Perustelut
Opetuskieli
Pelastusopiston opetuskieli on ehdotuksen 17 §:n
1 momentin mukaan suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin
kielellä ja tarvittaessa muullakin kielellä. Opiskelija
voi 2 momentin perusteella käyttää opiskelijavalinnassa
ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Esityksen perustelujen
mukaan Pelastusopisto järjestää ammatilliseen
tutkintoon johtavaa ja lakiehdotuksen 13 §:ssä tarkoitettua
muutakin koulutusta tarpeen mukaan ruotsin kielellä toteutettavina koulutusohjelmina
ja kursseina. Perusteluista on pääteltävissä,
että jos riittävä määrä ruotsinkielisiä tai
muun kielisiä opiskelijoita tulee kursseille, voidaan opetusta
järjestää myös heidän äidinkielellään.
Sen sijaan yksittäisellä opiskelijalla ei ole
subjektiivista oikeutta vaatia opetusta ruotsin kielellä.
Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan
on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön
sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten
perusteiden mukaan. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan säännöksellä olisi
merkitystä esimerkiksi yhteiskunnallisten palvelujen sekä koulu-
ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE
309/1993 vp, s. 65).
Koska Pelastusopisto on valtakunnan ainoa alan tutkintoon johtava
oppilaitos, on kielten opetuksessa ja opetuskielessä syytä kiinnittää huomiota
perustuslain 17 §:n mukaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen.
Päihdetestaus
Pelastusopiston opiskelija on lakiehdotuksen 24 §:n
1 momentin perusteella velvollinen opiston määräyksestä osallistumaan
terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan
tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta
epäillä, että opiskelija on päihtyneenä opiston
järjestämässä käytännön
työtehtävien harjoittelussa tai työpaikalla
tapahtuvassa harjoittelussa.
Sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n
1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta.
Sillä puututaan myös perustuslain 7 §:ssä turvattuun
henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja rajoitetaan henkilön
itsemääräämisoikeutta.
Perustuslakivaliokunta on poliisilakia ja yksityisyyden suojaa
työelämässä koskevia lakiehdotuksia
käsitellessään katsonut, että huumetestaukselle
on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät
perusteet, jos on perusteltua aihetta epäillä opiskelijan
esiintyvän päihtyneenä koulutuksessa
tai harjoitteluun liittyvässä työssä tai
jos työtehtävä edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta,
itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä tai
työtehtävä voi vaarantaa työntekijän
tai jonkin toisen henkilön henkeä, terveyttä tai
työturvallisuutta. Tavoitteena on torjua opiskelijoiden
ja työntekijöiden keskuudessa päihteiden
käyttöä. Kysymys on opiskelijoiden ja
työntekijöiden sekä viime kädessä myös
muiden henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden suojaamisesta
(PeVL 28/2004 vp, s. 3—4, PeVL
10/2004 vp, s. 2/II). Perustuslakivaliokunnan
arvion mukaan sääntely täyttää perusoikeusrajoituksille
asetettavat täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden
vaatimukset.
Opiskeluoikeuden menettäminen ja kurinpitorangaistus
Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa 1.
lakiehdotuksen 28 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella,
jos hän on antanut Pelastusopistoon pyrkiessään
vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka
olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan. Sääntelyssä on
kielellinen kömmähdys, koska sivulause "joka olisi
voinut estää opiskelijaksi valinnan" koskee vain
salaamista, mutta ei vääriä tai harhaanjohtavia
tietoja. Lisäksi sääntely vaikuttaa kohtuuttoman
ankaralta, koska opiskelija voi säännöksen
sanamuodon mukaan menettää opiskeluoikeutensa
vähäisenkin väärän
tai harhaanjohtavan tiedon perusteella. Valiokunnan mielestä sääntelyä on
tarpeen täsmentää oikeasuhtaisuuden vaatimuksia
paremmin vastaavaksi (PeVL 19/2004 vp,
s. 3—4, PeVL 16/2003 vp, s.
3/I, PeVL 12/2002 vp, s. 3—4).
Opiskelija voi 30 §:n 1 momentin nojalla menettää asumisoikeutensa
opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan,
jos hän on rikkonut opiston asuntolaa koskevia järjestyssäännön määräyksiä.
Tällainen kurinpitorangaistus on oikeasuhtaisuuden
kannalta arveluttava ottaen huomioon, että asumisoikeus
on merkittävä yksilön oikeus. Valiokunnan
mielestä säännöstä on syytä täsmentää esimerkiksi
siten, että asumisoikeuden menettäminen
voi olla seurauksena vasta vakavista tai toistuvista järjestyssääntöjen rikkomisesta
eikä varoitus ole johtanut toivottuun tulokseen (PeVL
8/2006 vp, s. 3/II, PeVL 48/2005
vp, s. 2/I, PeVL 44/2004 vp,
s. 2—3).