Yleisperustelut
Hallitus esittää, että Kansallisgalleriasta
muodostetaan itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka
olisi valtion budjettitalouden ulkopuolinen organisaatio. Tavoitteena
on, että Kansallisgallerian palvelut monipuolistuvat ja
että ne vahvistavat kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Valiokunta pitää tärkeänä edistää
tulevan Kansallisgallerian toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia
kehittyä vahvaksi kansallisen ja kansainvälisen
kulttuurikentän toimijaksi. Valiokunta katsoo, että lisääntyvä toiminnallinen
ja taloudellinen itsenäisyys luo hyvät edellytykset
järjestää taidemuseon toiminta nykyistä tehokkaammin
ja tarkoituksenmukaisemmin. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä myös
täydentävää hallituksen esitystä,
jossa rahankeräyslain muutoksella varmistetaan, että Kansallisgallerialla
olisi mahdollisuus toimeenpanna rahankeräyksiä.
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosesityksin.
Kansallisgalleriasta tulee lainsäädännöllä perustettu
julkisoikeudellinen laitos ja itsenäinen oikeushenkilö,
jonka oikeuskelpoisuudesta ja tehtävistä säädetään
lailla. Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 1 §:n
mukaan kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen
sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen valtakunnallisena
museona toimiva Kansallisgalleria. Se on maamme tärkein
ja suurin kuvataiteen alan kulttuuri- ja taidelaitos. Valiokunta
korostaa, että Kansallisgallerian keskeisin tehtävä on
ylläpitää ja kartuttaa sen kokoelman
muodostavaa valtion omistamaa kansallisomaisuutta. Valiokunta
pitää tärkeänä, että Kansallisgalleria
toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän
yhteiskunnan kanssa ja edistää toiminnallaan kuvataiteen
yhteiskunnallista vaikuttavuutta.Taiteen kautta museo ottaa osaa
yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää luovaa
hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kansallisgallerian perusrahoitus on turvattu valtion varoilla.
Kansallisgallerian toiminta vuokria lukuun ottamatta siirretään
rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Vuodelle 2014 hallitus esittää Kansallisgallerian
toimintaan 12,573 milj. euroa. Museon toimintamahdollisuuksia pyritään
kehittämään myös oman varainhankinnan
kautta, jotta varmistetaan kansallisomaisuutemme säilyminen
ja sen saattaminen kansalaisten nähtäville. Positiivisten
elämysten tuottaminen monipuolisesti tulee korostumaan
museon toiminnassa enenevässä määrin. Tämä on
välttämätöntä niin
nuorten ikäluokkien innostamiseksi museoiden vakituisiksi
vierailijoiksi kuin muutenkin kävijämäärien
turvaamiseksi. Tämä edellyttää jatkuvaa
toimintatapojen uudistamista ja uusien toimintojen kehittämistä. Samalla
edelleen lisääntyvä tunnettuus ja elävä museoympäristö,
jossa kansalaisilla on taiteeseen liittyen mahdollisuus monenlaisiin
elämyksiin, lisää kansallisaarteidemme
arvostusta.
Kansallisgallerian toiminnan kokonaisrahoitus muodostuu valtion
perusrahoituksen ohella maksullisesta toiminnasta, vuokrista ja
käyttökorvauksista sekä avustuksista.
Valtion suora rahoitus Kansallisgallerialle on noin 80 prosenttia Kansallisgallerian
kokonaisrahoituksesta, mutta tarkoituksena on lisätä Kansallisgallerian
mahdollisuuksia toimintansa tukemiseen muullakin varainhankinnalla.
Valiokunta painottaa, että varainhankinnan avulla Kansallisgalleria
voi kartuttaa kokoelmaansa sekä vahvistaa ja vakauttaa
taloudellista tilannettaan, joka parantaa sen toimintojen suunnitelmallisuutta
ja vaikuttavuutta.
Valiokunta toteaa, että Suomessa varainhankinta taiteellista
toimintaa varten ei ole uusi asia. Jo 1800-luvulta lähtien
taiteen ja taiteilijoiden tukemiseksi on järjestetty rahankeräystä,
ja myös museoiden ystävyysyhdistykset ja tukisäätiöt
ovat järjestäneet rahankeräyksiä taideteosten
hankkimista varten.
Jotta Kansallisgallerian varainkeräystoiminnan jatkuva
luonne otettaisiin huomioon samoin kuin Kansallisgallerian tarve
järjestää rahankeräyksiä sen
erilaisille toiminnoille, täydentävässä hallituksen
esityksessä lisätään rahankeräyslakiin
museolle oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä.
Kansallisgallerian rahankeräyslupa rajoittuisi kuitenkin
Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 2 §:ssä tarkoitettujen
tehtävien tukemiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
sitä, että varainkeräys mahdollistetaan
lisäksi pääomitukseen vuosiksi 2014—2017.
