Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa

15 §. Kiinniotto ja pidättäminen.

Ehdotuksen mukaan sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tavattu tai todennäköisin syin epäilty saadaan ottaa kiinni ja pidättää, jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen taikka palauttaminen sitä vaatii. Perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut huomauttamista kiinniottamista koskevaan säännökseen, mutta se katsoo pidättämistä koskevan sääntelyn menevän olennaisesti pidemmälle kuin aiemmin voimassa olleen pakkokeinolain (450/1987) ja vuoden 2014 alusta voimaan tulleen pakkokeinolain pidättämistä koskevat säännökset, jotka ovat sovellettavissa myös kurinpitomenettelyssä. Ehdotuksessa pidättämiselle ei aseteta rikoksen vakavuutta koskevia edellytyksiä, ja pykälän sanamuodon mukaan pidättäminen on mahdollista kaikkien sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä tarkoitettujen rikosten perusteella, jos kurin, järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen taikka palauttaminen sitä vaatii. Perustuslakivaliokunnan mukaan pidättäminen merkitsee huomattavaa ja suhteellisen pitkäkestoista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen, eikä pidättäminen ole perustuslakivaliokunnan mielestä oikeasuhtainen pakkokeino sellaisen rikoksen perusteella, josta voidaan tuomita ainoastaan sakkoa tai kurinpitorangaistus taikka josta ei yleisen rangaistuskäytännön mukaan seuraa sakkoa tai kurinpitorangaistusta ankarampaa rangaistusta. Ehdotettu säännös ei myöskään täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia. Pykälästä on syytä poistaa mahdollisuus pidättämiseen, jolloin pidättäminen jäisi pakkokeinolain varaan. Vaihtoehtoisesti sotilaskurinpitoon liittyvän pidättämisen edellytykset ja tarkoitus on muutettava oikeasuhtaisuusperiaatteen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksen mukaisiksi kytkemällä pakkokeinon käyttö rikoksen vakavuuteen ja erityisiin palvelusolosuhteisiin sekä rikosprosessuaaliseen tarkoitukseen. Tämä on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että 15 §:stä poistetaan mahdollisuus pidättämiseen. Tätä vaihtoehtoa on myös lakivaliokunta esittänyt lausunnossaan. Ehdotus merkitsee sitä, että pidättäminen on puolustusvoimissa toimitettavan esitutkinnan yhteydessä mahdollista pakkokeinolaissa säädetyin edellytyksin.

26 §. Esitutkinnassa noudatettavat periaatteet.

Ehdotetussa pykälässä luetellaan kuusi keskeistä periaatetta, joita esitutkinnassa tulee noudattaa. Pykälässä on lueteltu osa niistä esitutkintaperiaatteista, joista esitutkintalain (805/2011) 4 luvussa on säädetty. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaankin, ettei luettelo ole tyhjentävä.

Hallintovaliokunta toteaa, ettei ehdotetussa pykälässä ole mainittu oikeutta käyttää avustajaa esitutkinnassa. Nimenomainen maininta oikeudesta käyttää avustajaa sisältyy vain muutoksenhakua koskevaan 7 lukuun. Esitutkintalain 4 luvun 10 §:n säännöstä oikeudesta avustajan käyttämiseen esitutkinnassa sovelletaan kuitenkin lakiehdotuksen 2 §:n nojalla myös kurinpitomenettelyssä suoritettavaan esitutkintaan. Saadun selvityksen mukaan pääesikunnan ohjeistuksessa lisäksi korostetaan, että rikoksesta epäillylle on ennen kuulustelun alkua tiedotettava muun ohella hänen oikeudestaan avustajan käyttämiseen esitutkinnassa. Tämä tulee myös kirjata kuulustelupöytäkirjaan. Lisäksi sotilasoikeudenkäyntilain 28 §:n perusteella oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä myös esitutkinnan aikana. Valiokunnalla ei näin ollen ole huomauttamista ehdotettuun sääntelyyn.

28 §. Esitutkinnan toimittavat virkamiehet.

Ehdotuksen mukaan esitutkinnan toimittamisesta huolehtii kurinpitoesimies, jonka alaisessa joukossa tai hallintoyksikössä rikos on tehty tai rikoksesta epäilty palvelee. Lakiehdotuksen 35 §:n perusteella pääesikunta voi kurinpitoesimiehen pyynnöstä suorittaa esitutkinnan. Esitutkinnan siirtämisestä poliisille ehdotetaan säädettäväksi lain 28 ja 39 §:ssä.

Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on eräiltä osin kiinnitetty huomiota puolueettomuuden varmistamiseen esitutkinnassa ja katsottu, että esitutkinnan siirtäminen poliisille tulisi säätää laajempana kuin on esitetty tai perustaa riippumaton tutkintaelin puolustusvoimien sisälle. Hallintovaliokunta yhtyy lakivaliokunnan käsitykseen siitä, että hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua puoltaa sotilaskurinpidon tarkoitus ja kurinpitomenettelyn luonne ottaen samalla huomioon, että esityksessä on useilla eri tavoilla pyritty varmistamaan esitutkinnan asianmukaisuus ja puolueettomuus sekä sotilaan oikeusturva. Tällaisia keinoja ovat muun muassa se, että esitutkinta voi käynnistyä myös ylemmän kurinpitoesimiehen, eduskunnan oikeusasiamiehen ja syyttäjän päätöksellä, ja se, että esitutkinnan voi suorittaa ylempi kurinpitoesimies tai pääesikunta (28 ja 35 §). Lisäksi ehdotetaan säädettävän nykyistä velvoittavammin, että tutkinta on siirrettävä poliisille, jos tutkinnan puolueettomuus, rikoksen vakavuus tai asian laatu muutoin sitä edellyttää (28 ja 39 §), ja poliisille ehdotetaan myös aiempaa laajempaa mahdollisuutta ottaa oma-aloitteisesti asia tutkittavakseen (39 §). Niin ikään lain tasolla säädetään kurinpitoesimiehenä toimimisen rajoituksista (11 §). Lisäksi kurinpitoesimiehet tukeutuvat käytännössä etenkin vakavien rikosten esitutkinnan käynnistämispäätöksissä oikeudellista asiantuntemusta omaaviin sotilaslakimiehiin. Hallintovaliokunta katsoo, että myös kurinpitomenettelyn edellyttämä joutuisuusvaatimus, puolustusvoimien toiminnan asiantuntijuus sekä poliisin resurssien kohdentaminen yhteiskunnallisesti merkittävimpiin rikoksiin puoltavat ehdotettua ratkaisua.

36 §. Esitutkintaa hoitavat pääesikunnan virkamiehet.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 2 momentissa mainitaan asetus nimeltä, mikä ei ole säädösten hierarkkisten suhteiden takia asianmukaista. Lakivaliokunnan lausunnosta lisäksi ilmenee, että pykälässä tarkoitetut toimivaltuudet liittyvät puolustusvoimien virkamiesten tehtäviin, eivät virkoihin. Tämän takia 2 momentissa on selvyyden vuoksi syytä viitata myös "tehtävään määräämiseen". Lisäksi selvityksen mukaan asetuksella on tarpeen säätää virkojen kelpoisuusehtojen lisäksi myös tehtäviin liittyvistä kelpoisuusvaatimuksista. Edellä olevan perusteella hallintovaliokunta ehdottaa, että 2 momenttiin lisätään maininnat tehtävään määräämisestä ja tehtävien kelpoisuusvaatimuksista ja että viittaus puolustusvoimista annettuun valtioneuvoston asetukseen poistetaan.

37 §. Pääesikunnan virkamiesten toimivaltuudet esitutkinnassa.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä tarkemmin esitutkinnassa käytettävistä toimivaltuuksista. Lisäksi sovelletaan pakkokeinolain yleisiä säännöksiä salaisten pakkokeinojen käytön edellytyksistä ja toimivallasta päättää kyseisten keinojen käytöstä. Puolustusvoimien käytössä ovat pakkokeinolain mukaisista salaisista pakkokeinoista vain tietyt, erikseen säädetyt keinot. Kokonaan uusia pakkokeinoja puolustusvoimille ovat tukiasematietojen hankkiminen sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen. Päätöksen tukiasematietojen hankkimisesta tekee tuomioistuin (pakkokeinolain 10 luvun 11 §), kun taas teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies (pakkokeinolain 10 luvun 25 §). Lakivaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta ehdottaa, että pykälän teknistä kuuntelua koskevaa 3 kohtaa selkeytetään nimenomaisella maininnalla siitä, ettei asuntokuuntelu kuulu puolustusvoimien käytettävissä olevaan pakkokeinovalikoimaan.

