Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Yhteiskunnassa on osoitettu suurta mielenkiintoa juhlavuoden järjestelyjä kohtaan. Kaupungeilta, kunnilta, ministeriöiltä, virastoilta, laitoksilta, elinkeinoelämältä, urheilu-, liikunta, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöiltä sekä kansalaisilta on tullut kymmeniä ehdotuksia, aloitteita sekä yhteydenottoja juhlavuoteen liittyen.

Suomen valtiollisen itsenäistymisen juhlavuotta suunnittelevan työryhmän raportti valmistui 14.6.2012. Työryhmä linjasi hankkeen sisältöä. Suomen itsenäistyminen oli monivaiheinen tapahtumasarja, jonka eri puolia on syytä tarkastella usean eri tapahtuman, näkökulman ja ajankohdan kautta. 100-vuotisjuhlan tulee suuntautua historian ohella vähintään yhtä paljon tulevaisuuteen. Suomen 100-vuotistapahtumissa tulisi korostaa kansalaisten osallistumista ja juhlavuoden merkitystä kaikkien juhlana, jossa näkyisi laajasti myös kansalaistapahtumia ja kansalaisyhteiskunnan hankkeita.

Hallituksen iltakoulu käsitteli 13.3.2013 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelua asiaa esitelleen muistion pohjalta. Iltakoulu linjasi, että valtioneuvoston kanslia asettaa projektiorganisaation Suomen satavuotisjuhlien valmistelua varten. Sen tehtävänä on valmistella ehdotukset juhlavuoden viettämisestä ja ehdotusten tultua hyväksytyiksi ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa. Pyrkimyksenä on synnyttää mukaansa tempaava, kiinnostava ja monipuolinen juhlavuosi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä, sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta. Juhlavuoden tulisi myös sisältää avoimuutta korostava kansainvälinen näkökulma. Vuosi edistäisi tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, kuinka Suomi kansakuntana ja osana pohjoismaita rakentui kiinteäksi osaksi Eurooppaa ja Euroopan Unionia. Historiallisen kehityksen ymmärtäminen auttaa käsittämään nykyisyyttä ja sitä, kuinka syvenevä ja muuttuva globalisaatio vaikuttaa Suomeen ja kansakuntaan.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelun, toteutuksen ja järjestelyjen tulee olla suhteutettuja juhlavuoden arvoon ja merkitykseen. Tavoitteena on, että juhlavuoden suunnittelun ja valtakunnallisen yhteisen toteutuksen kustannukset katetaan valtion talousarvioon varattavalla määrärahalla vuosille 2014—2017. Asetettavan juhlavuoden hallituksen tulee selvittää ja hankkia myös muita juhlavuoden rahoittajia.

Valtioneuvoston kanslia asetti itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan projektin 14.8. 2013 ja nimesi projektin valtuuskunnan. Valtuuskuntaan kuuluu yli kuusikymmentä yhteiskunnan eri tahojen edustajaa. Valtuuskunta päättää juhlavuoden yleisistä linjauksista. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Jyrki Katainen ja varapuheenjohtaja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Valtioneuvoston kanslian 18.11.2013 asettaman Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden projektin hallituksen tehtävänä on valmistella ohjelmajulistus, jossa esitetään juhlavuoden keskeisimmät tavoitteet, periaatteet, teemat ja toteutusmuodot. Ohjelmajulistus ohjaa juhlaohjelmiston, tapahtumien, hankkeiden ja järjestelyjen suunnittelua ja yhteensovittamista. Suomalaisten erilaisuus ja erilaiset odotukset tulee ottaa huomioon juhlavuoden vietossa.

Samalla hallitus etsii ja synnyttää yhteistyöratkaisut muiden juhlavuoden kannalta merkityksellisten kansallisten tai kansainvälisten tapahtumien, hankkeiden ja järjestelyjen kanssa.

Projektin sihteerinä toimii valtioneuvoston kansliassa pääsihteeri, joka valmistelee asiat juhlavuoden hallitukselle ja toimii juhlavuoden päätuottajana.

