KIRJALLINEN KYSYMYS 1068/2006 vp
KK 1068/2006 vp - Ahti Vielma /kok
Tarkistettu versio 2.0
SAK:n rooli eduskuntavaaleissa
Eduskunnan puhemiehelle
Maaliskuun 2007 eduskuntavaalien kampanjointi on käynnistynyt,
ja SAK lähti avoimesti mukaan sosiaalidemokraattisen puolueen
vaalityöhön. Presidentinvaaleissa ko. puolue osallistui yksipuolisesti
yhden ehdokkaan tukitoimiin ja toisen ehdokkaan antikampanjointiin.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
SAK perii jäseniltään jäsenmaksua,
joka on maksajalle verovähennyskelpoinen. Onko juridisesti
ja moraalisesti oikein ja kohtuullista, että kyseistä menettelyä käyttäen
valtio osallistuu taloudellisesti "piilopuoluetuella" yhden puolueen
ehdokkaiden vaalityöhön eduskuntavaaleissa?
Onko yleensäkään mahdollista ja
oikein, että työntekijöiltä heitä itseään varten
kerättyjä varoja käytetään
yhden puolueen ehdokkaiden tukemiseen, koska SAK:ssa on myös
muiden puolueiden kuin sosiaalidemokraattien kannattajia?
Aikooko hallitus puuttua em. epäkohtaan jo ennen
vaaleja, että sen linjasta voi vetää oikeat
johtopäätökset?
SAK antaa eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraateille suuren
työpanoksen oman palkatun henkilökuntansa kautta. Onko
hallitus tietoinen tuon työn rahallisesta arvosta?
Pitääkö vaalirahoitusilmoituksessa
ilmoittaa palkattujen työntekijöiden palkkasumma,
mikäli ehdokas saa apua esim. SAK:n tai STTK:n työntekijöiltä?
Millä tavoin hallitus muutoin reagoi tilanteeseen,
etteivät eri vaalit muutu ammattijärjestöjen
tuen kautta ohjailtuina epädemokraattiseen ja epäoikeudenmukaiseen
suuntaan ja aikooko hallitus uusia tältä osin
lainsäädäntöä?
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta
2007
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Ahti Vielman /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 1068/2006 vp:
SAK perii jäseniltään jäsenmaksua,
joka on maksajalle verovähennyskelpoinen. Onko juridisesti
ja moraalisesti oikein ja kohtuullista, että kyseistä menettelyä käyttäen
valtio osallistuu taloudellisesti "piilopuoluetuella" yhden puolueen
ehdokkaiden vaalityöhön eduskuntavaaleissa?
Onko yleensäkään mahdollista ja
oikein, että työntekijöiltä heitä itseään varten
kerättyjä varoja käytetään
yhden puolueen ehdokkaiden tukemiseen, koska SAK:ssa on myös
muiden puolueiden kuin sosiaalidemokraattien kannattajia?
Aikooko hallitus puuttua em. epäkohtaan jo ennen
vaaleja, että sen linjasta voi vetää oikeat
johtopäätökset?
SAK antaa eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraateille suuren
työpanoksen oman palkatun henkilökuntansa kautta. Onko
hallitus tietoinen tuon työn rahallisesta arvosta?
Pitääkö vaalirahoitusilmoituksessa
ilmoittaa palkattujen työntekijöiden palkkasumma,
mikäli ehdokas saa apua esim. SAK:n tai STTK:n työntekijöiltä?
Millä tavoin hallitus muutoin reagoi tilanteeseen,
etteivät eri vaalit muutu ammattijärjestöjen
tuen kautta ohjailtuina epädemokraattiseen ja epäoikeudenmukaiseen
suuntaan ja aikooko hallitus uusia tältä osin
lainsäädäntöä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslaissa turvataan jokaiselle kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden
etujen valvomiseksi. Yhdistymisvapauteen kuuluu olennaisesti yhdistysten
sisäinen itsemääräämisoikeus
ja toimintavapaus. Kuten kansanedustaja Ahti Vielman aikaisempaan
samasta asiasta tekemään kirjalliseen kysymykseen KK
29/2006 vp annetussa vastauksessa todettiin,
hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä lainsäädännön
muuttamiseen tältä osin.
