KIRJALLINEN KYSYMYS 1001/2010 vp
KK 1001/2010 vp - Risto Kuisma /sd
Tarkistettu vesio 2.0
Suomen pankkien myöntämät asuntolainat
Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaisilla on paljon suuria asuntolainoja, joiden
vakuutena on yksin tai lähes yksin vain asunto. Asuntolaina
on yleisesti suuri suhteessa velallisten tuloihin. Laina-ajat ovat
usein ylipitkiä. Lainanmaksukyky perustuu ennätysmäisen
alhaisiin korkoihin ja poikkeuksellisen pitkiin laina-aikoihin.
Velallisen lainanmaksukyky ei yleensä kestä mitään
taloudellisia vastoinkäymisiä.
Erityisen vaikeaan tilanteeseen velalliset joutuvat, jos korkotaso
nousee. Asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi.
Jos taloudellinen tilanne huononee, on Suomessakin vaarana asuntojen
hintakupla. Silloin asuntolainojen vakuutena olevat asunnot eivät
kaikissa tapauksissa riitä velan vakuudeksi.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen, paljonko suomalaisilla on asuntolainoja,
miten paljon ja miten suuri osa kokonaispääomasta
on sellaista, jossa vakuutena on lainoitettu asunto,
miten hallitus on varautunut siihen, että heikentyvä taloustilanne
ja korkojen nousu heikentävät velallisten lainanhoitokykyä ja
selviävätkö suomalaiset pankit,
jos merkittävä osa velallisista ei kykene hoitamaan
lainojaan?
Helsingissä 2 päivänä joulukuuta
2010
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 1001/2010 vp:
Onko hallitus tietoinen, paljonko suomalaisilla on asuntolainoja,
miten paljon ja miten suuri osa kokonaispääomasta
on sellaista, jossa vakuutena on lainoitettu asunto,
miten hallitus on varautunut siihen, että heikentyvä taloustilanne
ja korkojen nousu heikentävät velallisen lainanhoitokykyä ja
selviävätkö suomalaiset pankit,
jos merkittävä osa velallisista ei kykene hoitamaan
lainojaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen rahalaitosten antamat euromääräiset
lainat euroalueelle olivat lokakuun 2010 lopussa 169 miljardia euroa.
Suomen kotitalouksien lainat Suomen rahalaitoksilta olivat yhteensä noin 102
miljardia euroa. Siitä asuntolainoja oli noin 76 miljardia
euroa. Asuntolainojen osuus kaikista lainoista on noin 45 prosenttia.
Kotitalouksien asuntolainojen määrä on
lähes viisinkertaistunut 15 vuodessa. Samassa ajassa asuntojen
hinnat ovat nimellisesti noin kolminkertaistuneet. Asuntojen hintojen
nousun lisäksi kotitalouksien velkaantumiseen ovat vaikuttaneet
korkojen alhaisuus ja pidentyneet lainojen takaisinmaksuajat. Kotitalouksien
velkaantumisaste, alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja hieman
yli 100 prosenttia käytettävissä olevista
tuloista, on keskimääräistä eurooppalaista
tasoa. Korkojen alhaisuuden ja lainojen vaihtuvakorkoisuuden ansiosta
lainojen korkomenot ovat käytettävissä olevista
tuloista nyt vain noin 2 prosenttia, mikä on vain neljännes
1990-luvun alkuvuosiin verrattuna. Kuitenkin 9 prosentilla kotitalouksista
oli vuoden 2008 lopussa velkaa yli kolme kertaa käytettävissään
oleviin vuosituloihinsa verrattuna. Heillä lainojen hoitomenot
voivat olla tuloihin nähden varsin suuret.
Velkaantuneisuuden kasvu ja vaihtuvakorkoiset lainat ovat lisänneet
kotitalouksien velanhoitorasituksen herkkyyttä korkojen
nousun suhteen. Korkojen merkittävä, usean prosenttiyksikön
nousu lisäisi velanhoito-ongelmista kärsivien
kotitalouksien määrää, vaikka
korkojen verovähennysoikeus lieventäisikin maksurasitetta. Samanlainen
vaikutus olisi velallisen tulojen huomattavalla pienentymisellä esimerkiksi
työttömyyden vuoksi. Uskottavalla ja talouden
kasvua tukevalla talouspolitiikalla voidaan vähentää työttömäksi
joutumisen riskiä, mutta viime kädessä asuntovelallinen
vastaa itse ottamistaan lainoista. Finanssivalvonnan ja pankkien
omien ohjeiden mukaan pankin pitää lainaneuvottelussa
varmistua lainanhakijan maksukyvystä myös siinä tapauksessa,
että korot nousevat tai käytettävissä olevat
tulot vähenevät merkittävästi.
Korkojen nousun maksurasitetta lisäävää vaikutusta
vähentää lyhyellä aikavälillä myös
se, että yleisesti käytössä olevien
lainasopimusten mukaan kuukausittaiset maksuerät eivät
muutu korkojen muuttuessa, vaan laina-aika joko lyhenee tai pitenee
alkuperäisestä maksusuunnitelmasta. Velallisen
tulojen pudottua tilapäisesti pankit suhtautuvat pääsääntöisesti
myönteisesti esimerkiksi lainan lyhennyksen tilapäiseen
keskeyttämiseen.
Asuntolainat ovat pankeille jokseenkin riskittömiä,
sillä pankkien omalla riskillä oleva asuntolaina
on pääsääntöisesti
enintään 70 prosenttia asunnon arvosta. Jos asiakas
tarvitsee tätä enemmän luottoa, hän
joutuu antamaan lainalle lisävakuuksia. Esimerkiksi valtio
on antanut noin 14 000 asuntovelalliselle valtiontakauksen
omistusasunnon ostamiseen. Asuntolainojen riskittömyyttä kuvaa
se, ettei edes 1990-luvun laman aikana niistä aiheutunut
pankeille juurikaan luottotappioita. Riskittömyyttä kuvaa
myös asuntolainoista perittävä korkomarginaali.
Luottotappioiden kannalta yritysluotot ovat pankeille huomattavasti
riskipitoisempia. Finanssivalvonnan mukaan suomalaisten pankkien
vakavaraisuus on pysynyt vahvana. Omien varojen pääomapuskuri oli
syyskuun lopussa yhteensä 9,6 miljardia euroa, joten pankkisektori
on varautunut varsin hyvin yllättäviinkin tappioihin.
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta
2010
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1001/2010 rd undertecknat
av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd:
Är regeringen medveten om hur mycket bostadslån
finländarna har,
och för hur stor andel av det totala kapitalet den
lånefinansierade bostaden utgör säkerhet,
hur har regeringen förberett sig på att den
försämrade ekonomiska situationen och räntestegringen
försvagar gäldenärernas förmåga
att sköta lånen och
klarar sig de finländska bankerna om en betydande
andel av gäldenärerna inte klarar av att sköta
sina lån?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
De eurobaserade lånen som finländska penninginstitut
har gett till euroområdet uppgick i slutet av oktober 2010
till 169 miljarder euro. De finländska hushållens
lån från finländska penninginstitut uppgick
till sammanlagt cirka 102 miljarder euro. Av detta stod bostadslånen
för cirka 76 miljarder euro. Bostadslånens andel
av samtliga lån är cirka 45 procent. På 15 år
har hushållens bostadslånevolym i det närmaste
femfaldigats. Under samma period har det nominella priset på bostäder
tredubblats. Förutom ökningen i bostadspriserna
har även de låga räntorna och de allt
längre återbetalningstiderna påverkat
hushållens skuldsättning. Hushållens
skuldsättningsgrad, under 60 procent av bruttonationalprodukten
och något över 100 procent av de tillgängliga inkomsterna,
ligger på genomsnittlig europeisk nivå. Tack vare
att räntorna är låga och lånen bundna
till rörliga räntor är ränteutgifterna
på lånen nu endast cirka 2 procent, vilket endast är
en fjärdedel av vad de var i början av 1990-talet. Trots
detta hade 9 procent av hushållen i slutet av år
2008 skulder som var över tre gånger större än årsinkomsterna.
För dem kan utgifterna för låneskötsel
vara tämligen stora i förhållande till
inkomsterna.
Den ökade skuldsättningen och lånen
till rörliga räntor har ökat känsligheten
i hushållens börda från skötseln
av skulderna vid stigande räntor. En betydande höjning
av räntorna med flera procentenheter skulle öka
andelen hushåll som har problem med skötseln av
skulderna även om rättten att göra ränteavdrag
lindrar betalningsbelastningen. Samma effekt skulle en betydande minskning
av gäldenärens inkomster till exempel till följd
av arbetslöshet ha. Genom en trovärdig ekonomisk
politik, som samtidigt stöder ekonomisk tillväxt,
kan risken att bli arbetslös sänkas, men det är
i sista hand den som har bostadsskulder som ansvarar för
de lyfta lånen. Enligt Finansinspektionen och bankernas
egna anvisningar ska banken vid låneförhandlingarna
försäkra sig om betalningsförmågan
också i det fall att räntorna stiger eller de
tillgängliga inkomsterna minskar betydligt.
På kort sikt minskas betalningsbelastningen från
räntehöjningen också av att de månatliga
betalningsposterna enligt de låneavtal som är
i allmänt bruk inte ändrar när räntorna ändrar,
men lånetiden antingen förkortas eller förlängs
från den ursprungliga planen. Då gäldenärens
inkomster tillfälligt rasar brukar bankerna som huvudregel
ställa sig positivt till exempel till ett tillfälligt
avbrott i låneamorteringarna.
Bostadslånen är relativt riskfria för
bankerna eftersom bankens egen risk som huvudregel uppgår
till högst 70 procent av bostadens värde. Om kunden
behöver större kredit än detta blir han
eller hon tvungen att ge tilläggssäkerheter på lånet. Staten
har till exempel gett cirka 14 000 personer med bostadslån
en statsgaranti för inköp av ägarbostad.
Det faktum att inte ens recessionen under 1990-talet orsakade några
större kreditförluster för bankerna belyser
hur riskfria bostadslånen är. Även räntemarginalen
som tas ut på bostadslånen belyser riskfriheten.
I fråga om kreditförluster är företagskrediterna
betydligt mera riskfyllda för bankerna. Enligt Finansinspektionen är
de finländska bankernas soliditet fortfarande stabil. I
slutet av september var kapitalbufferten med egna medel sammanlagt
9,6 miljarder euro, vilket betyder att banksektorn är mycket välförberedd även
på överraskande förluster.
Helsingfors den 21 december
2010
Förvaltnings- och kommunminister Tapani Tölli