Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vaalilain (714/1998) 56 § ja 72 §:n mukaan ennakkoäänestyspaikalla tai vaalipäivän äänestyspaikalla taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Äänestys on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava vaalivirkailijoiden järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä.

Oikeusministeriön ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalipäivän äänestyksestä huolehtiville vaalilautakunnille antamissa vaaliohjeissa todetaan muun ohella, että Poliisihallitukselta rahankeräysluvan saaneet järjestöt voivat suorittaa rahankeräystoimintaa ennakkoäänestyspaikalla ja vaalipäivän äänestyspaikalla. Keräyksen suorittaminen edellyttää, että keräys voidaan järjestää siten, etteivät vaaliviranomaiset joudu missään vaiheessa osallistumaan rahankeräykseen liittyviin tehtäviin, ja siten, ettei keräystoiminta häiritse äänestyksen toimittamista. Keräysjärjestelyistä ei myöskään saa syntyä äänestäjälle sellaista vaikutelmaa, että vaalikeräykseen osallistuminen olisi äänestämiseen liittyvä velvollisuus. Nämä samat vaatimukset mainitaan myös Poliisihallituksen lupaehdoissa.

Oikeusministeriön vaaliohjeissa todetaan edelleen, että keräystä toimittavalle lipasvartijalle ja lippaalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää sopiva tila, jonka tulee olla riittävän etäällä varsinaisesta äänestystilasta, jotta keräys ei häiritse äänestystä eikä äänestäjiä. Mikäli äänestyspaikan olosuhteet ovat sellaiset, että keräystoimintaa ei voida järjestää vaaliohjeissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti, keräystä ei voida lainkaan toimittaa. Vaalivirkailijoiden on ratkaistava asia kussakin yksittäistapauksessa.

Oikeusministeriö ei ylimpänä vaaliviranomaisena ole saanut kansalaisilta palautetta vaalikeräyksen järjestämisestä tai järjestelyistä. Mainittakoon kuitenkin, että valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri totesi 30.3.2005 (Dnro 1149/1/04) antamassaan vastauksessa erääseen kanteluun, ettei hänellä ollut huomautettavaa oikeusministeriön vaalikeräystä koskevaan ohjeistukseen ja ettei hän pitänyt kantelijan esittämää epäilyä siitä, että vaalikeräyksen toimittaminen saattaa muodostua joillekin henkilöille äänestämisen esteeksi, siinä määrin aiheellisena, että oikeuskanslerin pitäisi puuttua siihen.

Koska palautetta vaalikeräyksestä ei oikeusministeriölle ole juuri tullut, se kertonee siitä, että vaalikeräykset sujuvat vaalipaikoilla lupaehtojen mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä kerääjien, vaalivirkailijoiden ja äänestäjien kesken. Tästä syystä asiaan liittyviä selvityksiä tai tutkimuksia ei ole toistaiseksi ollut tarpeen tehdä.

Vaalikeräysperinne aloitettiin vuonna 1907 toimitetuissa ensimmäisissä eduskuntavaaleissa tuberkuloosipotilaiden auttamiseksi. Nykyään keräys tukee kotimaan vammais- ja terveystyötä 18 merkittävän vammais- ja terveysjärjestön kautta. Mielestäni vaalikeräys on arvokas ja kyseisille järjestöille merkittävä perinne, jonka ei voida nykytiedon valossa katsoa aiheuttavan haittaa vaalien asianmukaiselle toimittamiselle.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt 56 § och 72 § i vallagen (714/1998) får på ett förhandsröstningsställe eller i vallokal på valdagen eller i dess omedelbara närhet inte under röstningstiden hållas tal, uppsättas anslag eller utdelas tryckta eller skrivna upprop, och väljarnas valfrihet får inte heller på något annat sätt utsättas för påverkan eller försök därtill. Röstningen ska ordnas så att valhemligheten bevaras. De närvarande ska iaktta de föreskrifter som valfunktionärerna meddelar för upprätthållandet av ordningen och för tryggandet av en störningsfri röstning.

I justitieministeriets valanvisning till valfunktionärer på förhandsröstningsstället och till valnämnderna som sköter röstningen på valdagen konstateras bland annat att de organisationer som Polisstyrelsen har beviljat tillstånd till penninginsamling har rätt att samla in pengar på ett förhandsröstningsställe och en vallokal på valdagen. Detta förutsätter att insamlingen ordnas så att valmyndigheterna inte i något skede blir tvungna att delta i uppgifter som hänför sig till insamlingen och så att insamlingen inte på något sätt stör röstningen. Insamlingen ska dessutom ordnas så att väljarna inte kan bli av den uppfattningen att de måste delta i insamlingen för att kunna rösta eller att insamlingen på något sätt hör till röstningen. Dessa samma krav nämns även i Polisstyrelsens tillståndsvillkor.

I justitieministeriets valanvisning konstateras ytterligare att för insamlingsskrinet och personen som övervakar skrinet ska i mån av möjlighet ordnas en lämplig plats i röstningsstället och att platsen ska vara tillräckligt långt ifrån den egentliga röstningsplatsen för att säkerställa att insamlingen inte stör röstningen eller väljarna. Om omständigheterna på förhandsröstningsstället är sådana att insamlingsverksamheten inte kan ordnas enligt förutsättningarna i valanvisningen, kan insamlingen inte tillåtas. Valfunktionärerna ska avgöra detta separat i varje enskilt fall.

Justitieministeriet har i egenskap av högsta valmyndighet inte fått kommentarer från medborgare om ordnandet av valinsamlingar eller om valinsamlingarnas arrangemang. Det kan dock nämnas att statsrådets biträdande justitiekansler i sitt svar på en klagan av den 30 mars 2005 (Dnr 1149/1/04) konstaterade att han inte hade något att anmärka på i justitieministeriets anvisningar om valinsamlingar och att han inte betraktade klagandens misstankar om att valinsamlingarna kan hindra vissa personer från att rösta befogade i den mån att justitiekanslern borde ingripa i ärendet.

Den knappa responsen om valinsamlingarna kan anses tyda på att valinsamlingarna sker i enlighet med tillståndsvillkoren och i gott samarbete mellan insamlare, valfunktionärer och röstande. Av denna anledning har det tills vidare inte varit nödvändigt att genomföra utredningar eller undersökningar kring ärendet.

Valinsamlingstraditionen började år 1907 i samband med det första riksdagsvalet då insamlingen ordnades för att hjälpa tuberkulospatienter. I dag ordnas insamlingen för att stöda det inhemska handikapp- och folkhälsoarbetet via 18 betydande handikapp- och hälsoorganisationer. Jag ser valinsamlingen som en värdefull tradition som har en stor betydelse för dessa organisationer och som i ljuset av dagens kunskap inte kan anses störa att val förrättas på behörigt sätt.