KIRJALLINEN KYSYMYS 1102/2013 vp
KK 1102/2013 vp - Jussi Niinistö /ps
Tarkistettu versio 2.0
Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan viettäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen itsenäistymisestä tulee vuonna
2017 kuluneeksi sata vuotta. Itsenäistymisen satavuotismuisto
on kansakunnalle tärkeä, joten merkkipaalua on
juhlistettava asianmukaisesti.
Valtioneuvoston kanslia asetti syyskuussa itsenäisyyden
juhlavuoden projektin. Valtioneuvoston kanslian mukaan sen tavoitteena
on "synnyttää mukaansa tempaava ja kiinnostava
100-vuotisjuhlavuosi". Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä Suomen
valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan
kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä sekä kansakunnan
tulevaisuuden haasteista ja suunnasta.
Juhlavuodelle on lisäksi nimetty pitkä lista muita
päämääriä: juhlavuoden
on tarkoitus korostaa suomalaista kansanvaltaisuutta, ihmisarvon
loukkaamattomuutta, yksilön vapautta ja oikeuksia,
edistää oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta yhteiskunnassa,
välittää tietoa, edistää oppimista
ja luoda edellytyksiä sitouttavalle keskustelulle niistä keskeisistä arvoista
ja periaatteista, joille suomalainen moniarvoinen kansanvalta rakentuu.
Edellä luetellut päämäärät
ovat sinänsä kannatettavia, mutta juhlavuoden
todellinen aihe — itsenäisen Suomen satavuotisjuhla — ei
saa unohtua niiden alle.
Hiljattain itsenäisyyden juhlavuoden projektille nimettiin
hallitus, jonka tehtävänä on valmistella
juhlavuodelle ohjelmajulistus ja vastata juhlavuoden tapahtumien
ja hankkeiden suunnittelusta. Hallitukseen on nimetty 12-henkinen joukko
eri alojen ammattilaisia aina piispasta valtiosihteeriin ja muotoilijasta
toimitusjohtajaan. Mukana on myös muusikko Karri Miettinen,
taiteilijanimeltään Paleface, joka on aiemmin
julkisuudessa nimittänyt marsalkka Mannerheimia sotarikolliseksi
(Aamulehden internetsivut 16.3.2012, http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194728484307/artikkeli/palefacen+
raju+rinnastus+mannerheim+kuin+sotarikollinen .html).
On syytä toivoa, että tämänkaltainen ääriajattelu
ei leimaa juhlavuoden suunnittelutyötä.
Vuoden 2017 itsenäistymisen satavuotisjuhlan lisäksi
vietämme vuosina 2018—2020 muidenkin itsenäisen
Suomen valtion syntyyn vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa.
Sata vuotta tulee kuluneeksi vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta
ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna
1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920. Myös näiden
tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen on tärkeää,
kuten olen aikaisemmissa kirjallisissa kysymyksissäni KK
7/2011 vp ja KK 201/2011 vp muistuttanut.
Käypä toimintatapa Suomen itsenäistymisvaiheen
juhlavuosien viettämiselle voisi olla vastaava, jota käytettiin
vuosien 1808—1809 muistamisen yhteydessä. Tuolloin
valtiovalta järjesti muutamia suurtapahtumia, joiden lisäksi
kansalaisyhteiskunta järjesti eri puolilla maata peräti yli
700 tapahtumaa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastasi valtioneuvoston
kanslia.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Minkälaisin konkreettisin menoin Suomen itsenäistymisen
satavuotisjuhlaa aiotaan viettää,
miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että juhlavuoden
todellinen aihe ei unohdu juhlavuodelle listattujen useiden päämäärien
alle ja
aikooko valtiovalta Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlan
2017 lisäksi järjestää juhlallisuuksia
myös muiden itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 2018—2020
kunniaksi?
Helsingissä 26 päivänä marraskuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1102/2013 vp:
Minkälaisin konkreettisin menoin Suomen itsenäistymisen
satavuotisjuhlaa aiotaan viettää,
miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että juhlavuoden
todellinen aihe ei unohdu juhlavuodelle listattujen useiden päämäärien
alle ja
aikooko valtiovalta Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlan
2017 lisäksi järjestää juhlallisuuksia
myös muiden itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 2018—2020
kunniaksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee vuonna
2017 kuluneeksi 100 vuotta. Yhteiskunnassa on osoitettu suurta mielenkiintoa
juhlavuoden järjestelyjä kohtaan. Kaupungeilta,
kunnilta, ministeriöiltä, virastoilta, laitoksilta,
elinkeinoelämältä, urheilu-, liikunta,
kulttuuri- ja kansalaisjärjestöiltä sekä kansalaisilta
on tullut kymmeniä ehdotuksia, aloitteita sekä yhteydenottoja juhlavuoteen
liittyen.
