LAKIALOITE 9/2005
vp
LA 9/2005
vp - Suvi Lindén /kok ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki opintotukilain ja tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle (HE
11/2005 vp), joka koskee opintotukilain ja tuloverolain
muuttamista. Lakialoitteessa esitetään,
että opintotuen opintorahaa korotetaan vastaamaan paremmin
opiskelijoiden elinkustannuksia, opintolainan valtiontakauksen määriä muutetaan
ja opiskelijan vapaan tulon rajoja korotetaan kymmenellä prosentilla. Aloitteen
tarkoituksena on parantaa opintolainan houkuttelevuutta ottamalla
käyttöön verotuksessa tehtävä opintolainavähennys.
Opintotuki koostuisi jatkossakin opintorahasta, asumislisästä ja
opintolainasta, jonka taso nostettaisiin 750 euroon kuukaudessa,
mikä mahdollistaisi päätoimisen opiskelun.
Opintojen alkuvaiheessa opintoraha on selkeästi korkeampi.
Ensimmäiset 30 opintotukikuukautta opintoraha olisi noin
90 euroa nykyistä korkeampi eli 350 euroa kuukaudessa.
Asumisen tukea parannetaan eduskunnan jo joulukuussa hyväksymällä tavalla
eli korottamalla asumislisän vuokrakatto 214 eurosta 252
euroon kuukaudessa. Lainaa opiskelija saisi halutessaan nostaa 200
euroa. Seuraavat 25 kuukautta opintoraha olisi pienempi, 200 euroa,
asumislisä pysyisi samana ja lainan osuus olisi 350 euroa.
Jatkokuukaudet olisivat mahdollisia perustellusta syystä.
Opintolainavähennys myönnettäisiin
jokaiselle korkeakoulututkinnon suorittaneelle kymmenen vuoden ajan
valmistumisajankohdasta siten, että opiskelija voisi vähentää 50
prosenttia lyhennyksen määrästä suoraan
verosta. Vähennys tehtäisiin ensisijaisesti valtion
tuloverosta. Opintolainavähennyksen voisi saada opiskelija, joka
on hyväksytty korkeakouluun aikaisintaan kesän
2005 opiskelijavalinnassa, tai opiskelija, joka kirjoittautuu läsnä olevaksi
ensimmäisen kerran syyslukukaudelle 2005. Etuus kohdentuisi
vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon.
PERUSTELUT
Vaikka opintotuen rakenne, jossa opintotuki jakautuu opintorahaan,
asumisen tukeen ja opintolainaan, on pääosin kohdallaan,
tuen taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen
kustannuskehityksestä. On tosiasia, ettei opiskelijoilla
ole tällä hetkellä mahdollisuutta keskittyä opintoihin
ilman toimeentulohuolia ja työssäkäyntiä.
Hallituksen ohjelmassa todetaan, että opiskelijoiden opintososiaalista
asemaa parannetaan. Hallitus on kuitenkin muuttamassa opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen
suuntaan eikä osoita lainkaan määrärahoja
opintorahan korottamiseen.
Jotta kaikilla suomalaisilla olisi edelleen tasavertainen mahdollisuus
kouluttautua, on opiskelijan toimeentuloa parannettava. Opintotukijärjestelmä olisi
uudistettava sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipäiväisen
opiskelun ja näin vauhdittaa valmistumista. Tämä tarkoittaa
sitä, että koulutuspoliittisten keinojen, kuten
tutkintorakenteen uudistamisen ja opintojen ohjauksen tehostamisen,
lisäksi panostetaan opiskelijan hyvinvointiin ja varsinkin
toimeentuloon.
Opintotuki koostuisi jatkossakin opintorahasta, asumislisästä ja
opintolainasta, mutta tuen kokonaistaso on nostettava 750 euroon
kuukaudessa, mikä mahdollistaa päätoimisen
opiskelun.
Kokoomuksen hahmottelemassa opintotukimallissa opintojen alkuvaihetta
tuetaan nykyistä selkeästi korkeammalla opintorahan
määrällä. Ensimmäiset
30 opintotukikuukautta opintoraha olisi noin 90 euroa nykyistä korkeampi
eli 350 euroa kuukaudessa. Asumisen tukea parannetaan eduskunnan
jo joulukuussa hyväksymällä tavalla eli
korottamalla asumislisän vuokrakatto 214 eurosta 252 euroon
kuukaudessa. Lainaa opiskelija saisi halutessaan nostaa 200 euroa. Seuraavat
25 kuukautta opintoraha olisi pienempi, 200 euroa, asumislisä pysyisi
samana ja lainan osuus olisi 350 euroa. Jatkokuukaudet olisivat
mahdollisia perustellusta syystä.
