LAKIALOITE 27/2012
vp
LA 27/2012
vp - Juho Eerola /ps ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain
2 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Kun lapsen vanhemmat eronsa jälkeen asuvat erillään,
on lapsen oikeuksien ja tasapainoisen kehityksen kannalta erittäin
tärkeää, että lapsella säilyy
säännöllinen ja hyvä läheissuhde
myös siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Tämä ns.
etävanhempi on useimmissa tapauksissa isä, koska
puolisoiden eroratkaisussa on vallitsevassa käytännössä ylivoimaisena
sääntönä, että lapsen
kodiksi määrätään tai
sovitaan se paikka, missä äiti asuu. Äiti
on tällaisena ns. lähivanhempana useimmiten niissäkin
tapauksissa, joissa eroavien tai eronneiden vanhempien välillä on
lapsen virallisen huoltajuuden osalta päädytty
yhteishuoltajuuteen.
Joka tapauksessa, olipa lähivanhempana äiti tai
isä, erolapsen perusoikeuksiin hänen suhteessaan
etävanhempaan kuuluu tapaamisoikeus, jota sekä lähivanhemman
että tapaavan vanhemman tulee kunnioittaa ja toteuttaa.
Nykyistä paremmin tulisi huomioida molempien vanhempien
oikeus perhe-elämään ja lapsensa tapaamiseen.
Lainsäädännölliset perussäännöt
lapsen tapaamisoikeudesta sisältyvät lakiin lapsen
huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983).
Lain 1—12 §:ssä säädetään
lapsen tapaamisoikeuden keskeisistä normeista, ja niissä lapselle
turvattu tapaamisoikeus on lähtökohtaisesti riippumaton siitä,
ovatko hänen vanhempansa solmineet avioliiton vai ei.
PERUSTELUT
Mainitun lain 2 §:n mukaan lapsen tapaamisoikeuden
"tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja
tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu". Tätä varten
2 §:ssä säädetään,
että "vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja
pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen
etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus
toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden
mukaisesti" Näihin periaatteisiin kuuluvia lapsen huollon
perustarkoituksia ovat etenkin lapsen tasapainoisen kehityksen ja
hyvinvoinnin turvaaminen sekä myönteisten ja läheisten
ihmissuhteiden turvaaminen "erityisesti lapsen ja hänen
vanhempiensa välillä".
Erotilanteessa käytännössä esiintyy
lapsen tapaamisoikeuden toteutumisessa monenlaisia ongelmatilanteita
ja jopa tuomioistuin- ja täytäntöönpanoviranomaisille
eteneviä pitkäkestoisia konflikteja sitä enemmän,
mitä riitaisemmasta erosta äidin ja isän
välillä on kysymys. Näissä tilanteissa
vaarannetaan lapsen tapaamisoikeuden edellä selostettujen
perustavoitteiden toteutuminen.
Pahimmissa eroriidoissa voi jopa esiintyä tilanteita,
joissa lapsen henkinen tasapaino ja terveys joutuvat uhanalaisiksi.
Lasta saattaa kohdata psykiatrinen terveysriski. Tapaava vanhempi saattaa
joutua laajamittaisen ja pitkäaikaisen mustamaalauksen
kohteeksi ja lapsi samalla psyykkisen manipuloinnin kohteeksi, kun
lähivanhempi tahallisesti antaa lapselle valheellista negatiivista
"tietoa" muualla asuvasta vanhemmasta.
Tahallisessa vieraannuttamisessa lapsi pyritään
saamaan pelkäämään ja inhoamaan
muualla asuvaa vanhempaa ja kieltäytymään
tapaamasta tätä enää. Kuvatunlainen
manipulaatio saattaa pahimmillaan aiheuttaa lapsessa sellaisia pelkotiloja
ja sellaista henkistä pahoinvointia, että lähivanhemman
menettely lähestyy rikoslain 21 luvun 5 ja 7 §:ssä rangaistavaksi
säädettyä henkistä pahoinpitelyä.
Joissakin kansainvälisissä lapsipsykiatrian tutkimuksissa
käytetään vieraannuttamisesta nimitystä Parental
Alienation Syndrome (PAS). Vaikka PAS ei ole päässyt
viralliseen sairausluokitukseen, riidatonta ja nyt olennaista on
se, että monissa katkerissa erovanhempien riidoissa esiintyy
hälyttävän paljon vieraannuttamista. Pahimmillaan
lähivanhemman harjoittama vieraannuttaminen voi olla patologista
koston luonteista toimintaa, jossa uhreina ovat sekä lapsi että tapaava
vanhempi. Näiltä osin on edellä mainittu
laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vuodelta 1983 olevana
jäänyt kehityksestä jälkeen,
koska siinä ei ole säännöstä,
joka kieltäisi vieraannuttamisen. Lisäksi vieraannuttaminen
tulisi määritellä tarkemmin sen toteamiseksi.
Käsillä oleva lakialoite pyrkii poistamaan tämän
aukon erolapsen oikeusturvassa.