Suomen valtiollisen itsenäistymisen juhlavuotta suunnittelevan
työryhmän raportti valmistui 14.6.2012. Työryhmä linjasi
hankkeen sisältöä. Suomen itsenäistyminen
oli monivaiheinen tapahtumasarja, jonka eri puolia on syytä tarkastella
usean eri tapahtuman, näkökulman ja ajankohdan
kautta. 100-vuotisjuhlan tulee suuntautua historian ohella vähintään
yhtä paljon tulevaisuuteen. Suomen 100-vuotistapahtumissa
tulisi korostaa kansalaisten osallistumista ja juhlavuoden merkitystä kaikkien
juhlana, jossa näkyisi laajasti myös kansalaistapahtumia
ja kansalaisyhteiskunnan hankkeita.
Hallituksen iltakoulu käsitteli 13.3.2013 Suomen itsenäisyyden
100-vuotisjuhlavuoden suunnittelua asiaa esitelleen muistion pohjalta.
Iltakoulu linjasi, että valtioneuvoston kanslia asettaa
projektiorganisaation Suomen satavuotisjuhlien valmistelua varten.
Sen tehtävänä on valmistella ehdotukset
juhlavuoden viettämisestä ja ehdotusten tultua
hyväksytyiksi ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa.
Pyrkimyksenä on synnyttää mukaansa tempaava,
kiinnostava ja monipuolinen juhlavuosi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen
valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan
kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä,
sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta.
Juhlavuoden tulisi myös sisältää avoimuutta korostava
kansainvälinen näkökulma. Vuosi edistäisi
tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, kuinka Suomi
kansakuntana ja osana pohjoismaita rakentui kiinteäksi
osaksi Eurooppaa ja Euroopan Unionia. Historiallisen kehityksen
ymmärtäminen auttaa käsittämään
nykyisyyttä ja sitä, kuinka syvenevä ja
muuttuva globalisaatio vaikuttaa Suomeen ja kansakuntaan.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelun,
toteutuksen ja järjestelyjen tulee olla suhteutettuja juhlavuoden
arvoon ja merkitykseen. Tavoitteena on, että juhlavuoden suunnittelun
ja valtakunnallisen yhteisen toteutuksen kustannukset katetaan valtion
talousarvioon varattavalla määrärahalla
vuosille 2014—2017. Asetettavan juhlavuoden hallituksen
tulee selvittää ja hankkia myös muita
juhlavuoden rahoittajia.
Valtioneuvoston kanslia asetti itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan
projektin 14.8. 2013 ja nimesi projektin valtuuskunnan. Valtuuskuntaan
kuuluu yli kuusikymmentä yhteiskunnan eri tahojen edustajaa.
Valtuuskunta päättää juhlavuoden yleisistä linjauksista.
Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Jyrki
Katainen ja varapuheenjohtaja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Valtioneuvoston kanslian 18.11.2013 asettaman Suomen itsenäisyyden
100-vuotisjuhlavuoden projektin hallituksen tehtävänä on
valmistella ohjelmajulistus, jossa esitetään juhlavuoden keskeisimmät
tavoitteet, periaatteet, teemat ja toteutusmuodot. Ohjelmajulistus
ohjaa juhlaohjelmiston, tapahtumien, hankkeiden ja järjestelyjen suunnittelua
ja yhteensovittamista. Suomalaisten erilaisuus ja erilaiset odotukset
tulee ottaa huomioon juhlavuoden vietossa.
Samalla hallitus etsii ja synnyttää yhteistyöratkaisut
muiden juhlavuoden kannalta merkityksellisten kansallisten tai kansainvälisten
tapahtumien, hankkeiden ja järjestelyjen kanssa.
Projektin sihteerinä toimii valtioneuvoston kansliassa
pääsihteeri, joka valmistelee asiat juhlavuoden
hallitukselle ja toimii juhlavuoden päätuottajana.
Juhlavuoden organisaation ja toimielinten toimikausi ulottuu
31.1.2018 saakka.