Uusi poliisilaki ei tunne pakkokeinolakia vastaavasti asuntokuuntelun käsitettä. Sen sijaan poliisilain 5 luvun 17 §:n 2 momentissa säädetään, että teknistä kuuntelua ei saa kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan. Koska teknisen kuuntelun kohdentuminen vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan on esitutkintaa edeltävässä vaiheessa näin rajattu poliisilta ja puolustusvoimilta jo mainitun säännöksen perusteella, edellä ehdotettua täsmennystä ei ole tarpeen tehdä rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevaan lakiehdotuksen 89 §:n 4 kohtaan.

40 §. Ilmoittamisvelvollisuus.

Pääesikunnan esitutkintaa hoitaville virkamiehille ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus ilmoittaa salaisten pakkokeinojen käytöstä poliisille. Pykälän perustelujen mukaan tarkoituksena on, että tämä ilmoitus tehdään aina, kun se on mahdollista etukäteen ennen salaisen pakkokeinon käynnistämistä, jotta poliisi voi tarkistaa, kohdistuuko henkilöön poliisin tai muiden viranomaisten taholta tiedonhankintaa. Tilanteen niin edellyttäessä ilmoitus voidaan tehdä tehtävän jo alettua, jos ilmoittaminen viivästyttäisi tehtävän aloittamista toiminnan tarkoituksen vaarantavalla tavalla.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä poliisin informoimista sen varmistamiseksi, ettei asianosainen ole samanaikaisesti muiden tiedonhankintatoimenpiteiden kohteena. Tiedonsaanti on tarpeen myös viranomaisten rikostorjuntaresurssien järkevän käytön kannalta. Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan pykälän perustelujen toteamus ilmoituksen ajoittamisesta vastaa käytännössä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (687/2009, jäljempänä PTR-laki) 3 §:ää, jonka mukaan tieto rikoksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä. Hallintovaliokunta katsoo, että ilmoituksen ajoitusta ei kuitenkaan ole asianmukaista jättää perustelujen varaan, vaan sen tulee ilmetä laista. Myös lakivaliokunta on pitänyt sitä perusteltuna. Edellä olevista syistä hallintovaliokunta ehdottaa pykälää täsmennettäväksi siten, että 37 §:ssä mainittujen salaisten pakkokeinojen käyttämisestä ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä.

Hallintovaliokunta toteaa, että ehdotettu sääntely poikkeaa PTR-laista muun muassa siinä, että PTR-lain mukaan rikokseen liittyvistä toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti PTR-viranomaisten välillä. Nyt ehdotetun puolustusvoimia koskevan 40 §:n tarkoituksena on, että poliisi yleisenä esitutkintaviranomaisena pysyy tietoisena rikosten selvittämisen piirissä puolustusvoimissa vireillä olevista jutuista ja että ilmoitusvelvollisuuden alaan kuuluvista rikoksista ja ilmoitusmenettelystä sovitaan pääesikunnan esitutkintaa hoitavien virkamiesten ja poliisin välisessä yhteistoiminnassa, ei tapauskohtaisesti. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä edellä mainitulla täsmennyksellä täydennettynä tarkoituksenmukaisena ja poliisin tiedonsaannin asianmukaisesti turvaavana menettelynä. Puolustusvoimien ja poliisin yhteistyö on ollut toimivaa, ja hallintovaliokunta tähdentää mainittujen viranomaisten velvollisuutta jatkossakin ylläpitää hyvää yhteistyötä ja neuvotteluyhteyttä.

46 §. Asian ratkaiseminen kurinpitomenettelyssä ja kurinpitorangaistuksen määrääminen.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kurinpitomenettelyä voidaan käyttää selvissä ja vähäisissä asioissa. Pykälän 1 momentin mukaan kurinpitorangaistus saadaan määrätä kurinpitomenettelyssä vain, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut teon tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kurinpitomenettelyssä käsiteltävän rikoksen vähäisyys ei kuitenkaan ilmene suoraan laista. Lakiehdotuksen mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan tutkia sotilaskurinpitomenettelyn alaisen henkilön tekemä sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä tarkoitettu rikos. Rikoslain 45 luvun sotilasrikosten lisäksi tällaisia rikoksia ovat useat muut rikoslaissa rangaistaviksi säädetyt rikokset. Osa näistä rikoksista, esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, eivät ole luonteeltaan vähäisiä. Lain soveltamisalaan kuuluu siten rikoksia, joita ei ole esityksen perusteluidenkaan mukaan tarkoitus käsitellä kurinpitomenettelyssä. Perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotettu sääntely jättää kurinpitomenettelyn ja sotilasoikeudenkäynnin välisen suhteen varsin epäselväksi ja sääntelyä olisi asianmukaisinta täsmentää määrittelemällä tarkoin kurinpitomenettelyn alaan tosiasiallisesti kuuluvat rikokset.

