ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Arvopaperikaupan leimavero poistettiin 1.5.1992 alkaen. Päätöstä perusteltiin
yritysten oman pääoman hankkimisen helpottamisella sekä osakemarkkinoiden
elvyttämisellä. Arvopaperikaupan leimaveron suuruus
ennen sen poistamista oli 1 prosentti kauppahinnasta. Parhaimmillaan
eli vuosina 1988 ja 1989 arvopaperikaupan leimaverosta kertyi valtiolle
tuloa vuosittain noin 300 miljoonaa markkaa.
Voimassa olevaan varainsiirtoveroon vaikuttavat monet seikat,
kuten veropohja, verotaso ja niiden vaikutukset pörssin
arvopaperivaihdantaan. Varainsiirtoveron veropohjaan kuuluvat nykyisin
vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet ja nekin vain silloin,
kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Veropohjan laajuus vaikuttaa siihen, mikä osa pörssin
vaihdosta tulisi veron piiriin; iso osa kaupoista tapahtuu ulkomaisten
omistajien kesken.
Aloitteella esitetään säädettäväksi
lakiin vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta,
kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen. Lisäksi
säädettäisiin verottajan mahdollisuudesta
tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksiin.
PERUSTELUT
Suomalaisten sijoittajien etävälittäjien
kautta tekemien arvopaperikauppojen myyntivoittojen verotus
Helsingin pörssissä (Nasdaq OMX Helsinki oy) toimi
vuonna 2008 66 välittäjää, joista
54 oli etävälittäjiä. Etävälittäjien
osuus pörssin liikevaihdosta (545 miljardia euroa) oli
68 prosenttia. Etävälittäjistä neljä antoi
Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen vuodelta 2008. Vuosi-ilmoituksiin
sisältyi arvopaperikauppoja suomalaisilla osakkeilla, warranteilla
ja pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) osuuksilla yhteensä 226
miljardin euron arvosta.
Vuonna 2009 pörssissä kävi kauppaa
yhteensä 64 välittäjää,
joista 52 oli etävälittäjiä ja
12 Suomessa toimivia. Etävälittäjien
markkinaosuus Helsingin pörssin liikevaihdosta vuonna 2009
(263,8 miljardia euroa) oli 69 prosenttia.
Etävälittäjien määrä ja
markkinaosuus on Helsingin pörssissä suuri, ja
on todennäköistä, että yhä suurempi
osa arvopaperikauppaan liittyvistä luovutusvoitoista jää kokonaan
verovalvonnan ulkopuolelle. Helsingin pörssissä käydystä osakekaupasta
jäi vuonna 2008 lähes 319 miljardia euroa eli
58,5 prosenttia koko pörssin vaihdosta tulematta verohallinnon
tietoon.
Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikauppoja
välittävien välittäjien verottajalle
antamiin vuosi-ilmoituksiin. Merkittävä osa pörssissä tehdyistä kaupoista
ei tule verottajan tietoon, koska valtaosa pörssin toimiluvan
saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei
anna vuosi-ilmoituksia. Suomalaisen välittäjän
kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot tai -tappiot ilmoitetaan
välittäjän kautta suoraan kerran vuodessa
verottajalle. Myös sijoittaja tekee samasta aineistosta
tehdyn vuosi-ilmoituksen. Tämä järjestelmä toimii
moitteettomasti, kun on kyseessä suomalainen sijoittaja
ja Suomessa toimiva välittäjä.
Valtaosa etävälittäjien asiakkaista
on ulkomaisia, joiden suomalaisilla osakkeilla käymästä kaupasta
saamat luovutusvoitot eivät ole Suomessa veronalaisia.
On todennäköistä, että myös suomalaiset
käyttävät helposti saavutettavia etävälittäjien
palveluita. Selvitysten mukaan 27 prosenttia suomalaisten yksityissijoittajien
kaupankäynnistä Helsingin pörssissä tapahtui
vuonna 2005 etävälittäjien välityksellä.
Tämän jälkeen kaupan volyymit ja myyntivoittojen
määrä ovat kasvaneet tuntuvasti ja veromenetykset
sen myötä.
