteutettavasta toimintaohjelmasta, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Aikaansaatavat menosäästöt ovat väistämättömiä kuntatalouden tasapainottamiseksi.

Sisäinen turvallisuus

Talousarvioesityksessä sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 263 milj. euroa, mikä on 53 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan henkilöstömäärä on vuonna 2014 hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti 14 966 henkilötyövuotta, joka on 139 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2013.

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan merkittäviä hallinnon rakenneuudistuksia toiminnan tehostamiseksi. Lisäksi toimialat tehostavat toimintaansa keskeisesti ICT:n avulla. Samalla hallitusohjelman mukaiset ICT-menosäästöt ja toisaalta hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) käyttöönoton myötä kasvaneet ICT:n ylläpitomenot kuormittavat toimialojen toimintamenomomentteja. Saadun selvityksen mukaan tähän pyritään löytämään ratkaisu toisaalta tehostamalla ICT-hankkeiden suunnittelua ja läpivientiä ja toisaalta karsimalla tarpeettomia kustannuksia. Valiokunta käsittelee yleisemmin tietojärjestelmien kehittämiseen liittyviä näkökohtia erikseen jäljempänä.

Valiokunta kiinnitti jo vuoden 2013 talousarvioesityksen yhteydessä huomiota turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksiin (HaVL 14/2012 vp). Vuonna 2014 vastaanoton piirissä olevien määräksi arvioidaan keskimäärin 3 500 hakijaa. Määrän kehitystä on vaikea ennakoida. Uusien hakijoiden määrän lisäksi keskeistä on turvapaikkapäätöksenteon tehostuessa se, kuinka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntasijoitukset järjestyvät. Oleskeluluvan saaneiden siirtyminen kuntiin on pitkittynyt, mikä muiden haitallisten vaikutusten lisäksi lisää vastaanottotoiminnan menoja ja vaarantaa turvapaikkaprosessin tehostamisella tavoitellut säästöt. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon (26.40.21 ja 26.40.63) ja valtion kuntakorvauksiin (32.70.30) on tarpeen kohdentaa riittävät resurssit. Lisäksi, jotta turvapaikkapäätösten teolle ja vastaanottotoiminnalle asetetut tehostamistavoitteet ja kustannustehokkuuden kehittymistä kuvaavat mittarit toimisivat jatkossa oikein, tulisi kuntiin siirtymisen odottelusta aiheutuvan kulun valiokunnan näkemyksen mukaan olla osa kotouttamis- eikä vastaanottokustannuksia.

Poliisi

Poliisihallinnossa toteutetaan vuosina 2014—2015 koko poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus (PORA III). Asiaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.1.2014 (HaVM 7/2013 vp — HE 15/2013 vp). Vuoden 2014 alusta poliisilaitoksia on 11 ja muita yksikköjä ovat Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Liikkuva poliisi integroidaan paikallispoliisiin. Lisäksi esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa tehostetaan. PORA III -hankkeen kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä noin 28,6 milj. euroa vuoden 2016 tasolla. Uudistuksen tavoitteena on poliisin toiminnan tehokkuuden lisääminen ja organisaation yksinkertaistaminen. Hallintovaliokunta seuraa uudistuksen toimeenpanoa ja poliisipalveluiden kehittymistä.

Poliisin toimintamenomomentille (26.10.01) esitetään vuodelle 2014 yhteensä 726,5 milj. euroa. Määräraha on noin 3,0 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2013. Lisäys aiheutuu ensisijaisesti 4.4.2012 kehyspäätöksessä poliisille kohdennetusta lisämäärärahasta sekä palkkausten tarkistuksesta. Mainitun kehyspäätöksen mukaan poliisin on lisäksi toteutettava osana taloutensa tasapainottamista toimenpiteet, jotka merkitsevät menotason alentumista vuonna 2016 yhteensä 35 milj. eurolla. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä on lisäyksenä huomioitu mm. 1,6 milj. euroa terrorismin torjuntaan, 0,5 milj. euroa telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen ja 0,875 milj. euroa tuottavuusmäärärahaa poliisin sähköisen asioinnin kehittämishankkeeseen. Momentille kohdentuu vuonna 2014 noin 14,2 milj. euron säästöt pääosin hallitusohjelmaan perustuen.