Juhlavuoden organisaation ja toimielinten toimikausi ulottuu 31.1.2018 saakka.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

År 2017 har det förflutit 100 år sedan Finland blev en självständig stat. I samhället har det visats stort intresse för jubileumsårets arrangemang. Städer, kommuner, ministerier, ämbetsverk, inrättningar och näringslivet samt sport-, idrotts-, kultur- och medborgarorganisationer och även enskilda medborgare har lämnat in flera tiotal förslag och initiativ samt tagit kontakt med anledning av jubileumsåret.

En arbetsgrupp med uppgift att planera förberedandet av 100-årsjubileet för Finlands statliga självständighet överlämnade sin rapport den 14 juni 2012. Arbetsgruppen stakade ut riktlinjerna för innehållet i projektet. Finland blev självständigt genom en skiftesrik serie händelser, vars olika aspekter det är skäl att granska utifrån flera olika händelser, perspektiv och tidpunkter.

Under 100-årsjubileet bör man fästa minst lika stor uppmärksamhet på framtiden som på de historiska händelserna. Begivenheterna i samband med Finlands 100 år bör poängtera medborgarnas deltagande och jubileumsårets betydelse som en fest för alla, där evenemangen för allmänheten och det civila samhällets projekt genomgående har en framträdande roll.

Regeringens aftonskola behandlade den 13 mars 2013 planeringen av 100-årsjubileet av Finlands självständighet med utgångspunkt i en promemoria där ärendet presenterades. Aftonskolan bestämde att statsrådets kansli tillsätter en projektorganisation för förberedelserna av Finlands 100-årsjubileum. Organisationen ska utarbeta förslag till hur jubileumsåret ska firas och, när förslagen har godkänts, genomföra planen. Avsikten är att skapa ett medryckande, intressant och mångsidigt jubileumsår. Målsättningen är att öka förståelsen för Finlands statliga självständighet och nationens utveckling, betydelsen av Finland och det finländska i dagens värld samt för nationens framtida utmaningar och nya riktning. I jubileumsåret ska dessutom ingå ett internationellt perspektiv som poängterar öppenheten. Året ska lyfta fram medvetenheten om och förståelsen för hur Finland som nation och ett land i Norden blev en integrerad del av Europa och Europeiska unionen. Kännedomen om den historiska utvecklingen hjälper att förstå nutiden och det, hur den allt djupare och föränderliga globaliseringen påverkar Finland och nationen.

Planeringen, genomförandet och arrangemangen av jubileumsåret för Finlands 100 år av självständighet ska relatera till jubileumsårets vikt och betydelse. Målet är att kostnaderna för planeringen av jubileumsåret och det gemensamma riksomfattande genomförandet av det ska täckas med anslag som reserveras i statsbudgeten för åren 2014—2017. Styrelsen som tillsätts för jubileumsåret ska utreda och skaffa även andra finansiärer för jubileumsfestligheterna.

Statsrådets kansli tillsatte den 14 augusti 2013 ett projekt för 100-årsjubileet av Finlands självständighet och utnämnde en delegation för projektet. Till delegationen hör över 60 företrädare för samhällets olika sektorer. Delegationen fattar beslut om jubileumsårets allmänna riktlinjer. Delegationens ordförande är statsminister Jyrki Katainen och vice ordförande finansminister Jutta Urpilainen.

Den styrelse för projektet för 100-årsjubileet av Finlands självständighet som statsrådets kansli tillsatte den 18 november 2013 ska bereda en programförklaring för jubileumsåret, där jubileumsårets centrala mål, principer, teman och genomförande presenteras. Programförklaringen styr planeringen och samordningen av festprogrammet, evenemangen, projekten och arrangemangen. Finländarna är olika och har förväntningar av olika slag, vilket bör beaktas när jubileumsåret firas.

Samtidigt ska styrelsen finna och ta fram lösningar för att samarbeta med andra nationella och internationella evenemang, projekt och arrangemang som har betydelse med tanke på jubileumsåret.

Sekreterare för projektet är en generalsekreterare vid statsrådets kansli. Generalsekreteraren bereder ärendena för jubileumsårets styrelse och är huvudproducent för jubileumsåret.

Mandattiden för jubileumsårets organisation och organ sträcker fram till den 31 januari 2018.