Perustelut
Valiokunta on tarkastellut valmiuslakiehdotusta oman toimialansa
eli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan
kuuluvien asioiden osalta.
Tieto- ja viestintäjärjestelmät.
Valmiuslaki voi tulla sovellettavaksi vain erittäin
vakavissa kriiseissä. Lakiehdotuksen 3 §:ssä rajataan
lain soveltamistilanteet siten, että ne kattavat vain hyvin
vakavat, koko kansakuntaa tai suurta osaa siitä koskevat
poikkeusolot. Valmiuslakia koskevassa ehdotuksessa on useassa kohdassa asiaan
kuuluvasti huomioitu tieto- ja viestintäjärjestelmien
toimivuuden merkitys yhteiskunnan eri sektoreilla poikkeusoloissa.
Valiokunta painottaa, että valmiuslakiesityksen käsittelyssä on
nähtävä tieto- ja viestintäjärjestelmien
perustavaa laatua oleva merkitys koko suomalaisen yhteiskunnan jokapäiväiselle
toiminnalle.
Tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistuvaa uhkaa
ei ole sellaisenaan sisällytetty lakiehdotuksen 3 §:n
poikkeusolojen määritelmään.
Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että tietojärjestelmään
kohdistuneessa iskussa voi olla kyse vakavuudeltaan aseelliseen
hyökkäykseen rinnastettavasta hyökkäyksestä ja
että maan talouselämän perusteisiin kohdistuva
erityisen vakava tapahtuma kattaa myös tilanteen, jossa
tietoteknisten järjestelmien toimivuus horjuu vakavasti.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mielestä on tarpeellista
edellä sanottua huomattavasti selkeämmin todeta,
että myös tieto- ja viestintäjärjestelmiin
itseensä kohdistuva hyökkäys tai sen vakava
uhka, laite- tai ohjelmointivirhe, tietojärjestelmän
ylläpidon täydellinen lopettaminen tai jopa puhdas
onnettomuus voivat pahimmillaan aiheuttaa poikkeusolojen syntymisen.
Lähes kaikki yhteiskunnan elintärkeät
toiminnot ovat nykyään sidoksissa tieto- ja viestintäinfrastruktuurin
toimintaan. Myös valtion tietojärjestelmien toiminta
on pitkälti riippuvainen yleisen viestintäinfrastruktuurin
toiminnasta. Tieto- ja viestintäjärjestelmät
ovat muodostuneet elinehdoksi kaikkien nykyaikaisten yritysten perusliiketoiminnan
jatkuvuudelle. Verkkopankki, sähköiset asioinnit
ja maksukorttien laajamittainen käyttö ovat itsestään
selvä osa suomalaista arkea. Valiokunnan käsityksen
mukaan keskeisten tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnan
vakava häiriytyminen vaikuttaisi yhteiskunnan päivittäiseen
toimintaan lamaannuttavasti.
Tieto- ja viestintäjärjestelmien turvaaminen.
Valmiuslakiehdotuksen 9 luvussa säännellään sähköisten
tieto- ja viestintäjärjestelmien turvaamista poikkeusoloissa.
Kun ehdotettujen säännösten perusteella
voi esimerkiksi verkko- tai viestintäpalveluyhteydet katkaista
määräajaksi tai toistaiseksi tiettyyn
maahan tai kansainvälisiin verkko- ja viestintäpalveluihin (59 §:n
1 momentin 7 kohta), peruuttaa radiolupa, muuttaa luvan ehtoja sekä kieltää radiolähettimen
tai radiojärjestelmän käyttö (60 §)
sekä velvoittaa teleyritys estämään
tilapäisesti viestien lähettäminen, välittäminen
tai vastaanottaminen (61 §:n 1 momentin 1 kohta),
voitaisiin tällöin vaikuttaa merkittävällä tavalla
sananvapauden käyttämiseen. Kun lain 3 §:ään
ei sisälly erikseen mainintaa tieto- ja viestintäjärjestelmiin
kohdistuvasta uhasta, jää tulkinnanvaraiseksi,
missä kaikissa poikkeusolotilanteissa ja miksi voitaisiin
ryhtyä edellä mainittuihin merkittäviin
sananvapautta rajoittaviin toimenpiteisiin. Valiokunta kiinnittää puolustus-
ja perustuslakivaliokuntien huomiota siihen, että erityisesti
lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa
määriteltyjen poikkeusolojen eli taloudellisten
kriisien, suuronnettomuuksien ja esimerkiksi pandemioiden osalta
edellä mainittujen 9 luvun mukaisten toimivaltuuksien käyttötarve
jää ilman selkeää perustelua.
Poikkeusolojen organisaatio.
Valmiuslakiin on kirjattu kolme liikenne- ja viestintäministeriön toimialalle
poikkeusoloissa perustettavaa valtakunnallista organisaatiota. Nämä ovat
sähköisen viestinnän ohjausorganisaatio
(65 §), polttonestesäännöstelyn
hallinto-organisaatio (68 §) ja tiekuljetusten
ohjausorganisaatio (73 §). Kaikki nämä organisaatiot
perustuvat aluetasolla lääninhallituksen organisaatioon,
polttonestesäännöstely lisäksi
paikallistasolla poliisin kihlakuntaorganisaatioon. Mikäli
meneillään oleva valmistelu aluehallinnon uudistamiseksi
johtaa lääninhallitusten poistumiseen aluehallinnosta, saattaa
tulla tarpeelliseksi tarkastella uudelleen edellä mainittujen
kriisiajan ohjausorganisaatioiden rakennetta ja toimintaa.
Muu varautuminen poikkeusoloihin.
Valmiuslain toimivaltuudet tulevat käyttöön
vain poikkeusoloissa, joissa tilanne yhteiskunnan turvallisuuden
kannalta on jo erittäin vakava. Valiokunta painottaa, että liikenne-
ja viestintäministeriön hallinnonalalla on jatkettava
myös normaaliolojen lainsäädännön
puitteissa tapahtuvaa varautumista mahdollisiin vakaviin häiriötiloihin, jotka
esimerkiksi tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistuvina
voisivat hyvin nopeasti vaarantaa laajasti yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
Vuonna 2006 hyväksytyssä yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen turvaamisen strategiassa (YETT-strategiassa) on määritetty
viisi painopistealuetta, joissa on huomioitu yhteiskunnan lisääntyvä teknologiariippuvuus
sekä näiden alueiden laaja poikkihallinnollinen
merkitys. Yhden painopistealueen muodostavat sähköiset
tieto- ja viestintäjärjestelmät. Valiokunta on
saanut selvityksen tähän liittyvän selvitystyön
nykytilasta. Poikkeusoloihin varautumisessa on valiokunnan mielestä kiinnitettävä
vakavaa
huomiota siihen, että Suomella on tarvittaessa hallinnassaan
tai käytettävissään viestintäinfrastruktuurin
toimivuuden kannalta elintärkeät yhteydet ja laitteet
ja että poikkeustilanteita koskevassa viestinnässä voidaan
käyttää kaikkia sähköisen
viestinnän muotoja.
Valiokunta painottaa myös huoltovarmuuden kannalta
keskeisen alus-, lento- ja muun kuljetuskaluston riittävyyttä.
Asiantuntijalausunnon mukaan pelkästään
Suomen lipun alla olevalla aluskalustolla ei maamme huoltovarmuutta
kyetä poikkeusoloissa ylläpitämään.
Riittävyyteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon
Suomella on käytettävissä suomalaisia
ulkomaille liputettuja aluksia tai pitkäaikaisin rahtaussopimuksin
suomalaisten varustamoiden käytössä olevia
ulkomaisia aluksia.