Hallintovaliokunta toteaa, että sääntelyä on tarpeen täsmentää. Hallintovaliokunta ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena kurinpitomenettelyn alaan tosiasiallisesti kuuluvien rikosten luettelemista, vaan se katsoo lakivaliokunnan tavoin, että sotilaskurinpitomenettelyn ja sotilasoikeudenkäynnin välistä suhdetta voidaan selventää täsmentämällä, että kurinpitomenettely koskee rikoksia, joista yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Hallintovaliokunta ehdottaa, että tätä koskeva säännös lisätään pykälään uudeksi 1 momentiksi, jolloin ehdotetun pykälän 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi.

Tässä yhteydessä hallintovaliokunta toteaa vielä, että ehdotetun lain 45 §:n mukaan kurinpitoesimiehen on esitutkintapöytäkirjan perusteella päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin kurinpitoasia antaa aihetta. Kurinpitoesimiehen harkintaan vaikuttaa muun muassa sotilaslakimiehen lausunto, jonka yhtenä keskeisenä osana on esitutkinnan valmistuttua ottaa kantaa siihen, voidaanko asia käsitellä kurinpitomenettelyssä, muun muassa ottaen huomioon teon vakavuus.

56 §. Väliaikaismääräys.

Lakiehdotuksen 70 §:n mukaan kurinpitomenettelyssä määrätyt kurinpitorangaistukset on varoitusta ja kurinpitosakkoa lukuun ottamatta pantava täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Ehdotetun 56 §:n nojalla joukko-osaston komentaja voi kuitenkin ratkaisupyynnön ja tuomioistuin kurinpitovalituksen johdosta erityisestä syystä määrätä, ettei päätöstä panna toistaiseksi täytäntöön tai täytäntöönpanoa ei jatketa. Esityksen perusteluista ilmenee, että lainvoimaa vailla olevien kurinpitorangaistusten täytäntöönpanoa pidetään kurinpitomenettelyn toimivuuden kannalta välttämättömänä (s. 28/II) ja väliaikaismääräys on tarkoitettu käytettäväksi vain poikkeuksellisesti (s. 66/II). Uutena esitetään, että rangaistulle on maksettava rahamääräinen hyvitys siltä osin kuin kurinpitomenettelyssä määrätty kurinpitorangaistus on pantu täytäntöön ja kurinpitopäätös on myöhemmin lopullisesti kumottu tai poistettu taikka kurinpitorangaistusta on lievennetty (68 §).

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että lainvoimaa vailla olevan kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat säännökset eivät ole hyvin sopusoinnussa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa, mutta ongelmallisuutta vähentää sotilaskurinpidon tarkoitus, kurinpitomenettelyssä määrättävien rangaistusten luonne, mahdollisuus keskeyttää tai lykätä täytäntöönpanoa väliaikaismääräyksellä sekä rangaistulle maksettava hyvitys. Ehdotettu sääntely ei vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin esittänyt harkittavaksi säännösehdotusten muuttamista siten, että lainvoimaa vailla olevan kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano edellyttää rangaistun suostumusta tai että väliaikaismääräyksen edellytyksiä lievennetään esimerkiksi poistamalla vaatimus "erityisestä syystä".

Hallintovaliokunta katsoo lakivaliokunnan tavoin, että rangaistun suostumuksen asettaminen välittömän täytäntöönpanon edellytykseksi voi tarpeettomasti vaikeuttaa ja lykätä täytäntöönpanoa, eikä pidä sitä sen vuoksi kannatettavana. Perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ottamiseksi hallintovaliokunta kuitenkin ehdottaa, että täytäntöönpanon keskeyttämisen edellytyksiä lievennetään poistamalla ehdotetusta 56 §:stä vaatimus "erityisestä syystä".

74 §. Poistumiskiellon täytäntönpano.

