Perustelut
Kotirauhan suoja
Työsuojelutarkastus voidaan 1. lakiehdotuksen 9 §:n
nojalla tehdä kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa muutoin
kuin asukkaan pyynnöstä, jos on perusteltua syytä epäillä tiloissa
tehtävästä työstä tai
työolosuhteista aiheutuvan vaaraa työntekijän
hengelle tai olennaista haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen
eikä valvontaa voida muutoin toteuttaa riittävästi.
Ehdotusta on arvioitava perustuslain 10 §:ssä turvatun
kotirauhan suojan kannalta. Lailla voidaan perustuslain 10 §:n
3 momentin mukaan säätää perusoikeuksien
turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin
ulottuvista toimenpiteistä. Ehdotetun sääntelyn
valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa
merkityksellistä on se, voidaanko tarkastuksia pitää perustuslain
10 §:n 3 momentin tarkoittamassa mielessä välttämättöminä "perusoikeuksien
turvaamiseksi".
Mahdollisuus tarkastuksen tekemiseen on lakiehdotuksessa kytketty
kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tehtävän
työn tai vallitsevien työolosuhteiden työntekijän
hengelle tai terveydelle aiheuttamaan vaaraan. Sääntely
toteuttaa perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattua oikeutta elämään
ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Sääntelyllä on
yhteys myös perustuslain 18 §:n 1 momentissa
säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen huolehtia
työvoiman suojelusta. Tarkastuksen edellytyksenä on
välttämättömyysvaatimuksen kannalta
asianmukaisella tavalla se, ettei valvontaa muutoin voida toteuttaa
riittävästi. Lisäksi säännös
edellyttää perusteltua epäilyä vaaran
aiheutumisesta työntekijän hengelle tai terveydelle.
Sääntely ei näiltä osin muodostu
ongelmalliseksi perustuslain 10 §:n kannalta.
Säännöksen sanamuodon perusteella
näyttää siltä, että viranomainen
voisi asukkaan pyynnöstä tehdä tarkastuksen
kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa siitä riippumatta,
täyttyvätkö tarkastukselle säädettävät
yleiset edellytykset, ja että viranomaisen tällaisesta
toimivallasta ei sen vuoksi ole tarpeen säätää lailla
muuten kuin välillisesti. Viranomaisen toimivallan tämänkaltainen
sääntely ei valiokunnan mielestä ole
asukkaan pyyntöönkään perustuessaan
hyvin sopusoinnussa perustuslain 2 §:n 3 momentissa vahvistettuun
oikeusvaltioperiaatteeseen sisältyvän sen vaatimuksen
kanssa, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee
perustua lakiin (vrt. PeVL 19/2000 vp,
s. 3/II, PeVL 37/2005 vp, s. 3).
Asukkaan pyyntöön viittaava maininta on lisäksi
asiallisesti tarpeeton (vrt. esim. PeVL 69/2002
vp, s. 3), sillä nimenomainen pyyntö tarkastuksen
tekemiseen voi jo sellaisenaan muodostaa säännöksessä tarkoitetun
perustellun syyn epäillä työstä tai
työolosuhteista aiheutuvan vaaraa työntekijän
hengelle tai terveydelle. Maininta asukkaan pyynnöstä tulee
näiden seikkojen vuoksi poistaa pykälästä.
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin
viranomaiselle
Työsuojeluviranomainen voi 1. lakiehdotuksen 12 §:n
1 momentin nojalla käyttää apunaan ulkopuolista
asiantuntijaa valvonnan kannalta merkityksellisen seikan
selvittämisessä. Asiantuntijalla on 4 §:ssä tarkoitetut
oikeudet siinä laajuudessa kuin työsuojeluviranomainen
asiantuntijalle osoittaa kutakin tapausta varten yksilöidyssä valtakirjassa.
Ehdotettu sääntely mahdollistaa julkisen hallintotehtävän
antamisen muulle kuin viranomaiselle. Perustuslain 124 §:n
mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa
muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se
on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi
eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän
hallinnon vaatimuksia.
Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen tarkastustehtävässä voi
joissakin tapauksissa olla esimerkiksi valvonnan kohteina oleviin
seikkoihin liittyvien ammatillisten ja teknisten erityispiirteiden
vuoksi tarkoituksenmukaista (PeVL 40/2002
vp, s. 3/I). Asiantuntijaa voidaan esityksen
perustelujen mukaan tarvita esimerkiksi työpaikalla tai
tuotteessa olevan erityisen seikan selvittämiseen. Tältä osin
ehdotetusta sääntelystä ei ole perustuslain
124 §:n kannalta huomautettavaa.
