LAKIALOITE 105/2003
vp
LA 105/2003
vp - Sari Essayah /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki lapsiasiainvaltuutetusta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki lapsiasiainvaltuutetusta. Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen
on tarpeen, jotta voitaisiin paremmin valvoa ja edistää lasten
oikeuksia ja etuja yleisellä hallinnon ja yhteiskuntapolitiikan sekä lainsäädännön
tasolla. Suomen yli miljoonan lapsen oikeuksien valvontaa varten
tarvitaan oma viranomaistaho. Erityislailla perustettu lasten oikeuksien
valvontajärjestelmä antaa lapsiasiainvaltuutetulle
parhaat toimintamahdollisuudet. Lapsiasiainvaltuutetun toimisto
toimisi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.
PERUSTELUT
Suomi on ratifioinut ilman varaumia Lapsen oikeuksien
yleissopimuksen, jossa määritellään eri
valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. Tutkimukset
ovat osoittaneet, ettei lasten asemaa oteta yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa kyllin huomioon ilman
valtionhallinnon järjestelmää, jolla
sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista seurataan ja mahdollisiin
ongelmiin puututaan. Yleissopimuksen toteutumista valvova lapsen
oikeuksien komitea pyrkii nopeuttamaan kansainvälisellä tasolla
lapsiasiamies- tai lapsiasiainvaltuutettujärjestelmien
perustamista. Suomesta tällainen järjestelmä puuttuu.
Muissa Pohjoismaissa lasten oikeuksien toteutumisen valvonta
on järjestetty, ja esimerkiksi Norjassa lapsiasiamies on
yhteiskunnallisesti näkyvä hahmo, jolla on myös
poliittista valtaa. Lapset voivat ottaa yhteyttä suoraan
asiamieheensä monin eri tavoin, käyttäen
hyväksi nykyteknologian antamia mahdollisuuksia sekä kirjeillä että puhelimitse.
Lisäksi lapsiasiamies tapaa lapsia eri tilanteissa myös
henkilökohtaisesti. Asiamiehen toiminta on edistänyt
norjalaisten lasten etuja ja oikeuksia sekä lisännyt
lasten näkyvyyttä.
Perusoikeudet kuuluvat myös lapsille, mutta myös
näiden oikeuksien toteutumisen seurannassa on ongelmia.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden
lapsen huolenpidosta vastaavien tahojen mahdollisuuksia turvata
lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämä säännös
velvoittaa myös siihen, että lainsäädännön
vaikutuksia lapsien ja perheiden asemaan seurataan. Esimerkiksi
perustuslain 19 §:ssä turvatut sosiaaliset
oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin.
Lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin ei ole kaikilta
osin myönnetty riittäviä resursseja ja
kuntakohtaiset erot palvelujen tasossa ja saatavuudessa ovat suuria.
Lapsiasiainvaltuutetun tehtävät
Lapsiasiainvaltuutetun tehtävät painottuisivat ennalta
ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainsäädännön,
järjestelmien ja menettelyjen sekä lapsimyönteisen
ilmapiirin kehittämiseen. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä olisi
edistää lapsia koskevien asioiden koordinaatiota
hallinnon eri tasoilla. Valtuutettu toimisi lasten edunvalvojana,
nostaisi esiin lasten asemaan liittyviä kehittämistarpeita
sekä vastaisi yksittäisten lasten ongelmiin ja
valituksiin. Valtuutettu toimisi asiantuntijaviranomaisena ja koulutukseen
ja tiedonvälitykseen liittyvien asioiden kehittäjänä samalla
kun tehtäviin kuuluisi myös neuvontaa ja ohjausta
lapsille ja perheille, muille viranomaisille ja suurelle yleisölle.
Lapsiasiainvaltuutettu voisi tehdä aloitteita ja antaa
suosituksia tai neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa lasten asemaa
lainsäädäntötoimin tai muutoin. Aloitteet
voisivat koskea myös hallitukselle tehtyjä ehdotuksia
lainmuutoksiksi epäkohtien poistamiseksi kaikilla yhteiskunnan
alueilla.
Lapsiasiainvaltuutettu osallistuisi julkiseen keskusteluun ja
yhteiskunnassa käytävään arvokeskusteluun.