Esityksessä ehdotetaan, että enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei saa panna täytäntöön poistumiskieltoon määrätyn viikko-ohjelman mukaisen viikonloppuvapaan, juhlapyhän tai vastaavan vapaan aikana. Ehdotus ei vaikuta neljän vuorokauden ja sitä pitempien poistumiskieltojen täytäntöönpanoon. Lisäksi enintään kolmen vuorokauden poistumiskiellon voisi panna täytäntöön sellaisena viikonloppuna, juhlapyhänä tai vastaavana aikana, jona rangaistu on muutenkin palveluksessa.

Ehdotettu enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoja koskeva täytäntöönpanon rajoitus on uusi nykytilaan verrattuna. Muutosehdotusta on esityksessä perusteltu sillä, että varusmieskoulutusta annetaan nykyisin pääsääntöisesti arkisin. Tämän seurauksena poistumiskiellosta on katsottu tulleen aiempaa ankarampi rangaistus silloin, kun täytäntöönpano ajoittuu viikonloppuun, juhlapyhään tai vastaavaan ajankohtaan, joka muutoin olisi varusmiehelle vapaa. Perusteluissa ei ole pidetty yhdenvertaisena, että lyhyeen poistumiskieltoon määrätyt menettäisivät myös viikonloppuvapaansa poistumiskiellon täytäntöönpanon sattumanvaraisen ajoittumisen vuoksi. Lisäksi on arvioitu, ettei kurinpitomenettelyn joutuisuus kärsi uudesta säännöksestä, koska ratkaisu tehtäisiin ja annettaisiin varusmiehelle tiedoksi mahdollisimman nopeasti.

Puolustusvaliokunta on lausunnossaan esittänyt, että kaikki poistumiskiellot on voitava panna toimeen viivytyksettä. Lausunnosta ilmenee, ettei puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tullut esille sellaista painavaa syytä, jonka vuoksi enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoja ei saisi panna täytäntöön viikonloppuvapaan, juhlapyhän tai vastaavan vapaan aikana. Kuulemisissa ei myöskään käynyt ilmi, että joukko-osastojen kurinpitoesimiehet olisivat panneet poistumiskieltoja täytäntöön viikonloppuvapaan tai vastaavan vapaan aikana siinä tarkoituksessa, että poistumiskiellon vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Puolustusvaliokunta toteaakin, että lyhyiden poistumiskieltojen viivytyksetön täytäntöönpano mahdollistaa tehokkaan ja ennalta ehkäisevän vaikutuksen sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpidossa.

Lakivaliokunta pitää hallituksen esityksen taustalla olevia perusteita sinällään tärkeinä, mutta katsoo, että poistumiskiellon täytäntöönpanon rajoittaminen ehdotetulla tavalla heikentäisi kyseisen seuraamuksen tehokkuutta. Tämän vuoksi myös lakivaliokunta on katsonut, että kaikki poistumiskiellot on voitava panna täytäntöön viivytyksettä. Lisäksi se toteaa, että ne rikkeet, joista tyypillisesti määrätään lyhyitä 1—3 vuorokauden poistumiskieltoja, ovat hyvin vähäisiä. Pääesikunnan oikeudellisen osaston laatiman seuraamussuosituksen mukaan enintään kolmen vuorokauden poistumiskielto voi seurata esimerkiksi tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, kuten huolimattomuudesta johtuneesta tervehtimisen laiminlyömisestä tai vähäisten varusesineiden hukkaamisesta, taikka luvattomasta poissaolosta, kun poissaolo on kestänyt vain joitakin tunteja. Toisaalta alle kolmen vuorokauden poistumiskielto on seuraamuksena vähäinen, eikä lakivaliokunta pidä sitä liian ankarana seuraamuksena edellä mainituista rikkeistä edes silloin, kun se ajoittuu viikonloppuun tai vastaavaan ajankohtaan, joka muutoin olisi varusmiehelle vapaa.

Hallintovaliokunta toteaa, että myös sen asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin sekä edellä todettuja, ehdotusta puoltavia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Lyhyiden poistumiskieltojen täytäntöönpanon rajoittamista voidaan perustella erityisesti varusmiesten oikeusturvan ja seuraamuskäytännön yhtenäisyyden lisäämisellä. Toisaalta poistumiskiellon täytäntöönpanon kieltäminen viikonloppuvapaan aikana tai muina vapaapäivinä voi viedä uskottavuutta ja tehoa puolustusvoimien kurinpidolta. Edellä todetun perusteella hallintovaliokunta puoltaa lähtökohtana sitä, ettei enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa saa panna täytäntöön viikonloppuvapaan, juhlapyhän tai vastaavan vapaan aikana, mutta katsoo, että voi olla tilanteita, joissa tämä on perusteltua rangaistuksen ajoittamiseksi välittömästi rangaistukseen johtaneen teon jälkeen. Rangaistuksen ajoitukselle on tällöin kuitenkin oltava painava syy, ja tämä on perusteltava erikseen kurinpitopäätöksessä. Tässä tarkoitettu painava syy voi olla esimerkiksi se, että toiminta on toistuvaa tai muuten osoittaa piittaamattomuutta kurin ja järjestyksen suhteen ja on perusteltua olettaa, että toiminta voi jatkua.