Perusopintovaiheessa täysipäiväinen
opiskelu on tärkeää, jotta opinnot lähtevät
etenemään hyvällä vauhdilla.
Edellisen lisäksi opiskelijalla olisi edelleen mahdollisuus
hankkia muita tuloja, sillä opintotuen tulorajoja korotettaisiin
kymmenellä prosentilla.
Opintotuen muuttaminen kokoomuksen mallin mukaiseksi aloitetaan
vuoden 2005 elokuussa itsenäisesti asuvista korkeakouluopiskelijoista.
Jatkossa tulisi tarkistaa myös muiden opiskelijoiden opintotukietuuksia.
Opintolainan houkuttelevuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön
opintolainavähennys siten, että opiskelijan saama
verohyöty on tuntuva, jolloin opiskelijan lainanottoa kohtaan
tuntemaa epävarmuutta voidaan ratkaisevasti vähentää.
Vähennyksen saantiin liittyvien ehtojen tulee olla niin
selkeitä, että opiskelija tietää lainanottohetkellä,
mitä häneltä edellytetään.
Jos vähennyksen saamisesta ei ole varmuutta tai sen myöntämiseen
liittyy runsaasti tulkinnanvaraista viranomaisharkintaa, lainavähennyksen
houkuttelevuus pienenee ratkaisevasti, ja tilanne on opiskelijan
oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Hallituksen esittämään
malliin liittyy myös valtava hallinnollisten toimenpiteiden
ja sitä kautta hallintokustannusten kasvu, jota ei voi
pitää tarkoituksenmukaisena opiskelijan tai hallinnonkaan
kannalta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:
1.
Laki
opintotukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä tammikuuta
1994 annetun opintotukilain (65/1994)
3 §:n 4 kohta, 5 a §:n 1 momentti,
7 ja 7 a §, 9 a §:n 1 momentti, 11 §:n
1 momentti, 14 a §, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n
1 momentti, 41 b §:n 5 ja 7 kohta, 41 c ja 41 d §,
43 §:n 2 momentti sekä 47 §,
sellaisena kuin niistä ovat 3 §:n
4 kohta laissa 1427/2001, 5 a §:n
1 momentti, 9 a §:n 1 momentti, 11 §:n
1 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 momentti
laissa 345/2004, 7 § laeissa 49/1997, 636/1998 ja 41/2000 sekä mainitussa
laissa 345/2004, 7 a § mainitussa
laissa 49/1997, 14 a § laissa 734/2001 ja
mainitussa laissa 345/2004, 41 b §:n
5 ja 7 kohta ja 41 c § laissa 691/2002 sekä 41 d § ja 43 §:n
2 momentti laissa 204/2003,
sekä
lisätään 2 §:ään,
sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 345/2004 ja 1427/2001,
uusi 3 momentti, lakiin uusi 16 c (poist.) § sekä 41 b §:ään,
sellaisena kuin se on mainitussa laissa 691/2002,
uusi 8 kohta seuraavasti:
2—3, 5 a, 7—7 a
ja 9 a §
(Kuten HE)
11 §
Opintorahan määrä
Jollei 3 tai 4 momentista taikka 17—19,
19 a tai 20—22 §:stä muuta
johdu, opintorahan määrä kuukaudessa
on:
1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 38,68 euroa korkeakoulussa
ja 21,86 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias,
sekä 105,96 euroa korkeakoulussa ja 63,91 euroa muussa
oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20
vuotta;
2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 126,14
euroa korkeakoulussa ja 84,09 euroa muussa oppilaitoksessa, kun
opiskelija on alle 18-vuotias;
3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa
30 ensimmäisen opintotukikuukauden aikana 350 euroa ja
25 seuraavan opintotukikuukauden aikana 200 euroa ja muussa oppilaitoksessa
213,60 kaikkina opiskelukuukausina: sekä
4) avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskelijalle
korkeakoulussa 30 ensimmäisen opiskelukuukauden aikana
350 euroa ja 25 seuraavan opiskelukuukauden aikana 200 euroa ja muussa
oppilaitoksessa 213,60 kaikkina opiskelukuukausina.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Valtiontakauksen suuruus
Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta
kohden on 18 vuotta täyttäneellä 200 euroa
30 ensimmäisen opintotukikuukauden aikana ja 350 euroa
seuraavan 25 opintotukikuukauden aikana sekä aikuiskoulutustukea
saavalla 310 euroa. Jos hakija on alle 18-vuotias, takaus
myönnetään 160 euron suuruisena. Oikeus korkeampaan
valtiontakaukseen alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18
vuotta. Ulkomailla korkeakoulussa opiskelevan opintolainan valtiontakauksen
määrä on 440 euroa ja muualla ulkomailla
opiskelevalla opiskelijalla 360 tukikuukautta kohden.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään
Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi
muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja
apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota
kutsutaan vapaaksi tuloksi. Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja
opintotukea täydentäviä apurahoja ei
oteta huomioon. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla
voi olla tuloa:
1) 555 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on
saanut opintorahaa tai asumislisää; sekä
2) 1 666 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän
ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
41 c §
(1 mom. poist.)