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta
2013
Pääministeri Jyrki Katainen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1102/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf:
Med vilka konkreta festligheter ämnar man fira 100-årsjubileet
av Finlands självständighet,
hur tänker regeringen säkerställa
att den verkliga orsaken till jubileumsåret inte hamnar
i skymundan i relation till de många uppställda
målen för jubileumsåret och
har statsmakten förutom det 100-årsjubileum
som firas med anledning av Finlands självständighet
2017 för avsikt att dessutom anordna festligheter med anledning
av de övriga märkesåren för
det självständiga Finlands uppkomst 2018—2020?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
År 2017 har det förflutit 100 år
sedan Finland blev en självständig stat. I samhället
har det visats stort intresse för jubileumsårets
arrangemang. Städer, kommuner, ministerier, ämbetsverk,
inrättningar och näringslivet samt sport-, idrotts-,
kultur- och medborgarorganisationer och även enskilda medborgare
har lämnat in flera tiotal förslag och initiativ
samt tagit kontakt med anledning av jubileumsåret.
En arbetsgrupp med uppgift att planera förberedandet
av 100-årsjubileet för Finlands statliga självständighet överlämnade
sin rapport den 14 juni 2012. Arbetsgruppen stakade ut riktlinjerna för
innehållet i projektet. Finland blev självständigt
genom en skiftesrik serie händelser, vars olika aspekter
det är skäl att granska utifrån flera olika
händelser, perspektiv och tidpunkter.
Under 100-årsjubileet bör man fästa
minst lika stor uppmärksamhet på framtiden som
på de historiska händelserna. Begivenheterna i
samband med Finlands 100 år bör poängtera
medborgarnas deltagande och jubileumsårets betydelse som en
fest för alla, där evenemangen för allmänheten
och det civila samhällets projekt genomgående
har en framträdande roll.
Regeringens aftonskola behandlade den 13 mars 2013 planeringen
av 100-årsjubileet av Finlands självständighet
med utgångspunkt i en promemoria där ärendet
presenterades. Aftonskolan bestämde att statsrådets
kansli tillsätter en projektorganisation för förberedelserna
av Finlands 100-årsjubileum. Organisationen ska utarbeta förslag
till hur jubileumsåret ska firas och, när förslagen
har godkänts, genomföra planen. Avsikten är
att skapa ett medryckande, intressant och mångsidigt jubileumsår.
Målsättningen är att öka förståelsen
för Finlands statliga självständighet
och nationens utveckling, betydelsen av Finland och det finländska
i dagens värld samt för nationens framtida utmaningar
och nya riktning. I jubileumsåret ska dessutom ingå ett
internationellt perspektiv som poängterar öppenheten. Året ska
lyfta fram medvetenheten om och förståelsen för
hur Finland som nation och ett land i Norden blev en integrerad
del av Europa och Europeiska unionen. Kännedomen om den
historiska utvecklingen hjälper att förstå nutiden
och det, hur den allt djupare och föränderliga
globaliseringen påverkar Finland och nationen.
Planeringen, genomförandet och arrangemangen av jubileumsåret
för Finlands 100 år av självständighet
ska relatera till jubileumsårets vikt och betydelse. Målet är
att kostnaderna för planeringen av jubileumsåret
och det gemensamma riksomfattande genomförandet av det
ska täckas med anslag som reserveras i statsbudgeten för åren
2014—2017. Styrelsen som tillsätts för
jubileumsåret ska utreda och skaffa även andra
finansiärer för jubileumsfestligheterna.
Statsrådets kansli tillsatte den 14 augusti 2013 ett
projekt för 100-årsjubileet av Finlands självständighet
och utnämnde en delegation för projektet. Till
delegationen hör över 60 företrädare för
samhällets olika sektorer. Delegationen fattar beslut om
jubileumsårets allmänna riktlinjer. Delegationens
ordförande är statsminister Jyrki Katainen och
vice ordförande finansminister Jutta Urpilainen.
Den styrelse för projektet för 100-årsjubileet av
Finlands självständighet som statsrådets
kansli tillsatte den 18 november 2013 ska bereda en programförklaring
för jubileumsåret, där jubileumsårets
centrala mål, principer, teman och genomförande
presenteras. Programförklaringen styr planeringen och samordningen
av festprogrammet, evenemangen, projekten och arrangemangen. Finländarna är
olika och har förväntningar av olika slag, vilket
bör beaktas när jubileumsåret firas.
Samtidigt ska styrelsen finna och ta fram lösningar
för att samarbeta med andra nationella och internationella
evenemang, projekt och arrangemang som har betydelse med tanke på jubileumsåret.
Sekreterare för projektet är en generalsekreterare
vid statsrådets kansli. Generalsekreteraren bereder ärendena
för jubileumsårets styrelse och är huvudproducent
för jubileumsåret.
Mandattiden för jubileumsårets organisation och
organ sträcker fram till den 31 januari 2018.
Helsingfors den 9 december
2013
Statsminister Jyrki Katainen