Vuoden 2005 selvitysten perusteella voidaan olettaa, että etävälittäjien
kautta tapahtuneiden suomalaisten luonnollisten henkilöiden
luovutusvoitot olivat vuonna 2008 noin 410 miljoonaa euroa ja vuonna
2009 noin 230 miljoonaa euroa. Edellä mainituista luvuista
puuttuu niin ikään etävälittäjien
välityksellä tapahtunut kaupankäynti
muualla kuin Helsingin pörssissä. Pörssikaupan
kansainvälistyminen on johtanut suomalaisten nopeasti lisääntyvään
arvopaperikauppaan ulkomaiden pörsseissä.
Edellä mainitut laskelmat koskevat vain luonnollisia
henkilöitä. Yritysten etävälittäjien
välityksellä käymistä arvopaperikaupoista
saamia mahdollisesti ilmoittamatta jätettyjä tuloja
ei ole ollut mahdollista arvioida.
Vuosi-ilmoituksen tekemättä jättäminen
johtaa varainsiirtoveron perimiseen
Sijoittajien verotus ja verovalvonta perustuisivat siis Suomessa
ensisijaisesti vuosittain annettaviin vuosi-ilmoituksiin. Näiden
perusteella määräytyisivät suomalaisen
sijoittajan tai välittäjän myyntivoittoverotus
ja osakeomistustiedot laajemminkin. Mikäli tämä vuosi-ilmoitus
jäisi tekemättä, perittäisiin
koko arvopaperikaupasta varainsiirtovero.
Perusteena ehdotetulle muutokselle on kilpailuneutraliteetti.
Ulkomaiset välittäjät eivät
saisi jatkossa kilpailuetua suomalaisiin välittäjiin nähden.
Myös kaikki suomalaiset sijoittajat olisivat tässä suhteessa
samanlaisen verokohtelun piirissä.
Verovalvontaa pitää vahvistaa
Suomalaisten sijoittajien ulkomaisten etävälittäjien
välityksellä tekemien arvopaperikauppojen myyntivoittoverotuksen
tehostaminen edellyttää kansainvälisen
arvopaperikaupan verovalvonnan tiukentamista.
Kansainvälistä arvopaperikaupan verovalvontaa
on tehostettava. Valvonta tehdään seuraamalla
omistus-, kauppa- ja rahaliikenneketjuja. Rahaliikenneketjun seuraaminen
on kansainvälisen arvopaperikaupan tehokkain keino. Tehokkaan
valvonnan edellytys on, että verottaja voi tehdä vertailutietotarkastuksia
luottolaitoksiin esimerkiksi Ruotsin tapaan. Näin päästäisiin
kiinni luottolaitosten ulkomaiseen rahaliikenteeseen. Jotta tämä onnistuu,
pitää verotusmenettelylakia muuttaa siten, että tarkastusten esto
luottolaitoksiin poistuu.
Suomessa ongelmana ovat ulkomaiset toimijat, kuten etävälittäjät,
joilta tiedonsaanti on vaikeaa. Laki velvoittaa tietojen antoon,
mutta laiminlyönneille ei ole verolainsäädännössä (tehokkaita)
sanktioita suoraan. Ulkomaille tapahtuvassa sijoittamisessa kauppaketjutiedot
ovat ulkomailla. Siksi luottolaitoksiin tulisi voida tehdä vertailutietotarkastuksia,
kuten esimerkiksi Ruotsissa on jo mahdollista tehdä. Hallituksen
esityksessä HE 122/2010 vp esitetään
muun muassa, että verotusmenettelystä annettua
lakia ja arvonlisäverolakia muutettaisiin siten, että Verohallinto
voisi suorittaa vertailutietotarkastuksia myös luottolaitoksissa.
Tältä osin hallituksen esitys on samansisältöinen
tämän aloitteen kanssa.
Etävälittäjien toimiluvan ehtona
pitäisi olla vuosi-ilmoitusvelvollisuuden antaminen. Tämä käytäntö on
voimassa Ruotsissa.
Esityksen taloudelliset vaikutukset
Vuosi-ilmoituksen saamisen arvopaperikaupan suomalaisilta verovelvollisilta
sekä etävälittäjien
verovalvonnan tehostamisen seurauksena verotulot lisääntyisivät
varovaisenkin arvion mukaan 150 miljoonaa euroa vuodessa.