PERUSTELUT

Suomi on ratifioinut ilman varaumia Lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jossa määritellään eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei lasten asemaa oteta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kyllin huomioon ilman valtionhallinnon järjestelmää, jolla sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista seurataan ja mahdollisiin ongelmiin puututaan. Yleissopimuksen toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea pyrkii nopeuttamaan kansainvälisellä tasolla lapsiasiamies- tai lapsiasiainvaltuutettujärjestelmien perustamista. Suomesta tällainen järjestelmä puuttuu.

Muissa Pohjoismaissa lasten oikeuksien toteutumisen valvonta on järjestetty, ja esimerkiksi Norjassa lapsiasiamies on yhteiskunnallisesti näkyvä hahmo, jolla on myös poliittista valtaa. Lapset voivat ottaa yhteyttä suoraan asiamieheensä monin eri tavoin, käyttäen hyväksi nykyteknologian antamia mahdollisuuksia sekä kirjeillä että puhelimitse. Lisäksi lapsiasiamies tapaa lapsia eri tilanteissa myös henkilökohtaisesti. Asiamiehen toiminta on edistänyt norjalaisten lasten etuja ja oikeuksia sekä lisännyt lasten näkyvyyttä.

Perusoikeudet kuuluvat myös lapsille, mutta myös näiden oikeuksien toteutumisen seurannassa on ongelmia. Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tahojen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämä säännös velvoittaa myös siihen, että lainsäädännön vaikutuksia lapsien ja perheiden asemaan seurataan. Esimerkiksi perustuslain 19 §:ssä turvatut sosiaaliset oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin ei ole kaikilta osin myönnetty riittäviä resursseja ja kuntakohtaiset erot palvelujen tasossa ja saatavuudessa ovat suuria.

Lapsiasiainvaltuutetun tehtävät

Lapsiasiainvaltuutetun tehtävät painottuisivat ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainsäädännön, järjestelmien ja menettelyjen sekä lapsimyönteisen ilmapiirin kehittämiseen. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä olisi edistää lapsia koskevien asioiden koordinaatiota hallinnon eri tasoilla. Valtuutettu toimisi lasten edunvalvojana, nostaisi esiin lasten asemaan liittyviä kehittämistarpeita sekä vastaisi yksittäisten lasten ongelmiin ja valituksiin. Valtuutettu toimisi asiantuntijaviranomaisena ja koulutukseen ja tiedonvälitykseen liittyvien asioiden kehittäjänä samalla kun tehtäviin kuuluisi myös neuvontaa ja ohjausta lapsille ja perheille, muille viranomaisille ja suurelle yleisölle. Lapsiasiainvaltuutettu voisi tehdä aloitteita ja antaa suosituksia tai neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa lasten asemaa lainsäädäntötoimin tai muutoin. Aloitteet voisivat koskea myös hallitukselle tehtyjä ehdotuksia lainmuutoksiksi epäkohtien poistamiseksi kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Lapsiasiainvaltuutettu osallistuisi julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnassa käytävään arvokeskusteluun. Valtuutetun tulisi myös pitää yhteyttä kansalais- ja muihin järjestöihin ja edistää eri järjestöjen välistä yhteistyötä ja niiden suhteita viranomaisiin. Lapsiasiainvaltuutettu hoitaisi yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin. Valtuutettu seuraisi lainsäädäntöä, tiedotusvälineitä ja eri viranomaisten käytäntöjä ja pyrkisi vaikuttamaan muun muassa tilastointiin ja rekisteröintiin niin, että tulevaisuudessa saataisiin ajantasaista tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen asemaan liittyvistä ongelmista. Tietoa tuotettaisiin päätöksenteon pohjaksi poliittisille päättäjille ja viranomaisille, mutta myös järjestöille, suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille.

Lapsiasiainvaltuutetulla tulisi olla itsenäinen ja hallintoviranomaisista riippumaton asema, jotta hän voisi suorittaa tehtävänsä itsenäisesti. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävän tuloksellinen hoitaminen edellyttää riittäviä tietojensaantioikeuksia. Valtuutetulla tulisikin olla oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtävänsä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Lapsilla on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti aikuisväestöön nähden. Tämän valvominen olisi myös lapsiasiainvaltuutetun tehtävä.

Lapsiasiainvaltuutetun toimiston menot olisivat yhteensä noin 500 000 euroa vuodessa.