KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2008 vp
KK 874/2008 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Ennakkoäänestyspaikkojen määrän
ja korkean äänestysprosentin vastaavuus kuntavaaleissa 2008
Eduskunnan puhemiehelle
Kuntavaalien ennakkoäänestyspaikkojen
määrissä on isoja kuntakohtaisia eroja.
Esimerkiksi alle 20 000 asukkaan Naantalissa ennakkoäänestyspaikkoja
oli viisi mutta yli 22 000 asukkaan Raisiossa vain yksi. Äänestysaktiivisuus
oli Naantalissa 69,5 prosenttia, kun Raisiossa luku jäi
59,4 prosenttiin. Suurista kaupungeista taas Tampereella on Vantaaseen
verrattuna lähes kaksikertainen määrä ennakkoäänestyspaikkoja,
vaikka kaupungeissa on lähes yhtä paljon asukkaita. Helsingin
Sanomat oli tehnyt kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikkojen
vertailun laskemalla, kuinka monta äänestyspaikkaa
kunnat ovat järjestäneet 10 000:ta asukasta
kohti.
Eniten ennakkoäänestyspaikkoja oli Länsi-Turunmaalla
ja vähiten Keravalla eli 0,3 paikkaa 10 000:ta
asukasta kohti. Kun laskee kymmenen eniten ennakkoäänestyspaikkoja
tarjonneen kunnan äänestysprosentin ja vertaa
sitä kymmenen vähiten ennakkoäänestyspaikkoja
tarjonneiden kuntien äänestysprosenttiin, lopputulos
on seuraava: Ne kunnat, jotka tarjoavat runsaasti ennakkoäänestyspaikkoja,
ovat saaneet myös korkean äänestysprosentin,
65 prosenttia, kun taas vähän ennakkoäänestyspaikkoja
tarjoavat kunnat saavat alhaisen äänestysprosentin,
59,3 prosenttia, ja jäävät selvästi
myös alle maan keskiarvon (61,3 prosenttia).
Länsi-Turunmaan, Liedon, Rovanniemen, Naantalin, Pedersören
kunnan, Hämeenkyrön, Ilmajoen, Euran, Kajaanin
ja Liperin äänestysprosentti oli selvästi
maan keskiarvoa (61,3 prosenttia) korkeampi, 65 prosenttia. Edellisistä kunnallisvaaleista
vuonna 2004 kahdeksassa kunnassa kymmenestä äänestysprosentti
oli noussut, kun taas vastaavasti Kauhajoen, Ylivieskan, Helsingin,
Vantaan, Espoon, Pietarsaaren, Mäntsälän, Hyvinkään,
Raision ja Keravan äänestysprosentti oli 59,3.
Näyttääkin selvästi siltä,
että ennakkoäänestyspaikkojen määrä nostaa
kunnallisvaalien äänestysprosenttia.
Asiaa pitääkin enemmän selvittää,
että saadaan turvattua kansalaisten perustuslakiin kirjattu
perusoikeus (äänestysoikeus) tulevaisuudessa
nykyistä paremmin ja että kunnissa nähtäisiin
ennakkoäänestyspaikkojen merkitys demokratian
toteuttajana uudessa valossa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus pikaisesti selvittää, korreloiko
ennakkoäänestyspaikkojen suuri määrä korkean äänestysprosentin kanssa
kuntavaaleissa 2008 ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kunnat
tulevaisuudessa järjestävät useampia
ennakkoäänestyspaikkoja?
Helsingissä 19 päivänä marraskuuta
2008
- Marjaana Koskinen /sd
- Esa Lahtela /sd
- Pia Viitanen /sd
- Valto Koski /sd
- Jutta Urpilainen /sd
- Heli Paasio /sd
- Jyrki Yrttiaho /vas
- Jacob Söderman /sd
- Erkki Tuomioja /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Marjaana Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 874/2008 vp:
Aikooko hallitus pikaisesti selvittää, korreloiko
ennakkoäänestyspaikkojen suuri määrä korkean äänestysprosentin kanssa
kunnallisvaaleissa 2008 ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kunnat
tulevaisuudessa järjestävät useampia
ennakkoäänestyspaikkoja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen vaaleissa äänioikeutettu voi äänestää kaikissa
yleisissä vaaleissa joko vaalipäivänä sunnuntaina
tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana.
Sekä kunnan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista
että vaalipäivän äänestyspaikoista
päättää asianomainen kunta itse.
Kunnan asiana on perustuslain 14 §:n 3 momentin velvoittamana
huolehtia siitä, että äänestäjien äänestysmahdollisuudet
kunnassa sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä ovat
riittävät. Vaalilaissa on pyritty antamaan kunnille
joustavat mahdollisuudet suunnitella ennakkoäänestys
ja vaalipäivän äänestys tarkoituksenmukaiseksi
kokonaisuudeksi. On katsottu, että kunta itse pystyy parhaiten
arvioimaan sen, kuinka monta ennakkoäänestyspaikkaa
kunnassa tarvitaan, missä kunnan osissa niiden tulisi sijaita
ja kuinka monta ennakkoäänestyspäivää kunnan
eri alueilla tarvitaan siihen nähden, paljonko alueilla
on potentiaalisia ennakkoon äänestäjiä.
On myös otettava huomioon, että äänioikeutettu
voi äänestää ennakkoon missä tahansa
yleisessä ennakkoäänestyspaikassa myös
muun kuin kotikunnan alueella. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun
kuntien yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa
käy runsaasti lähikuntien äänestäjiä.
