KIRJALLINEN KYSYMYS 743/2014 vp
KK 743/2014 vp - Anne Louhelainen /ps
Tarkistettu versio 2.1
Nettiäänestyksen käyttöönoton
selvittäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2013
nettiäänestystä valmistelevan työryhmän.
Ryhmän toimikausi päättyy vuoden 2015
alussa. Työryhmän tarkoituksena oli, että perinteisten äänestystapojen
rinnalle kehitetään sähköiseen
asiointiin perustuva äänestystapa, nettiäänestys,
ja siten edistetään perustuslaissa turvattujen
vaali- ja osallistumisoikeuksien käyttämistä.
Nettiäänestämisen on erityisesti nähty
parantavan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia äänestää itsenäisesti
ja lisäävän ulkosuomalaisten ja muiden ulkomailla
oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuuksia
käyttää äänioikeutta
vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Pitkällä tähtäimellä nettiäänestyksen
laajamittainen käyttö vähentäisi vaalien
viranomaistyötä, ja sitä kautta voitaisiin saavuttaa
säästöjä vaalien kustannuksissa.
Ensimmäisenä tavoitteena oli ottaa nettiäänestys
käyttöön neuvoa antavissa kunnallisissa
kansanäänestyksissä. Työryhmä kuuli
useita eri alan asiantuntijoita ja jätti väliraporttinsa
kesäkuussa. Työryhmä teki väliraportissaan
laajan kansainvälisen vertailun, jonka johtopäätöksenä todettiin,
että nettiäänestys on maailman mittakaavassa
vielä harvinaisuus ja sen nopea yleistyminen ei vaikuta
todennäköiseltä. Viro on tällä hetkellä ainoa
maa maailmassa, jossa nettiäänestys on laajamittaisesti
käytössä.
Työryhmä päätyi johtopäätöksissään
myös Suomen osalta siihen, että yksikään
markkinoilla oleva järjestelmä ei sellaisenaan
sovellu käytettäväksi Suomen vaaleissa
tai neuvoa antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.
Nettiäänestyksen käyttöönotto
edellyttäisi työryhmän mukaan monien
teknisten ja toiminnallisten yksityiskohtien selvittämistä ja
ratkaisemista.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Miten hallitus tulee jatkossa edistämään
nettiäänestyksen käyttöönottoa
ja löytyykö toimivan järjestelmän
kehittämiseen tulevaisuudessa rahaa, sekä
milloin hallitus uskoo Suomessa voitavan ottaa käyttöön
perinteisten äänestystapojen rinnalle myös
nettiäänestys?
Helsingissä 2 päivänä lokakuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 743/2014 vp:
Miten hallitus tulee jatkossa edistämään
nettiäänestyksen käyttöönottoa
ja löytyykö toimivan järjestelmän
kehittämiseen tulevaisuudessa rahaa, sekä
milloin hallitus uskoo Suomessa voitavan ottaa käyttöön
perinteisten äänestystapojen rinnalle myös
nettiäänestys?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa kokeilukunnassa äänestäjä sai
valita perinteisen lippuäänestyksen ja äänestyspaikoilla
tapahtuneen sähköisen äänestämisen
välillä. Sähköisen äänestyksen
kokeilussa ilmeni kuitenkin puutteita ja virheitä ja valitusten
johdosta korkein hallinto-oikeus määräsi
kunnallisvaalit uusittavaksi asianomaisissa kunnissa. Kokeilun jälkeen
pääministeri Matti Vanhasen 2. hallitus päätti,
että äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen
kehittämistä ei jatketa, vaan pitäydytään
toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä.
Samalla kuitenkin seurataan sähköisen äänestyksen
kansainvälistä kehitystä.
Nettiäänestys ei ole yleisesti käytössä muiden maiden
vaaleissa. Viron vaaleissa nettiäänestys on ollut
yksi äänestysvaihtoehto vuoden 2005 kunnallisvaaleista
alkaen. Kokemukset Virossa ovat olleet myönteisiä ja
vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa jo 31,3 % äänestäneistä äänesti
netissä.
Muiden Pohjoismaiden osalta voidaan todeta, että Ruotsissa
parlamentaarinen vaalijärjestelmää arvioinut
komitea ehdotti huhtikuussa 2013 toimikunnan asettamista selvittämään
sähköisen äänestämisen
edellytyksiä, jotta internetäänestystä voitaisiin
kokeilla vuoden 2018 vaaleissa. Toimikuntaa ei ole toistaiseksi
asetettu. Norjassa nettiäänestystä kokeiltiin
pienimuotoisesti vuoden 2011 paikallisvaaleissa ja laajemmin vuoden 2013
parlamenttivaaleissa. Kesäkuussa 2014 kokeilujen jatkamisesta
päätettiin luopua, koska nettiäänestyksellä ei
ole Norjassa laajaa poliittista kannatusta. Tanskassa hallitus ehdotti
tammikuussa 2013 äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen
käyttöönottoa, mutta lakiehdotusta ei
hyväksytty.
Oikeusministeriön asettama nettiäänestystyöryhmä jatkaa
työtään asettamispäätöksen
mukaisesti 30.1.2015 saakka. Työryhmän väliraportin perusteella
hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi
kesäkuussa 2014 ensivaiheessa tavoitteeksi kehittää osana
oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja neuvoa-antaviin kunnallisiin
kansanäänestyksiin nettiäänestysjärjestelmä,
joka olisi kuntien käytössä ilman korvausta.
