KIRJALLINEN KYSYMYS 449/2013 vp

KK 449/2013 vp - James Hirvisaari /ps 

Tarkistettu versio 2.0

Yhteiskunnallisten vaikuttajien julkisen mielipiteen sensurointi pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta

Eduskunnan puhemiehelle

Pakkoruotsi.net-internetsivusto julkaisi vuoteen 2011 saakka listaa suomalaisista päättäjistä, jotka kannattavat pakkoruotsia ja siis vastustavat valinnan vapautta kieliopinnoissa. Sivuston ylläpitäjien mukaan tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio määräsi listan kuitenkin poistettavaksi, koska katsoi, että se rikkoo henkilötietolakia. Poliitikkojen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kantaa pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun ei siis hänen mukaansa saanut julkistaa. Listan julkaisu ajoittui eduskuntavaaleihin, ja sillä oli poliittista merkitystä yleisesti saatavilla olevan tiedon edelleen jakamisessa kansalaisille.

Lista on kuitenkin edelleen nähtävissä internetin arkistotiedoissa toisen maan lainsäädännön alaisena eli ns. WayBackMachinessa: http://tiny.cc/ivzkxw.

Sisältö käsittää ainoastaan julkista tietoa ja julkisissa viroissa tai luottamushenkilöasemassa olevien henkilöiden, kuten kansanedustajien, kaupunginvaltuutettujen, ministeriön virkamiesten ja toimittajien, nimitiedot. Mitään sellaista asiassa ei esitetä, joka ei olisi julkista tietoa ja jota henkilöt eivät itse olisi julkisesti ilmaisseet. Nimen, yhteiskunnallisen aseman ja henkilön itse julkisesti ilmaiseva kanta ei voi olla sellaista henkilötietolain tarkoittamaa tietoa, jota ei saisi julkaista ilman asianomaisten henkilöiden lupaa.

Henkilötietolain 8 §:n mukaan sellaiset tiedot, jotka kuvaavat henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä tai elinkeinoelämässä ja jotka ovat yleisesti saatavilla olevia tietoja, voidaan käyttää perusteena julkiselle esittämiselle. Asianomaisen lupaa ei erikseen tarvita. Muun muassa media toimii tällä tavalla jokapäiväisessä elämässä.

Myös eduskunnan sivustolla voi kansanedustajien äänestystuloksia hakea ja yksilöidä edustajien toimien mukaisesti. Suhtautuminen pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun ei pitäisi olla sen luontoista, että tietosuojavaltuutettu voisi sensuroida vastaavan tiedon julkista esittämistä. Vaalikoneissa ehdokkaat ovat myös kantansa asiaan ilmaisseet, ja tämän tiedon jatkolevittäminen ja suhteuttaminen todellisiin äänestystuloksiin tuskin tarvitsee valtiovallan sensuuritoimia.

Yhteiskunnallisten vaikuttajien nimitiedot, asema ja mielipide poliittiseen sisältöön ovat aina olleet julkista tietoa sananvapauden vuoksi. Esimerkiksi internetin vaalikoneet esittävät vuosia vaalien jälkeenkin ehdokkaiden kantoja poliittisiin kynnyskysymyksiin. Pakkoruotsi.netin tapauksessa toimitaan poliittisesti tarkoituksenhakuisesti, koska vastaavaa toimintaa voi harjoittaa erilaisella katsantokannalla varustetuilla nettisivustoilla, kuten alla olevista esimerkeistä käy ilmi.

  1. Animalia on vuosia esittänyt sivustollaan listaa siitä, mitä mieltä kansanedustajat ovat turkistarhauksesta. Vaalipiireittäin ja puolueittain yksilöidyt kansanedustajien nimet ovat vastaavassa listamuodossa kuin pakkoruotsi.netissä oli, ennen kuin tietosuojavaltuutettu puuttui asiaan. http://www.animalia.fi/turkisviesti/edustajat
  2. Yleisradio on julkaissut vastaavat tiedot kansanedustajien suhtautumisesta tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Vaalikonevastauksia on ruodittu suhteutettuina todellisuuteen aivan kuten pakkoruotsi.netin tapauksessakin. Tässäkin tapauksessa kyse on julkisesta informaatiosta, jollaista pitäisi olla kansanedustajien suhtautuminen myös pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun. http://beta.yle.fi/esi/avioliittolaki/index.htm
  3. Greenpeace on teettänyt graniittisen muistomerkin, "itsekkyyden muistomerkki". Tässä internetissäkin ilmoitetussa muistomerkissä esiintyy niiden kansanedustajien nimitiedot, puolue ja vaalipiiri, jotka äänestivät ydinvoiman puolesta 1.7.2010. Esitetty muoto ei eroa pakkoruotsi.netin tapauksesta suhteessa henkilötietolakiin. http://www.itsekkyydenmuistomerkki.fi/