Valiokunta kiinnittää huomioita telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen kohdennettuihin resursseihin. Uskottava telekuuntelujärjestelmä muodostaa poliisin salaisen tiedonhankinnan keskeisimmän osion, jonka merkitys korostuu erityisesti törkeiden huumausainerikosten, väkivaltarikosten ja terrorismirikosten tutkinnassa ja paljastamisessa. Nykyinen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän. Nykyistä järjestelmää ei ole myöskään mahdollista saada vastaamaan nykypäivän tiedonhankinnan tarpeisiin. Selvityksen mukaan järjestelmän uudistamisen kokonaiskustannukset vuosina 2013—2014 ovat yhteensä 5,725 milj. euroa. Tästä vuonna 2014 poliisille aiheutuu noin 3 milj. euron kustannukset. Talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen on osoitettu 0,5 milj. euroa. Valiokunta toteaa, että telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen on tähän mennessä jo panostettu merkittävästi. Riittävän kehysrahoituksen saaminen olisi tärkeää hankkeen loppuunsaattamisen varmistamiseksi.

Rajavartiolaitos

Talousarvioesityksessä rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (26.20.01) esitetään noin 228,8 milj. euroa. Määräraha on pääosin kehyspäätöksen mukainen. Merkittävin lisäys on 6,3 milj. euroa rajatarkastusten vahvistamiseen.

Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön kannalta keskeisin tekijä on kasvava EU:n ulkorajaliikenne. Henkilöiden rajanylitysten arvioidaan kasvavan itärajalla pidemmällä aikavälillä 10—15 % vuodessa. Kasvavan rajaliikenteen hallinta edellyttää rajainfrastruktuurin uudistamista, riittäviä henkilöstövoimavaroja sekä sujuvia liikennejärjestelyjä. Valiokunta pitää tärkeänä rajatarkastusten vahvistamiseen osoitettua lisärahoitusta. Sen avulla voidaan toimeenpanna ainakin kaakkoisrajan, Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusten kehittäminen. Valiokunta viittaa aikaisempiin kannanottoihinsa (esim. HaVL 4/2013 vp, HaVL 14/2012 vp) ja toteaa, että lisäksi on syytä varautua mahdolliseen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen. Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutuksia myös muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakenttään.

Rajavartiolaitos on toteuttanut vuosina 2009—2012 laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi. Lisäksi rajamiesten määrää on vähennetty rauhallisella rajaosuudella. Näiden toimien lisäksi rajavartiolaitos toimeenpanee talouden sopeuttamisohjelman hallituksen säästövelvoitteiden ja kustannustason nousun vaikutusten hallitsemiseksi. Selvityksen mukaan rajavartiolaitoksen toiminta sopeutetaan pieneneviin resursseihin hallitusti ja henkilöstön luonnollista poistumaa hyödyntäen.

Rajavartiolaitoksen talouden lähitulevaisuuden haasteeksi on muodostumassa ICT-säästöjen ja TUVEn kustannusriskit. Rajavartiolaitoksen talouden liikkumavara saattaa supistua pysyvästi noin 2,0 milj. euroa vuodessa, kun sisäasiainministeriön yhteiselle momentille ja Haltikille kohdennetut ICT-säästöt lisäävät virastojen menoja ja jos turvallisuusverkon käyttö- ja ylläpitokuluihin ei osoiteta lisärahoitusta vuoden 2014 jälkeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaan saataisiin kestävä ratkaisu seuraavassa kehyspäätöksessä.

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskusuudistuksessa valtakunnallinen hätäkeskustoiminta organisoidaan kuuteen hätäkeskukseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi jatketaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudistusten tavoitteena on väestön turvallisuuden edistäminen parantamalla hätäkeskuspalveluiden saatavuutta ja laatua sekä hätäkeskustoimintaan liittyvien toimintatapojen uudistaminen toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille (26.30.02) esitetään myönnettäväksi yhteensä 65,751 milj. euroa, mikä on 1,680 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013. Talousarvioesityksessä on sekä huomioitu rakenneuudistuksesta saatavia hyötyjä että samalla panostettu uudistusten loppuun saattamiseen. Vuonna 2014 arvioidaan rakenneuudistuksesta kuitenkin syntyvän myös osin ennakoimattomia kustannusvaikutuksia esimerkiksi ylimääräisestä päivystäjäkoulutuksesta ja ennenaikaisten toimitilojen vuokrasuhteiden päättämisestä. Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahan mitoituksessa on mm. huomioitu 1,0 milj. euron lisäys ERICAn ja TUVEn palveluihin. Tarpeellinen on myös 3 milj. euron määräraha kunnallisten toimijoiden lisäämiseksi TUVE-verkkoon (26.30.01), millä edistetään hätäkeskustietojärjestelmään liittyvien toimintojen käyttöönottoa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimessa.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan ERICAn käyttöönottoaikataulun suurimpana haasteena on tällä hetkellä TUVE-verkkoon liittyvien töiden hidas eteneminen. Lisäksi ERICAn TUVE-yhteyksien osalta on ratkaisematta eräitä keskeisiä osakokonaisuuksia, esimerkiksi hätäpuheluiden siirtäminen TUVE-verkossa. Valiokunta kiirehtii TUVE-verkon toteuttamista ja pitää tärkeänä, että avoinna olevat kysymykset saataisiin ratkaistua mahdollisimman pian. Asialla on merkitystä myös 1.10.2015 kaikissa EU:n jäsenvaltioissa käyttöönotettavan ns. eCall-järjestelmän kannalta (HaVL 16/2013 vp — U 50/2013 vp, U 51/2013 vp). Jos ERICA ei ole käyttöönotettavissa vuoden 2015 aikana, Hätäkeskuslaitos joutuu suunnittelemaan vaihtoehtoisen tavan toteuttaa tarvittavat tietoliikenneratkaisut, mistä aiheutuu Hätäkeskukselle lisärahoituksen tarvetta.