Kunnallisissa kansanäänestyksissä on matalampi
kynnys nettiäänestyksen käyttöönotolle
kuin yleisissä vaaleissa, koska kansanäänestykset
ovat neuvoa-antavia ja niissä on jo laajasti käytössä kirjeäänestys.
Nettiäänestystyöryhmä valmistelee
edellä mainitun kunnallisia kansanäänestyksiä koskevan
kehittämishankkeen käynnistämistä ja
arvioi järjestelmän toteuttamiskustannuksia. Työryhmä myös
selvittää yhteistyömahdollisuuksia naapurivaltioiden
kanssa.
Kansanäänestyksissä käytettävän äänestysjärjestelmän
kehittämishanke voidaan käynnistää vasta
ensi vuonna. Nettiäänestyksen mahdollisesta käyttöönottamisesta
yleisissä vaaleissa on tarkoituksenmukaista päättää erikseen
kunnallisissa kansanäänestyksissä saatavien
kokemusten perusteella. Koska nettiäänestysjärjestelmän
kehittämiselle on varattava riittävä aika
ja kokemuksia järjestelmän käytöstä on
saatava useammista kansanäänestyksistä tai
muista pienimuotoisimmista vaaleista, nettiäänestyksen
käyttöönottamisesta yleisissä vaaleissa
voidaan päättää vasta joidenkin
vuosien kuluttua.
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta
2014
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 743/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf:
Hur ska regeringen i fortsättningen främja
ibruktagandet av internetröstning och kommer det att i
framtiden finnas pengar för utvecklingen av ett fungerande
system och
när tror regeringen att Finland kan ta i bruk internetröstning
som ett alternativ vid sidan om traditionella röstningssätt?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Vid kommunalvalet 2008 fick väljarna i tre kommuner
rösta antingen på traditionellt sätt
med röstsedel eller elektroniskt i vallokalen. I den elektroniska
röstningen förekom dock brister och fel och med
anledning av de besvär som anfördes i ärendet
bestämde högsta förvaltningsdomstolen
att kommunalvalet måste tas om i kommunerna i fråga.
Efter försöket beslöt statsminister Matti
Vanhanens andra regering att utvecklandet av den elektroniska röstningen
på röstningsställena inte fortsätts,
utan tills vidare tillämpas det nuvarande valsystemet.
Samtidigt ska dock den internationella utvecklingen av elektronisk
röstning följas.
Internetröstning har inte i större utsträckning tagits
i bruk vid val i andra länder. I Estland har väljarna
haft möjlighet till internetröstning sedan kommunalvalet
2005. Estlands erfarenheter har varit positiva och vid Europaparlamentsvalet 2014
röstade till och med 31,3 % av väljarna
via Internet.
I fråga om andra nordiska länder kan det nämnas
att en parlamentarisk kommitté som såg över det
svenska valsystemet föreslog i april 2013 att det tillsätts
en utredning med inriktningen att ett försök med
e-röstning ska genomföras vid valen 2018. Utredningen
har tills vidare inte tillsatts. Norge har genomfört ett
småskaligt försök med internetröstning
vid lokalvalet 2011 och ett mera omfattande försök
vid parlamentsvalet 2013. I juni 2014 beslöts att försöket
inte fortsätts eftersom internetröstning inte
har brett politiskt stöd i Norge. I Danmark föreslog
regeringen i januari 2013 att det tas i bruk ett system med elektronisk röstning
på röstningsställena, men lagförslaget förkastades.
Arbetsgruppen för internetröstning fortsätter sitt
arbete i enlighet med justitieministeriets tillsättningsbeslut
fram till den 30 januari 2015. På basis av arbetsgruppens
mellanrapport beslöt ministerarbetsgruppen för
förvaltning och regional utveckling i juni 2014 att målet
i första hand är att det i anslutning till justitieministeriets
elektroniska demokratitjänster utvecklas ett internetröstningssystem
för rådgivande kommunala folkomröstningar
som kommunerna kan använda utan ersättning. Tröskeln
för att införa internetröstning är
lägre vid kommunala folkomröstningar än
vid allmänna val, eftersom folkomröstningar till
sin natur är rådgivande och dessutom används
brevröstning redan nu i stor utsträckning vid
dem.
Arbetsgruppen för internetröstning bereder
inledandet av det ovan nämnda utvecklingsprojektet för
kommunala folkomröstningar och bedömer kostnaderna
för att genomföra systemet. Arbetsgruppen ska
också utreda möjligheterna att samarbeta med grannländerna.
Projektet för utveckling av ett röstningssystem
för folkomröstningar kan inledas först
nästa år. Det är ändamålsenligt
att beslutet om det eventuella ibruktagandet av internetröstning
vid allmänna val fattas separat och på basis av
erfarenheterna från de kommunala folkomröstningarna.
Eftersom utvecklingen av ett internetröstningssystem kräver
tillräckligt med tid och att praktiska erfarenheter av
systemet måste fås från flera folkomröstningar
eller andra mindre omfattande val, kan ett beslut om ibruktagande
av internetröstning vid allmänna val fattas först
efter ett antal år.
Helsingfors den 17 oktober
2014
Justitieminister Anna-Maja Henriksson