KIRJALLINEN KYSYMYS 905/2008 vp
KK 905/2008 vp - Outi Mäkelä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Kulujen korvaaminen ylimääräisissä kuntavaaleissa
Eduskunnan puhemiehelle
Kunnallisvaaleissa 2008 kokeiltiin ensimmäistä kertaa
sähköistä äänestystä kolmella
paikkakunnalla. Äänestyksessä esiintyneiden
ongelmien vuoksi äänestyksestä on valitettu
ja Helsingin hallinto-oikeus on ottanut asian käsiteltäväkseen.
Oikeuskäsittelyn tuloksena saattaa olla edessä vaalien
uusiminen kokeilukunnissa. Tämä aiheuttaa
merkittäviä kustannuksia äänestykset
organisoiville kunnille, puolueille ja varsinkin ehdokkaille.
Koska kyseessä on ministeriön kokeilu eikä siihen
ollut kytketty varmistusjärjestelmää esimerkiksi
paperivarmennuksen muodossa, vastuu kokeilun epäonnistumisesta
ja sen aiheuttamista lisäkustannuksista tuntuisi epäoikeudenmukaiselta
sysätä ehdokkaiden kontolle.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko hallitus varautunut osaltaan vaalien uusimiseen ja
aikooko hallitus osaltaan kantaa vastuun kokeilun epäonnistumisesta
ja mahdollisista uusista vaaleista aiheutuvista ylimääräisistä kuluista?
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta
2008
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 905/2008 vp:
Onko hallitus varautunut osaltaan vaalien uusimiseen ja
aikooko hallitus osaltaan kantaa vastuun kokeilun epäonnistumisesta
ja mahdollisista uusista vaaleista aiheutuvista ylimääräisistä kuluista?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sekä uusintavaalien järjestäminen
että siihen liittyvien kustannusten jakaminen vaaliviranomaisten
kesken on säännelty laissa. Vaalilain (714/1998)
103 §:ssä säädetään,
että jos vaaliviranomaisen päätös
tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti
saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalit on määrättävä uusittaviksi
asianomaisessa vaalipiirissä tai kunnassa taikka europarlamenttivaaleissa
koko maassa, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa. Ratkaisun asiassa
tekee 102 §:n mukaan hallinto-oikeus.
Vaalilain 106 §:n mukaan uusittavien vaalien vaalipäivä on
eduskuntavaaleissa ja europarla-menttivaaleissa ensimmäisenä sunnuntaina
50 päivän kuluttua siitä, kun valitusviranomaisen päätös
on saanut lainvoiman ja kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan
määräämänä sunnuntaina.
Uusittavien vaalien toimittamisesta huolehtivat samat vaaliviranomaiset
kuin kumotuissa vaaleissa. Jos kunnan keskusvaalilautakunnan toimikausi
on kuitenkin jo päättynyt, vaalien toimittamisesta
huolehtii sen sijaan tullut keskusvaalilautakunta.
Uusittavissa vaaleissa noudatetaan samaa äänestysaluejakoa
sekä käytetään samaa lainvoimaista äänioikeusrekisteriä ja
samaa ehdokaslistojen yhdistelmää kuin kumotuissa
vaaleissa, jollei valitusviranomainen päätöksessään
toisin määrää. Äänioikeutetuille
lähetetään uusi ilmoituskortti. Ennakkoäänestys
toimitetaan vain siinä vaalipiirissä tai kunnassa,
jota määräys vaalien uusimisesta koskee.
Uusittavien vaalien toimittamisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa,
mitä varsinaisista vaaleista säädetään.
Uusittavissa vaaleissa noudatetaan vaalilain 188 §:ää,
jossa säädetään kustannusten
jaosta vaaliviranomaisten välillä. Säännöksen
1 momentin mukaan oikeusministeriö vastaa:
- äänioikeusrekisterin,
valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja äänestyspaikkarekisterin
sekä muiden vaaleissa käytettävien oikeusministeriön tietojärjestelmien
ja tuloslaskentaohjelmistojen kustannuksista;
- ilmoituskorttien laatimisesta ja niiden lähettämisestä äänioikeutetuille
aiheutuneista kustannuksista;
- äänestyslippujen, vaaliluetteloiden ja muiden
vaaliasiakirjojen sekä vaalileimasinten, sinetöimisvälineiden
ja vaaliuurnien valmistamisesta sekä niiden lähettämisestä kuntien
keskusvaalilautakunnille aiheutuneista kustannuksista;
- vaalilain 62 §:ssä tarkoitettujen ennakkoäänestyksen
lähetekuorten postittamisesta aiheutuneista kustannuksista;
- ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla
aiheutuvista kustannuksista; ja
- vaalipiirilautakuntien kuluista. Momentin 1 kohdan nojalla
sähköisen äänestysjärjestelmän käytöstä pilottikunnille
aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia
voidaan korvata valtion varoista.
Säännöksen 2 momentin mukaan kunta
vastaa kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakun-tien, vaalitoimikuntien,
yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden
ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden toiminnasta
aiheutuneista sekä muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista vaalien
toimittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Muissa kuin kunnallisvaaleissa
oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön
vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta
kunnan asukkaalta. Säännöksen 3 momentin
mukaan muu vaaliviranomainen vastaa sille kuuluvien tehtävien
suorittamisesta aiheutuvista muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista
kustannuksista.