Perustuslakivaliokunta on katsonut oikeusturvan ja hyvän
hallinnon vaatimusten turvaamisesta voitavan huolehtia tarkastustoiminnan
kaltaisessa tosiasiallisessa toiminnassa muun muassa tarkastustehtäviä suorittavien
henkilöiden sopivuuden ja pätevyyden avulla (PeVL
40/2002 vp, s. 3/II). Valiokunnan mielestä lakiehdotusta
on aiheellista täydentää maininnalla
asiantuntijan pätevyysvaatimuksista tai kelpoisuusehdoista.
Ulkopuolisella asiantuntijalla ei 12 §:n 1 momentin
perusteella ole oikeutta suorittaa tehtäväänsä 9 §:n
tarkoittamassa kotirauhan piiriin kuuluvassa tilassa muutoin kuin
yhdessä tarkastajan kanssa.
Perustuslain 124 §:ssä kielletään
merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien
tehtävien antaminen muulle kuin viranomaiselle. Merkittävänä julkisen
vallan käyttönä on pidettävä esimerkiksi
itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja
tai puuttua muuten merkittävällä tavalla
yksilön perusoikeuksiin (HE 1/1998 vp,
s. 179/II, ks. myös PeVL 28/2001
vp, s. 5—6 ja PeVL 46/2001
vp, s. 4—5).
Perustuslakivaliokunta on katsonut ulkopuolisen asiantuntijan
asunnon tarkastamisvaltuuden merkitsevän oikeutta puuttua
merkittävällä tavalla perustuslaissa
jokaiselle turvattuun kotirauhan suojaan. Valiokunta ei sen sijaan
ole nähnyt estettä säätää viranomaiskoneiston
ulkopuolelta nimetyn toimielimen oikeudesta avustaa tarkastuksen
toimittamisessa (PeVL 46/2001 vp, s.
5/I). Säännöstä on
tältä osin asianmukaista tarkentaa siten, että asiantuntijalla
on lain 9 §:n tarkoittamassa paikassa oikeus ainoastaan
avustaa tarkastajaa.
Työsuojeluviranomaisen apuna toimivaan asiantuntijaan
sovelletaan 12 §:n 3 momentin perusteella hallintolakia
ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia.
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan
oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen
varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää,
että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon
yleislakeja ja että asioita käsittelevät
toimivat virkavastuulla (PeVL 33/2004 vp,
s. 7/II). Ehdotetussa säännöksessä mainittuja
hallinnon yleislakeja — samoin kuin kielilakia — sovelletaan
niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten
määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta
koskevien säännösten nojalla myös
yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
Julkista valtaa käyttävän henkilön
rikosoikeudellisesta virkavastuusta on säädetty
rikoslain 40 luvun 11 §:n 5 kohdassa (ks. PeVL
16/2004 vp, s. 7/I). Lakiin ei siten
enää nykyisin ole perustuslain 124 §:n
takia välttämätöntä sisällyttää ehdotetun
kaltaista viittausta hallinnon yleislakeihin. Jos sellaista esimerkiksi
sääntelyn selkeyden vuoksi kuitenkin pidetään
tarpeellisena, on viittauksen syytä olla vastakohtaispäätelmän
välttämiseksi kattava. Tämän
vuoksi momentissa on aiheellista mainita myös kielilaki.
Tietojensaantioikeus
Työsuojeluviranomaisella ja tarkastajalla on 1. lakiehdotuksen
4 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella oikeus valvonnan
toteuttamiseksi ja valvonnan edellyttämässä laajuudessa
saada työnantajalta valvontaa varten muitakin tarpeellisia
tietoja kuin momentin edeltävissä kohdissa on
nimenomaisesti mainittu. Oikeus voidaan 12 §:n
1 momentin nojalla myöntää työsuojeluviranomaisen
antamassa yksilöidyssä valtakirjassa myös
ulkopuoliselle asiantuntijalle.
Ehdotuksessa on kysymys ensisijaisesti muista kuin perustuslain
10 §:n 1 momentissa turvatun henkilötietojen suojan
kannalta merkityksellisistä tiedoista. Perustuslakivaliokunta
on pitänyt tällaisenkin sääntelyn
yhteydessä asianmukaisena, että viranomaisen tietojensaantioikeus ulotetaan
vain sen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiin
tietoihin (PeVL 9/2004 vp, s. 6, PeVL
45/2004 vp, s. 4/II, PeVL 4/2005
vp, s. 4/II). Sääntelyä on
asianmukaista tarkistaa niin, että 4 §:n 1 momentin
8 kohdan mukainen tietojensaantioikeus ulottuu vain valvonnan kannalta
välttämättömiin tietoihin.