Valtuutetun tulisi myös pitää yhteyttä kansalais-
ja muihin järjestöihin ja edistää eri
järjestöjen välistä yhteistyötä ja
niiden suhteita viranomaisiin. Lapsiasiainvaltuutettu hoitaisi yhteyksiä kansainvälisiin
järjestöihin. Valtuutettu seuraisi lainsäädäntöä,
tiedotusvälineitä ja eri viranomaisten käytäntöjä ja
pyrkisi vaikuttamaan muun muassa tilastointiin ja rekisteröintiin
niin, että tulevaisuudessa saataisiin ajantasaista tietoa
lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen asemaan liittyvistä ongelmista.
Tietoa tuotettaisiin päätöksenteon pohjaksi
poliittisille päättäjille ja viranomaisille,
mutta myös järjestöille, suurelle yleisölle
ja tiedotusvälineille.
Lapsiasiainvaltuutetulla tulisi olla itsenäinen ja
hallintoviranomaisista riippumaton asema, jotta hän voisi
suorittaa tehtävänsä itsenäisesti. Lapsiasiainvaltuutetun
tehtävän tuloksellinen hoitaminen edellyttää riittäviä tietojensaantioikeuksia.
Valtuutetulla tulisikin olla oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada tehtävänsä suorittamiseksi
tarpeelliset tiedot. Lapsilla on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti
aikuisväestöön nähden. Tämän
valvominen olisi myös lapsiasiainvaltuutetun tehtävä.
Lapsiasiainvaltuutetun toimiston menot olisivat yhteensä noin
500 000 euroa vuodessa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
lapsiasiainvaltuutetusta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Toimiala
Lasten oikeuksien turvaamista, lasten aseman parantamista sekä viranomaisten
ja järjestöjen yhteistoiminnan edistämistä lasten
oikeuksia koskevia asioita varten on sosiaali- ja terveysministerön
yhteydessä lapsiasiainvaltuutettu.
Lapsiasiainvaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
2 §
Tehtävät
Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on:
1) seurata ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista
yhteiskunnassa;
2) pyrkiä kehittämään yleisiä lapsiin
kohdistuvia asenteita ja korostaa lapsen erityisasemaa yhteiskunnassa;
3) raportoida lasten oikeuksien toteutumisesta ja lasten asemasta
yhteiskunnassa sekä tehdä aloitteita havaitsemiensa
epäkohtien poistamiseksi; sekä
4) antaa tietoja lasten asemasta ja lapsia koskevasta lainsäädännöstä ja
soveltamiskäytännöistä.
Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on
lisäksi valvoa lasten tasa-arvoisen kohtelun toteutumista
yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
3 §
Valtuudet
Havaitessaan ongelmia lasten oikeuksien toteutumisessa tai lasten
asemassa valtuutettu pyrkii ohjein ja neuvoin vaikuttamaan siihen,
ettei lasten oikeuksia ja asemaa heikentäviä käytäntöjä jatketa.
Lapsiasiainvaltuutettu voi tehdä aloitteita ja antaa
suosituksia ja neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa lasten asemaa
ja edistää lasten oikeuksien toteutumista.
4 §
Oikeusapu
Lapsiasiainvaltuutettu voi antaa tai määrätä alaisensa
virkamiehen antamaan yksittäiselle lapselle tämän
tarvitsemaa oikeudellista apua ja tukea asiassa, joka ei ole perheen
sisäinen taikka jo vireillä tuomioistuimessa,
taikka tarvittaessa hankkia lapselle tätä tarkoitusta
varten oikeusapua, jos hän katsoo, että asialla
on lasten oikeuksien toteutumisen kannalta huomattava merkitys.
5 §
Toimisto
Lapsiasiainvaltuutetulla on toimisto. Toimistossa on talousarvion
rajoissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia
virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.
6 §
Tietojensaanti
Lapsiasiainvaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada tässä laissa
säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset
tiedot muilta viranomaisilta maksutta.
7 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
8 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
_______________
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta
2003
- Sari Essayah /kd
- Bjarne Kallis /kd
- Kari Kärkkäinen /kd
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Lyly Rajala /kd
- Päivi Räsänen /kd
- Leena Rauhala /kd