Mikäli vaaleissa haluttaisiin käyttää ns.
paperivarmennetta, tulisi asiasta olla erillinen kohta vaalilaissa.
Näin ei kuitenkaan ollut laissa (880/2006), jonka
eduskunta hyväksyi 13.10.2006. Kunnallisvaalien kokeilussa
paperivarmennetta ei siten ollut tarkoitus käyttää.
Sen sijaan oikeusministeriön selvityksessä on
perustuslakivaliokunnalle 30.9.2008 todettu, että paperivarmenteiden
käyttöä tulevaisuudessa tullaan arvioimaan
huolellisesti osana sähköisen äänestyksen
kokemusten analyysia.
Uusittavissa vaaleissa oleville ehdokkaille ja heidät
asettaneille puolueille ja valitsijayhdistyk-sille aiheutuneista
kustannuksista ei ole olemassa sääntelyä.
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta
2008
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 905/2008 rd undertecknat
av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml:
Är regeringen för sin del beredd på att förrätta
nyval och
tänker regeringen för sin del bära
ansvaret för att försöket misslyckades
och för de extra kostnader som föranleds av eventuella
nyval?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Både förrättning av nyval och fördelning
av kostnaderna som hänför sig till detta mellan
valmyndigheterna regleras i lag. I 103 § i vallagen (714/1998)
föreskrivs att om ett beslut eller en åtgärd
av valmyndigheten har varit lagstridigt och om lagstridigheten uppenbart
har kunnat inverka på valresultatet, ska nyval utlysas
i valkretsen eller kommunen i fråga eller vid Europaparlamentsval
i hela landet, om valresultatet inte kan rättas. Beslut
om detta fattas enligt 102 § av förvaltningsdomstolen.
Enligt 106 § i vallagen är valdagen för
nyvalet vid riksdagsval och Europaparlamentsval den första
söndagen sedan 50 dagar har förflutit från det
att besvärsmyndighetens beslut har vunnit laga kraft och
vid kommunalval den söndag som den kommunala centralvalnämnden
bestämmer. Förrättandet av nyvalen sköts
av samma valmyndigheter som vid de upphävda valen. Har
den kommunala centralvalnämndens mandatperiod likväl
redan utgått, sköts förrättandet
av valen av den centralvalnämnd som kommit i stället.
Vid nyval iakttas samma indelning i röstningsområden
samt används samma lagakraftvunna rösträttsregister
och samma sammanställning av kandidatlistorna som vid de
upphävda valen, om inte något annat bestäms
i besvärsmyndighetens beslut. Ett nytt meddelandekort sänds
till dem som har rätt att rösta. Förhandsröstning
förrättas endast i den valkrets eller kommun som
de utlysta nyvalen gäller. Angående förrättandet
av nyval gäller i övrigt i tillämpliga
delar vad som bestäms om ordinarie val.
Vid nyval tillämpas 188 § i vallagen om kostnadsfördelningen
mellan valmyndigheterna. En-ligt paragrafens 1 mom. svarar justitieministeriet för
- kostnaderna för rösträttsregistret,
det riksomfattande kandidatregistret och registret över röstningsställena
samt för justitieministeriets andra datasystem och rösträkningsprogram
som används vid val,
- kostnaderna för att tillverka och sända meddelandekort
till de röstberättigade,
- kostnaderna för tillverkning av röstsedlar, vallängder
och andra valhandlingar samt valstämplar, förseglingshjälpmedel
och valurnor samt för att sända dem till de kommunala
centralvalnämnderna,
- kostnaderna för postning av de i 62 § nämnda
ytterkuvert som används vid förhandsröstning,
- kostnaderna för att ordna förhandsröstning
utomlands och
- valkretsnämndernas utgifter. Med stöd
av 1 punkten i detta moment kan extra kostnader som orsakats pilotkommunerna
av användningen av det elektroniska röstningssystemet
ersättas av statens medel.
Enligt paragrafens 2 mom. svarar kommunen för kostnaderna
för den kommunala centralval-nämnden, valnämnderna,
valbestyrelserna, valförrättarna på de
allmänna förhandsröstningsställena
och vid hemmaröstning samt för andra än
i 1 mom. avsedda kostnader som föranleds av att val förrättas.
Vid andra val än kommunalval betalar justitieministeriet
som engångsersättning till kommunen ett belopp
som ministeriet fastställer för varje kommuninvånare
som har rösträtt i valet. Andra myndigheter svarar
för andra än i 1 mom. nämnda kostnader
som föranleds av att de utför de uppgifter som
ankommer på dem.
Om man vid val vill använda en s.k. säkring
på papper ska det särskilt stadgas om detta i
vallagen. Så var det dock inte i lagen (880/2006),
som riksdagen godkände den 13 oktober 2006. Därmed
var det aldrig meningen att säkring på papper
skulle användas i försöket som genomfördes
i samband med kommunalvalet. Däremot i justitieministeriets
utredning till grundlagsutskottet av den 30 september 2008 konstateras
att användning av en säkring på papper
i framtiden kommer att bedömas noggrant som en del av analysen
av erfarenheterna av elektronisk röstning.
Om de kostnader som föranleds av nyval för kandidaterna
och de partier och valmansföreningar uppställt
dem finns ingen reglering.
Helsingfors den 17 december
2008
Justitieministeriet Tuija Brax