Tietojen julkaiseminen sellaisista asioista, jotka ovat henkilöiden itsensä mediassa julkisuuteen tuomia tietoja, on osa sananvapautta, eikä sitä pidä miltään osin sensuroida, vaikka poliittiset mielipiteet eivät kaikkia miellyttäisikään. Henkilötietolain mukaan yleisesti saatavilla olevia tietoja, kuten asianomaisten itsensä julkaisemia mielipiteitä, ei yhteiskunnallisessa asemassa olevien toimijoiden osalta pitäisi voida sensuroida, koska asianomaisen lupaa ei tarvita. Muutoin tietosuojavaltuutetulle tulee erityisen kiire tulkita sanomalehdissä ja internetin keskustelupalstoilla vallitsevaa keskustelua, jossa viitataan usein eri lähteissä olevaan informaatioon ja tietoa voidaan esittää vastaavassa listamuodossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi yhteiskunnallisten vaikuttajien mielipiteen saa kertoa nimi-, puolue-, asema- ja vaalipiiritiedoin yksilöitynä turkistarhauksesta, tasa-arvoisesta avioliittolaista ja ydinvoimasta, mutta ei pakkoruotsista ja suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun ja

mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä tietosuojavaltuutetun pakkoruotsi.net-internetsivustolle antaman ilmoituksen oikaisemiseksi ja yleisesti saatavilla olevan informaation sensuroinnin lopettamiseksi?

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2013

  • James Hirvisaari /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 449/2013 vp:

Miksi yhteiskunnallisten vaikuttajien mielipiteen saa kertoa nimi-, puolue-, asema- ja vaalipiiritiedoin yksilöitynä turkistarhauksesta, tasa-arvoisesta avioliittolaista ja ydinvoimasta, mutta ei pakkoruotsista ja suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun ja

mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä tietosuojavaltuutetun pakkoruotsi.net-internetsivustolle antaman ilmoituksen oikaisemiseksi ja yleisesti saatavilla olevan informaation sensuroinnin lopettamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Henkilötietolaissa (523/1999) säädetään henkilötietojen käsittelyn sallittavuudesta. Lain ja sananvapauden suhdetta määrittelee lain 2 §:n 5 momentti, jonka mukaan henkilötietojen käsittelyä toimituksellisia sekä taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten koskevat ainoastaan tietyt henkilötietolain säännökset.

Kysymyksessä viitataan tietosuojavaltuutetun toimistossa kansalaiskyselynä vireille tulleeseen asiaan, jossa tiedusteltiin Pakkoruotsi.net-sivustolla olleen henkilöiden listauksen asiallisuutta ja laillisuutta. Sivustolla kehotettiin olemaan äänestämättä tai tukematta listassa mainittuja henkilöitä, joiden katsottiin olevan ruotsin kielen opiskelun puolella.

Tietosuojavaltuutettu lähetti asiasta selvityspyynnön sivuston sähköpostiosoitteeseen sekä vastauksen saatuaan vielä lisäselvityspyynnön. Tämän lisäselvityspyynnön johdosta sivuston ylläpitäjä ilmoitti sähköpostitse poistaneensa listan sivustolta sekä vaativansa, että tietosuojavaltuutettu vie asian tietosuojalautakunnan ratkaistavaksi. Lista siis poistettiin tietosuojavaltuutetun selvityspyynnön eikä tietosuojavaltuutetun asettaman vaatimuksen vuoksi.

