Perustelut
Kuntatalous
Tilastokeskuksen julkaisemien, kuntien ja kuntayhtymien vuoden
2012 tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous
heikkeni selvästi vuonna 2012. Toimintamenot kasvoivat
5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi
2 %:iin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu
vuosikate heikentyi edeltävän vuoden 2,5 mrd.
eurosta 1,8 mrd. euroon. Nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon.
Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5
mrd. euroa.
Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan vuonna 2013 kuntien ja
kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen oletetaan kohenevan edellisvuodesta
noin 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin
noin 200 milj. euroa alijäämäiseksi,
eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan
määrän arvioidaan kasvavan noin 1,6 mrd.
eurolla.
Kuntatalouden painelaskelman mukaan näkymät
heikkenevät edelleen vuosina 2014—2017, sillä ilman
uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua
kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Talouskasvun
arvioidaan jatkuvan hitaana, joten myös verotulojen kasvu
on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät
valtionosuuksien kasvua. Selvityksen mukaan vuosikate alenee vuosittain
ilman kuntien sopeutumistoimia ja etääntyy
sekä poistojen että nettoinvestointien tasosta.
Myös paineet tuntuviin kunnallisveroprosenttien korotuksiin kasvavat.
Vuoden 2014 talousarvioesitys sisältää sekä kuntien
taloutta vahvistavia toimia että toisaalta kuntatalouden
kannalta vaikeita ratkaisuja. Valiokunta toteaa myönteisenä mm.
sen, että kunnille kompensoidaan kaikki veroperusteiden muutosten
aiheuttamat menetykset. Jäteveron tuotto siirretään
kunnille vuoden 2014 alusta. Määrä on
70 milj. euroa, joka maksetaan kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa.
Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan
kuntien veropohjaa. Tavoitteena on noin 100 milj. euron verokertymän
lisäys kunnille vuodesta 2014 lukien. Yhteisöveron
korotettua jako-osuutta maksetaan kunnille myös vuonna
2014.
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat
laskennalliset valtionosuudet tasauserineen ovat vuonna 2014 yhteensä noin
9,6 mrd. euroa. Valtionosuuksia lisäävät
mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehty indeksikorotus
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on vähennyksenä huomioitu
kevään 2012 kehysriihessä päätetyt
valtionosuuksien leikkaukset. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin
kohdistettiin lisävähennys, joka vuonna 2014 on
237 milj. euroa. Nämä supistavat valtion menoja
vuositasolla 362 milj. euroa vuonna 2014. Vähennykset on
tarkoitus toteuttaa pienentämällä kuntien
peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96 %:sta 29,57 %:iin vuonna
2014 (HE 113/2013 vp). Osana opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalan säästötoimenpiteitä opetus-
ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia
vuonna 2014.
Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien
valtionosuuksien vuoksi. Kunnat ovat osa julkista taloutta ja valtion
ohella keskeinen toimija julkisen talouden tasapainottamisessa.
Siten on perusteltua, että myös kunnat osallistuvat
julkisen talouden tasapainottamiseen. Valiokunta pitää kuitenkin
olennaisena, että kunnan peruspalveluiden valtionosuuksiin
tehtävät leikkaukset toteutetaan valtionosuusprosenttia
muuttamalla, jolloin vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri
kaikissa kunnissa.
Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen perusteella vuosikate
(euroa/asukas) heikkeni kaikissa tarkasteltavissa kuntakokoryhmissä.
Ero erikokoisten kuntien välillä pieneni edellisvuodesta.
Valiokunta toteaa, että talouden kehitys kuitenkin vaihtelee
eri kunnissa. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat
mm. kunnan asukasmäärä, väestörakenne,
etäisyydet, elinkeinorakenne ja työllisyyskehitys
sekä kuntien välinen muuttoliike. Tilanne vaihtelee
myös kuntakokoryhmien sisällä. Yksittäisten
kuntien väliset erot sekä tulo- että menokehityksessä ovat
suuria, ja eriytymiskehityksen on arvioitu jatkuvan.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että ryhdytään kiireellisesti etsimään
erilaisia keinoja, joilla kuntien välisiä eroja
voidaan tasata. Yksi tällainen on parhaillaan käynnissä oleva
valtionosuusjärjestelmän uudistus. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan
ja selkeytetään ja että uudistuksessa kiinnitetään
aikaisempaa painokkaammin huomiota kuntien välisten erojen
tasaamiseen.
Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kunnilla on suuria
haasteita selviytyä kaikista nykyisistä tehtävistään.
Tammikuussa 2013 valmistuneen kartoituksen mukaan kunnilla on 535
lakisääteistä tehtävää.
Valiokunta pitää merkittävänä kehysriihen
päätöstä vuosina 2014—2017
toteutettavasta toimintaohjelmasta, jolla vähennetään
kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita.
Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys
kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017
tasolla. Aikaansaatavat menosäästöt ovat väistämättömiä kuntatalouden
tasapainottamiseksi.
Sisäinen turvallisuus
Talousarvioesityksessä sisäasiainministeriön hallinnonalalle
ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 263
milj. euroa, mikä on 53 milj. euroa vähemmän
kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan henkilöstömäärä on vuonna
2014 hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti 14 966
henkilötyövuotta, joka on 139 henkilötyövuotta
vähemmän kuin vuonna 2013.
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan
merkittäviä hallinnon rakenneuudistuksia toiminnan
tehostamiseksi. Lisäksi toimialat tehostavat toimintaansa
keskeisesti ICT:n avulla. Samalla hallitusohjelman mukaiset ICT-menosäästöt
ja toisaalta hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) käyttöönoton
myötä kasvaneet ICT:n ylläpitomenot kuormittavat
toimialojen toimintamenomomentteja. Saadun selvityksen mukaan tähän
pyritään löytämään
ratkaisu toisaalta tehostamalla ICT-hankkeiden suunnittelua ja läpivientiä ja
toisaalta karsimalla tarpeettomia kustannuksia. Valiokunta käsittelee
yleisemmin tietojärjestelmien kehittämiseen liittyviä näkökohtia
erikseen jäljempänä.
Valiokunta kiinnitti jo vuoden 2013 talousarvioesityksen yhteydessä huomiota
turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksiin (HaVL 14/2012
vp). Vuonna 2014 vastaanoton piirissä olevien
määräksi arvioidaan keskimäärin
3 500 hakijaa. Määrän kehitystä on
vaikea ennakoida. Uusien hakijoiden määrän
lisäksi keskeistä on turvapaikkapäätöksenteon
tehostuessa se, kuinka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden
kuntasijoitukset järjestyvät. Oleskeluluvan saaneiden
siirtyminen kuntiin on pitkittynyt, mikä muiden haitallisten
vaikutusten lisäksi lisää vastaanottotoiminnan
menoja ja vaarantaa turvapaikkaprosessin tehostamisella tavoitellut säästöt.
Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon (26.40.21 ja
26.40.63) ja valtion kuntakorvauksiin (32.70.30) on tarpeen kohdentaa
riittävät resurssit. Lisäksi, jotta turvapaikkapäätösten
teolle ja vastaanottotoiminnalle asetetut tehostamistavoitteet ja
kustannustehokkuuden kehittymistä kuvaavat mittarit toimisivat jatkossa
oikein, tulisi kuntiin siirtymisen odottelusta aiheutuvan kulun
valiokunnan näkemyksen mukaan olla osa kotouttamis- eikä vastaanottokustannuksia.
Poliisi
Poliisihallinnossa toteutetaan vuosina 2014—2015 koko
poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus (PORA III).
Asiaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus
tulee voimaan 1.1.2014 (HaVM 7/2013 vp — HE
15/2013 vp). Vuoden 2014 alusta poliisilaitoksia
on 11 ja muita yksikköjä ovat Keskusrikospoliisi,
Suojelupoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Liikkuva poliisi integroidaan
paikallispoliisiin. Lisäksi esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun
toimintaa tehostetaan. PORA III -hankkeen kustannusvaikutuksen arvioidaan
olevan yhteensä noin 28,6 milj. euroa vuoden 2016 tasolla.
Uudistuksen tavoitteena on poliisin toiminnan tehokkuuden lisääminen
ja organisaation yksinkertaistaminen. Hallintovaliokunta seuraa
uudistuksen toimeenpanoa ja poliisipalveluiden kehittymistä.