Tulon veronalaisuudesta ja tulosta tehtävistä vähennyksistä on
säädetty tuloverolaissa (1535/1992).
Verotuksen osalta asiaa on tarkasteltava verovelvollisen näkökulmasta.
Verotuksessa veronalaisten tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet
kulut ovat vähennyskelpoisia. Työmarkkinajärjestöjen
jäsenmaksut katsotaan verotuksessa tällaisiksi
kuluiksi ja ne ovat siten vähennyskelpoisia riippumatta
siitä, asettuuko työmarkkinajärjestö tukemaan
vaaleissa puolueita vai ei.
Vaalirahoituksen ilmoittamisesta on säädetty laissa
ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta (414/2000).
Eduskuntavaaleissa jokaisen kansanedustajaksi valitun ja varaedustajaksi
vaalien tulosta vahvistettaessa määrätyn
on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksesta. Vaalirahoituksen
antajalla ei siten ole velvoitetta antamansa tuen julkistamiseen.
Lain tarkoituksena on vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen
ehdokkaiden mahdollisten sidonnaisuuksien selvittämiseksi. Ilmoitus
vaalirahoituksesta tehdään oikeusministeriölle
kahden kuukauden määräajassa vaalien tuloksen
vahvistamisesta. Ilmoitus on sellaisenaan julkinen.
Vaalirahoitusilmoituksessa ilmoitetaan ehdokkaan vaalikampanjan
kokonaiskulut sekä ehdokkaan vaalikampanjan rahoitus eriteltynä toisaalta
ehdokkaan omiin varoihin sekä toisaalta ehdokkaan, hänen
tukiryhmänsä ja muun hänen tukemisekseen
perustetun yhteisön, saamaan ulkopuoliseen tukeen. Ulkopuolinen
tuki ryhmitellään vaalirahoitusilmoituksessa yksityishenkilöiltä,
yrityksiltä, puoluejärjestöiltä ja
muilta vastaavilta päätahoilta, kuten etujärjestöiltä,
saatuun tukeen.
Erikseen on ilmoitettava kunkin yksittäisen tuen arvo
ja sen antajan nimi, jos tämä arvo on vähintään
1 700 euroa. Tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla
vastaavalla tavalla korvauksetta saatu suoritus ottamatta kuitenkaan huomioon
tavanomaista talkootyötä ja tavanomaisia ilmaispalveluja.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että vaalitoimintaan
osallistuminen on paljolti sellaista vapaata kansalaisaktiivisuutta,
jota ei pidä pyrkiä liiaksi ohjaamaan säännöksin (PeVM
8/2000 vp). Perustuslakivaliokunnan mainitsemasta syystä hallituksen
tarkoituksena ei ole ryhtyä ehdokkaan vaalirahoituksen
ilmoittamista sääntelevän lain muuttamiseen.
Oikeusministeriö seuraa kaikkien ilmoittamisvelvollisten vaalirahoituksen,
myös yksittäisten tukien, ilmoittamista ja esittää tarvittaessa
säännösten täsmentämistä saatujen
kokemusten perusteella.
Helsingissä 8 päivänä helmikuuta
2007
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1068/2006 rd undertecknat
av riksdagsledamot Ahti Vielma /saml:
FFC uppbär medlemsavgift av sina medlemmar och medlemsavgiften är
avdragsgill för betalaren. Är det juridiskt och
moraliskt riktigt och skäligt att staten genom detta förfarande
med "dolt partistöd" ekonomiskt deltar i valarbetet av
ett visst partis kandidater i riksdagsvalet?
Är det överhuvudtaget riktigt att de medel
som samlas in från arbetstagarna för att gagna
dem själva används för att stödja
ett visst partis kandidater, eftersom FFC bland sina medlemmar har
anhängare även till andra partier än
socialdemokraterna?
Ämnar regeringen avhjälpa detta missförhållande
redan före valet, så att man av dess linje kan
dra rätta slutsatser?