Tulli

Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva Tulli kerää valtiolle vuositasolla noin 10 mrd. euroa erilaisia verotuloja. Lisäksi Tullilla on tärkeä tehtävä sisäisen turvallisuuden alalla tullirikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.

Tulli on vuodesta 2007 lukien vähentänyt henkilöstönsä kokonaismäärää vajaat 300 henkilötyövuotta vähennysten kohdistuessa muualle kuin itärajan keskeisille toimipaikoille. Kasvava rajaliikenne lisää myös Tullin resurssipaineita. Selvityksen mukaan Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla syntyy tullihenkilöstön lisätarvetta noin 120 henkilötyövuotta vuoteen 2017 mennessä rajanylityspaikkojen raskaan ja henkilöliikenteen eriyttämisestä ja ennakoidusta liikennemäärien kasvusta aiheutuvan palvelu- ja valvontatarpeen lisääntymisen vuoksi. Lisäksi Tullin henkilöresurssien riittävyydelle tuo haasteita rikosmäärien voimakas kasvu viime vuosina. Tullin tietoon tulleiden rikosten määrä vuonna 2012 oli 9 425 kappaletta, mikä on yli kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna 2007.

Valiokunta toteaa myönteisenä sen, että vuodelle 2014 Tullille esitetään 2,2 milj. euroa toiminnan turvaamiseen itärajan rajanylityspaikoilla. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että samalla suurempi määrä, 3,227 milj. euroa, vähennetään tasomuutoksena. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä johtaa käytännössä siihen, että itärajan rajanylityspaikkoihin lisättävä henkilömäärä joudutaan vähentämään muualta Tullin toiminnasta, mikä keinona on kuitenkin rajallinen. Aikaisemmat henkilöstövähennykset on voitu toteuttaa erityisesti tullaus- ja verotustoimintojen sähköistämisellä ja siirtymällä riskiperusteiseen valvontaan. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut organisaatiouudistus puolestaan vastaa jo tapahtuneisiin henkilövähennyksiin ja toimintamallien muutoksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin riittävästä resursoinnista huolehditaan. Myös Tullin osalta on tärkeää huomioida lisäksi mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutus.

Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka

Talousarviovuonna keskeiset hallintopoliittiset toimet kohdistuvat julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseen, hyvään, avoimeen hallintoon, kansalais- ja asiakaskeskeisyyden lisäämiseen hallinnossa sekä hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittämiseen. Valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta kehitetään vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman avulla, jonka toimeenpanon ytimen muodostavat hallinnonalakohtaiset ohjelmat. Toimenpiteiden tuloksista raportoidaan keskitetysti valtion tulostietojärjestelmään.

Valtionhallinnossa on käynnissä monia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi hallinnon rakenneuudistuksista odotetaan merkittäviä tuottavuushyötyjä. Tehokkuutta haetaan myös mm. rakenteiden muutoksiin liittyvien tai niiden ohella toteutettavien tietojärjestelmäuudistusten avulla.

Valtion virastojen ja laitosten toimintamenomäärärahat on mitoitettu kireiksi. Määrärahaleikkausten myötä joudutaan useissa virastoissa varautumaan henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin. Valiokunta painottaa muutosturvan merkitystä tällaisissa tilanteissa. Valtioneuvosto on vuoden 2012 alussa tehnyt periaatepäätöksen henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa, jota täydentää valtiovarainministeriön vuoden 2013 alussa virastoille antama ohjeistus. Valiokunta pitää tärkeänä, että organisaatioiden muutoksissa huolehditaan muutosturvasta ja turvataan henkilöstön hyvinvointi ja saatavuus.

