Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa kokeilukunnassa äänestäjä sai valita perinteisen lippuäänestyksen ja äänestyspaikoilla tapahtuneen sähköisen äänestämisen välillä. Sähköisen äänestyksen kokeilussa ilmeni kuitenkin puutteita ja virheitä ja valitusten johdosta korkein hallinto-oikeus määräsi kunnallisvaalit uusittavaksi asianomaisissa kunnissa. Kokeilun jälkeen pääministeri Matti Vanhasen 2. hallitus päätti, että äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä ei jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä. Samalla kuitenkin seurataan sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä.

Nettiäänestys ei ole yleisesti käytössä muiden maiden vaaleissa. Viron vaaleissa nettiäänestys on ollut yksi äänestysvaihtoehto vuoden 2005 kunnallisvaaleista alkaen. Kokemukset Virossa ovat olleet myönteisiä ja vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa jo 31,3 % äänestäneistä äänesti netissä.

Muiden Pohjoismaiden osalta voidaan todeta, että Ruotsissa parlamentaarinen vaalijärjestelmää arvioinut komitea ehdotti huhtikuussa 2013 toimikunnan asettamista selvittämään sähköisen äänestämisen edellytyksiä, jotta internetäänestystä voitaisiin kokeilla vuoden 2018 vaaleissa. Toimikuntaa ei ole toistaiseksi asetettu. Norjassa nettiäänestystä kokeiltiin pienimuotoisesti vuoden 2011 paikallisvaaleissa ja laajemmin vuoden 2013 parlamenttivaaleissa. Kesäkuussa 2014 kokeilujen jatkamisesta päätettiin luopua, koska nettiäänestyksellä ei ole Norjassa laajaa poliittista kannatusta. Tanskassa hallitus ehdotti tammikuussa 2013 äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen käyttöönottoa, mutta lakiehdotusta ei hyväksytty.

Oikeusministeriön asettama nettiäänestystyöryhmä jatkaa työtään asettamispäätöksen mukaisesti 30.1.2015 saakka. Työryhmän väliraportin perusteella hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi kesäkuussa 2014 ensivaiheessa tavoitteeksi kehittää osana oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja neuvoa-antaviin kunnallisiin kansanäänestyksiin nettiäänestysjärjestelmä, joka olisi kuntien käytössä ilman korvausta. Kunnallisissa kansanäänestyksissä on matalampi kynnys nettiäänestyksen käyttöönotolle kuin yleisissä vaaleissa, koska kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia ja niissä on jo laajasti käytössä kirjeäänestys.

Nettiäänestystyöryhmä valmistelee edellä mainitun kunnallisia kansanäänestyksiä koskevan kehittämishankkeen käynnistämistä ja arvioi järjestelmän toteuttamiskustannuksia. Työryhmä myös selvittää yhteistyömahdollisuuksia naapurivaltioiden kanssa.

Kansanäänestyksissä käytettävän äänestysjärjestelmän kehittämishanke voidaan käynnistää vasta ensi vuonna. Nettiäänestyksen mahdollisesta käyttöönottamisesta yleisissä vaaleissa on tarkoituksenmukaista päättää erikseen kunnallisissa kansanäänestyksissä saatavien kokemusten perusteella. Koska nettiäänestysjärjestelmän kehittämiselle on varattava riittävä aika ja kokemuksia järjestelmän käytöstä on saatava useammista kansanäänestyksistä tai muista pienimuotoisimmista vaaleista, nettiäänestyksen käyttöönottamisesta yleisissä vaaleissa voidaan päättää vasta joidenkin vuosien kuluttua.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Vid kommunalvalet 2008 fick väljarna i tre kommuner rösta antingen på traditionellt sätt med röstsedel eller elektroniskt i vallokalen. I den elektroniska röstningen förekom dock brister och fel och med anledning av de besvär som anfördes i ärendet bestämde högsta förvaltningsdomstolen att kommunalvalet måste tas om i kommunerna i fråga. Efter försöket beslöt statsminister Matti Vanhanens andra regering att utvecklandet av den elektroniska röstningen på röstningsställena inte fortsätts, utan tills vidare tillämpas det nuvarande valsystemet. Samtidigt ska dock den internationella utvecklingen av elektronisk röstning följas.

Internetröstning har inte i större utsträckning tagits i bruk vid val i andra länder. I Estland har väljarna haft möjlighet till internetröstning sedan kommunalvalet 2005. Estlands erfarenheter har varit positiva och vid Europaparlamentsvalet 2014 röstade till och med 31,3 % av väljarna via Internet.

I fråga om andra nordiska länder kan det nämnas att en parlamentarisk kommitté som såg över det svenska valsystemet föreslog i april 2013 att det tillsätts en utredning med inriktningen att ett försök med e-röstning ska genomföras vid valen 2018. Utredningen har tills vidare inte tillsatts. Norge har genomfört ett småskaligt försök med internetröstning vid lokalvalet 2011 och ett mera omfattande försök vid parlamentsvalet 2013. I juni 2014 beslöts att försöket inte fortsätts eftersom internetröstning inte har brett politiskt stöd i Norge. I Danmark föreslog regeringen i januari 2013 att det tas i bruk ett system med elektronisk röstning på röstningsställena, men lagförslaget förkastades.

Arbetsgruppen för internetröstning fortsätter sitt arbete i enlighet med justitieministeriets tillsättningsbeslut fram till den 30 januari 2015. På basis av arbetsgruppens mellanrapport beslöt ministerarbetsgruppen för förvaltning och regional utveckling i juni 2014 att målet i första hand är att det i anslutning till justitieministeriets elektroniska demokratitjänster utvecklas ett internetröstningssystem för rådgivande kommunala folkomröstningar som kommunerna kan använda utan ersättning. Tröskeln för att införa internetröstning är lägre vid kommunala folkomröstningar än vid allmänna val, eftersom folkomröstningar till sin natur är rådgivande och dessutom används brevröstning redan nu i stor utsträckning vid dem.

Arbetsgruppen för internetröstning bereder inledandet av det ovan nämnda utvecklingsprojektet för kommunala folkomröstningar och bedömer kostnaderna för att genomföra systemet. Arbetsgruppen ska också utreda möjligheterna att samarbeta med grannländerna.

Projektet för utveckling av ett röstningssystem för folkomröstningar kan inledas först nästa år. Det är ändamålsenligt att beslutet om det eventuella ibruktagandet av internetröstning vid allmänna val fattas separat och på basis av erfarenheterna från de kommunala folkomröstningarna. Eftersom utvecklingen av ett internetröstningssystem kräver tillräckligt med tid och att praktiska erfarenheter av systemet måste fås från flera folkomröstningar eller andra mindre omfattande val, kan ett beslut om ibruktagande av internetröstning vid allmänna val fattas först efter ett antal år.