Perustelut
Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin
asiakirjoihin sisältyy myös sellaisia salassapidettäviä tietoja,
joiden luvaton paljastaminen voi aiheuttaa merkittävää ja
laajalle ulottuvaa vahinkoa tärkeille yleisille eduille.
Perinteisesti kansainvälinen tietoturvallisuusyhteistyö käsittää diplomaattiseen
toimintaan samoin kuin puolustus- ja poliisihallintojen väliseen
yhteistyöhön liittyvän ei-julkisen tiedonvaihdon
suojaamisen. Kansainvälisillä tietoturvallisuusvelvoitteilla
on kuitenkin kasvava merkitys myös taloudellisen, teollisen
ja teknologisen yhteistyön kannalta. Yhä useammat
yritystason hankkeet edellyttävät turvallisuussuojatun
tiedon hyödyntämistä.
Pyrkimyksistä huolimatta ei ole voitu toteuttaa monenkeskistä tietoturvallisuusalan
yleissopimusta, minkä vuoksi on etsitty kahdenkeskisiä sopimusratkaisuja.
Suomen ja Bulgarian välisen sopimuksen tarkoituksena on
suojata turvallisuusluokiteltua tietoa, jonka toinen sopimuspuoli
on toimittanut toiselle sopimuspuolelle ulko-, puolustus-, turvallisuus-,
poliisi- tai teollisuusasioissa. Kysymys on tietoaineistosta, joka
on lähettävässä sopimusvaltiossa
erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuustason toteuttamista
edellyttäväksi tiedoksi.
Käsiteltävänä olevan sopimuksen
hyväksyminen on tärkeää muun
muassa sen vuoksi, että se antaa suomalaiselle yritystoiminnalle
mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin
hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä Bulgarian
turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Sopimus parantaa suomalaisten
yritysten kilpailuasemaa.
Saadun selvityksen mukaan Suomen ja Bulgarian välisen
sopimuksen määräykset vastaavat kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun
lain (588/2004) säännöksiä.
Kyseinen laki on säädetty osana Suomen ja Saksan
välisen tietoturvallisuussopimuksen sekä Suomen
ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välisen
tietoturvallisuussopimuksen voimaan saattamista. Lakiin sisältyy
erityissäännös, jonka mukaan toisen sopimuspuolen
salassapidettävät ja turvallisuusluokitellut asiakirjat
ja niihin sisältyvät tiedot ovat myös
Suomessa salassapidettävät. Salassapitovelvoite
on siten kattavampi kuin yleisessä julkisuuslaissa (621/1999).
Sopimuksen lainsäädännön alaan
kuuluvien määräysten voimaansaattamista
koskeva lakiehdotus ei kuitenkaan asiallisesti vaikuta kansalaisten
tiedonsaantia vähentävästi suhteessa
siihen, miten tiedonsaanti on yleisen lainsäädännön
mukaan järjestetty.
Käsiteltävänä olevan sopimuksen
mukaan vastaanottavan sopimuspuolen on pääsäännön mukaan
pidettävä turvallisuusluokiteltu tieto salassa.
Sopimuksen sisältämät tietoturvallisuusvelvoitteet
vaikuttavat ensisijaisesti siihen, miten viranomaisten ja velvoitteen
piiriin kuuluvien yksityisten tahojen on käsiteltävä asiakirjoja,
sekä siihen, miten toimitila- ja henkilöturvallisuudesta
on huolehdittava.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa Suomen ja Bulgarian
välisen sopimuksen hyväksymistä sekä lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomana.