KIRJALLINEN KYSYMYS 1036/2006 vp
KK 1036/2006 vp - Rakel Hiltunen /sd
Tarkistettu versio 2.0
Edustajan kaksoisedustuksella keinottelun estäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Nykylainsäädännön
mukaan on mahdollista, että europarlamenttiin valittu henkilö voi
asettua kesken vaalikauden ehdokkaaksi Suomen eduskuntaan. Samoin
päinvastainen mahdollisuus on Suomen eduskuntaan valitulla
kansanedustajalla asettua ehdokkaaksi EU-vaaleissa. Syntyy lyhytjänteistä edestakaista
liikettä Suomen eduskuntalaitoksen ja Euroopan parlamentin
välillä. Suomalaisessa henkilökeskeisessä vaalijärjestelmässä tämä on
mielestäni vakava kansanvallan ongelma.
Valitut henkilöt edustavat molemmissa instituutioissa
sekä puoluettaan että vaalipiiriään. Tällainen
menettely, jossa tehtäviä vaihdetaan kesken mandaattikauden,
on omiaan sekä laskemaan kansalaisten luottamusta yleensä politiikkaan
että myös vähentämään
alueellisen edustuksen voimaa. Vaalipiirijaon eräänä tarkoituksenahan
on turvata alueellinen tasapaino päätöksenteossa,
koski se sitten haja-asutusalueita tai pääkaupunkia.
Kunkin vaalipiirin kansalaisten arjen ongelmien tuntemus on myös
tärkeää tasapainoisen valtakunnallisen
päätöksenteon kannalta.
Mielestäni ei ole demokraattisesti perusteltua ja eettisesti
oikein, että edustaja, joka on valittu europarlamenttiin
tai Suomen eduskuntaan ja on antanut kansalaisille lupauksen hoitaa
tätä tehtävää, asettautuu
kesken kauden ehdolle toiseen parlamentaariseen elimeen.
Jotta edellä mainitun kaltainen taktikointi esimerkiksi äänimäärien
nostamiseksi voitaisiin estää, tarvitsemme tarkempaa
vaalilainsäädäntöä. Hallituksen
tulisikin mielestäni selvittää muiden maiden
vaalikäytännöt näiltä osin
ja ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin
toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Tuleeko hallituksen ryhtyä lainsäädännöllisiin
toimiin, että edustajan keinottelu kaksoisedustuksella
ei ole mahdollista?
Helsingissä 10 päivänä tammikuuta
2007
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Rakel Hiltusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 1036/2006 vp:
Tuleeko hallituksen ryhtyä lainsäädännöllisiin
toimiin, että edustajan keinottelu kaksoisedustuksella
ei ole mahdollista?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Europarlamenttivaaleja koskevan Euroopan unionin vaalisäädöksen
(Säädös Euroopan parlamentin jäsenten
valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 76/787/EHTY,
ETY, Euratom, viimeksi muutettu 21.10.2002, 302D0772) 7 artiklan
2 kohdan mukaan Euroopan parlamentin jäsenyys on yhteensopimaton
kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenyyden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että henkilö, joka on valittu sekä kansallisen
parlamentin että Euroopan parlamentin jäseneksi,
voi hoitaa vain toista näistä tehtävistä.
Suomen perustuslain 28 §:n 1 momentin mukaan
kansanedustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja
toimii Euroopan parlamentin jäsenenä, ja tänä aikana edustajantointa
hoitaa hänen varaedustajansa.
Edellä mainitut säännökset
mahdollistavat siis sen, että henkilö on samanaikaisesti
sekä kansallisen että Euroopan parlamentin jäsen,
mutta ne estävät sen, että henkilö hoitaisi
molempia tehtäviä samanaikaisesti. Säännökset
eivät sisällä mitään
rajoituksia sen suhteen, missä vaaleissa henkilö voi
asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi. Henkilön, joka
on valittu molempiin tehtäviin, on aina itse tehtävä valinta
siitä, kumpaa tehtävää hän
hoitaa.
Sen sijaan voidaan perustellusti kysyä, onko menettely,
jossa henkilö asettuu ehdokkaaksi kansallisen parlamentin
jäsenten vaaleihin ollessaan Euroopan parlamentin jäsen,
eettisesti äänestäjiä kohtaan
oikein vai ei. EU:n vaalisäädöksen ja
Suomen perustuslain muuttaminen kyseessä olevan asian osalta
vaatisi kuitenkin sitä edeltävää laajaa
poliittista keskustelua ja yhteisymmärrystä. Tästä syystä hallitus
katsoo, ettei tässä vaiheessa ole aihetta muutoksille.
Helsingissä 31 päivänä tammikuuta
2007
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1036/2006 rd undertecknat
av riksdagsledamot Rakel Hiltunen /sd:
Bör regeringen vidta lagstiftningsåtgärder
för att se till att ledamöter inte kan spekulera
med dubbelrepresentation?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt 7.2 i Europeiska unionens valrättsakt (Akt om
allmänna direkta val av företrädare i
Europaparlamentet 76/787/EKSG, EEG, Euratom, senaste ändring
21.10.2002, 302D0772) är uppdraget som ledamot av Europaparlamentet
inte förenligt med uppdraget som ledamot av ett nationellt
parlament. I praktiken betyder detta att en person som valts både
till ledamot i ett nationellt parlament och till företrädare
i Europaparlamentet kan sköta enbart det andra av dessa
uppdrag.
Enligt 28 § 1 mom. i Finlands grundlag avbryts uppdraget
som riksdagsledamot för den tid en riksdagsledamot är
ledamot av Europaparlamentet och uppdraget som riksdagsledamot sköts då i
stället av ledamotens ersättare.
Enligt ovan nämnda bestämmelser är
det således möjligt att en person är
samtidigt ledamot både i det nationella parlamentet och
i Europaparlamentet, men det är dock inte möjligt
att sköta båda uppdragen samtidigt. I bestämmelserna ingår
inga begränsningar för i vilka val en person kan
ställas upp som kandidat och bli vald. Den som blivit vald
både till riksdagsledamot och till företrädare
i Europaparlamentet måste alltid själv välja
vilket uppdrag han eller hon sköter.
Däremot finns det grundad anledning att fråga om
ett förfarande, där en person som är
ledamot i Europaparlamentet kan ställas upp som kandidat i
val av ledamöter till ett nationellt parlament, är etiskt
korrekt och rättvist mot väljarna. Ändring av
EU:s valrättsakt och Finlands grundlag i detta avseende
skulle förutsätta att ärendet före ändringen
tas upp i en omfattande politisk debatt och att samförstånd
i frågan nås. Därför anser regeringen
att det i detta skede inte finns anledning att göra ändringar
i lagstiftningen.
Helsingfors den 31 januari
2007
Justitieminister Leena Luhtanen