Toimitilakustannukset

Toimitilakustannukset ovat pääosalla valtion virastoja merkittävä menoerä. Valiokunta pitää kannatettavana, että julkishallinto pyrkii tehostamaan toimintaansa ja toimitilojensa käyttöä. Valiokunta korostaa, että toimitilakustannusten tarkastelussa ja tilatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä päätettäessä on kuitenkin otettava huomioon virastojen erityistarpeet. Osalla viranomaisia toimitilakustannuksiin vaikuttaa rakennuksiin sisältyvien, toiminnan kannalta välttämättömien turvallisuus- ja erityislaitteiden arvo. Vastaavia korvaavia tiloja ei toisaalta myöskään ole helposti markkinoilta hankittavissa.

Monet valtion virastot toimivat vuokratuissa tiloissa. Vuonna 2012 valtion virastoilla ja laitoksilla oli noin 1 600 vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja noin 1 500 vuokrasopimusta muiden vuokranantajien kanssa. Vuokrasopimusten kestoajat ovat pisimmillään 20—30 vuotta. Senaatti-kiinteistöjen ja virastojen välillä tehdyissä vuokrasopimuksissa vuokranmääräytymisperuste on keskimäärin 7 %. Sopimuksiin sisältyy vuokrien vuotuinen indeksitarkistus. Valtiontalouden kehyksissä momenttikohtaiset indeksitarkistukset tehdään harkinnan mukaan tapauskohtaisesti, eikä indeksitarkistuksia yleensä oteta kehyspäätöksissä huomioon. Senaatti-kiinteistöt tulouttaa vuokratuottojen voitot valtiolle. Vuodelle 2014 Senaatti-kiinteistöjen kokonaisliikevaihdoksi ennakoidaan 617 milj. euroa, ja vuokraustoiminnan tulostavoite vuonna 2014 on 98 milj. euroa.

Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä TrVM 4/2012 vp ilmenee, että pitkäkestoiset vuokrasopimukset, Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan korkeat tuottotavoitteet ja joissakin tapauksissa korkea vuokrataso sekä kustannuspaineita lisäävät vuokrien indeksitarkistukset ovat aiheuttaneet virastoille sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikeuksia. Esimerkiksi ylipitkissä vuokrasopimuksissa ei ole mahdollista — tai ainakaan helppoa — ottaa huomioon tulevaisuudessa tapahtuvia hallinnonalan tai viraston toimintarakenteiden tai toiminnan laajuuden muutoksia. Valtion tuottavuusohjelmaa toimeenpantaessa virastojen ja laitosten henkilöstöä on vähennetty, jolloin osa tiloista on käynyt tarpeettomiksi. Koska virastot eivät ole voineet muuttaa vuokrasopimuksia, jotkut virastot ovat joutuneet maksamaan vuokraa käyttämättömistä tiloista. Saadun tiedon mukaan noin puolet Senaatti-kiinteistöjen vuokrasopimuksista on voimassa toistaiseksi ja niissä on 6—12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimuksiin on kuitenkin määritelty sopimuksen vähimmäisvoimassaoloaika, joka on usein 10 vuotta. Tällöin vuokralaisilla ei ole käytännössä mahdollisuutta lisätä sopimuksen voimassaoloaikana tilojensa käytön tehokkuutta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun toimitilakustannusten nousu tai mahdollisista tyhjistä tiloista aiheutuvat vuokrat joudutaan maksamaan toimintamenoista, heikennetään tosiasiassa virastojen ja laitosten varsinaisen toiminnan edellytyksiä. Tämä ei valiokunnan mielestä edistä vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden toteuttamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että etsitään joustavia keinoja toimitilatehokkuuden parantamiseen ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.

Tietojärjestelmien kehittäminen

Syyskuun alusta 2011 voimaan tullut laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011, jäljempänä tietohallintolaki) velvoittaa valtiota ja kuntia huolehtimaan mahdollisimman laajalti tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HaVM 34/2010 vp — HE 246/2010 vp). Tietohallintomenot ovat yhteiskunnassa suuret. Toimenpiteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi ovat merkittäviä tuottavuushankkeita. Lisäksi järjestelmien toimivuus ja helppokäyttöisyys ovat kansalaisten palveluiden kannalta olennaisia asioita. Mainitun hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden, toteutumista sekä ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli ilmenee, etteivät lainsäädännön tavoitteet toteudu. Eduskunta edellytti lisäksi, että hallintovaliokunnalle annetaan perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen selvitys saavutetuista tuloksista mukaan lukien vapaaehtoisen yhteistyön eteneminen seuraavan vaalikauden aikana (EV 331/2010 vp). Valiokunta kiirehtii selvitystyön tekemistä.

Valiokunta käsittelee kuntien ICT-toimintaa erikseen myöhemmin omana asianaan. Valtionhallinnon ICT-hankkeisiin liittyen valiokunta toteaa seuraavaa.

Talousarvioesitys sisältää useita toimenpiteitä julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi. Kansallisen tietoalan ohjauksen ja kehittämisen (28.70.03) määrärahalla voidaan mm. kehittää ICT-alan kansallisia ratkaisuja. Valtion ICT:n ohjauksen ja kehittämisen (28.70.01) tavoitteiden saavuttamiseksi mm. ylläpidetään ja kehitetään julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuureja, ohjataan ja tuetaan muuta arkkitehtuurityötä sekä valmistellaan tietohallintolain mukaisia asetuksia yhteentoimivuuden parantamiseksi. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet -momentilta (28.90.20) esitetään jatkettavaksi mm. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) hankkeita, kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelmaa ja Kuntatieto-ohjelmaa.

Parhaillaan on valmisteltavana uuden palvelukeskuksen perustaminen valtion yhteisille perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluille (TORI). Asiaan liittyy hallituksen esitys HE 150/2013 vp, joka on lähetetty hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Uuteen, lailla perustettavaan virastoon on tarkoitus koota valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät, ja siirtoja toteutetaan vuosien 2014—2016 aikana arviolta 80 virastosta ja laitoksesta. Hankkeella pyritään edistämään valtion tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelujen yhtenäistämistä ja yhteentoimivuutta sekä varmistamaan kehitettyjen palvelujen laaja hyödyntäminen. Valiokunta pitää tavoitteita kannatettavina. Samalla valiokunta painottaa, että uudistamisessa tulee ottaa huomioon viranomaisten tehtävien erityispiirteet, jotta viranomaisten toimintaedellytykset varmistetaan myös jatkossa. Valiokunta korostaa, että tietojärjestelmäuudistukset tulee nähdä osana valtionhallinnon toiminnan ja palvelujen kehittämistä, ei pelkkinä ICT-hankkeina.

Hallinnon turvallisuusverkkohankkeessa on luotu korkean varautumis- ja tietoturvatason tietoverkko valtiojohdon ja turvallisuusviranomaisten päivittäiseen käyttöön. TUVE-verkon käyttö ulottuu myös kunnallisiin toimijoihin, pelastustoimeen ja ensihoitoon. TUVE-verkon tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen viranomaisviestintä ja päätöksenteko kaikissa tilanteissa ja varautua mm. kasvavaa kyberuhkaa vastaan. Asiaan liittyy hallituksen esitys laeiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja viestintämarkkinalain 2 §:n muuttamisesta (HE 54/2013 vp), joka myös on lähetetty hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. TUVE-toiminta rahoitetaan pääosin asiakasmaksuin, minkä lisäksi talousarvioesityksessä on osoitettu määräraha toimintaan ja strategiseen ohjaukseen sekä Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittamiseen.

Edellä mainittujen lisäksi valtionhallinnossa on käynnissä useita muita merkittäviä ICT-hankkeita (esim. VITJA, ERICA, AIPA). Hankkeiden kirjo on varsin suuri. Lisäksi monet hankkeista ovat riippuvaisia toisistaan. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä ja kustannustehokkuudenkin kannalta olennaisena, että kokonaisuutta koordinoidaan ja huolehditaan järjestelmien toiminnallisesta yhteensopivuudesta. Valiokunta tähdentää johdon roolia ja vastuuta.

Tietojärjestelmähankkeiden toteuttamiseen on hallinnonaloilla pyritty varautumaan tarvittavin voimavaroin. Hankkeen viivästymisestä voi aiheutua merkittäviäkin lisäkustannuksia, etenkin jos nykyjärjestelmiä joudutaan ylläpitämään pidempään kuin on suunniteltu ja mahdollisesti vielä väliaikaisratkaisuin tuettuna. Viivästykset yhdessä hankkeessa voivat viivästyttää myös muita hankkeita ja aiheuttaa niissäkin lisäkustannuksia. Hankkeiden nykyistä tarkempi suunnittelu ja seuranta on siten yhä tärkeämpää. Valiokunta pitää myönteisenä valtionhallinnon yhteisen hankesalkkujärjestelmän käyttöönottoa, mutta tähdentää samalla myös hallinnonalojen oman toiminnan merkitystä.