Tietosuojavaltuutetun sijainen lähetti myöhemmin sivuston ylläpitäjälle kirjeen, jossa vastattiin ylläpitäjän esittämiin kysymyksiin sekä todettiin, että lista ei täytä henkilötietolain säännöksiä. Samalla ilmoitettiin asian käsittelyn päättyneen tietosuojavaltuutetun toimistossa ylläpitäjän ilmoitettua listan poistamisesta.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoa henkilötietojen käsittelyä henkilötietolain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin henkilötietolaissa säädetään. Jos rekisterinpitäjä ei noudata tietosuojavaltuutetun antamia neuvoja, tietosuojavaltuutettu voi saattaa asian tietosuojalautakunnan käsiteltäväksi.

Tietosuojavaltuutettu on itsenäinen viranomainen. Tietosuojavaltuutetun asema itsenäisenä ja riippumattomana viranomaisena vastaa henkilötietojen suojaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita. Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksessa (Euroopan neuvoston yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä) ja henkilötietodirektiivissä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY 1995 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta) edellytetään, että henkilötietojen suojaa valvoo itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Oikeusministeriöllä ei edellä sanotun perusteella ole toimivaltaa puuttua tietosuojavaltuutetun ratkaisuihin tai antamaan neuvontaan.

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2013

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 449/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot James Hirvisaari /saf:

Varför får samhällspåverkares åsikter om pälsdjursuppfödning, en jämlik äktenskapslag och kärnkraft anges specificerade enligt namn, parti, ställning och valkrets, men inte åsikter om tvångssvenska och inställningen till frivilliga studier i svenska och

vad avser ministern i fråga göra för att dataombudsmannens meddelande till webbplatsen pakkoruotsi.net ska återtas och för att stoppa censuren av allmänt tillgänglig information?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I personuppgiftslagen (523/1999) finns bestämmelser om när behandling av personuppgifter är tillåten. Förhållandet mellan lagen och yttrandefriheten bestäms i lagens 2 § 5 mom., enligt vilket endast vissa av lagens bestämmelser gäller behandling av personuppgifter för redaktionella samt konstnärliga eller litterära syften.

I spörsmålet hänvisas till ett ärende som inletts vid dataombudsmannens byrå. I en medborgarfråga ville man veta om en personförteckning på webbplatsen Pakkoruotsi.net var korrekt och laglig. På webbplatsen fanns en uppmaning att inte rösta på eller understödja de i förteckningen nämnda personerna, som ansågs vara positivt inställda till studier i svenska.

Dataombudsmannen sände en begäran om utredning i ärendet till e-postadressen på webbplatsen. Efter att ha fått svar sände dataombudsmannen ytterligare en begäran om tilläggsutredning. På grund av denna begäran om tilläggsutredning meddelade webbadministratören per e-post att förteckningen på webbplatsen strukits och krävde att dataombudsmannen för ärendet till datasekretessnämnden för avgörande. Förteckningen ströks alltså på grund av dataombudsmannen begäran om utredning och inte på grund av ett krav från dataombudsmannens sida.

Dataombudsmannens ställföreträdare sände senare ett brev till webbadministratören där det gavs svar på administratörens frågor och konstaterades att förteckningen inte uppfyller bestämmelserna i personuppgiftslagen. Det sades samtidigt att behandlingen av ärendet på dataombudsmannens byrå avslutats efter det att administratören informerat om strykningen.

Dataombudsmannen ska ge anvisningar och råd om behandlingen av personuppgifter samt övervaka behandlingen av personuppgifter så att målen för personuppgiftslagen nås och utöva beslutanderätt i enlighet med vad som bestäms i personuppgiftslagen. Om den registeransvarige inte följer dataombudsmannens råd, kan dataombudsmannen föra ärendet till datasekretessnämnden för behandling.

Dataombudsmannen är en självständig myndighet. Dataombudsmannens ställning som självständig och oavhängig myndighet motsvarar internationella förpliktelser i fråga om skydd av personuppgifter. I Europarådets dataskyddskonvention (Europarådets konvention om skydd för enskilda vid automatisk databehandling av personuppgifter) och i dataskyddsdirektivet (Europaparlamentets och rådets direktiv 95/46/EG från 1995 om skydd för enskilda personer med avseende på behandling av personuppgifter och om det fria flödet av sådana uppgifter) förutsätts att skyddet av personuppgifter övervakas av en självständig och oavhängig myndighet.

På basis av vad som sagts ovan saknar justitieministeriet behörighet att ingripa i dataombudsmannens avgöranden eller att ge råd.

Helsingfors den 17 juni 2013

Justitieminister Anna-Maja Henriksson