(2—3 mom. kuten HE)
41 d, 43 ja 47 §
(Kuten HE)
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Oikeus tämän lain 16 c §:ssä tarkoitettuun opintolainavähennykseen
on opintolainan saajalla, joka aloittaa opinnot ylempää korkeakoulututkintoa
tai ammattikorkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta
2005 tai sen jälkeen. Vähennykseen on oikeutettu
myös henkilö, joka on valittu opiskelijaksi ennen
1 päivää elokuuta 2005 mutta kirjoittautuu
läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta
2005 tai sen jälkeen.
_______________
2.
Laki
tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta
1992 annetun tuloverolain (1535/1992)
58 §:n 1 momentin 2 kohta, 105 § ja
132 §:n 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 58 §:n 1 momentin
2 kohta laissa 1126/1996, 105 § laissa
896/2001 ja 132 §:n 2 momentti laissa
772/2004, sekä
lisätään lakiin uusi 127 d
ja 127 e § seuraavasti:
Verosta tehtävät vähennykset
127 d §
Opintolainavähennys
Opintotukilain 16 c §:ssä tarkoitettu
ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon
suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta
maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän
(opintolainavähennys).
Vuosittain myönnettävien vähennysten
yhteenlaskettu enimmäismäärä on
50 prosenttia verovelvollisella olevan opintolainan määrästä.
Verohallinto myöntää vähennyksen
vuosittain opintolainan lyhennysten perusteella, jotka opintolainavähennykseen
oikeutettu verovelvollinen on maksanut tutkintonsa suorittamisvuotta seuraavana
kymmenenä vuotena.
127 e §
Opintolainavähennyksen tekeminen
Opintolainavähennys vähennetään
ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään
ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista
veroista verojen määrien suhteessa. Siltä osin
kuin vähennys ylittää valtion tuloveron
määrän, se tehdään
kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta
näiden verojen suhteessa.
_______________
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
_______________
Helsingissä 17 päivänä helmikuuta
2005
- Suvi Lindén /kok
- Jyrki Katainen /kok
- Ilkka Kanerva /kok
- Lasse Virén /kok
- Jouko Laxell /kok
- Juhani Sjöblom /kok
- Arto Satonen /kok
- Kimmo Sasi /kok
- Sari Sarkomaa /kok
- Petri Salo /kok
- Paula Risikko /kok
- Lyly Rajala /kok
- Olli Nepponen /kok
- Tuija Nurmi /kok
- Heikki A. Ollila /kok
- Reijo Paajanen /kok
- Jyri Häkämies /kok
- Maija Perho /kok
- Esko Kurvinen /kok
- Pekka Kuosmanen /kok
- Hanna-Leena Hemming /kok
- Jari Koskinen /kok
- Marjukka Karttunen /kok
- Anne Holmlund /kok
- Sirpa Asko-Seljavaara /kok
- Ben Zyskowicz /kok
- Ahti Vielma /kok
- Jan Vapaavuori /kok
- Jere Lahti /kok
- Kaarina Dromberg /kok