Perustelut
Ehdotetulla puitepäätöksellä luotaisiin
tietojenvaihtoa ja neuvotteluja koskevat menettelyt, joilla pyritään
ehkäisemään ja ratkaisemaan rikosoikeudenkäyntejä koskevia
toimivaltaristiriitoja ja näin välttämään
tarpeettomia päällekkäisiä rikosprosesseja
ja tuomioita. Jäsenvaltioiden viranomaisilla on ehdotuksen
mukaan velvollisuus vaihtaa tietoja, jos rikosasialla
on tai voi olla merkittäviä kytköksiä yhteen
tai useampaan jäsenvaltioon. Jos toimivaltaristiriita havaitaan, jäsenvaltioilla
on velvollisuus neuvotella sopiakseen soveltuvimmasta
oikeuspaikasta. Ehdotuksen taustalla on komission vuonna 2005 antama
vihreä kirja (KOM(2005) 696 lopullinen) ja Eurooppa-neuvoston
vuonna 2004 hyväksymä vapauden, turvallisuuden
ja oikeuden lujittamista koskeva Haagin ohjelma.
Lakivaliokunta suhtautuu ehdotettuihin tietojenvaihtoa ja neuvotteluja
koskeviin menettelyihin valtioneuvoston tavoin myönteisesti.
Kyse on uudesta kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön
muodosta, joka edellyttää Suomessa uutta lainsäädäntöä.
Toimivaltaristiriitojen ehkäiseminen ja ratkaiseminen on
tärkeää ottaen huomioon, että rikollisuuden
kansainvälistyessä EU:ssa syntyy yhä useammin
tilanteita, joissa rikosoikeudellinen toimivalta on useammalla kuin
yhdellä jäsenvaltiolla. Prosessiekonomisesti ei
ole tarkoituksenmukaista, että samaa rikosasiaa
käsitellään rinnakkaisissa rikosoikeudellisissa
menettelyissä useissa jäsenvaltioissa. Tästä aiheutuu
moninkertaista työtä ja kustannuksia sekä hankaluuksia
asianosaisille. Rinnakkaisiin prosesseihin liittyy myös
riski siitä, että loukataan nk. ne bis in idem
-periaatetta siitä, ettei samasta asiasta voida antaa kahta
tuomiota.
Valiokunta pitää jäsenvaltioiden
välisen tietojenvaihdon edistämistä rajat
ylittävissä rikosasioissa kaikin puolin
kannatettavana. Se, että jäsenvaltioiden viranomaiset
tällaisissa tapauksissa selvittävät,
aikooko yksi tai sitä useampi jäsenvaltio aloittaa
rikosoikeudellisen menettelyn tai onko sellainen jo aloitettu,
edistää toimivaltaristiriitojen ennalta estämistä ja
ratkaisemista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikka jäsenvaltioiden
viranomaiset vaihtavat jo nykyisin tietoja keskenään,
ehdotetulla velvoittavuudelle perustuvalla menettelyllä voidaan
nykyistä tehokkaammin varmistaa tiettyjen vähimmäistietojen
vaihtaminen. Lisäksi valiokunta katsoo valtioneuvoston
tavoin, että soveltuvimman oikeuspaikan valinnassa noudatettavien
kriteerien tulee olla riittävän joustavia ja ohjeellisia,
jotta soveltuvin oikeuspaikka voidaan harkita mahdollisimman tapauskohtaisesti. Kaiken
kaikkiaan ehdotuksen jatkokäsittelyssä on valiokunnan
mielestä hyvä pyrkiä siihen, että tietojenvaihtoa
ja neuvotteluja koskevat menettelyt ovat mahdollisimman yksinkertaisia
ja joustavia, jottei tarpeettomasti lisätä jäsenvaltioiden
viranomaisten hallinnollisia rasitteita. Ehdotettu mekanismi ei
myöskään saa johtaa viivästyksiin
eikä muutoin vaarantaa tai haitata rikosasian tutkintaa
ja käsittelyä Suomessa.
Ehdotuksen valiokuntakäsittelyssä on kiinnitetty
huomiota myös tietojenvaihtomenettelyn soveltamisalaan.
Komission ehdotuksessa tietojenvaihtomenettely koskee myös eri
henkilöitä koskevia päällekkäisiä rikosprosesseja.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menettelyn soveltamisalaa
on neuvoston työryhmäkäsittelyssä ainakin
toistaiseksi rajoitettu samoja henkilöitä ja
tosiseikkoja koskeviin rikosprosesseihin. Ottaen huomioon, että kyse
on uudesta kansainvälisen rikosoikeuden yhteistyömuodosta,
on valiokunnan mielestä hyvä pyrkiä mahdollisimman
tarkoituksenmukaiseen ja käytännön tarpeet
huomioon ottavaan soveltamisalaan. Arvioitaessa soveltamisalaa ne
bis in idem -periaatteen kannalta keskeisiä ovat ne rikosprosessit,
jotka koskevat samoja henkilöitä ja tosiseikkoja.
Lopuksi valiokunta toteaa pitävänsä myönteisenä sitä,
että ehdotuksessa kiinnitetään huomiota
tietosuojakysymyksiin. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu tietojenvaihto
ei merkitsisi muutoksia henkilötietojen luovuttamisen laajuutta
eikä tietosuojaa koskevaan nykytilaan. On myös
hyvä, että ehdotuksessa otetaan huomioon
jäsenvaltioiden ja Eurojustin väliset yhteistyömahdollisuudet
rajat ylittävien rikosasioiden koordinoinnissa.
Valtioneuvoston kirjelmän perusteella ehdotettu puitepäätös
ei olisi ristiriidassa joulukuussa 2008 annetun Eurojust-päätöksen
kanssa.