Yleisperustelut
Esityksen yleisperustelujen mukaisesti valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että vastuu kasvinsuojelusäännösten
noudattamisesta on EU:n sisäisessä kaupassa ensisijaisesti
tuottajalla ja markkinoijalla. Kun unioniin kuulumattomista maista
tuotavat kasvit ja kasvituotteet tarkastetaan yhteisön
rajoilla ennen tuonnin hyväksymistä, EU:n sisällä liikkuvaan
tavaraan kohdistetaan markkinavalvontana kasvinterveystarkastuksia
ainoastaan pistokokein.
Esityksen perusteluissa on myös todettu, että tarkastuksilla
sekä kaikkein riskialttiimpien kasvien ja kasvituotteiden
tuontikielloilla ja tuonnin rajoituksilla on pystytty estämään
tai ainakin hidastamaan eräiden sellaisten vaarallisten kasvintuhoojien
leviämistä, jotka ovat yleistyneet muualla Euroopassa.
Joitakin meillä ennestään esiintymättömiä,
varsinkin kasvihuoneviljelmien kasvintuhoojia on löytynyt,
mutta niiden esiintymät on pystytty hävittämään
kasvinsuojelulaissa säädettyjen valtuuksien nojalla.
Esityksestä käy ilmi, että vuoden
1997 alun jälkeen maamme viljelmillä on annettu
vuoden 2000 loppuun mennessä yhteensä yli 700
kasvintuhoojien torjuntamääräystä.
Suuri osa niistä on koskenut perunan vaaleaa rengasmätää ja
keltaperuna-ankeroista. Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain
varattu määräraha kasvinsuojelulain edellyttämien
toimenpiteiden ja kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Vuoden
1997 alusta vuoden 2000 loppuun mennessä korvauksia on
maksettu yhteensä 5,89 miljoonaa euroa yhteensä 930
tapauksessa. Korvauspäätösten lukumäärä on
suurempi kuin torjuntamääräysten lukumäärä,
sillä samaan tapaukseen on voinut liittyä useampi
maksatuskerta.
Yhteisölainsäädäntö säätää velvollisuuden varustaa
tietyt kasvit, kasvituotteet ja muut tavarat, joiden mukana kasvintuhooja
voi helposti levitä, yhteisön tarkemmin määrittelemällä todistuksella
tuotaessa tällaisia tavaroita yhteisön alueelle
ja siirrettäessä niitä yhteisön
sisällä. Sisämarkkinakaupassa edellytetään
pääsääntöisesti kasvipassin
käyttöä. Siirrettäessä tavaroita
yhteisön sisällä tällaiset tavarat
tarkastetaan vain pistokokein.
Esityksen tarkoituksena on uudistaa ja ajanmukaistaa kasvinsuojelulainsäädäntöä ottaen
huomioon
käytännössä esiin tulleet muutostarpeet
sekä yleisen lainsäädännön
muutoksista, kuten uudesta perustuslaista, aiheutuvat vaatimukset.
Esityksen perustelujen mukaan erityistä huomiota on kiinnitetty
valvonnan asianmukaiseen järjestämiseen ja käytännössä esiintyneiden
lainsäädännön rikkomusten ehkäisemiseen sekä valvontaa
koskevien säännösten selkeyttämiseen
ja ajanmukaistamiseen. Keskeisenä keinona lainsäädännön
tavoitteiden toteuttamiseksi laissa ehdotetaan säädettäväksi
kasvinsuojelurekisteristä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 3 momentista poistettavaksi lauseen "ja
mihin toimenpiteisiin niiden torjumiseksi tulee ryhtyä".
3 §.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 kohtaan sisältyvää määritelmää tarkennettavaksi
siten, etteivät mitkään kasvinsuojeluvalvonnan
piiriin kuuluvat elävät kasvit tai niiden osat
jäisi lain ulkopuolelle. Lisäksi valiokunta ehdottaa
pykälän 4 kohtaa täsmennettäväksi
maininnalla siitä, että kasvipassin käyttöoikeuden
myöntää kasvinsuojeluviranomainen. Pykälän
10 kohtaan valiokunta ehdottaa teknistä täsmennystä.
4 §.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 3 momentissa mainittavaksi, että rekisteröinnin
edellytykset täyttävällä toimijalla
on oikeus tulla rekisteröidyksi.
7 §.
Pykälän 2 momentin mukaan maahantuojan olisi
tehtävä ilmoitus joko Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle
tai asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.
Mahdollisimman tehokkaan valvonnan kannalta valiokunta pitää tärkeänä,
että kaikki ilmoitukset tehdään samalle
viranomaiselle. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän
2 momenttia muutettavaksi niin, että ilmoitus maahantuonnista
tehtäisiin ainoastaan Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle.
8 §.
Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon valiokunta ehdottaa
pykälän poistamista. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan ehdotetun pykälän sisältämät
asetuksenantovaltuudet sisältyvät riittävässä määrin
lakiehdotuksen 12 §:ään.
11 (12) §.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin
luettelo niistä toimenpiteistä, määräyksistä,
kielloista, ehdoista ja rajoituksista, joista voidaan antaa tarkempia
säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella, muotoillaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyn
mukaisesti. Valiokunta katsoo, että asetuksenantovaltuus
tulee säilyttää maa- ja metsätalousministeriöllä,
sillä kysymys on yksityiskohtaisista ja teknisluontoisista
säännöksistä, jotka ovat tiukasti
sidottuja Euroopan yhteisön kasvinterveyttä koskevaan
lainsäädäntöön. Koska tällaisia
asetuksia annettaessa ei ole olemassa merkittävää kansallista
harkintavaltaa, ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa asetuksenantovaltaa valtioneuvostolle.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
pykälän 3 momentista poistettavaksi maininnan
siitä, että toimivalta voitaisiin siirtää maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella tullilaitokselle.
Lisäksi valiokunta ehdottaa momenttiin tehtäväksi
lisäyksen, joka mahdollistaisi sen, että Kasvintuotannon
tarkastuskeskus voisi ryhtyä toimenpiteisiin heti, kun on
syytä epäillä kasvintuhoojan esiintymistä.
Valiokunta ehdottaa pykälän 4 momenttiin tehtäväksi
teknisen lisäyksen.
15 (16) §.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
1 momenttia täsmennettäväksi valtuutettujen
tarkastajien pätevyysvaatimuksia koskevilta osin. Valtuutetuille tarkastajille
esitetään asetettavaksi myös velvollisuus
esittää tarkastuskohteen niin vaatiessa selvitys
valtuutuksestaan.
23 (24) §.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän viittaus
paloviranomaisiin muutetaan viittaukseksi pelastusviranomaisiin,
sillä ehdotetussa uudessa pelastuslaissa (HE 192/2002
vp) käytetään palo- ja pelastusviranomaisista
tätä pelastusviranomaiset-termiä. Jo
nykyisessä pelastustoimilaissa (561/1999) käytetään
nimitystä pelastusviranomaiset.
25 (26) §.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
2 momentista poistettavaksi viimeisen lauseen "ja tietojen luovuttamisesta".
26 (27) §.
Valiokunta ehdottaa 1 momentissa selvyyden vuoksi todettavaksi,
että kiellossa on aina kyse Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tekemästä päätöksestä
ja
että tällaisesta toimenpiteestä on aina
ilmoitettava viipymättä asianosaiselle.
Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettäväksi
siten, että kiellon peruuttamisesta on aina ilmoitettava
asianosaiselle viipymättä.
27 (28) §.
Viitaten edellä 26 §:n kohdalla ehdotettuun
muutokseen valiokunta ehdottaa 1 momentissa selvyyden vuoksi todettavaksi,
että kiellossa on aina kyse Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen
tekemästä päätöksestä ja
että tällaisesta toimenpiteestä on aina
ilmoitettava viipymättä asianosaiselle.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa
2 momenttia tarkennettavaksi suhteellisuusvaatimuksen mukaisesti
siten, että momenttiin lisättäisiin rekisteristä poistamisen
edellytykseksi myös se, että rekisteristä poistamiseen
johtavan toiminnan virheen tai laiminlyönnin tulee olla
olennainen.
30 (31) §.
Lakiehdotuksen 31 §:ssä säädettäisiin
kasvintuhoojan torjuntapäätöksestä aiheutuvien
kustannusten ja vahinkojen korvaamisesta. Kustannusten ja vahinkojen
korvaamista koskeva pykälän 1 momentin säännös
on kirjoitettu siten, että niin sanottujen hävitettävien
kasvintuhoojien osalta torjuntapäätöksen
viljelijälle aiheuttamat kustannukset ja vahingot korvattaisiin
kokonaan valtion varoista. Niin sanottujen torjuttavien kasvintuhoojien
osalta torjuntapäätöksen viljelijälle
aiheuttamat kustannukset ja vahingot sitä vastoin korvattaisiin
vain osittain. Niin hävitettävien kuin torjuttavienkin
kasvintuhoojien osalta korvauksen edellytyksenä olisi, että kasvi,
josta torjuntapäätöksen kohteena oleva
kasvintuhooja on löydetty, on ollut korvaukseen oikeutetulla
viljelijällä tuotannossa. Ehdotetun muotoilun
mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella
säädettäisiin kasvintuhoojakohtaisesti,
mitkä kasvintuhoojat ovat hävitettäviä tai
torjuttavia kasvintuhoojia ja kuinka suuri osuus jälkimmäisten
osalta kustannuksista ja vahingoista korvataan.
Valiokunta toteaa, että torjuttavien kasvintuhoojien
osalta torjunnassa on kyse sellaisista kasvintuhoojista, joita esiintyy
Suomessa ja jotka aiheuttavat välitöntä tai
välillistä vahinkoa, mutta joita ei ole mahdollista
hävittää. Näin ollen ei ole
tarkoituksenmukaista eikä edes taloudellisesti mahdollista
korvata kaikkia tällaisten kasvintuhoojien torjumisesta
aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi ja viitaten
perustuslakivaliokunnan lausuntoon on tarkoituksenmukaista täsmentää hallituksen
esitykseen sisältyvää ehdotusta siten,
että 1 momentissa todettaisiin, että torjuttavien
kasvintuhoojien torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi
annetun torjuntapäätöksen viljelijälle
aiheuttamia kustannuksia ja vahinkoja ei pääsääntöisesti
korvata, paitsi jos tällaisen kasvintuhoojan leviämisen
estämiseksi on tarkoituksenmukaista korvata osa kustannuksista. Maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin
siitä, millaisten torjuttavien kasvintuhoojien osalta korvaus
maksetaan ja kuinka suuri osa kustannuksista ja vahingosta tällöin
korvataan, kuitenkin vähintään 50 prosenttia
torjuntapäätöksestä aiheutuneista
kustannuksista ja vahingoista.
Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon valiokunta ehdottaa
korjattavaksi 5 momenttiin sisältyvän virheellisen
viittauksen korkolakiin.