Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 36/2002 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä, opetusministeriö
varapuheenjohtaja Jorma Turunen, aikuiskoulutusneuvosto
lehtori, opettajakunnan sihteeri Raimo Rask, Snellman-korkeakoulu
pääsihteeri Jyrki Ijäs, Suomen Kansanopistoyhdistys ry
puheenjohtaja Paula Yliselä, Opintokeskusseura
pääsihteeri Seppo Niemelä, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annettua lakia siten, että vapaan sivistystyön oppilaitos voi erityisestä syystä olla myös muu oppilaitos kuin laissa mainittu kansalaisopisto, kansanopisto, opintokeskus, liikunnan koulutuskeskus tai kesäyliopisto. Tällaisen muun vapaan sivistystyön oppilaitoksen valtionrahoitukseen sovellettaisiin pääasiassa sen toiminnan kannalta soveltuvan vapaan sivistystyön oppilaitosmuodon rahoitusperusteita, tässä tapauksessa kansanopiston valtionosuuden perusteita sisäoppilaitosmuotoisuutta lukuun ottamatta.
Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Snellman-korkeakoulun rahoituksellisen aseman vakiinnuttamista on selvitelty vuosia. Esillä ovat olleet aseman ja talouden järjestäminen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tehtävien kautta vapaan sivistystyön mukaiseksi koulutukseksi sekä yliopisto- tai ammattikorkeakouluyhteistyön kehittäminen. Hallitus ehdottaa Snellman-korkeakoulua koskevan rahoitusperustan sisällyttämistä vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Valiokunta voi hyväksyä eräin muutoksin ehdotetun mallin, jotta Snellman-korkeakoulun rahoituksellinen asema voidaan vakiinnuttaa. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että Snellman-korkeakoulussa tapahtuvan opiskelun yhteiseksi tavoitteeksi on määritelty perustan luominen ihmisen kokonaisvaltaiselle sivistykselle ja elinikäiselle kehitykselle sekä ihmisen herättäminen aktiiviseksi opiskeluprosessissa samoin kuin tiedostamaan mahdollisuutensa itsensä kasvattajana.
Valiokunta on huolissaan myös siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoituksellinen asema heikkenee tässä tapauksessa, kun lain piiriin sisällytetään uusi oppilaitos. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoituksen turvaamisesta lainmuutoksen jälkeen ja ehdottaa tätä koskevaa lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunta toteaa, että Snellman-korkeakoulun opettajankoulutusta järjestetään steinerpedagogisen koulutuksen opettajatarpeisiin.
Hallituksen esittämä säännös vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluvasta toiminnasta avaa sanamuodoltaan mahdollisuuden myös muille, kuin ns. perinteisille vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoille. Valiokunta ei pidä kuitenkaan mahdollisena, että vapaata sivistystyötä koskevaan lainsäädäntöön sisällytetään tämän lisäksi uusia oppilaitoksia, vaan tämän tulee jäädä ainoaksi vapaan sivistystyön varsinaisten rahoituskohteiden ulkopuoliseksi tahoksi. Valiokunta ehdottaakin 2 §:ää muutettavaksi niin, että lain soveltaminen laajennetaan koskemaan vain Snellman-korkeakoulua ja edellyttäen, että koulun ylläpitäjälle on myönnetty lain 4 §:n mukainen ylläpitämislupa. Tämän johdosta pykälään ehdotetaan uutta 7 momenttia.
Edellä 2 §:ään tehdyn muutoksen johdosta tehdään vastaavat muutokset 8, 9 ja 11 §:ään.
Ottaen huomioon lakiehdotuksen käsittelyaikataulun valiokunta ehdottaa voimaantulon ajankohdan jättämistä auki.
Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja
että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) seuraavasti:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) (poist.) 8 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta ja 9 §:n 1 momentti,
sellaisena kuin niistä 9 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto on laissa 1390/2001, sekä
lisätään 2 §:ään uusi 7 momentti, 8 §:n 1 momenttiin uusi 5 kohta ja 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi muutettuna mainitussa laissa 1390/2001 uusi 7 momentti, jolloin nykyinen 7—10 momentti siirtyvät 8—11 momentiksi, seuraavasti:
Lain piiriin kuuluva toiminta
(1 mom. poist.)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tätä lakia sovelletaan lisäksi Snellman-korkeakoulun ylläpitäjälle lain 4 §:n nojalla myönnetyn oppilaitoksen ylläpitämisluvan mukaiseen toimintaan. (Uusi)
Valtionosuuden laskennallinen peruste
Vapaan sivistystyön oppilaitosten vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan:
(3 ja 4 kohta kuten HE)
5) edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa kertomalla asianomaiselle oppilaitokselle vahvistetuilla opiskelijaviikkojen määrällä oppilaitokselle suoritetta kohden määrätty yksikköhinta siten kuin jäljempänä säädetään.
Valtionosuuden määrä
Kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia sekä opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle 65 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä. Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.
Yksikköhinta
Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun (poist.) oppilaitoksen yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhintaa voidaan korottaa vuokratilojen osalta siten kuin 11 momentissa säädetään kansanopistoista ja liikunnan koulutuskeskuksista sekä koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Arvonlisäveron osalta noudatetaan lain 13 a §:n säännöksiä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan (poist.) päivänä (poist.) kuuta 2002.
(2 mom. kuten HE)
Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila
Hallituksen esityksessä HE 36/2002 vp ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annettua lakia yhden oppilaitoksen takia. Esitetty lainmuutos toisi sivistystyön lain piiriin yksittäisen oppilaitoksen, joka ei täytä yhdenkään vapaan sivistystyön laissa nyt mainitun työmuodon edellytyksiä. Tämä ennakkotapaus saattaisi avata vastaisuudessa mahdollisuuden monille muillekin yksittäisille oppilaitoksille, organisaatioille ja yhteisöille, jotka pyrkivät saamaan vapaan sivistystyön lain piiriin sellaistakin toimintaansa, joka ei täytä vapaan sivistystyön tunnusmerkkejä. Esimerkiksi opettajankoulutus ei sisälly näihin tehtäviin ja on lain piiriin kuuluvilta kansanopistoilta kielletty. Lainsäädäntöä ei tulisi sopeuttaa yksittäisiin tapauksiin, vaan luoda perusteet siihen, että kaikkia alan toimijoita tarkastellaan yhtäläisesti ja tasavertaisesti.
Kun vapaan sivistystyön lain 1 §:ssä korostuu vapaalle sivistystyölle ominainen tehtäväkokonaisuus, niin Snellman-korkeakoulun hyväksyminen lain piiriin toisi mukaan lähinnä peruskouluikäisten opettajankoulutusta toteuttavan oppilaitoksen. Esityksen mukaan kyseiselle oppilaitokselle maksettaisiin valtionosuus kansanopistoja koskevien säännösten mukaisesti, mikä tulisi mahdollisesti rasittamaan kansanopistojen käyttörahoitusta. Snellman-korkeakoulun tarjoama opettajankoulutus tulee rahoittaa siten kuin muukin opettajankoulutus. Vapaasta sivistystyöstä annettu laki ei voi toimia opettajankoulutuksen rahoituskanavana.
Snellman-korkeakoulun sisällyttäminen vapaan sivistystyön lain piiriin on ongelmallinen, ja siksi sen rahoitusta tulee tulevaisuudessa käsitellä niin, että se on vapaan sivistystyön rahoituksen ulkopuolella. Snellman-korkeakoulua ei tule sisällyttää vapaan sivistystyön lain piiriin.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että lakiehdotus hylätään.