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 68 § hyvityksestä soveltuu myös tässä tarkoitettuihin tilanteisiin. Siten jos ratkaisupyynnön — tai jos ratkaisupyynnön perusteella annettuun päätökseen on haettu muutosta valittamalla — valituksen johdosta todetaan, ettei painavaa syytä poistumiskiellon täytäntöönpanolle viikonloppuvapaan aikana ole ollut, katsotaan kurinpitorangaistusta lievennetyn 68 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja rangaistulla on oikeus hyvitykseen sen mukaisesti kuin mainitussa pykälässä säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan hyvityksen rahamäärästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Siinä yhteydessä on valiokunnan käsityksen mukaan aiheellista kiinnittää huomiota myös tässä tarkoitettuihin tilanteisiin.

Hallintovaliokunta tähdentää vielä varusmiesten yhdenvertaista kohtelua ja korostaa, ettei poistumiskieltoa saa tarkoituksellisesti lykätä siten, että kiellon täytäntöönpano ajoittuisi nimenomaan varusmiehen vapaa-aikaan. Yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että puolustusvoimilla on sisäistä ohjeistusta seuraamuksista ja niiden täytäntöönpanosta.

87 §. Rikosten ennalta estämistä ja paljastamista hoitavat virkamiehet.

Edellä 36 §:n yhteydessä todetuista syistä hallintovaliokunta ehdottaa, että 2 momenttiin lisätään maininnat tehtävään määräämisestä ja tehtävien kelpoisuusvaatimuksista ja että viittaus puolustusvoimista annettuun valtioneuvoston asetukseen poistetaan.

89 §. Toimivaltuudet rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa.

Edellä 40 §:n yhteydessä todetuista syistä valiokunta ehdottaa, että myös 89 §:n 3 momenttia täsmennetään ilmaisulla "ilman aiheetonta viivytystä".

96 §. Kurinpitorangaistusten määrääminen ammattisotilaille.

Pykälässä säädetään kurinpitorangaistuksen määräämisestä silloin, kun tasavallan presidentti on asevelvollisuuslain 83 §:n mukaisesti päättänyt ylimääräisestä palveluksesta. Ehdotuksen mukaan, sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, saadaan kaikille sotilaille määrätä kaikkia kurinpitorangaistuksia. Hallintovaliokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kantahenkilökunnan osalta ei olisi toiminnallisesti järkevää sitoa kurinpitorangaistusten seuraamuslajeja asevelvollisuuslain 83 §:ään. Pykälää on pidetty myös tarpeettomana sen vuoksi, että ammattisotilaiden ylimääräisen palveluksen ja poistumiskiellon on katsottu olevan kurinpitorangaistuksina epäsoveliaita ja vaikeasti täytäntöön pantavia normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Hallintovaliokunta katsoo, että kurin ja järjestyksen ylläpitämisen merkitys korostuu normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kriisitilanteiden todennäköinen luonne huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuna, että myös ammattisotilaalle voidaan määrätä ylimääräistä palvelusta ja poistumiskieltoa, joilla ei rauhan ajan palveluksessa kyseisten ammattiryhmien osalta ole merkitystä. Lisäperusteena on myös joukon yhtenäisyys ja henki. Valiokunta tähdentää, että seuraamuslajin valintaan sisältyy kuitenkin aina harkintaa lakiehdotuksen 49 ja 50 §:n mukaisesti. Valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisena, että soveltamiskynnys kytketään asevelvollisuuslain 83 §:ään. Esimerkiksi valmiuslain (1552/2011) toimivaltuuksien käyttöönottokynnys olisi valiokunnan käsityksen mukaan tässä yhteydessä liian korkea joukkojen organisoinnin ja toimivuuden varmistamisen näkökulmasta. Ehdotettu soveltamiskynnys on myös täsmällisempi kuin voimassa olevan sotilaskurinpitolain 8 luvussa käytetty käsite "sota-aika". Lisäksi suuri osa puolustusvoimien sodan ajan joukoista perustetaan asevelvollisuuslain 83 §:n nojalla, jolloin samaan aikaan myös iso osa ammattisotilaita siirtyy sodan ajan tehtäviinsä.

