Yleisperustelut
Yleistä
Esityksen tavoitteena on selkeyttää terveydenhuollon
asemaa ja tehtäviä oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollossa
ja edistää yhteistyötä kunnan terveysviranomaisten ja
opetusviranomaisten kesken. Lasten ja nuorten terveyden
ja hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä varten perustetaan
neuvottelukunta, joka muun muassa edistäisi ja koordinoisi
eri hallinnonalojen viranomaisten ja muiden tahojen tekemää työtä.
Kansanterveystyöhön liittyvien terveydentilaa
koskevien lausuntojen ja todistusten antamisvelvollisuutta ehdotetaan
täsmennettäväksi. Lisäksi ehdotetaan
kustannusvastuun kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista
ja lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen
jakamista puolustusvoimien ja kuntien kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena
ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuolto ovat oppilaan hyvän
oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen
hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja
niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty opetustoimen
lainsäädännössä. Toimintana
oppilashuolto ja opiskelijahuolto sijoittuvat eri hallintokuntien
eli opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen alaan. Kouluterveydenhuolto
ja opiskeluterveydenhuolto ovat olennainen osa oppilas- ja opiskelijahuoltoa.
Esityksellä on tarkoitus täsmentää kouluterveydenhuoltoon
ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä kuntien velvoitteita.
Lisäksi velvoitteista säädettäisiin
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Opiskeluterveydenhuollon piirissä oleville tulee järjestää kansanterveyslain
mukaiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
mukaan lukien suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palvelut.
Palvelujen järjestämisestä on vastuussa
se kunta tai kuntayhtymä, jonka alueella opiskelijan oppilaitos
sijaitsee. Vaikka terveyskeskusten palvelutarjonnassa on eroavaisuuksia,
on kunkin kunnan tai kuntayhtymän terveyspalveluissa opiskelijaa
kohdeltava yhdenvertaisesti kunnan muiden asiakkaiden kanssa. Sairaanhoitoon
liittyvät opiskeluterveydenhuollon palvelut on järjestettävä kaikille
opiskelijoille hoitoon pääsyä koskevan
lainsäädännön mukaisesti ja
samalla tavalla kuin muulle väestölle.
Käytännössä on ollut epätietoisuutta
sen suhteen, miltä osin koulun tulee järjestää palveluita ja
miltä osin se on kuntien tehtävä. Kansaneläkelaitoksen
lausunnon mukaan esimerkiksi valtion koulujen osalta lasten
tarpeenmukaisen psykoterapian saaminen on vaarantunut,
koska työnjako koulun ja kunnan välillä ei
ole ollut selkeä. Epäselvyyttä on ollut
myös opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan välillä palvelujen
järjestämisvelvollisuudesta kesäaikana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että koulun ja kunnan työnjakoon
tulee kiinnittää huomiota kuntakohtaisia opetussuunnitelmia
laadittaessa. Opiskelijan kannalta epätarkoituksenmukaisia
käytäntöjä on valiokunnan käsityksen
mukaan edelleen selvitettävä ja arvioitava mahdolliset
lainsäädännön muutostarpeet.
Valiokunta pitää tärkeänä esityksen
mukaista viranomaisten yhteistyön selkeyttämistä siten, että kunnan
kansanterveystyöstä vastaava viranomainen osallistuu
opetussuunnitelman laatimiseen niiltä osin kuin se koskee
oppilas- tai opiskelijahuoltoa. Yhteistyövelvoitteella
pyritään siihen, että eri hallinaloilla
toimivat ja oppilashuollon kokonaisuudesta vastaavat tahot yhteistyössä suunnittelevat
ja sopivat keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan.
Kouluterveydenhuollon tulee osallistua koulun opetussuunnitelman valmisteluun lapsen
kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin
asiantuntijana. Kouluterveydenhuolto tuo oppilaskohtaiseen työhön
terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen
asiantuntemuksen.
Useiden selvitysten mukaan sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon
järjestäminen vaihtelee alueellisesti ja koulutustason
perusteella. Puutteita on ollut suunnittelussa,
henkilöstömitoituksessa ja määräaikaistarkastuksissa. Kouluterveydenhuollon
oppaan (Kouluterveydenhuolto 2002, Stakes oppaita
51) ja laatu- suositusten (STM oppaita 2004:8) vaikutukset ovat
selvitysten mukaan jääneet toivottua vähäisemmiksi.
Useissa kunnissa ja varsinkin suurissa terveyskeskuksissa voimavarat
ovat huomattavasti suositeltua pienemmät. Eniten puutteita on
ollut ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollossa.
