Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta maksaa kuntoutusraha osakuntoutusrahana. Lisäksi kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen päivittäistä vähimmäiskestoa ehdotetaan lyhennettäväksi 6 tunnista 4 tuntiin. Osakuntoutusrahaa voitaisiin maksaa, jos kuntoutuja olisi palkkatyössä tai toimisi yrittäjänä. Jos kuntoutuja ei olisi ansiotyössä tai hänen ei olisi mahdollista käyntikertana järjestettävän kuntoutuksen jälkeen mennä töihin, hänen toimeentulonsa turvattaisiin täysimääräisellä kuntoutusrahalla. Ehdotus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2012 asettaman työryhmän laatimaan laajempaan toimintaohjelmaan osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

Valiokunta pitää esitystä kannatettavana. Uudistus tuo joustavuutta kuntoutuksen toteuttamistapaan ja parantaa kuntoutettavan toimeentuloa. Nykyisin on jo järjestetty käyntikertoihin perustuvaa avokuntoutusta eri sairausryhmille. Jos kuntoutujan ei ole ollut mahdollista käyntikertana järjestettävän kuntoutuksen jälkeen mennä töihin, hän ei yleensä ole saanut tuolta päivältä palkkaa eikä myöskään kuntoutusrahaa, koska sen maksaminen on sidottu 6 tunnin vähimmäiskestoon. Taloudellista kannustinta osallistua käyntikertamuotoiseen kuntoutukseen ei siten ole ollut.

Ehdotettu malli mahdollistaisi kuntoutuksen kehittämisen niin, että kuntoutujalla on kannustin osallistua kuntoutukseen ja työskennellä osapäiväisesti saman päivän aikana. Näin uudistus helpottaa työn ja kuntoutuksen yhteensovittamista. Osakuntoutusraha on etu myös työnantajalle, kun työntekijän osapäiväinen työskentely mahdollistuu kuntoutuspäivänä.

Valiokunta pitää hyvänä, että osakuntoutusrahan maksaminen ja kuntoutuspäivän vähimmäiskeston muuttaminen mahdollistavat kuntoutuksen sisällöllisen kehittämisen nykyistä tarkoituksenmukaisempaan, avomuotoisempaan sekä vaikuttavampaan suuntaan. Uudistus todennäköisesti monipuolistaa kuntoutuspalvelujen tarjontaa siten, että jatkossa useiden koko päivän kestävien palveluiden rinnalle tulee enemmän avomuotoisia, pääosin käyntikertoihin perustuvia kuntoutusmalleja.

Valiokunta pitää tärkeänä kuntoutusmahdollisuuksien ja kuntoutusmallien kehittämistä, koska kuntoutus on keskeisessä roolissa työllistymisen edistämisen, työkyvyttömyyden ehkäisyn ja työurien pidentämisen kannalta.