120 §. Tietojen poistaminen kurinpitoratkaisurekisteristä.

Lakiehdotuksen 118 §:n mukaan kurinpitoratkaisurekisteri on puolustusvoimien valtakunnallinen pysyvä henkilörekisteri. Kurinpitoratkaisurekisteriä pidetään sotilaskurinpitomenettelyssä määrättävien kurinpitoasioiden ratkaisujen tallentamista ja valvontaa, aiempien kurinpitopäätösten selvittämistä ja rikos- ja seuraamustilastojen ylläpitämistä varten sekä tuomioistuimessa sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellyissä asioissa annettujen ratkaisujen, mukaan lukien kurinpitorangaistusten, tallentamiseksi.

Ehdotetun 120 §:n mukaan tiedot poistetaan kurinpitoratkaisurekisteristä pääsääntöisesti viiden vuoden kuluttua kurinpitorangaistuksen tuomitsemisesta tai määräämisestä. Lakivaliokunta lausunnossaan katsoo, että vähäiset kurinpitorangaistukset, kuten muistutus, ylimääräinen palvelus ja enintään kymmenen vuorokauden poistumiskielto, on perusteltua poistaa kurinpitoratkaisurekisteristä viittä vuotta aikaisemmin, esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua kurinpitorangaistuksen tuomitsemisesta tai määräämisestä.

Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotettu säännös vastaa sisällöltään voimassa olevan sotilaskurinpitoasetuksen (969/1983) 14 §:ää. Toisaalta vähäisten kurinpitorangaistusten kohdalla viiden vuoden määräaika tietojen poistamiselle on verrattain pitkä. Esimerkiksi sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan sakkorekisteristä viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt (348/2013). Rikosrekisteristä poistetaan tieto ehdollisesta vankeusrangaistuksesta viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. Kurinpitorangaistuksia koskevien tietojen säilyttämisaikaa arvioitaessa on huomioitava myös, että kurinpitoratkaisurekisteristä siirretään puolustusvoimien kannalta olennaisimmat tiedot asevelvollisrekisteriin. Asevelvollisuuslain 98 §:n mukaan rikos- ja seuraamustiedot poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun saapumiserä, johon kuuluvaa varten tieto on saatu, on kotiutettu, tai siitä, kun asevelvollinen, jota tieto koskee, on kotiutettu. Myöhemmin saatu tieto poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä asevelvollisrekisteriin.

Edellä olevan perusteella hallintovaliokunta pitää asianmukaisena, että määräaikaa vähäisten kurinpitorangaistusten poistamiselle kurinpitoratkaisurekisteristä lyhennetään, ja ehdottaa 120 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että tieto muistutuksesta, ylimääräisestä palveluksesta ja enintään kymmenen vuorokauden poistumiskiellosta poistetaan kurinpitoratkaisurekisteristä kolmen vuoden kuluttua kurinpitorangaistuksen tuomitsemisesta tai määräämisestä, jollei asianomaista ole tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitomenettelyssä rangaistu. Muiden kurinpitorangaistusten osalta hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esityksessä ehdotettua viiden vuoden määräaikaa.

133 §. Siirtymäsäännökset.

Lain 106 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi uudesta sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmästä, joka on puolustusvoimissa rikosten selvittämistä hoitavien virkamiesten käyttöön tarkoitettu pysyvä henkilörekisteri. Se korvaa nykyisin pääesikunnan tutkintaosaston käytössä olevan rikostietorekisterin. Tarkoituksena on, että siltä osin kuin rikostietorekisterissä olevat tiedot täyttävät sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmässä tietojen käsittelyä koskevat edellytykset, vastaavaa käyttötarkoitusta varten talletetut rikostietorekisterin tiedot siirretään sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmään. Informatiivisuuden vuoksi tämän on hyvä käydä ilmi myös lakiehdotuksen siirtymäsäännöksestä. Sen vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään asiaa koskeva uusi 4 momentti, jolloin hallituksen esityksessä ehdotettu pykälän 4 momentti siirtyy 5 momentiksi.

8. Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta

37 §. Puolustusvoimien virkojen kelpoisuusvaatimukset. (Uusi)

Hallintovaliokunnan 1. lakiehdotuksen 36 §:n 2 momenttiin ehdottaman muutoksen vuoksi on aiheellista tarkentaa myös hallituksen esitykseen sisältymätöntä, puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 37 §:n 3 momenttia maininnoilla virkojen ja tehtävien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista sekä täydentää myös pykälän otsikkoa vastaavalla tavalla. Muutosten vuoksi myös lain johtolausetta on tarpeen täydentää.

10. Laki nimikirjalain 4 §:n muuttamisesta

4 §. Nimikirjaan talletettavat tiedot.

Nimikirjalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nimikirjaan talletetaan tieto kurinpitorangaistuksesta muistutusta lukuun ottamatta. Nykyisinkin nimikirjaan talletetaan kurinpitoseuraamukset kurinpito-ojennusta lukuun ottamatta. Ehdotuksen tarkoituksena on säilyttää nykytila, kun erottelu kurinpitorangaistuksiin ja kurinpito-ojennuksiin poistuu. Hallintovaliokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kurinpitorangaistusten merkitseminen nimikirjaan voi vaikeuttaa muun muassa ylennyksiä ja että sääntely poikkeaa siitä, millaisia tietoja nimikirjaan talletetaan valtion virkamieslain (750/1994) nojalla.

Puolustusvaliokunta tukee esityksestä antamassaan lausunnossa kurinpitorangaistusten tallettamista nimikirjaan ehdotetulla tavalla kiinnittäen erityistä huomiota sotilaskurinpitomenettelyn erityisluonteeseen sekä sotilaille säädettyyn erityiseen käyttäytymisvelvoitteeseen, joiden katsotaan luovan perusteen sotilaiden muista virkamiesryhmistä poikkeavalle sääntelylle. Myös lakivaliokunta katsoo, että nykytila on perustelua säilyttää puolustusvoimien toimintaympäristöön liittyvien erityispiirteiden vuoksi. Hallintovaliokunta yhtyy lausuntovaliokuntien perusteluihin ja puoltaa nykytilan säilyttämistä hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisesti.

12. Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 §:n muuttamisesta (Uusi 12. lakiehdotus)

31 §. Sotilasrikossäännösten soveltaminen.

Voimassa olevan sotilaskurinpitolain mukaan lakia sovelletaan soveltuvin myös rajavartiolaitokseen. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta ehdotetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan sotilaskurinpidon alaisista henkilöistä rajavartiolaitoksessa säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005, jäljempänä rajavartiolaitoksen hallintolaki). Uusi sääntely edellyttää sovellettavien säännösten yksilöintiä rajavartiolaitoksen lainsäädännössä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että rajavartiolaitoksen hallintolain 31 §:ään lisätään tätä koskevat säännökset.

Ehdotetun 3 momentin mukaan rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palveleviin ja rajavartijan peruskurssilla opiskeleviin sovelletaan, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 1—35, 45—85, 94—104, 124 ja 126 §:ssä säädetään. Mainitut pykälät sisältävät lain yleiset säännökset sekä säännökset seuraamuksista kurinpitomenettelyssä, kurinpitomenettelyn edellytyksistä, kurinpitoesimiehen toimivallasta, pakkokeinoista kurinpitomenettelyssä, esitutkinnasta, kurinpitoasian päättämisestä, muutoksenhausta, täytäntöönpanosta, normaaliolojen vakavista häiriötilanteista ja poikkeusoloista, kurinpitorangaistusten tarkastuksista sekä kurinpitovallankäytön valvonnasta. Vastaavasti rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palveleviin ja rajavartijan peruskurssilla opiskeleviin sovelletaan, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 130 §:n nojalla säädetään. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa kurinpitorangaistusten täytäntöönpanoon liittyviä ja muita viranomaisten välisiä ilmoituksia koskevia tarkempia säännöksiä.

Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uusi 4 momentti, joka sisältää voimassa olevaa 3 momenttia asiasisällöllisesti vastaavat säännökset siitä, mistä asioista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Viittausten pykälänumerointi on tarkistettu vastaamaan uuden lain numerointia.

Säätämisjärjestys

Hallintovaliokunta on ottanut asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan 1. lakiehdotuksen 15 §:stä tekemän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen. Näin ollen lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.