Oikeusministeriö on vaalikohtaisesti antanut kunnille
ohjeita siitä, että sekä ennakkoäänestyspaikkoja
että vaalipäivän äänestyspaikkoja
on kunnassa oltava riittävästi suhteessa äänioikeutettujen
määrään ja sellaisissa paikoissa,
joihin äänestäjien on helppo tulla ja
joihin he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestyspaikkojen
lukumäärä onkin lisääntynyt
viimeisimmissä vaaleissa. Samaan aikaan kuitenkin vaalipäivän äänestyspaikkojen
määrä on vähentynyt. Ministeriö tulee
jatkossa kannustamaan kuntia siihen, että sekä ennakkoäänestyspaikkoja
että vaalipäivän äänestyspaikkoja
sijoitetaan yhtäältä niin, että syrjäisemmillä alueilla
asuvien mahdollisuudet äänestää turvataan,
ja toisaalta myös sinne, missä äänestäjien
muutoinkin tiedetään liikkuvan.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kotimaassa oli 719 ennakkoäänestyspaikkaa
ja 2 914 vaalipäivän äänestyspaikkaa,
vuoden 2006 presidentinvaalissa 849 ennakkoäänestyspaikkaa
ja 2 715 vaalipäivän äänestyspaikkaa
sekä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 860 ennakkoäänestyspaikkaa
ja 2 611 vaalipäivän äänestyspaikkaa.
Kuluvan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kotimaassa oli 889 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa
ja 2 507 vaalipäivän äänestyspaikkaa.
Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä on
niin monia, että johtopäätöksiä ei
voida tehdä vertaamalla vain näitä lukuja
vaalien äänestysaktiivisuuteen.
Viimeaikaisista vaalitilastoista havaitaan, että keskimäärin
noin 40 prosenttia äänestäneistä äänestää ennakkoon
ja noin 60 prosenttia vaalipäivänä. Ennakkoäänestyksen
suosio on kuitenkin jossain määrin vaihdellut
vaalikohtaisesti niin, että suosituinta ennakkoon äänestäminen
on ollut presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa, kun taas
eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa ennakkoon äänestäneiden
osuus on ollut hieman pienempi.
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta
2008
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 874/2008 rd undertecknat
av riksdagsledamot Marjaana Koskinen /sd m.fl.:
Tänker regeringen med det snaraste utreda om det
finns ett samband mellan det stora antalet förhandsröstningsställen
och det höga valdeltagandet i kommunalvalet 2008 och
tänker regeringen vidta åtgärder
för att kommunerna i framtiden ökar antalet förhandsröstningsställen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Den som har rätt att rösta i finländska
val får rösta i alla allmänna val antingen
på valdagen eller på förhand under förhandsröstningsperioden.
Respektive kommun bestämmer själv både
de allmänna förhandsröstningsställena
och röstningsställena på valdagen i kommunen.
Enligt 14 § 3 mom. i grundlagen är kommunen
skyldig att se till att väljarna har tillräckliga
möjligheter att rösta vid förhandsröstningen
eller på valdagen i kommunen. Vallagen syftar till att
ge kommunerna flexibla möjligheter att planera förhandsröstningen
och röstningen på valdagen så att de
tillsammans bildar en ändamålsenlig helhet. Det
anses att kommunen kan bäst själv bedöma
hur många förhandsröstningsställen
det behövs i kommunen, var i kommunen de bör ligga och
hur många förhandsröstningsdagar det
behövs i olika delar av kommunen med beaktande av potentiella
förhandsväljare i de olika delarna. Det bör
också beaktas att den som har rätt att rösta
får rösta på förhand på vilket
som helst av de allmänna förhandsröstningsställena även
utanför sin hemkommun. Till exempel många av dem som
röstar på förhandsröstningsställena
inom huvudstadsregionens kommuner kommer från närbelägna
kommuner.
Justitieministeriet har skilt för varje val gett anvisningar
till kommunerna och enligt dessa ska det i kommunen finnas tillräckligt
många förhandsröstningsställen
och röstningsställen på valdagen i förhållande
till antalet röstberättigade invånare
och röstningen ska ordnas i en plats som är lätt
att hitta och som de röstberättigade gärna kommer
till. Antalet förhandsröstningsställen
har också ökat i de senaste valen. Samtidigt har
dock antalet röstningsställen på valdagen
minskat. Ministeriet kommer i fortsättningen att uppmuntra kommunerna
att placera förhandsröstningsställena
och röstningsställena på valdagen å ena
sidan så att röstningsmöjligheterna för
dem som bor avsides i kommunen kan tryggas, men å andra
sidan även i platser som väljarna också annars
besöker.
I riksdagsvalet 2003 fanns det i hemlandet 719 förhandsröstningsställen
och 2 914 röstningsställen på valdagen,
i presidentvalet 2006 fanns det 849 förhandsröstningsställen
och 2 715 röstningsställen på valdagen
och i riksdagsvalet 2007 fanns det 860 förhandsröstningsställen
och 2 611 röstningsställen på valdagen.
I kommunalvalet 2008 fanns det i hemlandet 889 allmänna
förhandsröstningsställen och 2 507
röstningsställen på valdagen. Det finns
så många olika faktorer som påverkar
valdeltagandet att det inte är möjligt att dra
slutsatser genom att jämföra dessa antal och valdeltagandet
i respektive val.
Enligt senaste valstatistik röstar i genomsnitt 40
procent av väljarna på förhand och ca
60 procent på valdagen. Antalet förhandsväljare
har dock i viss mån varierat från val till val
så att förhandsröstning har varit mest
populärt i presidentval och Europaparlamentsval medan andelen
förhandsväljare i riksdagsval och kommunalval
har varit en aning mindre.
Helsingfors den 9 december
2008
Justitieminister Tuija Brax