Poliisin toimintamenomomentille (26.10.01) esitetään
vuodelle 2014 yhteensä 726,5 milj. euroa. Määräraha
on noin 3,0 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2013. Lisäys
aiheutuu ensisijaisesti 4.4.2012 kehyspäätöksessä poliisille
kohdennetusta lisämäärärahasta
sekä palkkausten tarkistuksesta. Mainitun kehyspäätöksen
mukaan poliisin on lisäksi toteutettava osana taloutensa
tasapainottamista toimenpiteet, jotka merkitsevät menotason
alentumista vuonna 2016 yhteensä 35 milj. eurolla. Vuoden
2014 talousarvioesityksessä on lisäyksenä huomioitu
mm. 1,6 milj. euroa terrorismin torjuntaan, 0,5 milj. euroa telekuuntelujärjestelmän
uudistamiseen ja 0,875 milj. euroa tuottavuusmäärärahaa
poliisin sähköisen asioinnin kehittämishankkeeseen.
Momentille kohdentuu vuonna 2014 noin 14,2 milj. euron säästöt
pääosin hallitusohjelmaan perustuen.
Valiokunta kiinnittää huomioita telekuuntelujärjestelmän
uudistamiseen kohdennettuihin resursseihin. Uskottava telekuuntelujärjestelmä muodostaa
poliisin salaisen tiedonhankinnan keskeisimmän osion, jonka
merkitys korostuu erityisesti törkeiden huumausainerikosten,
väkivaltarikosten ja terrorismirikosten tutkinnassa ja paljastamisessa.
Nykyinen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän.
Nykyistä järjestelmää ei ole
myöskään mahdollista saada vastaamaan
nykypäivän tiedonhankinnan tarpeisiin. Selvityksen
mukaan järjestelmän uudistamisen kokonaiskustannukset
vuosina 2013—2014 ovat yhteensä 5,725 milj. euroa.
Tästä vuonna 2014 poliisille aiheutuu noin 3 milj.
euron kustannukset. Talousarvioesityksessä tähän
tarkoitukseen on osoitettu 0,5 milj. euroa. Valiokunta toteaa, että telekuuntelujärjestelmän
uudistamiseen on tähän mennessä jo panostettu
merkittävästi. Riittävän kehysrahoituksen
saaminen olisi tärkeää hankkeen loppuunsaattamisen
varmistamiseksi.
Rajavartiolaitos
Talousarvioesityksessä rajavartiolaitoksen toimintamenoihin
(26.20.01) esitetään noin 228,8 milj. euroa. Määräraha
on pääosin kehyspäätöksen
mukainen. Merkittävin lisäys on 6,3 milj. euroa
rajatarkastusten vahvistamiseen.
Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön kannalta
keskeisin tekijä on kasvava EU:n ulkorajaliikenne. Henkilöiden
rajanylitysten arvioidaan kasvavan itärajalla pidemmällä aikavälillä 10—15 % vuodessa.
Kasvavan rajaliikenteen hallinta edellyttää rajainfrastruktuurin
uudistamista, riittäviä henkilöstövoimavaroja
sekä sujuvia liikennejärjestelyjä. Valiokunta
pitää tärkeänä rajatarkastusten
vahvistamiseen osoitettua lisärahoitusta. Sen avulla voidaan
toimeenpanna ainakin kaakkoisrajan, Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan
lentoaseman rajatarkastusten kehittäminen. Valiokunta viittaa
aikaisempiin kannanottoihinsa (esim. HaVL 4/2013
vp, HaVL 14/2012 vp) ja toteaa,
että lisäksi on syytä varautua mahdolliseen
EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen.
Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutuksia myös muiden
sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakenttään.
Rajavartiolaitos on toteuttanut vuosina 2009—2012 laajan
organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi.
Lisäksi rajamiesten määrää on
vähennetty rauhallisella rajaosuudella. Näiden
toimien lisäksi rajavartiolaitos toimeenpanee talouden
sopeuttamisohjelman hallituksen säästövelvoitteiden
ja kustannustason nousun vaikutusten hallitsemiseksi. Selvityksen
mukaan rajavartiolaitoksen toiminta sopeutetaan pieneneviin resursseihin
hallitusti ja henkilöstön luonnollista poistumaa
hyödyntäen.
Rajavartiolaitoksen talouden lähitulevaisuuden haasteeksi
on muodostumassa ICT-säästöjen ja TUVEn
kustannusriskit. Rajavartiolaitoksen talouden liikkumavara saattaa
supistua pysyvästi noin 2,0 milj. euroa vuodessa, kun sisäasiainministeriön
yhteiselle momentille ja Haltikille kohdennetut ICT-säästöt
lisäävät virastojen menoja ja jos turvallisuusverkon
käyttö- ja ylläpitokuluihin ei osoiteta
lisärahoitusta vuoden 2014 jälkeen. Valiokunta
pitää tärkeänä, että asiaan
saataisiin kestävä ratkaisu seuraavassa kehyspäätöksessä.
