LAKIALOITE 45/2009
vp
LA 45/2009
vp - Jacob Söderman /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle
laiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2009
vp).
Aloitteessa esitetään, että Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kotipaikan tulee olla
Helsingissä. Hallituksen lakiesityksestä poistettaisiin
virkojen siirtymistä työssäkäyntialueelta
toiselle koskeva säännös virkojen pysyessä jatkossakin
Helsingissä.
PERUSTELUT
Hallitus on esittänyt, että Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskus sijoitettaisiin Kuopioon.
Alueellistamisehdotus on huonosti perusteltu. Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät
ja toimivalta vastaavat olennaisilta osiltaan jo olemassa olevien
toimielimien tehtäviä ja toimivaltaa, joista suurin
osa kuuluu nykyiselle Lääkelaitokselle. Mahdollinen
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen
perustaminen onkin lähinnä Lääkelaitoksen
sekä Lääkehoidon kehittämiskeskus
Rohdon alueellistamista ja uudelleen nimeämistä.
Tämä ilmenee muun muassa siitä, että siirtymishalukkuuskysely
on tehty vain Lääkelaitoksen ja Rohdon henkilökunnalle.
Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa toimintojen siirtäminen
Helsingistä ei ole tarkoituksenmukaista.
Alueellistamislain tavoitteena on sijoittamispäätösten
tekeminen niin, että ne turvaavat valtion tehtävien
tuloksellisen hoitamisen, edistävät maan tasapainoista
alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan
eri osissa, turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin
sekä perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön
ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon.
Tärkein näistä tavoitteista on lääkevalvonnan
ja lääkehuollon turvaaminen, mitä hallituksen
esitys ei palvele. Alueellistamislain mukaiset kokonaistavoitteet
saavutetaan paremmin, mikäli Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Helsingissä.
Alueellistamisasetuksen mukaan yksikköjen ja toimintojen
sijoittamisessa on otettava huomioon olemassa olevat ja
kehittyvät osaamis- ja toimintakeskittymät. Hallituksen
esityksen yksi keskeinen ongelma on juuri toimintojen siirtyminen
pitkän välimatkan päähän
asiakkaistaan ja yhteistyökumppaneistaan. Keskeiset yhteistyökumppanit,
kuten ministeriöt, muut keskusvirastot ja lääkealan
järjestöt, toimivat pääkaupunkiseudulla,
ja lähes kaikki Suomen lääkeyritykset sijaitsevat
Etelä-Suomessa. Kulkuyhteyksien sujuvuus on myös
ensiarvoisen tärkeää ottaen huomioon,
että lääkevalvonta on erittäin
kansainvälinen ala. Kulkuyhteyksien pidentyminen ja kallistuminen
vaikeuttaisivat väistämättä keskuksen
toimintaa ja sen yhteydenpitoa asiakkaisiinsa.
Nykyinen pätevä ja kokenut henkilökunta
on tärkeä voimavara Lääkelaitokselle
ja muille hallituksen esityksen vaikutuspiirissä oleville
toimijoille. Kyseinen henkilökunta on pitkään
toiminut ansiokkaasti valtion palveluksessa. Heidänkin
näkemyksillään tulisi olla painoarvoa
sijoittamispäätöstä tehtäessä.
Toiminnan alueellistaminen merkitsisi käytännössä,
että suurin osa tästä henkilökunnasta
jouduttaisiin vaihtamaan. Näin ollen menetettäisiin
merkittävä määrä osaamista,
kokemusta ja yhteistyöverkostoja, joiden uudelleen rakentaminen
veisi paljon aikaa kansakunnan kannalta tärkeän
toiminnan tehokkuuden kärsiessä.
Myös selvityshenkilö professori Jussi Huttunen
on 31.5.2008 todennut raportissaan, että "Lääkelaitos
on hoitanut erittäin hyvin kansallisiin lääkepoliittisiin
tavoitteisiin liittyvät lääkkeiden saatavuutta
ja lääketurvallisuutta koskevat tehtävänsä.
Laitos on myös huolehtinut esimerkillisellä tavalla
Euroopan unionin lääkehallintoon liittyvistä tehtävistä".
Raportissa todetaan edelleen, että "Lääkelaitosta
tulisi vahvistaa valvontaan ja lupahallintoon liittyvissä tehtävissä".
Julkisuudessa professori Huttunen on lisäksi todennut,
että ei pidä Lääkelaitoksen alueellistamista
tarkoituksenmukaisena. Hallituksen alueellistamisehdotus ei vahvista
vaan päinvastoin heikentää lääkevalvontaa
ja lupahallintoa sekä vaikeuttaa EU-tehtävien
hoitoa.
Lääkelaitos ja Lääkehoidon
kehittämiskeskus Rohto muodostavat nykyisellään
hyvin toimivan kokonaisuuden, jolla on Helsingissä modernit
samassa kiinteistössä sijaitsevat tilat, joista on
solmittu pitkäaikainen vuokrasopimus. Uusien
tilojen rakentaminen uuteen sijoituspaikkaan aiheuttaisi lisää tarpeettomia
kustannuksia, jotka voitaisiin välttää pitämällä toiminnot Helsingissä.
Lisäksi alueellistamisehdotuksen taloudellisia vaikutuksia
on selvitetty puutteellisesti. Lakiesityksen suullisella lausuntokierroksella
suuri enemmistö lausujista kritisoi hankkeen tarpeetonta
kiireellisyyttä sekä puuttuvia talouslaskelmia.
Hallituksen esityksessä mainitaan tavoitteina muun
muassa entistä sujuvampi asiakaspalvelu ja toiminnallisen
tehokkuuden parantaminen. Alueellistamisen tuomaa konkreettista
hyötyä ei tässä tapauksessa
ole pystytty osoittamaan. Yllä mainitut lähtökohdat
huomioon ottaen nämä tavoitteet saavutetaankin
huomattavasti paremmin, mikäli Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Helsingissä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Toimiala ja kotipaikka
(1 mom. kuten HE)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen
kotipaikka on Helsinki.
11 §
Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset
(1 mom. kuten HE)
Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteeseen
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen
palkkansa. Jos viran tehtävät muuttuvat olennaisesti
ja sen tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka täyttää ilman
haettavaksi julistamista.
(3 mom. kuten HE)
_______________
Helsingissä 26 päivänä toukokuuta
2009
- Jacob Söderman /sd
- Jaakko Laakso /vas
- Eero Heinäluoma /sd
- Kari Uotila /vas
- Rakel Hiltunen /sd
- Merja Kuusisto /sd
- Matti Saarinen /sd
- Päivi Lipponen /sd
- Maarit Feldt-Ranta /sd
- Paavo Arhinmäki /vas