Perustelut

Ehdotetulla puitepäätöksellä luotaisiin tietojenvaihtoa ja neuvotteluja koskevat menettelyt, joilla pyritään ehkäisemään ja ratkaisemaan rikosoikeudenkäyntejä koskevia toimivaltaristiriitoja ja näin välttämään tarpeettomia päällekkäisiä rikosprosesseja ja tuomioita. Jäsenvaltioiden viranomaisilla on ehdotuksen mukaan velvollisuus vaihtaa tietoja, jos rikosasialla on tai voi olla merkittäviä kytköksiä yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Jos toimivaltaristiriita havaitaan, jäsenvaltioilla on velvollisuus neuvotella sopiakseen soveltuvimmasta oikeuspaikasta. Ehdotuksen taustalla on komission vuonna 2005 antama vihreä kirja (KOM(2005) 696 lopullinen) ja Eurooppa-neuvoston vuonna 2004 hyväksymä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista koskeva Haagin ohjelma.

Lakivaliokunta suhtautuu ehdotettuihin tietojenvaihtoa ja neuvotteluja koskeviin menettelyihin valtioneuvoston tavoin myönteisesti. Kyse on uudesta kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön muodosta, joka edellyttää Suomessa uutta lainsäädäntöä. Toimivaltaristiriitojen ehkäiseminen ja ratkaiseminen on tärkeää ottaen huomioon, että rikollisuuden kansainvälistyessä EU:ssa syntyy yhä useammin tilanteita, joissa rikosoikeudellinen toimivalta on useammalla kuin yhdellä jäsenvaltiolla. Prosessiekonomisesti ei ole tarkoituksenmukaista, että samaa rikosasiaa käsitellään rinnakkaisissa rikosoikeudellisissa menettelyissä useissa jäsenvaltioissa. Tästä aiheutuu moninkertaista työtä ja kustannuksia sekä hankaluuksia asianosaisille. Rinnakkaisiin prosesseihin liittyy myös riski siitä, että loukataan nk. ne bis in idem -periaatetta siitä, ettei samasta asiasta voida antaa kahta tuomiota.

Valiokunta pitää jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon edistämistä rajat ylittävissä rikosasioissa kaikin puolin kannatettavana. Se, että jäsenvaltioiden viranomaiset tällaisissa tapauksissa selvittävät, aikooko yksi tai sitä useampi jäsenvaltio aloittaa rikosoikeudellisen menettelyn tai onko sellainen jo aloitettu, edistää toimivaltaristiriitojen ennalta estämistä ja ratkaisemista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikka jäsenvaltioiden viranomaiset vaihtavat jo nykyisin tietoja keskenään, ehdotetulla velvoittavuudelle perustuvalla menettelyllä voidaan nykyistä tehokkaammin varmistaa tiettyjen vähimmäistietojen vaihtaminen. Lisäksi valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että soveltuvimman oikeuspaikan valinnassa noudatettavien kriteerien tulee olla riittävän joustavia ja ohjeellisia, jotta soveltuvin oikeuspaikka voidaan harkita mahdollisimman tapauskohtaisesti. Kaiken kaikkiaan ehdotuksen jatkokäsittelyssä on valiokunnan mielestä hyvä pyrkiä siihen, että tietojenvaihtoa ja neuvotteluja koskevat menettelyt ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja joustavia, jottei tarpeettomasti lisätä jäsenvaltioiden viranomaisten hallinnollisia rasitteita. Ehdotettu mekanismi ei myöskään saa johtaa viivästyksiin eikä muutoin vaarantaa tai haitata rikosasian tutkintaa ja käsittelyä Suomessa.

Ehdotuksen valiokuntakäsittelyssä on kiinnitetty huomiota myös tietojenvaihtomenettelyn soveltamisalaan. Komission ehdotuksessa tietojenvaihtomenettely koskee myös eri henkilöitä koskevia päällekkäisiä rikosprosesseja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menettelyn soveltamisalaa on neuvoston työryhmäkäsittelyssä ainakin toistaiseksi rajoitettu samoja henkilöitä ja tosiseikkoja koskeviin rikosprosesseihin. Ottaen huomioon, että kyse on uudesta kansainvälisen rikosoikeuden yhteistyömuodosta, on valiokunnan mielestä hyvä pyrkiä mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ja käytännön tarpeet huomioon ottavaan soveltamisalaan. Arvioitaessa soveltamisalaa ne bis in idem -periaatteen kannalta keskeisiä ovat ne rikosprosessit, jotka koskevat samoja henkilöitä ja tosiseikkoja.

Lopuksi valiokunta toteaa pitävänsä myönteisenä sitä, että ehdotuksessa kiinnitetään huomiota tietosuojakysymyksiin. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu tietojenvaihto ei merkitsisi muutoksia henkilötietojen luovuttamisen laajuutta eikä tietosuojaa koskevaan nykytilaan. On myös hyvä, että ehdotuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja Eurojustin väliset yhteistyömahdollisuudet rajat ylittävien rikosasioiden koordinoinnissa. Valtioneuvoston kirjelmän perusteella ehdotettu puitepäätös ei olisi ristiriidassa joulukuussa 2008 annetun Eurojust-päätöksen kanssa.