Hätäkeskuslaitos
Hätäkeskusuudistuksessa valtakunnallinen hätäkeskustoiminta
organisoidaan kuuteen hätäkeskukseen vuoden 2014
loppuun mennessä. Lisäksi jatketaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA)
kehitystyötä ja käyttöönoton
valmistelua siten, että käyttöönotto
voidaan toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudistusten
tavoitteena on väestön turvallisuuden edistäminen parantamalla
hätäkeskuspalveluiden saatavuutta ja laatua sekä hätäkeskustoimintaan
liittyvien toimintatapojen uudistaminen toimintaympäristön
muutosten edellyttämällä tavalla.
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille
(26.30.02) esitetään myönnettäväksi
yhteensä 65,751 milj. euroa, mikä on 1,680 milj.
euroa enemmän kuin vuonna 2013. Talousarvioesityksessä on
sekä huomioitu rakenneuudistuksesta saatavia hyötyjä että samalla
panostettu uudistusten loppuun saattamiseen. Vuonna 2014 arvioidaan
rakenneuudistuksesta kuitenkin syntyvän myös osin
ennakoimattomia kustannusvaikutuksia esimerkiksi ylimääräisestä päivystäjäkoulutuksesta
ja ennenaikaisten toimitilojen vuokrasuhteiden päättämisestä.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että määrärahan mitoituksessa on
mm. huomioitu 1,0 milj. euron lisäys ERICAn ja
TUVEn palveluihin. Tarpeellinen on myös 3 milj. euron määräraha
kunnallisten toimijoiden lisäämiseksi TUVE-verkkoon (26.30.01),
millä edistetään hätäkeskustietojärjestelmään
liittyvien toimintojen käyttöönottoa pelastus-,
terveys- ja sosiaalitoimessa.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan ERICAn käyttöönottoaikataulun
suurimpana haasteena on tällä hetkellä TUVE-verkkoon
liittyvien töiden hidas eteneminen. Lisäksi ERICAn
TUVE-yhteyksien osalta on ratkaisematta eräitä keskeisiä osakokonaisuuksia,
esimerkiksi hätäpuheluiden siirtäminen
TUVE-verkossa. Valiokunta kiirehtii TUVE-verkon toteuttamista ja
pitää tärkeänä, että avoinna
olevat kysymykset saataisiin ratkaistua mahdollisimman pian. Asialla
on merkitystä myös 1.10.2015 kaikissa EU:n jäsenvaltioissa
käyttöönotettavan ns. eCall-järjestelmän
kannalta (HaVL 16/2013 vp — U
50/2013 vp, U 51/2013 vp).
Jos ERICA ei ole käyttöönotettavissa
vuoden 2015 aikana, Hätäkeskuslaitos joutuu suunnittelemaan
vaihtoehtoisen tavan toteuttaa tarvittavat tietoliikenneratkaisut,
mistä aiheutuu Hätäkeskukselle lisärahoituksen
tarvetta.
Tulli
Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva Tulli
kerää valtiolle vuositasolla noin 10 mrd. euroa
erilaisia verotuloja. Lisäksi Tullilla on tärkeä tehtävä sisäisen
turvallisuuden alalla tullirikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
Tulli on vuodesta 2007 lukien vähentänyt henkilöstönsä kokonaismäärää vajaat
300 henkilötyövuotta vähennysten kohdistuessa
muualle kuin itärajan keskeisille toimipaikoille. Kasvava
rajaliikenne lisää myös Tullin resurssipaineita.
Selvityksen mukaan Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla syntyy
tullihenkilöstön lisätarvetta noin 120
henkilötyövuotta vuoteen 2017 mennessä rajanylityspaikkojen
raskaan ja henkilöliikenteen eriyttämisestä ja
ennakoidusta liikennemäärien kasvusta aiheutuvan
palvelu- ja valvontatarpeen lisääntymisen vuoksi.