Normiohjauksen vähentämisen jälkeen kunnat
ovat saaneet itsenäisesti järjestää koulu-
ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Voimavaroja ei ole erityisesti
1990-luvulta lähtien riittävästi suunnattu
tähän toimintaan, vaikka sen kunnille aiheuttamat
kustannukset ovat pieniä verrattuna
esimerkiksi lastensuojelun, erityisopetuksen sekä lasten
ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannuksiin.
Sivistysvaliokunta piti hallituksen esityksestä antamassaan
lausunnossa tärkeänä tavoitetta turvata
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen oikeudenmukainen
järjestäminen tarvetta vastaavasti ja kohtuullisen
samanlaisena koko maassa. Ehdotetun kansanterveyslain 14 §:n
mukaan lukio-opiskelijat kuuluisivat jatkossa opiskeluterveydenhuollon
piiriin. Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan lukioiden oppilaiden kouluterveydenhuolto
on toiminut
hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden
terveydenhuollossa on lausunnon mukaan suuria puutteita.
Lausunnossa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen,
jonka mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskeluterveydenhuolto
toteutetaan selvästi heikommin kuin lähes saman
ikäisten nuorten lukiolaisten kouluterveydenhuolto. Sivistysvaliokunnan
mielestä lukiokoulutuksessa olevien terveydenhuoltoa ei
tule siirtää opiskeluterveydenhuollon piiriin.
Sivistysvaliokunta perusteli kantaansa sillä, että lukioverkon muutosten
yhteydessä tulee pitää huolta myös siitä,
että lukiolaisten terveydenhuoltopalvelut turvataan. Lausunnon
mukaan myöskään ikään perustuva jaottelu koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa ei puolla lukiolaisten siirtämistä opiskeluterveydenhuoltoon.
Sivistysvaliokunta toteaa, että lukiolaiset ovat keskimäärin
kaksi vuotta nuorempia kuin ammattiin opiskelevat ja heihin kohdistuu
terveydenseurannan ja -huollonkin kannalta siten erilaiset tarpeet.
Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien
opiskelijoiden siirtoa opiskeluterveydenhuollon piiriin voidaan
tarkastella aikaisintaan siinä tilanteessa, kun ammatillisessa
koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuolto on järjestetty asianmukaisesti
ja kestävällä pohjalla.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että peruskouluikäisiä vanhempien
nuorten terveyspalvelut, lukioikäisten terveydenhuoltopalvelut mukaan
lukien on jo nykyisin ohjeistettu opiskeluterveydenhuollon oppaassa
(STM 2006:12). Oppaan valmistelussa, samoin kuin hallituksen esityksessäkin,
on katsottu, että lukioikäisten terveydenhuoltopalveluiden
tarpeet ovat lähempänä toisen asteen
ammatillisen koulutuksen opiskelijoita kuin peruskoululaisia. Peruskouluikäisten
terveystapaamisiin ja terveystarkastuksiin kutsutaan monissa kunnissa
vanhemmat mukaan eikä kouluterveydenhuollossa lähtökohtaisesti
käsitellä lapsen asioita vanhempien tietämättä.
Lukioikäiset voivat ikänsä ja
kehitystasonsa perusteella pääsääntöisesti
halutessaan kieltää terveydentilaansa koskevien
tietojen luovuttamisen vanhemmilleen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan lukiolaisten
terveyspalvelut säilyvät sisällöllisesti
samanlaisina kuin nykyisin ja ne ovat edelleen saatavissa omasta
koulusta, monesti samalta terveydenhoitajalta ja lääkäriltä, jotka ovat tulleet
tutuiksi
jo peruskoulun aikana. Toisella asteella terveydenhoitajan suorittama
terveystarkastus tehdään ohjeistuksen mukaan kaikille
ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja lääkärintarkastus
yleensä ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena.
Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy myös sairaanhoito,
mikä mahdollistaa myös muualla kuin kotipaikkakunnallaan
opiskelevien lukiolaisten pääsyn sairaanhoitoon
opiskelupaikkakunnallaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna
ehdotettua lukiolaisten terveydenhuollon kuulumista opiskeluterveydenhuoltoon.
Uudistus saattaa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen
yhtenäisen opiskeluterveydenhuollon piiriin ja tukee
erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon
tehostamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jakaa kuitenkin sivistysvaliokunnan
huolen ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydentilasta ja
heidän terveyspalvelujensa järjestämisessä ilmenneistä puutteista.