Kyseinen aukko saadaan parhaiten poistetuksi siten, että mainittuun
lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta otetaan lapsen tapaamisoikeuden
edellä selostetun perussäännöksen
eli 2 §:n loppuun uusi 3 momentti. Uudessa
momentissa lainsäätäjä määrittelisi
edellä kuvatun vieraannuttamisen ja säätäisi
vieraannuttamiskiellon. Vieraannuttamiskielto koskisi ensisijaisesti
sitä vanhempaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti
asuu. Siinä harvinaisemmassa tapauksessa, että lapsi
asuu huoltosuhteelle ominaisella tavalla muun sukulaisensa tai muun
läheishenkilön luona, kielto koskisi myös
tätä henkilöä, jos tämä pyrkii
vieraannuttamaan lasta etävanhemmasta.
Ehdotetun kaltaisella vieraannuttamisen määrittely-
ja kieltämissäännöksellä olisi
lapsen tapaamisoikeuden turvaamisen kannalta kahtalainen lapsen
etua palveleva merkitys.
Ensiksikin säännös olisi selvä varoittava
signaali manipuloivalle lähivanhemmalle. Eroriitojen alkuvaiheissa,
esimerkiksi sovitteluneuvotteluissa, olisi tärkeää,
että lähivanhemmalle voitaisiin nimenomaisen lakipykälän
nojalla selittää vieraannuttamisen hylättävyys
lapsen tapaamisoikeuden rikkomisena. Tällainen varhaisessa
vaiheessa saatava lakivalistus todennäköisesti
vaikuttaisi joihinkin lähivanhempiin niin, että he
muuttaisivat käytöstään korrektiin
suuntaan.
Toiseksi olisi syytä säätää ehdotettuun
uuteen momenttiin tehosteeksi viittaus lain 12 §:ään,
jota voitaisiin soveltaa sanktiona vieraannuttamiskiellon rikkomisesta.
Lain 12 §:ssä, jota ei ole syytä muuttaa,
mahdollistetaan se, että lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta
annettua tuomioistuimen päätöstä tai
sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta voidaan jälkeenpäin
muuttaa, jos havaitaan nyttemmin muuttuneiden olosuhteiden antavan
muutokseen aihetta. Vieraannuttamiskieltosäännöksessä oleva
viittaus 12 §:ään tarkoittaa näin
ollen sitä, että tapaamisoikeusratkaisua voidaan
muuttaa etävanhemman hyväksi, ja myös
sitä, että vieraannuttamiskiellon rikkomisen ollessa
raskaslaatuista vieraannuttamiseen syyllistyvä voi menettää huoltajuutensa
(yksin- tai yhteishuoltajuutensa) etävanhemman hyväksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään lapsen huollosta
ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983)
2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
2 §
Tapaamisoikeus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tapaamisoikeuden toteutumista 1 §:ssä säädettyjen
periaatteiden mukaisesti ei saa haitata eikä vaarantaa
antamalla lapselle siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi
ei asu, totuudenvastaisia kielteisiä tietoja tai mielikuvia,
jotka ovat omiaan vieraannuttamaan lasta sanotusta vanhemmastaan
(vieraannuttamiskielto). Jos toinen vanhempi tai muu henkilö,
jolle lapsen huolto on uskottu, rikkoo vieraannuttamiskieltoa, voidaan soveltaa
12 §:ää.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta
2012
- Juho Eerola /ps
- Pauli Kiuru /kok
- Jussi Niinistö /ps
- Kaj Turunen /ps
- Ismo Soukola /ps
- Pietari Jääskeläinen /ps
- Jari Lindström /ps
- Mika Niikko /ps
- Anssi Joutsenlahti /ps
- Timo Soini /ps
- Vesa-Matti Saarakkala /ps
- Reijo Hongisto /ps
- Olli Immonen /ps
- Jussi Halla-aho /ps
- Anne Louhelainen /ps
- Johanna Jurva /ps
- Ritva Elomaa /ps
- Kauko Tuupainen /ps
- Reijo Tossavainen /ps
- Lauri Heikkilä /ps
- Martti Mölsä /ps
- Lea Mäkipää /ps
- Ari Jalonen /ps
- Tom Packalén /ps
- Pertti Virtanen /ps
- Pentti Kettunen /ps
- Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
- Hanna Mäntylä /ps
- Eeva Maria Maijala /kesk
- Kari Uotila /vas
- Kari Tolvanen /kok
- Aila Paloniemi /kesk
- Mikko Savola /kesk
- Elsi Katainen /kesk
- Antti Lindtman /sd
- Ilkka Kanerva /kok
- Jukka Kopra /kok
- Tapani Mäkinen /kok
- Kalle Jokinen /kok
- Teuvo Hakkarainen /ps
- Pirkko Mattila /ps
- Osmo Kokko /ps
- Johanna Karimäki /vihr
- Laila Koskela /ps
- Juha Väätäinen /ps
- Juha Sipilä /kesk
- James Hirvisaari /ps
- Jani Toivola /vihr
- Jyrki Yrttiaho /vr
- Eero Suutari /kok
- Jaana Pelkonen /kok
- Markus Mustajärvi /vr
- Timo V. Korhonen /kesk
- Markku Eestilä /kok
- Sauli Ahvenjärvi /kd
- Raimo Piirainen /sd
- Petteri Orpo /kok
- Suna Kymäläinen /sd
- Aino-Kaisa Pekonen /vas
- Markus Lohi /kesk