Lisäksi Tullin henkilöresurssien riittävyydelle
tuo haasteita rikosmäärien voimakas kasvu viime
vuosina. Tullin tietoon tulleiden rikosten määrä vuonna
2012 oli 9 425 kappaletta, mikä on yli kaksi kertaa niin
suuri kuin vuonna 2007.
Valiokunta toteaa myönteisenä sen, että vuodelle
2014 Tullille esitetään 2,2 milj. euroa toiminnan
turvaamiseen itärajan rajanylityspaikoilla. Valiokunta
kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että samalla
suurempi määrä, 3,227 milj. euroa, vähennetään
tasomuutoksena. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä johtaa
käytännössä siihen, että itärajan
rajanylityspaikkoihin lisättävä henkilömäärä joudutaan
vähentämään muualta Tullin toiminnasta,
mikä keinona on kuitenkin rajallinen. Aikaisemmat henkilöstövähennykset
on voitu toteuttaa erityisesti tullaus- ja verotustoimintojen sähköistämisellä ja
siirtymällä riskiperusteiseen valvontaan. Vuoden 2013
alusta voimaan tullut organisaatiouudistus puolestaan vastaa jo
tapahtuneisiin henkilövähennyksiin ja toimintamallien
muutoksiin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Tullin riittävästä resursoinnista
huolehditaan. Myös Tullin osalta on tärkeää huomioida
lisäksi mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen
viisumivapauden vaikutus.
Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka
Talousarviovuonna keskeiset hallintopoliittiset toimet kohdistuvat
julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseen, hyvään,
avoimeen hallintoon, kansalais- ja asiakaskeskeisyyden lisäämiseen
hallinnossa sekä hallinnon toimintatapojen, rakenteiden
ja prosessien kehittämiseen. Valtionhallinnon toiminnan
tuloksellisuutta kehitetään vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman
avulla, jonka toimeenpanon ytimen muodostavat hallinnonalakohtaiset
ohjelmat. Toimenpiteiden tuloksista raportoidaan keskitetysti valtion
tulostietojärjestelmään.
Valtionhallinnossa on käynnissä monia toimenpiteitä toiminnan
tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi hallinnon rakenneuudistuksista
odotetaan merkittäviä tuottavuushyötyjä.
Tehokkuutta haetaan myös mm. rakenteiden muutoksiin liittyvien
tai niiden ohella toteutettavien tietojärjestelmäuudistusten avulla.
Valtion virastojen ja laitosten toimintamenomäärärahat
on mitoitettu kireiksi. Määrärahaleikkausten
myötä joudutaan useissa virastoissa varautumaan
henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin. Valiokunta
painottaa muutosturvan merkitystä tällaisissa
tilanteissa. Valtioneuvosto on vuoden 2012 alussa tehnyt periaatepäätöksen
henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation
muutostilanteissa, jota täydentää valtiovarainministeriön
vuoden 2013 alussa virastoille antama ohjeistus. Valiokunta pitää tärkeänä, että organisaatioiden
muutoksissa huolehditaan muutosturvasta ja turvataan henkilöstön
hyvinvointi ja saatavuus.
Toimitilakustannukset
Toimitilakustannukset ovat pääosalla valtion
virastoja merkittävä menoerä. Valiokunta
pitää kannatettavana, että julkishallinto
pyrkii tehostamaan toimintaansa ja toimitilojensa käyttöä. Valiokunta
korostaa, että toimitilakustannusten tarkastelussa ja tilatehokkuutta
lisäävistä toimenpiteistä päätettäessä on
kuitenkin otettava huomioon virastojen erityistarpeet. Osalla viranomaisia
toimitilakustannuksiin vaikuttaa rakennuksiin sisältyvien,
toiminnan kannalta välttämättömien
turvallisuus- ja erityislaitteiden arvo. Vastaavia korvaavia tiloja
ei toisaalta myöskään ole helposti markkinoilta
hankittavissa.
Monet valtion virastot toimivat vuokratuissa tiloissa. Vuonna
2012 valtion virastoilla ja laitoksilla oli noin 1 600
vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja noin 1 500
vuokrasopimusta muiden vuokranantajien kanssa. Vuokrasopimusten
kestoajat ovat pisimmillään 20—30 vuotta.
Senaatti-kiinteistöjen ja virastojen välillä tehdyissä vuokrasopimuksissa
vuokranmääräytymisperuste on keskimäärin
7 %. Sopimuksiin sisältyy vuokrien vuotuinen indeksitarkistus.
