Yleisperustelut

Valiokunta pitää tärkeänä esityksen yleistä tavoitetta selkeyttää kasvinsuojeluaineita ja niin sanottuja muita torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö. Koska lakia on muutettu useita kertoja, on tarkoituksenmukaista toteuttaa uudistukset lain kokonaisuudistuksella. Säädettävällä lailla tulee turvata hyvä kasvien terveydentila ja laatu varmistamalla, että markkinoilla käytössä olevat kasvinsuojeluaineet ovat asianmukaisesti käytettyinä tehokkaita ja käyttötarkoitukseensa sopivia eivätkä aiheuta haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle tai kohtuutonta haittaa ympäristölle.

Esityksen perustelujen mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyyn liittyvä valmistelu ja päätöksenteko perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan asiantuntemukseen. Järjestelmän on oltava sekä tehokas että toiminnallisesti laadukas, ja sen käytettävissä on oltava asianmukaiset riittävät voimavarat. Lisäksi järjestelmän tulee olla joustava siten, että se voidaan sopeuttaa alan tuleviin ja muuttuviin tarpeisiin.

Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmäksi ehdotetaan ns. keskitettyä vaihtoehtoa, jossa Elintarviketurvallisuusvirasto päättäisi valmisteen hyväksymisestä kuultuaan ensin tarvittaessa eri arviointitahoja. Nykyisin päättävänä elimenä toimii torjunta-ainelautakunta. Esityksen perusteluissa nykyisen menettelyn haittoina on tuotu esiin käsittelyn hitaus sekä koordinoinnin ja strategisen kehittämisen vaikeus. Lautakunnassa ovat edustettuina samat tahot, jotka ovat omalta osaltaan jo antaneet lausuntonsa asiassa. Tästä aiheutuu epäselvyyttä riskinarvioinnin ja riskinhallinnan väliseen rajaukseen.

Kun torjunta-ainelautakunta lakkautetaan, maa- ja metsätalousministeriö asettaa neuvottelukunnan seuraamaan kasvinsuojeluaineita koskevien asioiden kehitystä, antamaan lausuntoja ja tekemään asiaa koskevia esityksiä ja aloitteita. Valiokunta korostaa neuvottelukunnan merkitystä muun muassa hyväksymisjärjestelmän toimivuuden seurannan kannalta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maamme kasvituotannon tulee olla kilpailukykyistä EU:n markkinoilla. Kilpailukyvyn kannalta tuotantopanosten hinnoilla ja niiden saatavuudella on suuri merkitys. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että kasvinsuojeluaineet ovat maassamme usein kalliimpia kuin muissa EU-maissa, mikä johtuu muun ohella siitä, että maamme markkinat ovat pienet. Markkinoiden pienuudesta johtuen ongelmana on myös se, että eräillä aloilla, joilla viljelyalat ovat pienet maassamme, kasvinsuojeluaineita ei ole saatavissa.

Avomaan vihannesviljelyn yhteenlaskettu pinta-ala oli valiokunnan saaman selvityksen mukaan 8 400 hehtaaria vuonna 2005. Marjoja viljeltiin vuonna 2005 yhteensä 6 881 hehtaarin alalla ja hedelmiä 679 hehtaarin alalla. Kasvihuonevihannestuotannon pinta-ala oli noin 240 hehtaaria ja vastaavan kukkatuotannon ala 160 hehtaaria. Viljelyalat Suomessa ovat kasvinsuojeluaineita valmistavien yritysten sekä maahantuojien kannalta niin pienet, että läheskään kaikkia näiden kasvien kasvinsuojeluun soveltuvia valmisteita ei Suomessa rekisteröidä näillä kasveilla käytettäviksi.

Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2005 Suomen metsätaimitarhojen kasvihuone- ja avomaa-alan yhteenlaskettu pinta-ala oli 120 hehtaaria. Metsätaimitarhoilla ongelmana on kasvinsuojeluaineiden tehoainevalikoiman ja valmisteiden saatavuuden supistuminen. Siten uusien metsätaimitarhoille soveltuvien valmisteiden markkinoilletulo ei saa vaikeutua entisestään. Valiokunta tulee jäljempänä ehdottamaan muutoksia kasvinsuojeluaineista ehdotettuun lakiin, jotta hyväksymismaksujen alentaminen tulee mahdolliseksi myös metsänviljelyaineiston osalta.

Nykyisin kasvinsuojeluaineista ja niin sanotuista muista torjunta-aineista kerätään valtiolle valmisteen rekisteröintiä haettaessa suoritettava hakemusmaksu, joka on 840 euroa valmisteelta, sekä vuosittainen veroluonteinen maksu, joka on 3,5 prosenttia valmisteiden myynnin arvosta. Tämä veroluonteinen maksu on valtiosääntöoikeudellisesti vero, ja sen osalta on säädösteknisesti otettava huomioon mitä verosta on perustuslaissa säädetty.

Perustuslain 81 §:n 2 momentin mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Esityksen mukaan kansallisen valmistehyväksynnän hakeminen olisi maksullista samoin kuin tätä hyväksymistä koskevat muutokset. Maksut viranomaisten suoritteista määräytyisivät valtion maksuperustelain (150/1992) mukaan.

Valtion maksuperustelain 6 §:n mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo), mutta maksu voidaan myös määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen on perusteltua syytä muun muassa terveyden- ja sairaanhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä. Edelleen maksu voidaan erityisestä syystä määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Esityksessä on todettu, että perittävistä maksuista ja niiden suuruudesta säädettäisiin maksuperustelain nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Pienimenekkisten, lähinnä puutarhatuotannossa käytettävien kasvinsuojeluaineiden saatavuuden turvaamiseksi laissa säädettäisiin niiden hyväksymisestä perittävästä alennetusta maksusta. Alennus vaihtelisi viljelyalan perusteella 50—80 prosenttiin. Maksualennuksilla on tarkoitus turvata pienimenekkisten ja uusien erikoisvalmisteiden tulo markkinoille. Lisäksi olisi mahdollista hakea hyväksyntää vastavuoroisesti, jolloin jossakin muussa maassa kasvinsuojeluainedirektiiviin mukaisesti hyväksytty valmiste hyväksyttäisiin Suomessa ilman uutta arviointia edellyttäen, että valmistetta koskevat tutkimukset on tehty Suomessa tai muualla, missä maatalous-, kasvinsuojelu- ja ympäristöolot ovat samankaltaiset. Kasvihuoneissa olosuhteet katsotaan samanlaisiksi koko Euroopan alueella.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksella ei ole haitallisia vaikutuksia pienimenekkisten valmisteiden rekisteröintiin. Ehdotus ei saa vähentää pienimenekkisten aineiden rekisteröintiä Suomen markkinoille ja siten vaikeuttaa kasvinsuojelua erikoiskasvien tuotannossa. Uusien pienimenekkisten valmisteiden hinnat eivät myöskään saa nousta liiaksi siten, ettei olisi kannustinta siirtyä uusien, mahdollisesti entistä tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien valmisteiden käyttöön.

Valiokunta edellyttää, että kasvinsuojeluaineista annettavan lain vaikutuksia erityisesti kasvinsuojeluaineiden tarjontaan seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2008 loppuun mennessä. (Valiokunnan lausumaehdotus).

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä ehdotettavin muutoksin.