KIRJALLINEN KYSYMYS 1203/2014 vp

KK 1203/2014 vp - James Hirvisaari /m11 

Tarkistettu versio 2.1

Perustuslakituomioistuimen perustaminen Suomeen

Eduskunnan puhemiehelle

Monissa maissa on perustuslakituomioistuin, joka valvoo maan perustuslain toteutumista. Perustuslakituomioistuin muun muassa antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta sekä antaa päätöksiä kansainvälisten sopimusten soveltuvuudesta maan perustuslain kannalta. Suomessa sen sijaan ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan perustuslain toteutumista valvoo lakeja säätävän eduskunnan jäsenistä muodostettu perustuslakivaliokunta. Siis samat henkilöt, jotka säätävät lakeja, arvioivat niiden perustuslaillisuutta.

Suomessa järjestelmän erityispiirre on perustuslakiprofessoreiden suuri arvovalta. Ongelma johtaa siihen, että professoreista tulee helposti asian ratkaisijoita. Asiantuntijoiden lausunnoilla on suuri painoarvo.

Perusoikeuksien suoja on oikeusvaltiona pidetyssä Suomessa yllättävän heikko. Nykyinen puutteellinen järjestelmä rikkoo myös vallan kolmijaon periaatetta. Lakien perustuslainmukaisuus pitäisi voida ratkaista riippumattomassa tuomioistuimessa.

Vuoden 2014 hallitusneuvotteluissa rikottiin perustuslakia, koska kaikkia eduskuntaryhmiä ei kutsuttu hallitustunnusteluihin, vaikka perustuslain 61 pykälässä säädetään, että ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Silloin kuitenkin kaksi eduskuntaryhmää jätettiin kokonaan keskustelujen ulkopuolelle. Suomessa ei ole tällä hetkellä mitään tahoa, joka olisi voinut asiaan puuttua. Eduskunnan pääsihteerin kanta oli, että kaikki ryhmät olisi pitänyt kutsua neuvonpitoon. Oikeuskanslerin mukaan asia ei hänelle kuulu. Voidaan sanoa, että nykyhallituksen muodostamisessa tapahtui muotovirhe, joka asettaa sen laillisuuden kyseenalaiseksi.

Suomen valtiojärjestelmästä puuttuu tehokas perustuslain noudattamisen jälkikäteiskontrolli.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä perustuslakituomioistuimen perustamiseksi Suomeen?

Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2015

  • James Hirvisaari /m11

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1203/2014 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä perustuslakituomioistuimen perustamiseksi Suomeen?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomalaista perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmää voidaan luonnehtia hajautetuksi siinä mielessä, että useat eri orgaanit osallistuvat valvontaan riippuen asian luonteesta ja sen käsittelyvaiheesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on keskeinen asema tässä järjestelmässä. Aikanaan vuoden 2000 perustuslakiuudistusta valmisteltaessa ja säädettäessä päädyttiin siihen, että Suomessa ei edelleenkään ole tarvetta eikä riittäviä perusteita erilliselle perustuslakituomioistuimelle.

Perustuslakituomioistuimen perustaminen muihin Euroopan maihin on liittynyt esimerkiksi liittovaltiojärjestelmään, jossa valtiosääntötuomioistuimelle on osoitettu keskeisiä tehtäviä liittovaltion ja sen osavaltioiden välisissä toimivaltakysymyksissä, tai hyvin poikkeukselliseen historialliseen tilanteeseen, jollaista Suomessa ei ole käsillä. Perustuslakituomioistuimen perustamisen taustalla on usein ollut tarve luoda vahvoja institutionaalisia takeita autoritaarisen järjestelmän uusiutumista vastaan. Tällainen tausta liittyy esimerkiksi Saksan liittotasavallan, Italian, Espanjan ja Portugalin sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden valtiosääntötuomioistuimiin. Huomionarvioista on, että yhdessäkään pohjoismaassa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Valtiosääntötuomioistuimen perustamisen sijasta perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmää kehitettiin perustuslakiuudistuksessa muulla tavoin. Järjestelmää täydennettiin uudella, perustuslainmukaisuuden jälkivalvontaan kohdistuvalla perustuslain 106 §:n säännöksellä, jonka mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslain toimivuutta arvioitiin perustuslain tarkistamishankkeen yhteydessä vuosina 2008—2011 eikä tuolloin nähty tarvetta muuttaa perustuslakiuudistuksessa tehtyjä ratkaisuja valtiosääntötuomioistuimen osalta. Lähtökohtana Suomessa yleisemminkin on, että perustuslain muutostarpeita arvioidaan ja muutoksia valmistellaan laajapohjaisen parlamentaarisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta eikä hallituksella tällä hetkellä ole suunnitelmia tällaisen hankkeen käynnistämiseksi.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2015

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1203/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot James Hirvisaari /f11:

Vad avser regeringen göra för att inrätta en författningsdomstol i Finland?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det finländska systemet för kontroll av lagars grundlagsenlighet kan karaktäriseras som splittrat såtillvida att flera olika organ deltar i kontrollen beroende på ärendets art och vilken behandlingsfas det är fråga om. Riksdagens grundlagsutskott spelar en central roll i systemet. När 2000 års grundlagsreform bereddes och grundlagen stiftades kom man fram till att Finland fortfarande inte har vare sig något behov av en särskild författningsdomstol eller tillräckliga skäl att inrätta en sådan.

I andra europeiska länder har inrättandet av sådana varit förenat t.ex. med ett förbundsstatssystem, där författningsdomstolen har anvisats centrala uppgifter i behörighetsfrågor mellan förbundsstaten och dess delstater, eller historiska omvälvningar av ett slag som inte är aktuella i Finland. Bakgrunden till att en författningsdomstol inrättats har ofta varit ett behov att skapa starka institutionella garantier mot en upprepning av de gamla auktoritära systemen. Detta är fallet när det gäller författningsdomstolarna t.ex. i Förbundsrepubliken Tyskland, Italien, Spanien och Portugal samt i flera central- och östeuropeiska länder. Det bör noteras att inget av de nordiska länderna har någon författningsdomstol.

I stället för att inrätta en författningsdomstol vidtog man vid reformen andra åtgärder för att utveckla systemet för kontroll av lagarnas grundlagsenlighet. Systemet kompletterades med en ny bestämmelse om efterkontroll av lagarnas grundlagsenlighet i 106 § i grundlagen. Enligt den ska domstolen ge grundlagsbestämmelsen företräde, om tillämpningen av en lagbestämmelse i ett ärende som behandlas av en domstol uppenbart skulle strida mot grundlagen.

Hur väl grundlagen fungerar bedömdes i samband med ett projekt som gällde en översyn av grundlagen åren 2008—2011. Man såg då inget behov att ändra de lösningar som slogs fast vid grundlagsreformen när det gäller en författningsdomstol. Utgångspunkten i Finland är också mer allmänt att behov av ändringar i grundlagen bedöms och ändringar bereds utifrån en bredbasig parlamentarisk diskussion och ett brett samförstånd, och regeringen har inte just nu några planer på att starta ett sådant projekt.

Helsingfors den 26 mars 2015

Justitieminister Anna-Maja Henriksson