Valtiontalouden kehyksissä momenttikohtaiset indeksitarkistukset
tehdään harkinnan mukaan tapauskohtaisesti, eikä indeksitarkistuksia yleensä oteta
kehyspäätöksissä huomioon. Senaatti-kiinteistöt
tulouttaa vuokratuottojen voitot valtiolle. Vuodelle 2014 Senaatti-kiinteistöjen
kokonaisliikevaihdoksi ennakoidaan 617 milj. euroa, ja vuokraustoiminnan
tulostavoite vuonna 2014 on 98 milj. euroa.
Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä TrVM 4/2012
vp ilmenee, että pitkäkestoiset vuokrasopimukset,
Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan korkeat tuottotavoitteet
ja joissakin tapauksissa korkea vuokrataso sekä kustannuspaineita
lisäävät vuokrien indeksitarkistukset
ovat aiheuttaneet virastoille sekä taloudellisia että toiminnallisia
vaikeuksia. Esimerkiksi ylipitkissä vuokrasopimuksissa
ei ole mahdollista — tai ainakaan helppoa — ottaa
huomioon tulevaisuudessa tapahtuvia hallinnonalan tai viraston toimintarakenteiden
tai toiminnan laajuuden muutoksia. Valtion tuottavuusohjelmaa toimeenpantaessa
virastojen ja laitosten henkilöstöä on
vähennetty, jolloin osa tiloista on käynyt tarpeettomiksi.
Koska virastot eivät ole voineet muuttaa vuokrasopimuksia,
jotkut virastot ovat joutuneet maksamaan vuokraa käyttämättömistä tiloista.
Saadun tiedon mukaan noin puolet Senaatti-kiinteistöjen
vuokrasopimuksista on voimassa toistaiseksi ja niissä on
6—12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimuksiin on kuitenkin
määritelty sopimuksen vähimmäisvoimassaoloaika, joka
on usein 10 vuotta. Tällöin vuokralaisilla ei ole
käytännössä mahdollisuutta lisätä sopimuksen
voimassaoloaikana tilojensa käytön tehokkuutta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun
toimitilakustannusten nousu tai mahdollisista tyhjistä tiloista
aiheutuvat vuokrat joudutaan maksamaan toimintamenoista, heikennetään
tosiasiassa virastojen ja laitosten varsinaisen toiminnan edellytyksiä.
Tämä ei valiokunnan mielestä edistä vaikuttavuus-
ja tuloksellisuustavoitteiden toteuttamista. Valiokunta pitää tärkeänä,
että etsitään joustavia keinoja toimitilatehokkuuden
parantamiseen ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.
Tietojärjestelmien kehittäminen
Syyskuun alusta 2011 voimaan tullut laki julkisen hallinnon
tietohallinnon ohjauksesta (634/2011,
jäljempänä tietohallintolaki) velvoittaa
valtiota ja kuntia huolehtimaan mahdollisimman laajalti tietojärjestelmien
yhteentoimivuudesta (HaVM 34/2010 vp — HE
246/2010 vp). Tietohallintomenot ovat yhteiskunnassa
suuret. Toimenpiteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden parantamiseksi ovat merkittäviä tuottavuushankkeita.
Lisäksi järjestelmien toimivuus ja helppokäyttöisyys
ovat kansalaisten palveluiden kannalta olennaisia asioita.
Mainitun hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä eduskunta
edellytti hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen
seuraavan lainsäädännön tavoitteiden,
kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,
toteutumista sekä ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin,
mikäli ilmenee, etteivät lainsäädännön
tavoitteet toteudu. Eduskunta edellytti lisäksi, että hallintovaliokunnalle
annetaan perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen
selvitys saavutetuista tuloksista mukaan lukien vapaaehtoisen yhteistyön
eteneminen seuraavan vaalikauden aikana (EV 331/2010
vp). Valiokunta kiirehtii selvitystyön tekemistä.
Valiokunta käsittelee kuntien ICT-toimintaa erikseen
myöhemmin omana asianaan. Valtionhallinnon ICT-hankkeisiin
liittyen valiokunta toteaa seuraavaa.
Talousarvioesitys sisältää useita
toimenpiteitä julkisen hallinnon tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden edistämiseksi. Kansallisen tietoalan
ohjauksen ja kehittämisen (28.70.03) määrärahalla
voidaan mm. kehittää ICT-alan kansallisia ratkaisuja.