Saadun selvityksen mukaan tähän on kiinnitetty
huomiota myös edellä mainitussa opiskeluterveydenhuollon
uudessa oppaassa. Toisen asteen koulutuksessa oleville on suunnattu
korkeakouluopiskelijoita enemmän henkilöstöresursseja,
jotta tarkastukset ovat mahdollisia ja opiskelijoiden tuen ja avun
tarpeisiin pystytään entistä paremmin
vastaamaan. Toisen asteen osalta suositellaan henkilöstömitoitukseksi
yhtä terveydenhoitajaa 600—800 opiskelijaa kohti,
kun korkeakoulutuksessa suositus on terveydenhoitaja 800—1 000
opiskelijaa kohti. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien
terveystarkastusten määrän ja sisällön
ohjeistus on samanlainen kuin lukiolaisten. Opas on annettu viime
vuoden aikana eikä sen vaikutusta käytännön
toimintaan voida vielä luotettavasti arvioida. Valiokunta
pitää tärkeänä, että lukiolaisten
terveydenhuollon hyvät ammattikäytännöt
tulevat käyttöön myös ammatillisessa
koulutuksessa olevien terveydenhuollossa.
Aikaisemman ohjeistuksen puutteelliseen noudattamiseen on kiinnitetty
huomiota myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan saamissa
selvityksissä. Lakiehdotus sisältää valtuutussäännöksen
valtioneuvoston asetuksen antamiseen opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta
sisällöstä. Kouluterveydenhuollon osalta
vastaava valtuutussäännös sisältyi
kansanterveyslain aikaisempaan uudistukseen (928/2005)
ja saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan asetusta
neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta
ja opiskeluterveydenhuollosta. Valiokunta toteaa, että toimenpiteisiin
ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi
on ryhdytty sekä käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä että ohjeita muuttamalla.
Valtioneuvoston asetuksella on lisäksi tarkoitus säätää tarkemmin
oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvan
neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja
määrästä. Valiokunta pitää toisen
asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoa erittäin tärkeänä koko
väestön hyvän terveyden edistämisen ja eri väestöryhmien välisten terveyserojen
pienentämisen kannalta ja ehdottaa tämän
vuoksi opiskeluterveydenhuollon toteutumisen seurantaa koskevan
lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).
Sairaus- ja terveystodistukset
Ehdotettu kansanterveyslain täsmentäminen terveydentilaa koskevien todistusten
osalta perustuu
eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin todistusten antamisvelvollisuudesta
ajokorttia varten. Valiokunta pitää ehdotettua
lain täsmentämistä perusteltuna kuntien
erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Vaikka ajokorttitodistuksen
edellyttäminen perustuu lakiin, ei tällaisten
hoitoon liittymättömien todistusten antaminen
kuulu hoitoon pääsystä säädettyjen
enimmäisaikojen piiriin. Saadun selvityksen mukaan terveystodistuksesta
asiakasmaksuasetuksen mukaan perittävää enimmäismaksua on
tarkoitus korottaa. Valiokunta toteaa lisäksi, että sosiaali-
ja terveysministeriössä on vireillä selvitys
siitä, mitä terveydentilatodistuksia lainsäädännössä on
jatkossa tarkoituksenmukaista vaatia.
Kutsunnanalaisten terveystarkastukset ja kutsuntatilaisuudet
Vuoden 2008 alusta voimaan tulevan kansanterveyslain 25 §:n
mukaan puolustusvoimat maksavat kunnille korvauksen kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista
ja lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen
(23/2006). Vielä tämän vuoden voimassa olevassa laissa ei tällaista
korvausvelvollisuutta ole. Mainittua lainmuutosta säädettäessä tarkoituksena
oli, että vain osa kutsunnanalaisista kutsuttaisiin terveystarkastukseen.
Asevelvollisuuslakia on kuitenkin tarkoitus muuttaa siten, että käytännössä koko
ikäryhmä tutkitaan asevelvollisuuteen liittyvien
perusteiden lisäksi myös kansanterveydellisistä syistä.
Valiokunta pitää perusteltuna kustannusten jakamista ehdotetulla tavalla
puoliksi puolustusvoimien ja kuntien kesken, koska ennakkoterveystarkastuksilla
on merkitystä kutsuntaikäisten terveydentilan
ja tätä kautta nuorten ikäluokkien terveyspalvelujen
tarpeen selvittämiselle.
Aloite
Valiokunta on hyväksynyt kansanterveyslain opiskeluterveydenhuoltoa
koskevat säännökset hallituksen esityksen mukaisina ja
ehdottaa uudistuksen toimeenpanoa koskevan lausuman hyväksymistä.
Tästä syystä toimenpidealoite TPA 66/2006
vp esitetään hylättäväksi.