Yleisperustelut
Yleistä
Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa puhemiesneuvoston ehdotuksen
hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Uudistuksen tarve
Perustuslain 80 §:n 1 momentista ilmenee, että lailla
on säädettävä yksilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista,
jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslakiuudistuksen
esitöiden mukaan lauseke yksilön oikeuksien ja
velvollisuuksien perusteista kattaa myös virkamiesten oikeusaseman
perusteet.
Uudistus perustuu keskeisesti siihen, että eduskunnan
virkamiesten oikeusasemasta on perustuslain vaatimusten mukaisesti
säädettävä nykyistä täsmällisemmin
laissa, sekä perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksistä johtuviin vaatimuksiin.
Virkaehtosopimusjärjestelmä
Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnassa otettavaksi käyttöön
oma virkaehtosopimusjärjestelmä nykyisen, käytännössä lähinnä palkkoja
koskeneen, neuvottelumenettelyn sijaan. Kaikkiaan neuvottelu- ja
sopimusprosessin voidaan arvioida säilyvän entisen
kaltaisena. Samalla voidaan todeta, että kansliatoimikunnan
päätösvaltaan kuuluvia palvelussuhteen
ehtoja koskevia asioita on myös nykyjärjestelmässä valmisteltu
paljolti eri osapuolten yhteistyöllä.
Voimassa olevat eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdot
määräytyvät kansliatoimikunnan
erillisten päätösten mukaisesti. Lisäksi
noudatetaan soveltuvin osin yleistä valtion virkaehtosopimusta.
Siirryttäessä eduskunnan omaan virkaehtosopimusjärjestelmään
nykyiset sopimuksenvaraiset palvelussuhteen ehdot jäävät
voimaan. Niiden muuttaminen edellyttää sopimista
virkaehtosopimuksin.
Lakiehdotukseen perustuva eduskunnan kanslian keskuskanslian,
valiokuntasihteeristön ja hallinto-osaston virkamiesten
kielto osallistua työtaistelutoimenpiteeseen — sen
rikkomisesta johtuvine seuraamuksineen — rajoittaa poikkeuksellisella
ja merkittävällä tavalla näiden virkamiesten
mahdollisuuksia etujensa ajamiseen ja puolustamiseen. Sääntelyä on
kuitenkin pidettävä perusteltuna sen johdosta,
että eduskunta on ylin valtioelin, jonka toiminnan tulee olla
turvattu kaikissa olosuhteissa ja jonka toiminnan häiriöttömyyteen
ja ennustettavuuteen on voitava luottaa kaikissa tilanteissa. Käytännössä eduskunta
ei selviydy tehtävistään ilman työtaisteluoikeuden
ulkopuolelle jäävien virkamiesten toimintaa.
Työtaistelukielto koskee myös niin sanottuja työnantajavirkamiehiä. Työnantajalla
onkin erityinen vastuu huolehtia niiden virkamiesten asemasta, joiden
oikeuksia rajoitetaan työtaistelukiellolla.
Muutoksenhaku
Lakiehdotuksen 63 § sääntelee muutoksenhakua.
Säännöksessä avataan ensimmäistä kertaa laintasolla
eduskunnan virkamiehiä koskeviin päätöksiin
kohdistuva muutoksenhakumahdollisuus. Nimityspäätöksestä ei
kuitenkaan saa valittaa.
Nimitystoimivallan käyttämistä ei
ole yleensä pidetty suoranaista oikeutta koskevana päätöksenä.
Tämä perustuu paljolti perinteiseen virkamiesoikeudelliseen
lähtökohtaan, jonka mukaan kenelläkään
ei ole subjektiivista oikeutta päästä julkiseen
virkaan. Nimityspäätös saattaa olla kuitenkin
lainvastainen, tai se saattaa perustua puutteelliseen valmisteluun.
Valiokunta kiinnittääkin de lege ferenda -näkökulmasta huomiota
tarpeeseen arvioida yleisemmin, esimerkiksi valtion virkamieslain
osalta, muutoksenhakuoikeuden sallimista — kuntien viranhaltijoita
vastaavalla tavalla — nimitysasioissa laillisuusperusteella.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki eduskunnan virkamiehistä
1 §.
Lakiehdotuksen 1 §:n 3 momentin nojalla säädettävä laki
ei koske eduskunnan oikeusasiamiehen eikä apulaisoikeusasiamiehen
palvelussuhdetta. Eduskunnan käsiteltävänä on
hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi
perustuslaissa apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta (HE 102/2003
vp). Mikäli lakiehdotus tulee hyväksytyksi,
on selvää, ettei lakia eduskunnan virkamiehistä sovelleta
myöskään silloin, kun eduskunnan virkamies
toimii apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.