Pääoman keruu ja siihen liittyvä valtion
vastinrahoitus vahvistavat tulevan Kansallisgallerian toimintakykyä.
Taidemuseolle lahjoituksia tekevien yksityishenkilöiden
ja yhteisöjen määrää on
jatkossa pyrittävä kasvattamaan. Kriittinen ajankohta
Kansallisgallerian kannalta on uuden organisaation perustamista
välittömästi seuraavat vuodet. Museon tulisi
tässä tilanteessa olla houkutteleva kohde niille
henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita
tukemaan kansallisen taidekokoelman vahvistamista ja museon monipuolisen näyttelytoiminnan
jatkumista.
Valiokunta katsoo, että museolla tulisi olla myös
ammattimaista markkinointiin ja varainhankintaan keskittyvää asiantuntijaresurssia.
Kansallisgallerian
itsenäinen asema antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet
siihen, että toimintaa voidaan kehittää kansalaisten
kannalta positiivisen liiketoiminnan suuntaan ja siten samalla
lisätä tämän aikakauden tarpeisiin
kehitettyä kulttuuritarjontaa.
Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että julkisoikeudellisena
säätiönä toimivan Kansallisgallerian
toiminta olisi tuloverolain (1535/1992) 22 §:n
mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Yleishyödyllisen
yhteisön toiminta on lähtökohtaisesti
arvonlisäverotonta. Tämän perusteella
valtio kompensoi valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla
Kansallisgallerialle aiheutuvat arvonlisäveromenot
muista kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin
ja toimitilavuokriin sisältyvistä kustannuksista.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että selvitetään, muodostuuko Kansallisgallerian
verotuksellinen asema tarkoituksenmukaiseksi mm. muihin taidelaitoksiin
verrattuna.
Yksityiskohtaiset perustelut
HE 72/2013 vp
1. lakiehdotus
4 §.
Kansallisgalleriaa koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 3
momentin mukaan Kansallisgalleria voi harjoittaa liiketoimintaa,
joka tukee sen
2 §:ssä säädettyjen
tehtävien toteuttamista. Hallituksen esityksen mukaan
Kansallisgallerian 6 §:ssä tarkoitettua
kokoelmaa ei kuitenkaan saa ylläpitää ja
kartuttaa eikä näyttelytoimintaa harjoittaa liiketoiminnan
muodossa. Pykälän 3 momentin muotoilulla on pyritty
estämään se, että Kansallisgalleria
perustaisi lakiehdotuksen
23 §:ssä määriteltyjä tytäryrityksiä hoitamaan valtion
omistuksessa olevan kokoelman ylläpitoa, kartuttamista
tai näyttelytoimintaa. Tarkoituksena on myös ollut,
että Kansallisgallerian kokoelmaa ei tule käyttää taloudellisen
voiton tavoittelemiseksi.
Valiokunta korostaa, että lähtökohtaisesti Kansallisgallerian
kokoelman ylläpitoon, kartuttamiseen ja näyttelytoiminnan
harjoittamiseen liittyvät toiminnot ovat Kansallisgallerian
varsinaista yleishyödyllistä toimintaa erityisesti
sen vuoksi, että Kansallisgallerian kokoelma on valtion
omistuksessa olevaa kansallisomaisuutta. Valiokuntakäsittelyssä on
syntynyt epäselvyyttä 3 momentin sisällöstä ja
Kansallisgallerian toimintamahdollisuuksista säännöksen
valossa. Myös terminologia on ollut omiaan aiheuttamaan
kysymyksen Kansallisgallerian verotuksellisesta asemasta. Valiokunta
toteaa, että tällä lainsäädännöllä sinänsä ei
ratkaista tulevan Kansallisgallerian verotusta koskevia kysymyksiä.
Säännöksen selventämiseksi
valiokunta on muuttanut momentin sanamuotoa siten, että siinä kielletään
Kansallisgallerian kokoelman käyttö toimintaan,
jonka pääasiana on taloudellisen voiton tavoittelu.
Valiokunta toteaa, että myös teatteri- ja orkesterilaissa
sekä museolaissa on nimenomainen maininta siitä,
ettei laitosta ylläpidetä taloudellisen voiton
tavoittelemiseksi. Valiokunta korostaa, että vaihtuvien
näyttelyiden järjestäminen, jolloin mm.
lainataan teoksia yksityisistä kokoelmista, kuuluu 4 §:n
3 momentissa sallitun liiketoiminnan piiriin, kun saatavat tulot
kohdennetaan 2 §:ssä tarkoitetun toiminnan kehittämiseen.
Valiokunnan ehdottama muutos tarkoittaa muun muassa sitä,
että kokoelman ylläpitoa, kartuttamista ja näyttelytoiminnan
harjoittamista ei voi miltään osin ulkoistaa erilliselle
Kansallisgallerian tytär- ja muulle osakeyhtiölle
tai muulle voittoa tavoittelevalle yhteisölle.