Genom sin egen avlönade personal har FFC lagt ner
en stor arbetsinsats på socialdemokraterna i riksdagsvalet. Är
regeringen medveten om penningvärdet av ovan nämnda
arbete?
Skall lönesumman för den avlönade
personalen uppges i samband med anmälan av kandidaters
valfinansiering, om kandidaten har fått stöd t.ex.
av FFC:s eller STTK:s medarbetare?
På vilket sätt reagerar regeringen i övrigt
på denna situation för att hindra att valen på grund
av de bidrag som fackföreningsrörelsen lämnar
blir odemokratiska och orättvisa och ämnar regeringen
vidta några åtgärder för att
revidera lagstiftningen till denna del?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I grundlagen tryggas mötes- och föreningsfrihet för
var och en. Den fackliga föreningsfriheten och friheten
att organisera sig för att bevaka andra intressen är
likaså tryggad. Till föreningsfriheten
hör i väsentlig grad föreningarnas inre självbestämmanderätt
och verksamhetsfrihet. Som konstaterades i svaret på Ahti
Vielmans tidigare skriftliga spörsmål beträffande
samma sak (SS 29/2006 rd) har regeringen
inte för avsikt att ändra på lagstiftningen
i detta hänseende.
Bestämmelserna om inkomstens skattepliktighet och avdrag
på inkomsten finns i inkomstskattelagen (1535/1992).
När det gäller beskattning bör saken
betraktas ur den skattskyldiges synvinkel. De utgifter som föranleds
av förvärvande eller bibehållande av
skattepliktig inkomst är avdragsgilla i beskattningen.
Medlemsavgifter till arbetsmarknadsorganisationer betraktas som
dylika utgifter i beskattningen, och de är alltså avdragsgilla
oberoende av om arbetsmarknadsorganisationen i fråga har
beslutat att stöda partier vid valet eller inte.
Bestämmelserna om anmälan av valfinansiering
finns i lagen om anmälan av kandidaters valfinansiering
(414/2000). Vid riksdagsval är
den som valts till riksdagsledamot och den som bestämts
till ersättare för ledamot vid fastställande av
valresultatet skyldig att anmäla finansieringen av sin
valfinansiering. Den som tillhandahåller valfinansiering
har således inte någon skyldighet att offentliggöra
valfinansieringen. Syftet med lagen är att få till
stånd en större öppenhet i valfinansieringen
för att klarlägga kandidaternas eventuella bindningar.
Anmälan om valfinansiering skall tillställas justitieministeriet
inom två månader från det att valresultatet
fastställts. Anmälan är som sådan
offentlig.
Anmälan skall uppta bl.a. de totala kostnaderna för
och finansieringen av kandidatens valkampanj specificerad dels enligt
kandidatens egna medel och dels enligt det utomstående
understöd som kandidaten, kandidatens stödgrupp
och någon annan sammanslutning som grundats för
att stöda kandidaten har mottagit enligt en indelning i
privatpersoner, företag, partiorganisationer och andra
motsvarande viktiga donatorer, såsom intresseorganisationer.
Värdet av varje enskilt stöd och namnet på donatorn
skall nämnas särskilt, om värdet uppgår till
minst 1 700 euro. Med understöd avses pengar,
varor, tjänster och andra motsvarande prestationer som
erhållits vederlagsfritt, dock inte sedvanligt frivilligt
arbete och sedvanliga gratistjänster.
Riksdagens grundlagsutskott har konstaterat att deltagande i
valverksamhet kan i mångt och mycket rubriceras som en
fri medborgaraktivitet som det inte är lönt att
alltför mycket försöka styra genom bestämmelser
(GrUB 8/2000 rd). Av ovan nämnd orsak har regeringen
inte för avsikt att vidta några åtgärder
för att ändra lagen om anmälning av kandidaters
valfinansiering. Justitieministeriet följer anmälningarna
av samtliga kandidaters valfinansiering, också i fråga
om enskilda bidrag, och lägger vid behov fram förslag
till precisering av bestämmelserna på basis av
gjorda erfarenheter.
Helsingfors den 8 februari
2007
Justitieminister Leena Luhtanen