Yleisperustelut

Hallitus esittää, että Kansallisgalleriasta muodostetaan itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka olisi valtion budjettitalouden ulkopuolinen organisaatio. Tavoitteena on, että Kansallisgallerian palvelut monipuolistuvat ja että ne vahvistavat kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä edistää tulevan Kansallisgallerian toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia kehittyä vahvaksi kansallisen ja kansainvälisen kulttuurikentän toimijaksi. Valiokunta katsoo, että lisääntyvä toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys luo hyvät edellytykset järjestää taidemuseon toiminta nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä myös täydentävää hallituksen esitystä, jossa rahankeräyslain muutoksella varmistetaan, että Kansallisgallerialla olisi mahdollisuus toimeenpanna rahankeräyksiä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin.

Kansallisgalleriasta tulee lainsäädännöllä perustettu julkisoikeudellinen laitos ja itsenäinen oikeushenkilö, jonka oikeuskelpoisuudesta ja tehtävistä säädetään lailla. Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 1 §:n mukaan kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen valtakunnallisena museona toimiva Kansallisgalleria. Se on maamme tärkein ja suurin kuvataiteen alan kulttuuri- ja taidelaitos. Valiokunta korostaa, että Kansallisgallerian keskeisin tehtävä on ylläpitää ja kartuttaa sen kokoelman muodostavaa valtion omistamaa kansallisomaisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansallisgalleria toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja edistää toiminnallaan kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.Taiteen kautta museo ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää luovaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kansallisgallerian perusrahoitus on turvattu valtion varoilla. Kansallisgallerian toiminta vuokria lukuun ottamatta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Vuodelle 2014 hallitus esittää Kansallisgallerian toimintaan 12,573 milj. euroa. Museon toimintamahdollisuuksia pyritään kehittämään myös oman varainhankinnan kautta, jotta varmistetaan kansallisomaisuutemme säilyminen ja sen saattaminen kansalaisten nähtäville. Positiivisten elämysten tuottaminen monipuolisesti tulee korostumaan museon toiminnassa enenevässä määrin. Tämä on välttämätöntä niin nuorten ikäluokkien innostamiseksi museoiden vakituisiksi vierailijoiksi kuin muutenkin kävijämäärien turvaamiseksi. Tämä edellyttää jatkuvaa toimintatapojen uudistamista ja uusien toimintojen kehittämistä. Samalla edelleen lisääntyvä tunnettuus ja elävä museoympäristö, jossa kansalaisilla on taiteeseen liittyen mahdollisuus monenlaisiin elämyksiin, lisää kansallisaarteidemme arvostusta.

Kansallisgallerian toiminnan kokonaisrahoitus muodostuu valtion perusrahoituksen ohella maksullisesta toiminnasta, vuokrista ja käyttökorvauksista sekä avustuksista. Valtion suora rahoitus Kansallisgallerialle on noin 80 prosenttia Kansallisgallerian kokonaisrahoituksesta, mutta tarkoituksena on lisätä Kansallisgallerian mahdollisuuksia toimintansa tukemiseen muullakin varainhankinnalla. Valiokunta painottaa, että varainhankinnan avulla Kansallisgalleria voi kartuttaa kokoelmaansa sekä vahvistaa ja vakauttaa taloudellista tilannettaan, joka parantaa sen toimintojen suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta.

Valiokunta toteaa, että Suomessa varainhankinta taiteellista toimintaa varten ei ole uusi asia. Jo 1800-luvulta lähtien taiteen ja taiteilijoiden tukemiseksi on järjestetty rahankeräystä, ja myös museoiden ystävyysyhdistykset ja tukisäätiöt ovat järjestäneet rahankeräyksiä taideteosten hankkimista varten.

Jotta Kansallisgallerian varainkeräystoiminnan jatkuva luonne otettaisiin huomioon samoin kuin Kansallisgallerian tarve järjestää rahankeräyksiä sen erilaisille toiminnoille, täydentävässä hallituksen esityksessä lisätään rahankeräyslakiin museolle oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Kansallisgallerian rahankeräyslupa rajoittuisi kuitenkin Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien tukemiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että varainkeräys mahdollistetaan lisäksi pääomitukseen vuosiksi 2014—2017. Pääoman keruu ja siihen liittyvä valtion vastinrahoitus vahvistavat tulevan Kansallisgallerian toimintakykyä. Taidemuseolle lahjoituksia tekevien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen määrää on jatkossa pyrittävä kasvattamaan. Kriittinen ajankohta Kansallisgallerian kannalta on uuden organisaation perustamista välittömästi seuraavat vuodet. Museon tulisi tässä tilanteessa olla houkutteleva kohde niille henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan kansallisen taidekokoelman vahvistamista ja museon monipuolisen näyttelytoiminnan jatkumista.

Valiokunta katsoo, että museolla tulisi olla myös ammattimaista markkinointiin ja varainhankintaan keskittyvää asiantuntijaresurssia. Kansallisgallerian itsenäinen asema antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet siihen, että toimintaa voidaan kehittää kansalaisten kannalta positiivisen liiketoiminnan suuntaan ja siten samalla lisätä tämän aikakauden tarpeisiin kehitettyä kulttuuritarjontaa.

Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että julkisoikeudellisena säätiönä toimivan Kansallisgallerian toiminta olisi tuloverolain (1535/1992) 22 §:n mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta. Tämän perusteella valtio kompensoi valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla Kansallisgallerialle aiheutuvat arvonlisäveromenot muista kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä kustannuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitetään, muodostuuko Kansallisgallerian verotuksellinen asema tarkoituksenmukaiseksi mm. muihin taidelaitoksiin verrattuna.