4 §.
Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momenttiin sisältyvä erittelyvirkaluettelo
on voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna lyhyempi.
Eduskunnan budjettivalta huomioon ottaen eduskunnan virastojen osalta
ei sinänsä ole tarvetta lainkaan säilyttää erittelyvirkaluetteloa.
Erityisesti eduskunnan kanslian osalta luettelolla on kuitenkin organisaatiorakennetta
tosiasiallisesti hahmottava merkitys, minkä vuoksi valiokunta
puoltaa luettelon säilyttämistä toistaiseksi
laissa.
Erittelyvirkaluetteloa ei ole tarkoitettu eduskunnan eri tehtävien
vaativuutta tai virkahierarkiaa kuvaavaksi. Siinä ei ole
myöskään arvioitu eduskunnan valtiosääntöisiin
ja muihin tehtäviin liittyviä virkamiesten työtehtävien
suhteita. Erittelyvirkaluettelon edellä todettu organisatorinen
luonne ja siihen liittyvä sääntelyn täsmällisyysvaatimus
huomioon ottaen valiokunta katsoo, että luettelon tulee
koskea vain siinä mainittuja virkoja, minkä vuoksi
4 §:n 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi luettelossa
mainittuja virkoja vastaavat ja ylemmät virat.
7 §.
Valiokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentissa
otetaan huomioon vuoden 2004 alusta voimaan tulevan julkisyhteisöjen
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
annetun lain (424/2003) 8 §:n
säännös, jonka mukaan kielitaitovaatimus voidaan
osoittaa hakuajan päätyttyäkin, jos tämä ei
viivytä asian käsittelyä.
10 §.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että eduskunnan kansliassa
vain osan virkamiehistä nimittää kansliatoimikunta,
kun nykyisin kyseinen toimivalta on kokonaan kansliatoimikunnalla.
Eduskunnan pääsihteeri nimittää vastaisuudessa
suurimman osan eduskunnan kanslian virkamiehistä. Muilta
osin 10 § vastaa nykyistä oikeustilaa.
Valiokunta ehdottaa, että pykälään
lisätään uusi 6 momentti, jonka mukaan
virkamiesten nimittämisestä päätetään
esittelystä.
Eduskunnan kanslian ohjesäännössä (320/1987)
säädetyt hallinnolliset virkamiesten tehtävät
on keskitetty eduskunnan pääsihteerille ja eduskunnan
hallintojohtajalle. Ohjesäännön 24 §:n
mukaan hallintojohtaja toimii kansliatoimikunnan esittelijänä.
Kansliatoimikunta päättää nykyisin
eduskunnan kanslian virkamiesten nimittämisestä ja
ratkaisee myös lakiehdotuksen 71 §:ssä tarkoitetut
asiat. Ottaen huomioon esiteltävien asioiden merkitys,
yhdenmukaisen esittelylinjan tarve ja perustuslakiin perustuvien hyvän
hallinnon takeiden turvaamiseen liittyvät seikat valiokunta
katsoo, että esittelytehtävä lakiehdotuksen
10 ja 71 §:n tarkoittamissa asioissa kuuluu nykyiseen tapaan
hallintojohtajalle, joka on myös hallinto-osaston korkein
virkamies. Valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään
kanslian ohjesäännön 24 §:ssä.
Valmistelutehtävät sen sijaan voidaan antaa muullekin eduskunnan
kanslian virkamiehelle.
12 §.
Valiokunta ehdottaa 12 §:n 2 momentin 3 kohdan muuttamista
siten, että kohdassa tarkoitettu kielitaitovaatimus koskee
virkamiestä, jonka pääasiallisiin tehtäviin
kuuluu valmistella ruotsinkielisiä eduskunnan vastauksia
ja kirjelmiä. Muutos merkitsee sitä, että kyseinen
kielitaitovaatimus ei koske teknisiä valmistelu- ja avustustehtäviä.
Lakiehdotuksen 12 §:n 5 momentissa viitataan julkisyhteisöjen
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen. Valiokunta
ehdottaa momentin täsmentämistä siten,
että siitä ilmenee asetuksella tarkoitettavan
valtioneuvoston asetusta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta
valtionhallinnossa (481/2003).
16 §.
Lakiehdotuksen 16 §:n ilmaukset "perusteettomasti"
ja "muun näihin verrattavan seikan vuoksi" poikkeavat perustuslain
6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksessä käytetyistä sanonnoista
"ilman hyväksyttävää syytä"
ja "muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen tarkistamista vastaamaan
perustuslain sanamuotoa.
24 §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan lakiehdotuksen
24 §:n säännösten virkamiehen
velvollisuudesta antaa terveystietoja ja osallistua terveystarkastuksiin
vastaavan pääosiltaan perustuslakivaliokunnan
käytännössä asetettuja vaatimuksia.
Velvollisuudet on säännöksissä kuitenkin
sidottu lausunnon mukaan verraten väljään
edellytykseen tietojen ja tarkastusten tarpeellisuudesta. Perustuslakivaliokunnan
lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 24 §:n tarkistamista
sitomalla velvollisuudet lakiehdotuksessa ehdotettua jonkin verran
tiukempaan välttämättömyysedellytykseen.
42 §.
Valiokunta ehdottaa 42 §:n 1 momentissa lomautusilmoitusta
koskevan viittauksen lakiehdotuksen 41 §:ään
tarkistettavaksi viittaukseksi 39 §:n 1 momenttiin.
47 §.
Lakiehdotuksen 47 §:n 2 momentin nojalla virkaehtosopimukseen
ovat työnantajapuolella sidotut kansliatoimikunta ja eduskunnan
virastot. Valiokunta ehdottaa 47 §:n 4 momentin kirjoittamista
vastaamaan 2 momentin sanamuotoa.
69 §.
Työnantaja voi pykälän 2 momentin
nojalla myöntää virkavapautta eduskunnan
virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi
tai koeajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan.
Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että eduskunnan
virkamiehelle voidaan myöntää virkavapautta
myös silloin, kun hänet on nimitetty koeajaksi
eduskunnan virkamieslaissa tarkoitettuun virkaan.
75 §.
Lakiehdotuksen 75 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan
virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion
varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea
noudattaen "soveltuvin osin", mitä kulloinkin voimassa
olevassa eduskunnan virkaehtosopimuksessa määrätään.
Valiokunta ehdottaa sääntelyyn teknistä tarkennusta
poistamalla sanat "soveltuvin osin".
77 §.
Valiokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004.
78 §. (Uusi).
Eduskunnan virkamiehiin sovelletaan kansliatoimikunnan päätöksiä palvelussuhteen
ehdoista ja lisäksi soveltuvin osin valtion yleisen virkaehtosopimuksen
määräyksiä. Puhemiesneuvoston
ehdotuksesta ilmenee tarkoituksena olevan, että nykyiset
palvelussuhteen ehtoja koskevat ehdot jäävät
voimaan siihen saakka, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksella toisin
määrätään. Valiokunta
ehdottaa, että asiasta otetaan selvyyden vuoksi lakiin
säännös.
79 §. (Uusi).
Valiokunta ehdottaa uudessa 79 §:ssä,
että niin sanottuja erittelyvirkoja tämän
lain voimaan tullessa hoitavien virkamiesten on ilmoitettava 13 §:ssä tarkoitetut
tiedot kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
80 §. (78 §).
Lakiehdotuksen 78 §:n tarkoituksena on, että aiempien
säännösten mukaisesti osoitettu kielitaito
vastaa myös eduskunnan virkamiehiä koskevan uuden
lain kielitaitovaatimuksia.
Lisäksi tarkoituksena on, että tämän
lain voimaan tullessa eduskunnan virkaan tai määräaikaiseen
virkasuhteeseen nimitettynä oleva on 12 §:n
mukaisten kielitaitovaatimusten estämättä edelleen
kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan tai määräaikaiseen
virkasuhteeseen.
81 §. (Uusi).
Valiokunta ehdottaa uudessa 81 §:ssä säädettäväksi
siirtymävaiheessa 75 §:n 1 momentin estämättä,
että eduskunnan virkamiehen kuoltua hänen omaisilleen
suoritetaan valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana
taloudellisena etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin,
mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa on
määrätty, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksessa
toisin määrätään.
2. Eduskunnan päätös eduskunnan
kanslian ohjesäännön muuttamisesta
24 §. (Uusi).
Valiokunta ehdottaa edellä lakiehdotuksen 10 §:n
perusteluihin viitaten, että hallintojohtaja esittelee
eduskunnan virkamieslain 10 ja 71 §:ssä pääsihteerin
päätösvaltaan kuuluvat asiat. Hallintojohtaja
esittelee tällaiset asiat myös kansliatoimikunnalle.
32 §.
Valiokunta ehdottaa 32 §:n 1 momentin 7 a
ja 10 kohtaan teknisluonteista täsmennystä.
33 §.
Voimassa olevan pykälän mukaan asianosainen,
joka on tyytymätön eduskunnan kanslian
virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen
kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla
sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista. Koska pykälä koskee
myös muun asianosaisen kuin eduskunnan virkamiehen oikeutta,
valiokunta ehdottaa, ettei 33 §:ää kumota.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös
tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
3. Eduskunnan päätös valtion tilintarkastajien
johtosäännön 8 §:n muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös
tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.