Perustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta
maksaa kuntoutusraha osakuntoutusrahana. Lisäksi
kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen päivittäistä vähimmäiskestoa ehdotetaan
lyhennettäväksi 6 tunnista 4 tuntiin. Osakuntoutusrahaa
voitaisiin maksaa, jos kuntoutuja olisi palkkatyössä tai
toimisi yrittäjänä. Jos kuntoutuja ei
olisi ansiotyössä tai hänen ei olisi
mahdollista käyntikertana järjestettävän kuntoutuksen
jälkeen mennä töihin, hänen
toimeentulonsa turvattaisiin täysimääräisellä kuntoutusrahalla.
Ehdotus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön vuonna
2012 asettaman työryhmän laatimaan laajempaan
toimintaohjelmaan osatyökykyisten työllistymisen
edistämiseksi.
Valiokunta pitää esitystä kannatettavana. Uudistus
tuo joustavuutta kuntoutuksen toteuttamistapaan ja parantaa
kuntoutettavan toimeentuloa. Nykyisin on jo järjestetty
käyntikertoihin perustuvaa avokuntoutusta eri sairausryhmille. Jos
kuntoutujan ei ole ollut mahdollista käyntikertana järjestettävän
kuntoutuksen jälkeen mennä töihin, hän
ei yleensä ole saanut tuolta päivältä palkkaa
eikä myöskään kuntoutusrahaa,
koska sen maksaminen on sidottu 6 tunnin vähimmäiskestoon.
Taloudellista kannustinta osallistua käyntikertamuotoiseen
kuntoutukseen ei siten ole ollut.
Ehdotettu malli mahdollistaisi kuntoutuksen kehittämisen
niin, että kuntoutujalla on kannustin osallistua kuntoutukseen
ja työskennellä osapäiväisesti
saman päivän aikana. Näin uudistus helpottaa
työn ja kuntoutuksen yhteensovittamista. Osakuntoutusraha
on etu myös työnantajalle, kun työntekijän
osapäiväinen työskentely mahdollistuu
kuntoutuspäivänä.
Valiokunta pitää hyvänä,
että osakuntoutusrahan maksaminen ja kuntoutuspäivän
vähimmäiskeston muuttaminen mahdollistavat kuntoutuksen
sisällöllisen kehittämisen nykyistä tarkoituksenmukaisempaan,
avomuotoisempaan sekä vaikuttavampaan suuntaan. Uudistus
todennäköisesti monipuolistaa
kuntoutuspalvelujen tarjontaa siten, että jatkossa useiden
koko päivän kestävien palveluiden rinnalle
tulee enemmän avomuotoisia, pääosin käyntikertoihin perustuvia
kuntoutusmalleja.
Valiokunta pitää tärkeänä kuntoutusmahdollisuuksien
ja kuntoutusmallien kehittämistä, koska kuntoutus
on keskeisessä roolissa työllistymisen edistämisen,
työkyvyttömyyden ehkäisyn ja
työurien pidentämisen kannalta.