Perustelut
Esityksellä ehdotetaan kumottavaksi lästimaksusta
annettu laki (189/1936), koska alun
perin jo vuodelta 1748 peräisin olevan lästimaksujärjestelmän
on katsottu olevan vanhentunut. Lain on myös arvioitu olevan
osittain veronluonteinen, ja se ei täytä nykyisiä perustuslain
verolakeja koskevia vaatimuksia. Hallituksen esitys liittyy valtion
vuoden 2015 talousarvioesitykseen (HE 131/2014 vp).
Lästimaksua maksavat nykyisin Suomen alusrekisterissä olevat
kauppamerenkulkua ulkomaanliikenteessä harjoittavat kauppa-alukset sekä ulkomaalaiset
Suomeen kauppamerenkulkua harjoittavat alukset. Lästimaksut
käytetään merimiesten hyväksi
tapahtuvaa huoltotoimintaa varten ja meripelastustoiminnan edistämiseksi.
Suurimpia tuen saajia ovat olleet Merimiespalvelutoimisto ja Suomen
Meripelastusseura ry.
Lästimaksun määrä on 10 senttiä kerrottuna aluksen
nettovetoisuutta osoittavalla kokonaisluvulla. Maksun määrä vaihtelee
alustyypistä riippuen 100 eurosta noin 8 700
euroon vuodessa, ja maksulla ei ole arvioitu olevan alusten liiketoiminnalle
kuin vähäistä merkitystä. Lästimaksua
vastaava maksuosuus (0,023 euroa/nettotonni) sisällytettäisiin
jatkossa väylämaksun yksikköhintoihin.
Tulli kerää nykyisin lästimaksut,
ja Liikennevirasto ohjaa ne avustuksen saajille. Valiokunta pitää hyvänä,
että esityksellä pyritään kustannustehokkuuteen
luopumalla hallinnollisesti maksujen määrään
nähden turhan raskaasta maksujen perimiseen ja avustusten
jakamiseen liittyvästä järjestelmästä.
Saadun selvityksen mukaan lästimaksujärjestelmä ei
ole kaikilta osin myöskään ollut tasapuolinen
kaikkien maksuvelvollisten osalta, koska maksun määrään
vaikuttaa vain aluksen koko.
Esityksen myötä siirryttäisiin lästimaksujärjestelmän
sijasta talousarviorahoitukseen. Nykyisin lästimaksulla
rahoitettava toiminta rahoitettaisiin jatkossa ministeriöiden
toimialojen mukaan jaettuna kolmen eri ministeriön, työ-
ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön
ja opetus- ja kulttuuriministeriön, pääluokista.
Valiokunta pitää tähän asti
lästimaksulla rahoitettua toimintaa hyvin tärkeänä ja
korostaa, että tämän toiminnan jatkuvuus
tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Määrärahojen
on siten jatkossakin säilyttävä riittävällä tasolla
siitä huolimatta, että rahoitus jakautuu kolmelle
eri ministeriölle.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena.