Perustelut
Suomalaiset yliopistot toimivat osana Euroopan korkeakoulutus-
ja tutkimusaluetta. Ollakseen kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja
kyetäkseen hankkimaan toiminnalleen myös kansainvälistä rahoitusta
yliopistojen on voitava osallistua nykyistä monimuotoisempaan
kansainväliseen yhteistyöhön. Valiokunta
yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa todettuun siitä,
että koulutus- ja tutkimuspalvelujen kansainvälinen
kaupallinen hyödyntäminen on olennainen osa yliopistojen
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista. Yliopistojen tutkimustulosten
kaupallinen hyödyntäminen ja muu yliopistolaissa
yliopistojen tehtäväksi säädetty
yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen
onnistuu paremmin, jos edistetään yliopistojen
tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan tulosten muokkaamista
kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi ja liiketoiminnaksi.
Yliopistot ovat toivoneet taloudellista itsenäisyyttä.
Hallituksen esityksellä parannetaan taloudellisia
toimintamahdollisuuksia. Valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen
on tehty 270 000 euron varaus, jolla yliopistot voivat hankkia
edellä mainittuun tarkoitukseen perustettujen yhtiöiden
osakkeita. Tässä tilanteessa hallituksen esityksessä ehdotettu
joustavuus on tarkoituksenmukainen, ja toisaalta myös voimassa
oleva perustuslaki asettaa rajoituksia taloudellisen autonomian
lisäämiselle voimakkaasti. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia
siitä, että uudistuksen jälkeenkin julkisen
perustutkimuksen ja opetuksen asema säilyy.
Yliopistot ovat katsoneet, että taloudellisen itsehallinnon
puutteet haittaavat yliopistojen menestymistä nimenomaan
niiden ydintehtävissä, joita ovat edistää tieteellistä ja
taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa
korkeinta opetusta sekä toimia maailman yliopistoyhteisön
kilpailukykyisinä jäseninä. Suomalaisen
yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä,
että yliopistot kykenevät edelleen tarjoamaan
tasa-arvoiset koulutuspalvelut ja että yliopistot pystyvät
toimimaan alueidensa kehityksen kannalta keskeisen innovaation siirron
moottoreina.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on, että yliopistot
voisivat yksin tai muiden kanssa perustaa osakeyhtiöitä tutkimuksen
ja taiteellisen toiminnan tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi
sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Toiminnasta koituvat tulot voitaisiin ohjata vuosittain talousarviossa
päätettävällä tavalla
suoraan yliopistojen käyttöön. Valiokunta
pitää myönteisenä, että yliopistot
saavat nykyistä laajemmat mahdollisuudet erottaa maksullisen
palvelutoiminnan osia yliopistojen muusta toiminnasta poikkeavin
periaattein yhtiömuotoisiksi kokonaisuuksiksi.
Vaikka yliopistojen taloushallinnollinen luonne valtion tilivirastoina
on toimiva ja hyvin perusteltu järjestelmässä,
jossa valtion rahoitus omistajana on ensisijainen, voidaan yliopistojen taloudellista
liikkumavaraa lisäämällä kasvattaa niiden
edellytyksiä suorittaa perustehtäväänsä ja menestyä myös
kansainvälisessä kilpailussa entistä tehokkaammalla
tavalla.
Mahdollisuus perustaa osakeyhtiöitä tuo yliopistoille
myös haasteen taloushallinnon hoitamisessa. Uusi järjestelmä edellyttää,
että yliopistot huolehtivat asianmukaisella tavalla yliopistoyhtiöissä valtion
osakasvallan käyttämisestä ja omistajapolitiikan
toteuttamisesta. Yliopistolta edellytetään valmiuksia
laatia ja analysoida liiketoimintasuunnitelmia ja yritysten taloudellista
raportointia sekä huolehtia liiketoimintaan liittyvästä riskien
hallinnasta ja myös yliopistoyhtiöiden ja yliopistojen
virasto- ja laitostoiminnan välisen rajapinnan asianmukaisuudesta.
Yliopistojen oman sisäisen valvonnan tehostaminen on tämänkin
uudistuksen vuoksi ensisijaisen tärkeää,
mutta valiokunta korostaa myös opetusministeriön
roolia yhtiötoiminnan ohjaajana ja valvojana. Valiokunta
painottaa, että toimivalta itsenäiseen valtion
osakasvallan käyttöön edellyttää yliopistoilta
myös toimintaan liittyvien riskien hallinnoinnin asianmukaista
järjestämistä ja valmiuksia yritystoiminnan
hoitamiseen.
Yliopistojen taholta on tuotu esiin epäkohtana se,
että Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla
on niiden historiallisista tekijöistä johtuen rahastoja,
mutta muilla yliopistoilla ei ole tähän mahdollisuutta.
Tämän on todettu aiheuttavan taloudellista epätasa-arvoisuutta
yliopistojen kesken.
Sivistysvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että lakiuudistuksen
vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa ryhdytään
toimenpiteisiin.
Yliopistoille annetut lahjoitukset.
Tuloverolain 57 §:n mukaan muun muassa suomalaiselle
yliopistolle tehty rahalahjoitus on vähennyskelpoinen,
jos lahjoituksen suuruus on enintään 25 000 euroa.
Valiokunta huomauttaa, että tällaista enimmäisrajoitusta
ei ole, jos vastaavanlainen rahalahjoitus tehdään
suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä edistävään
tarkoitukseen. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena,
että selvitetään mahdollisuudet poistaa
tiedettä tai taidetta edistävään
tarkoitukseen tehtyä rahalahjoitusta koskeva verovähennyksen
yläraja.