Valtion ICT:n ohjauksen ja kehittämisen (28.70.01) tavoitteiden
saavuttamiseksi mm. ylläpidetään ja kehitetään
julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuureja,
ohjataan ja tuetaan muuta arkkitehtuurityötä sekä valmistellaan
tietohallintolain mukaisia asetuksia yhteentoimivuuden parantamiseksi.
Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
-momentilta (28.90.20) esitetään jatkettavaksi
mm. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman
(SADe) hankkeita, kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelmaa
ja Kuntatieto-ohjelmaa.
Parhaillaan on valmisteltavana uuden palvelukeskuksen perustaminen
valtion yhteisille perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluille (TORI).
Asiaan liittyy hallituksen esitys HE 150/2013
vp, joka on lähetetty hallintovaliokuntaan mietinnön
antamista varten. Uuteen, lailla perustettavaan virastoon on tarkoitus
koota valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät,
ja siirtoja toteutetaan vuosien 2014—2016 aikana arviolta
80 virastosta ja laitoksesta. Hankkeella pyritään
edistämään valtion tietotekniikka- ja
järjestelmäpalvelujen yhtenäistämistä ja
yhteentoimivuutta sekä varmistamaan kehitettyjen palvelujen
laaja hyödyntäminen. Valiokunta pitää tavoitteita
kannatettavina. Samalla valiokunta painottaa, että uudistamisessa
tulee ottaa huomioon viranomaisten tehtävien erityispiirteet,
jotta viranomaisten toimintaedellytykset varmistetaan myös
jatkossa. Valiokunta korostaa, että tietojärjestelmäuudistukset
tulee nähdä osana valtionhallinnon toiminnan ja
palvelujen kehittämistä, ei pelkkinä ICT-hankkeina.
Hallinnon turvallisuusverkkohankkeessa on luotu korkean varautumis-
ja tietoturvatason tietoverkko valtiojohdon ja turvallisuusviranomaisten
päivittäiseen käyttöön.
TUVE-verkon käyttö ulottuu myös kunnallisiin
toimijoihin, pelastustoimeen ja ensihoitoon. TUVE-verkon tarkoituksena
on mahdollistaa turvallinen viranomaisviestintä ja päätöksenteko
kaikissa tilanteissa ja varautua mm. kasvavaa kyberuhkaa vastaan.
Asiaan liittyy hallituksen esitys laeiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta
ja viestintämarkkinalain 2 §:n muuttamisesta (HE
54/2013 vp), joka myös on lähetetty
hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. TUVE-toiminta
rahoitetaan pääosin asiakasmaksuin, minkä lisäksi
talousarvioesityksessä on osoitettu määräraha
toimintaan ja strategiseen ohjaukseen sekä Suomen Erillisverkot
Oy:n pääomittamiseen.
Edellä mainittujen lisäksi valtionhallinnossa on
käynnissä useita muita merkittäviä ICT-hankkeita
(esim. VITJA, ERICA, AIPA). Hankkeiden kirjo on varsin suuri. Lisäksi
monet hankkeista ovat riippuvaisia toisistaan. Valiokunta pitää ensiarvoisen
tärkeänä ja kustannustehokkuudenkin kannalta
olennaisena, että kokonaisuutta koordinoidaan ja huolehditaan
järjestelmien toiminnallisesta yhteensopivuudesta. Valiokunta
tähdentää johdon roolia ja vastuuta.
Tietojärjestelmähankkeiden toteuttamiseen on
hallinnonaloilla pyritty varautumaan tarvittavin voimavaroin. Hankkeen
viivästymisestä voi aiheutua merkittäviäkin
lisäkustannuksia, etenkin jos nykyjärjestelmiä joudutaan
ylläpitämään pidempään
kuin on suunniteltu ja mahdollisesti vielä väliaikaisratkaisuin
tuettuna. Viivästykset yhdessä hankkeessa voivat
viivästyttää myös muita hankkeita
ja aiheuttaa niissäkin lisäkustannuksia. Hankkeiden
nykyistä tarkempi suunnittelu ja seuranta on siten yhä tärkeämpää.
Valiokunta pitää myönteisenä valtionhallinnon
yhteisen hankesalkkujärjestelmän käyttöönottoa, mutta
tähdentää samalla myös hallinnonalojen oman
toiminnan merkitystä.