Perustelut

Yleistä

Esityksellä selkeytetään työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää, mikä vähentää työttömyysturvan hoitamiseen työ- ja elinkeinotoimistoissa käytettävää aikaa. Näin nykyistä suurempi osa henkilöstöresursseista voidaan käyttää työvoimapalvelujen tarjontaan. Selkeämpi seuraamusjärjestelmä myös lisää työnhakijoiden oikeusturvaa ja edistää heidän yhdenvertaista kohteluaan.

Seuraamusjärjestelmän tarkoituksena on vaikuttaa siten, että työnhakija toimii tavalla, joka edistää hänen työllistymistään. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnhakija saa riittävästi tietoa velvollisuuksistaan ja niiden rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. Kun työnhakija tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, se osaltaan edistää hänen työllistymistään ja estää tietämättömyydestä aiheutuvat etuuden menetykset.

Esitys korostaa työllistymissuunnitelman merkitystä. Suunnitelma olisi aiempaa tarkempi ja sitovampi. Työnhakijan asema paranisi, koska suunnitelma sitoisi työvoimaviranomaisia samalla tavalla kuin työnhakijaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan esittänyt huolensa TE-toimistojen resursseista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy tähän huoleen, koska hyvän työllistymissuunnitelman laatiminen edellyttää, että TE-toimistojen henkilökunnalla on riittävästi aikaa perehtyä asiakkaiden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja elämäntilanteisiin sekä etsiä niihin sopivia ratkaisuvaihtoja.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että esitys kannustaa aktiivisuuteen työnhaussa ja antaa työnhakijalle mahdollisuuden kokeilla sellaista työtä, josta hänellä olisi oikeus kieltäytyä joko ns. ammattitaitosuojan tai työmatkan pituuden perusteella. Nopeampi työllistyminen ei ole pelkästään työnhakijan etu, vaan sillä on myös valtiolle suuri taloudellinen merkitys. Esityksen mukaan työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä säästäisi valtion työttömyysetuusmenoja noin 23 miljoonalla eurolla.

Ulkomaanmatkat

Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaanmatka ei olisi työmarkkinoilla olon este. Nykyisin työnhakija on voinut tehdä päivärahaoikeuttaan menettämättä vuoden aikana yhden tai useamman ulkomaanmatkan, joiden yhteenlaskettu kesto on noin viikko. Rajoitussääntö ehdotetaan poistettavaksi, koska sen tasapuolinen valvonta on käytännössä mahdotonta ja koska nykyisin aktiivinen työnhaku ei edellytä Suomessa olemista. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä säilyisi edelleen Suomessa asuminen.

Valiokunta pitää ulkomaanmatkoja koskevaa muutosta perusteltuna. Asiaan liittyy kuitenkin seikkoja, joihin muutoksen toimeenpanossa ja sen vaikutusten seurannassa on syytä kiinnittää huomiota. EU-kansalaiset voivat tulla oikeutetuiksi työttömyyspäivärahaan Suomessa neljän viikon työskentelyn jälkeen. Ns. perusasetuksen mukaisena periaatteena on, että työskentelymaa vastaa työttömyysturvan kustannuksista kolmen tai viiden kuukauden ajalta, kun henkilö palaa asuinmaahansa. Lainsäädännön muutos saattaa johtaa siihen, että työttömyyspäivärahojen rahoitusvastuut hämärtyvät, jos Suomessa päivärahaoikeuden saanut oleskelee toisessa EU-maassa saaden samanaikaisesti työttömyyspäivärahaa Suomesta. Myös maahanmuuttajia koskien on esitetty huoli siitä, että ulkomaanmatkoja koskevan säännöksen muuttaminen voi johtaa kotoutumisen epäonnistumiseen, jos maahanmuuttaja oleskelee pitkiä aikoja ulkomailla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että kaikki työttömät työnhakijat hakevat aktiivisesti työtä ja ovat Suomen työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä toteutuu parhaiten, kun työnhakusuunnitelmat laaditaan riittävän konkreettisiksi ja niiden noudattamista valvotaan riittävällä tavalla.

Kuntouttava työtoiminta ja työssäolovelvoitteen karttuminen

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan ehdottanut selvitettäväksi työssäolovelvoitteen karttumista työssäolotuntien perusteella ilman viikoittaista vähimmäismäärää ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvalle lyhyestä poissaolosta aiheutuvien seuraamusten tarkoituksenmukaisuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman selvityksen perusteella valiokunta pitää työssäolovelvoitteen nykyistä laskutapaa perusteltuna. Laskutavan muuttaminen pelkästään tehtyihin tunteihin perustuvaksi lisäisi työttömyysturvajärjestelmän monimutkaisuutta sekä toimeenpanoon liittyvää hallinnollista työtä. Esityksellä työssäolovelvoitteen täyttymistä helpotetaan, kun työmarkkinatoimenpiteet ja kuntouttava työtoiminta nykyisestä laista poiketen täyttäisivät työssäolovelvoitetta.

Työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta niiltä päiviltä, joina hän on ollut ilman pätevää syytä poissa työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta, työkokeilusta, yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Poissaolojen seurannasta aiheutuu merkittävästi hallinnollista työtä sekä TE-toimistoille että Kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on jo ryhtynyt selvittämään, miten poissaoloihin liittyvää hallinnollista työtä voitaisiin vähentää. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaan löydetään ratkaisu, jolla voidaan vähentää etuuksien maksamiseen liittyvää byrokratiaa ilman, että se vaikuttaa heikentävästi työnhakijan kannusteisiin osallistua aktiivisesti työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapoliittisen lausunnon antaisi "työvoimaviranomainen", kun voimassa olevan lain mukaan lausunnon antaa työ- ja elinkeinotoimisto. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että lausunnon voisi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu, joka toimii osana työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta. Tarkemmat ohjeet viranomaisten välisestä tehtävänjaosta on tarkoitus antaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeilla.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä on välttämätöntä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus ei täytä näitä vaatimuksia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna, että Työlinja-puhelinpalvelu antaa lausunnon asiassa, johon ei sisälly työvoimapoliittista harkintaa. Tämä nopeuttaa asioiden käsittelyä ja vähentää työtä työ- ja elinkeinotoimistoissa vaarantamatta kuitenkaan asiakkaiden oikeusturvaa. Valiokunta ehdottaa, että perustuslakivaliokunnan huomautusten johdosta laissa yksiselitteisesti säädetään lausunnonantajat ja niiden toimivalta.